Narsismi, sosiopatia yms

[esmes-]

Tämä ei ole mitään salatiedettä. En viitsi peistata koko tekstiäsi tuolla aiemmin mutta sitä minä tarkoitan ja myöskin omaa näkemystäsi skitsofreenisistä henkilöistä ja heidän "luuloistaan" omasta itsestään.

nuoruusajoilta tunnen muutaman skitsofreenikon, samalla osastolla haahuiltiin. heidän omiin selityksiinsä perustuu tämä, kun sanoin että tuntevat olevansa tavan ihmisten ja jumalan tms. suuremman voiman välillä vähän niinkuin viestinviejinä. saivat käskyjä toimia jumalalta teksti-tv:n välityksellä, eivätkä olleet mitenkään kummissaan siitä että muut eivät uskoneet: heillähän oli tietoa jota muilla ei ollut eikä tavallisilla kuolevaisilla ollut edellytyksiäkään ymmärtää näitä asioita vaikka heille selittäisi. SAMOIN NARSISTIT VIERAANTUVAT JA KOKEVAT ITSENSÄ ULKOPUOLISIKSI, vaikka heidän harhansa eivät olekaan aivan niin lennokkaita kuin joillakin skitsofreenikoilla.

tähän väliin haluaisin sitten kuulla sinun näkemyksesi skitsofreenisista henkilöistä ja heidän "luuloistaan" omasta itsestään.

Narsistiseksi henkilöksi olet aivan liian kärkäs esiintymään narsistisena henkilönä ja kaiken lisäksi foorumilla jossa et voi fyysisesti vaikuttaa.

miten minun fyysisesti pitäisi vaikuttaa ja mihin?

ehkä erikoisuuteni on se että tiedostan olevani narsisti ja kykenen hillitsemään sitä piirrettä nykyisin itsessäni. en kiellä asiaa vaan olen oppinut elämään sen kanssa ja katsomaan omaa käyttäytymistäni objektiivisesti ja ulkopuolelta. suurin osa narsisteista jää vaille diagnoosia eikä heillä siksi ole mahdollisuutta koskaan tiedostaa tätä puolta itsestään. se on ainoastaan haukkumasana, jota käytetään muista ihmisistä.
tämän otsikon alla ovat avautuneet jo kirjaviisaat ja narsistien uhrit ja mielenterveystyöntekijät, siksi koen tärkeäksi tuoda myös oman näkemykseni esiin. asia kun ei ole ihan niin mustavalkoinen ku mitä siitä yritetään väenvängällä piirtää.

[Anile]

Postasin tämän jo yhteen toiseen ketjuun mutta tämä olisi pitänyt laittaa jo alun perin tähän ketjuun.

Luen juuri parhaillaan kirjaa nimeltään Naimisissa narsistin kanssa ja sivulla 18 sanotaan näin: Diagnoosi asettaminen edellyttää 18 vuoden ikää, sillä lapsilta ei voida edellyttää elämänkokemusta ja luonteen vakautta. Yksittäisiä ja tilapäisiä narsistisiä piirteitä voi kaikilla ihmisillä esiintyä esimerkiksi uhkaaviksi koetuissa olosuhteissa. Tällaiset piirteet eivät kuitenkaan ole riittävän pysyviä tai persoonallisuutta hallitsevia häiriödiagnoosin asettamiseen

Mielenkiintoista.

Esmes, joko valehtelet narsismi-diagnoosistasi (ja olet psykopaatti) tai sitten sinua hoitaneet lääkärit ovat sössineet pahemman kerran tai sitten narsismin diagnoosikriteerit ovat muuttuneet.
Mihinköhän lääkärisi ovat perustaneet tuon narsismi-diagnoosisi? Keskusteluihin kanssasi vai saivatko he jotain muutakin tietoa? Jos niin, niin mistä he saivat muun tiedon?
Tämä kiinnostaa sen takia, että narsistit saavat muut ihmiset kuvittelemaan, että muut ihmiset ovat pahoja, itsekkäitä ja - narsisteja. Ajattele nyt vaikka, että näillä sinua hoitaneilla lääkäreillä olisi olleet läheiset suhteet esim. kiusaajien vanhempiin tai opettajiin jotka sitten ovat syöttäneet väärää tietoa lääkäreille. Just a thought.

