Saga, mikä tässä sitten on niin ihmeellistä, jos kerran avovaimo saisi jäädä tähän asumaan jos sattuisin huomenna kuolemaan? Eikö se siis ole yksi hänen eduistaan?
Lisäksi jos toinen kuolee, niin eihän silloin enää olla kenenkään kanssa missään liitossa. Eikö avioliittoon vihkiessäkin todeta "kunnes kuolema teidät erottaa" tms. Siihen asti avioliittokin on voimassa?
Saga kirjoitti:Omistusasuntoahan teidän ei kannatakaan missään nimessä hankkia, niin kauan kuin ei avioliitto eikä testamentti kiinnosta.
Ei olla nyt menossakaan naimisiin, eikä hankita omistusasuntoa vielä tässä vaiheessa. Taloudellinen tilanne ei anna siihen mahdollisuutta. Onhan se hienoa ottaa lainaa, mutta kunhan moni vaan ymmärtäisi sen puolen, että sen pitää maksaa pankille takaisin ja miten sitten suu pannaan kun jäädään työttömäksi ja silti pitäisi lainaa lyhentää? Siihen sudenkuoppaan on moni nyt pudonnut! Ei sitä työtäkään laman aikana kovin montaa saa. Lisäksi kun Turun telakkakaan ei saanut mitään suurta tilausta Viking Linelta?!
Saga kirjoitti:Kaikki muu omaisuutesi (oletan että sinulla tuohon ikään on kertynyt edes jonkinlaista omaisuutta, vaikka sitten muutama satanen pankkitilillä) meneekin sitten sukulaisillesi.
Niin menee tapaturmankin sattuessakin. kyllä mä vaan luulen, ettei minun vanhemmat nyt niin raha-ahneita ole (ennemminkin ovat hyvin myötätuntoisia), etteikö antaisi avovaimolleni suuremman osan niistä rahoista ellei kaikkia?
Ei voi tapahtua meillä ainakaan "Unisurmaa" tai siitä ei avovaimoni hyötyisi mitään, kunnei ole "testamenttia"??
Saga kirjoitti:Varmaan mukavaa avovaimollesi, kun muutenkin suru ja järkytys äkillisestä kuolemastasi on varmasti suuri, setviä ehkä hyvinkin kaukaisten ihmisten kanssa sitä, mitkä tavarat esim. kodissanne ovat vain sinun omistuksessasi, ja missä ne myydään että sukulaisesi saavat perintönsä.
Mullahan nyt on niin pirusti noita pörssiosakkeita...siis jukolauta... ja sitten mä olen ollut Nokiallakin hommista "osinkoja" muutama sentti, että kyllä omaisuus on niin pirun laaja, että pitää tehdä niistä pörssiosakkeistakin jotka eivät ole olemassa niin testamentti!
Kyllä mä varmaan täällä muutaman tuolin omistan ja kirjoituspöydän. Jos jotakin kiinnostaa kuollessani mun kalsarit niin voisin testamentata ne mun isäpuolelle tai ketä nyt sattuisi olemaan kiinnostunut.
Emmä nyt niin julmetusti ole hommia tehnyt että mulla olisi "kivitalollinen omaisuutta"?
oletko sä porvari kun luulet, että kaikilla muillakin on niin paljon rahhoo ja omistusta kuin sulla ittelläsikin?!
Saga kirjoitti:En oikein ymmärrä tuollaista rakkautta, jossa joidenkin alkukantaisten pelkojen ja ennakkoluulojen takia ei välitetä miettiä sitä, miten se kaikkein tärkein ihminen selviää sitten, kun toista ei enää ole.
Ei ole mitään menettämisen pelkoa, ei ole mitään ennakkoluuloja, ei ole mitään luottamuksen puutetta....tms. Käsitys on teidän omanne ja asenteenne sille, että avioliitto olisi maailman tärkein asia mikä maan päällä on. Se on vain konservatiivisten ihmisten oma parisuhteen ohjaaminen. Heidän mielestä ei mikään ole niin pysyvä kuin avioliitto? Katsokaa oikeasti, kuinka moni eroaa avioliitosta tänä päivänä ja kuinka monta elää pitemmässä avoliitossa? Kummastakin voi lähteä, kumpaakaan ei tarvitse jäädä. Miksi moni menee avioliittoon ja eroaa, jos kerran avoliitosta voi lähteä vaikka heti!?
Olen sitä mieltä että avioliittoon menisin, jos avioliittoon voisi hakea, eikä vihkiä. Sehän tässä alkukantaista on, että on vain yksi tapa mennä avioliittoon ja se on vihkiminen, eikä avioliittoon hakeminen. Asiakirjoja ja hakulomakkeita luodaan jatkuvasti mitä ihmeellisempiä?
Kyllähän sen vihkimisen jälkeen maistraatissa asianajaja (oikeammin "notaari"?) tai kirkon pappi joutuu kuitenkin jonkun hakemuksen täyttämään "vihitystä" aviopareista? Miksei sitä samaa lomaketta voi pariskunta itse täyttää?
Luulenpa, että monet muutkin avoliitossa asustelevat pariskunnat menisivät naimisiin tällöin heti, jos tästä avioliitosta tehtäisi toisen kaavainen juttu. Ei tarvittaisi mitään vihkitodistajia. Maistraatin henkilön tulisi riittää, jonka luona asiointi tapahtuisi palauttaessa hakemusta...vähän niin kuin Kansaneläkelaitoksessa.
Koska sitä avioliittolaki on viimeksi ajantasattu? Kenties 1920-luvulla?
Lyhennetty: "Jokainen joka sunnuntaina tekee työtä, surmattakoon" (2. Moos. 35:2). Jari Tervo: "Ketkä tekee töitä sunnuntaina, PAPIT. Mä en
millään haluaisi tappaa ketään ihmisiä, mutta kai se on jostain aloitettava"