Puhuin kerran erään ihmisen kanssa ja se oli sen jälkeen kun jossain Suomessa rottweiler oli tappanut pienen lapsen. Tämä henkilö sanoi sitten ,että: "Älä vaan koskaan ota rottweileria". Ja minä olin vain, että miksi ottaisin ja selvisi, että tälle henkilölle oli kerrottu rottweilerin olevan suosikkirotuni. Arvaatteko kuka oli kertonut?
Eli näin kätevästi minut oli saatu yhdistettyä "tappajakoiriin". Ja jos tietäisitte koko tarinan ymmärtäisitte kuinka ilkeä tuo pieni "väärinkäsitys" oli.

Edit: poistettu kyseenalainen väite. Ja typo.

[esmes-]

sairaala sijaitsi ihan eri paikkakunnalla ku kouluni, sieltä oltiin yhteydessä opettajiin, muttei oppilaisiin tai oppilaiden vanhempiin. näistä heidän välisistään keskusteluista en tiedä enempää, sen kuulin jälkeen päin että luokanvalvoja oli sanonut muulle luokalle että "oli esmesin oma vika, että sinne joutui". oon kyllä ollu siinä käsityksessä että lääkärit osais suhtautua tollasiin väitteisiin paremmin ku kopioimalla opettajan väitteet suoraan diagnoosiin.. ja samaten tuo vaadittava 18-vuoden ikä -juttu oli tuttu entuudestaan, sitä en osaa sanoa miksi persoonallisuushäiriöisen paperit on kirjoitettu puberteetti-ikäiselle. tarkalleen siinä lukee "narsistista alkuperää oleva keskiastetta vaikeampi masennus f6", sitä ei silloin avattu tai selitetty mulle enempää, vasta nyt "aikuisena" oon saanu paperit käsiini ja tutustunut aiheeseen paremmin.

mitään mielenterveyspuolen koulutusta mulla ei ole, mutta se miten oon ton tulkinnu selittäis kyllä monta asiaa. oon mutsin kanssa yrittäny keskustella ja kysellä et mitä ne lääkärit ja psykologit on sille sanonu mut toistaseks se ei ole suostunu puhumaan koko asiasta.

[Anile]

^Mutta yleensä nämä narsistit osaavat ihan itse ottaa yhteyttä ja tekevät sen esim. huolestumisen varjolla. Ja jos kiusaajien vanhemmat ovat vaikka kertoneet opettajalle, että ovat nähneet esmesin kiduttavan eläimiä ja opettaja on kertonut asian lääkärille ja lääkäri on kysynyt sinulta jotain eläimiin liittyvää ja tulkinnut rehellisen vastauksesi omien ennakkoluulojensa pohjalta. Aika harva lääkäri kuitenkaan olettaa, että ihmiset valehtelisivat. Jos he olettaisivat näin, niin miksi he sitten edes kysyisivät tietoja opettajalta jos eivät luottaisi niihin kuitenkaan.

Puhuivatko lääkärit vanhempiesi kanssa? Mistä tiedät etteivät vanhempasi ole narsisteja? Miksei äitisi suostu kertomaan sinulle mitä lääkärin kanssa on keskusteltu?
Onko äitisikin sitä mieltä, että olet manipuloiva, itsekäs ja narsisti? Entäs isäsi? Muut sukulaiset?

En ole todellakaan mikään asiantuntija mutta 12-vuotias lapsi, jolla on muitakin ongelmia, ei todellakaan ole narsisti enkä näe mitään syytä antaa sellaista diagnoosia. Lapset nimittäin ovat taitavia toteuttamaan aikuisten odotuksia.

[esmes-]

alunperin ennen tutustumista noihin luokituksiin luulin että "f6" tarkottaa sitä masennuksen astetta, ton narsistisuus-maininnan jätin huomiotta kokonaan. sit kun tajusin, et se tarkottaa persoonallisuushäiriötä ja yhdistettynä tohon narsistisuuteen aloin laskeskella yhteen 1+1 (tämä siis ominpäin, kukaan lääkäri ei ole edelleenkään mulle tarkasti tätä selittäny).
mutsi kertoi sen verran, et olin ihan överi-itsenäinen lapsena, menin omia menojani itseäni huomattavasti vanhempien lasten seurassa ja vielä nuoruudessakin mun "kaveripiiri" on aina koostunu itseäni huomattavastikin vanhemmista ihmisistä. en ole sopeutunut omanikäisteni joukkoon. kouluikäisenä olin melko teatraalinen, johonkin alaluokkien todistukseen oli kirjoitettu että "esmes nauttii roolileikeistä ja esiintymisestä", kuvittelin usein olevani joku muu ja keksin erilaisia "rooleja". sain luokkatovereitani puhuttua ympäri osallistumaan kaikenlaisiin vähän outoihin juttuihin.. valehtelin ja välillä itsekin uskoin omia sanojani.
jossain vaiheessa riidat ihmisten kanssa alkoivat kärjistyä, en sietänyt minkäänlaista kritiikkiä tai naurunalaisena olemista, siis masennuin, yritin itsemurhaa ja päädyin sinne osastolle. vielä sairaalasta palatessani "normaaliin" kouluun mulla oli erittäin lyhyt pinna koskien itseeni kohdistuvaa ivailua. muistan hakanneeni yhden pojan päätä lattiaan ja uhanneeni puhkaista sen tärykalvot siksi että se nauroi jollekin muhun liittyvälle asialle, en edes muista mikä asia se oli. raivovolyymit nousi kaakkoon pienemmästäkin syystä ja ne on edelleen vahvimpia tunteita mitä muistan koskaan kokeneeni. yläasteella kokosin turvakseni n. 5:n tytön "hyeenalauman", joka seurasi mua kaikkialle. samassa englannin valinnaisaineryhmässä opiskeli eräs jonka kanssa koin olevan kana kynittävänä ajoilta ennen sairaalaan joutumistani. nolasin ja nöyryytin tätä oppilasta hyeenalauman naurun säestyksellä niin kauan että se joutui hyperventiloiden poistumaan luokasta eikä palannut kouluun muutamaan päivään. jouduin keskustelemaan opettajan kanssa ja opettajan kommentti oli vain että "ei noin saa tehdä", mitään rangaistusta en saanut. koin oikeudekseni ojentaa ja tasoittaa tilit ihmisten kanssa: "jos naurat mulle/oot joskus nauranut, ni mulla on kaikki syyt repiä sulta silmät päästä, sun takia mä melkein kuolin ja mieluummin saat pelätä mua ku ivata ja työntää mut takas sinne itsetuhon syövereihin".

tämä kuulostaa mun omastakin mielestä kauhealta, mutta toisaalta aika klassiselta esimerkiltä narsistisesta luonteesta. pitkään olen pitänyt tätä käyttäytymistäni normaalina, oikeutettuna, näin muutkin mun asemassa tekis, kunnes mulle on ihmiset rautateistä vääntäny sen miten tavan ihmiset ihan oikeasti käyttäytyisi noissa tilanteissa. se mitä kutsun "itsepuolustukseksi" ei olekaan oikeasti itsepuolustusta vaan tekosyy.

mitä nyt olen tähän narsistiseen persoonallisuushäiriöön tutustunu, ni mm. lyhyet pinnalliset ystävyyssuhteet, katkeruus-kosto-kateus, laskelmointi-vääristely-manipulointi, korostunut itsenäisyys ja individualismi, jatkuva vahva tietoisuus omasta itsestä ja kykyjensä ja ominaisuuksiensa yliarviointi, tunnekylmyys (muiden ku vihan kohdalla) jne. kuulostaa tutulta, oon vaan nimittäny näitä eri termein. oon pitäny itseäni fiksuna, hyvämuistisena, järjestelmällisenä, oikeudenmukaisena, objektiivisena.. ehkä toisinaan pidän edelleen.

[esmes-]

vanhemmista vielä sen verran, että kumpikaan ei usko mihinkään "psykologiahömpötykseen", vaan pitävät mua ainoastaan normaalina (mutta kaikkea erikoisuutta tavoittelevana) ihmisenä. mua ei ole lyöty eikä hyväksikäytetty kotona. joskus kuitenkin mietin, et mitä musta ois voinu tulla jos olisin rikkinäisistä oloista lähtöisin ja saanu isomman tällin pienenä päänseudulle..
onneks ollu kuitenkin turvallinen kasvuympäristö.

# Narsismi syntyy varhaislapsuudessa, lapsuudessa ja varhaisessa nuoruudessa. Se liittyy yleensä lapsuudessa olleeseen väärinkäyttöön tai traumaan, joka on vanhempien, auktoriteettien tai ikätoverien aikaansaama.
# NPH hoidetaan puheterapialla. Aikuisen narsistin paranemisennuste on huono, vaikka hänen sopeutumisensa elämään ja muihin ihmisiin voi parantua hoidolla. Lääkitystä käytetään sivuilmiöiden ja käyttäytymisen hoitoon (kuten mielialojen vaihteluun ja pakkomielteisyyteen) - tavallisesti se onnistuu jonkin verran.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Aapinen.html

[Anile]

Itse en ole huomannut, että narsisti hakkaisi kenenkään päätä lattiaan vaan narsisti saa muut ihmiset tekemään sen ihan itse. Ja oman kokemukseni mukaan narsistit eivät saa raivokohtauksia sen takia, että joku on nauranut heille vaan sen takia, että he eivät saa tahtoaan läpi. Ja nämä raivokohtaukset alkavat ja loppuvat kuin veitsellä leikaten ihan kuin ne olisivat teeskenneltyjä. Luulisi, että sellaisen sekopäisen raivon jälkeen loppupäivä menisi vihasta täristen mutta narsisti on sekunnissa iloinen ja ystävällinen kun huomaa, että toisenlainen käytös tehoaa paremmin. Se on pelottavaa.

Jos diagnoosi ei haittaa elämääsi ja voit hyvin, niin hyvä mutta oletko varma ettet ole rajatilatapaus
http://en.wikipedia.org/wiki/Borderline ... y_disorder ?
Sen paranemisennuste on hyvä.

[esmes-]

alan etsiä nyt kyseisen sairaalan nykyisiä yhteystietoja ja kyselemään sieltä alkuperäistä paperia.. varmaankin säilyttävät tuollaiset potilastiedot jossakin arkistossa, vai olisivatko ehkä menneet jonnekin keskussairaalan arkistoihin? haluan tarkistaa mitä siinä tarkalleen ottaen lukee ja selvittää myös miksi alaikäiselle on annettu aikuisen diagnoosi. toivottavasti tavoittaisin myös jonkun siellä työskennelleistä lääkäreistä.

edit. senaikaiset lääkärit ovat jääneet eläkkeelle ja siirtyneet toisiin sairaaloihin. sain puhelimen päähän tämänhetkisen ylilääkärin, joka lupasi toimittaa minulle kopiot postissa kunhan olen ensin kirjallisesti niitä anonut. alkaa melkein jännittää..

[Anile]

Omat paperit kannattaa aina hankkia.

[Hexan]

Mitä enemmän olen oppinut tuntemaan hyvin narsistisia piirteitä omaavia ihmisiä, sen varovaisempi olen väittämään ketään varsinaisesti narsistiksi. Moniin mielenterveyden häiriöihin liittyy voimakkaan narsistista käytöstä, mutta se vaihtelee viime kädessä taudin kulun mukaan.

Monet (useimmat?) ihmiset ovat vittumaisia ja kyykyttävät mielellään muita olematta varsinaisesti narsisteja.

Narsismi, kuten autismi, on jatkumo, jonka toisessa päässä on terve itsetunto ja toisessa varsinainen psykopatia.

[janita]

Löytyi tällainen vamnhempi ketju, ihan mielenkiintoinen...

Anteeksi, että nostan vanhaa aihetta, mutta ajattelin että tänne sopisi tämä pitkään miettimäni kysymys. Narsismi ja psykopatia ovat siis pahimmillaan jotakuinkin samoja asioita, vai? Entä sitten sosiopatia? En ole löytäny mistään selkeää vastausta, ovatko sosiopatia ja psykopatia synonyymejä?

Usein nämä kaksi käsitettä yhdistetään tarkoittaen niillä samaa asiaa. Olen kuitenkin lukenut, että psykopaatti ja sosiopaatti eroavat seuraavasti toisistaan:
-Psykopaatti ei kykene samaistumaan lainkaan toisen tunteisiin.
-Sosiopaatti kykenee samaistumaan, mutta nauttii toisen kärsimyksestä.

Ero tulisi siis siitä, että kumpikin voi kohdella kanssaihmisiä julmasti, mutta psykopaatti kokee olevansa oikeutettu siihen. Sosioppaatti taas tekee niin, koska saa mielihyvää toisten kärsimyksen katsomisesta.

Käytännössä ei siis eroa, vaan siinä syyssä, mikä ajaa tekemään jotain.

Se, mistä luin näistä joskus oli joku lapsia koskeva tutkimus. Psykopatiahan (narsistinen pesoonallisuushäiriö) puhkeaa yleensä vasta aikuisiän kynnyksellä. Olemassa on kuitenkin lapsia, jotka ovat tehneet hirveitä tekoja ja näitä yhdistävä piirre oli tuon tutkimuksen mukaan ollut se, että toisten kärsimyksen katsominen oli ollut heistä miellyttävää (vaikkapa jonkun eläimen kiduttaminen).

[esmes-]

narsismi ja psykopatia eivät edelleenkään ole samoja asioita.
narsistin taudinkuvaan ei kuulu eläinten kidutus tai muut "american psychosta" luetut luonteenpiirteet:
psykopatia, narsismi ja sosiopatia eivät ole synonyymejä.

tuolta löytyy enempi pähkäilyä näiden häiriöiden eroavaisuuksista:
http://takkirauta.blogspot.com/2009/03/ ... patia.html

[Anonyymi pseudonyymi]

narsismi ja psykopatia eivät edelleenkään ole samoja asioita.
narsistin taudinkuvaan ei kuulu eläinten kidutus tai muut "american psychosta" luetut luonteenpiirteet:
psykopatia, narsismi ja sosiopatia eivät ole synonyymejä.

Varsinkin kun kiduttamisesta nauttiminen johtuu sadismista eli siitä että aivoissa on "pieni" vika, jonka takia kärsivän ihmisen tai eläimen näkeminen panee vipinää mielihyväkeskukseen.

[Alice Cullen]

Musta tuntuu että narsismista nimikkeenä on tullut tietynlainen trendinimi suhteen hallitsevaan osapuoleen käytettävästä haukkumanimestä.
Siis älkää ymmärtäkö väärin, mulla itselläni on takana myös hyvin vaikea suhde josta jotenkin itseni revin irti, ja nimenomaan silloin kaikki tulivat ja sanoivat exän olevan selkeä narsisti.
Sen jälkeen olen lueskellut netistä useita eri kertoja keskustelupalstoilta miten tuntuu olevan hyvinkin yleistä että narsismia tarjotaan heti ensimmäiseksi vaihtoehdoksi jos ex on ollut suhteessa joka on ollut se tunteeton ja vaikea.

[LeathaFace]

En nyt jaksanut näitä 2 viimeistä sivua lukea ihan kokonaan, joten en tiedä miten paljon olette asiaa sumplinut. Sanon kuitenkin sen, että ihmisten pitäisi oppia erottamaan narsisti ja patologinen valehtelija, patologinen valehtelija valehtelee koska hän saa siitä "kiksejä", ja saa kiksejä jopa kiinni jäämisestä. Narsisti valehtelee ja manipuloi omaksi hyödykseen...

Isäni oli aika pahan luokan narsisti. Käytti paljon henkistä väkivaltaa ja jopa fyysistä. Olin teinivuosinani todella masentunut tämän takia, ja tämä vaikutti jopa koulunkäyntiini jonka vuoksi en ole vieläkään saanut suoritettua kunnon opintoja. Isäni ei ollut koskaan tyytyväinen mihinkään mitä tein, vaikka saavutin pienenä aika paljonkin, olin parhaita luokallani, voitin urheilukisoja yms. Aina oli isällä valittamista, että olisi pitänyt pystyä parempaan ja kertoi myös tehneensä nuorena paljon enemmän hommia ja olleensa parempi koulussa (tosiasiassa oli luokkansa huonoimpia). Lopulta tämä ainainen lyttääminen johti siihen, että tunsin epäonnistuvani kaikessa vaikka yrittäisin kuinka kovaa. Yläasteella en jaksanut enää tehdä mitään, kävin koulussa sen verran että pääsin luokalta.

Fyysistä väkivaltaa sain kokea itse isän puolelta vasta n. 16-vuotiaana, kun menin isän ja äidin tapellessa väliin ja isä löi yllättäen. Ei ole ennen tehnyt mieli tappaa ketään, silloin teki. Fyysistä väkivaltaa olen joutunut todistamaan äidin ja isän välillä siitä asti kun muistan eläneeni. Teininä menin usein väliin kun oikeasti kuulosti siltä, että joku kohta kuolee. Jokaisella kerralla isältä tuli kuitenkin selityksiä, että "tää on vaan tällainen meidän juttu mitä me tehdään". Lopulta isä sai aina vieritettyä syyn minun niskoilleni sanomalla että heidän riita alkoi minusta ja nyt äitiä sattuu sinun takiasi.

Lopulta tilanne meni siihen, että en puhunut isälle ollenkaan. En huomioinut koko ihmistä ja toivoin vain, että hän kuolisi pois. Narsisti pilasi koko lapsuuteni.