Poliiseista tehty puolen vuoden aikana ennätysmäärä rikosilmoituksia: Vuosittain ilmoituksia tehdään noin 1 000 – osa selvästi kiusallaan
Poliiseista on tehty tänä vuonna puolessa vuodessa ennätysmäärä rikosilmoituksia. Rikosilmoituksista kuitenkin vain hyvin pieni osa johtaa esitutkintaan ja syytteeseen.
Normaalisti poliiseista tehdään vuosittain noin 1 000 rikosilmoitusta. Tänä vuonna tahti on ollut kesäkuun loppuun mennessä tavallista kiivaampi, sillä rikosilmoituksia jätettiin puolen vuoden aikana lähes 520.
- Vähän pidemmällä aikavälillä rikosilmoitukset ovat kasvamaan päin. Jonkin verran niissä on vuosittaista vaihtelua. Tämän vuoden tähän astisten lukujen perusteella ollaan menossa reippaasti yli tuhannen ilmoituksen, erikoissyyttäjä, poliisirikostiimin vetäjä
Tarmo Tanner Valtakunnansyyttäjän toimistosta kertoo.
Vain harvat etenevät esitutkintaan
Poliiseista tehdyistä rikosilmoituksista vain hyvin harvat johtavat edes esitutkintaan tai syytteeseen. Esitutkinta aloitetaan vuosittain noin 50–100 asiassa. Viime vuonna syyteharkintaan siirrettiin vain noin 50 juttua.
Eniten rikosilmoituksia tehdään erilaisista poliisin päätöksistä. Tyypillisin tapaus on, että ilmoittajan asiassa ei ole aloitettu esitutkintaa.
– Ilmoitukset voivat koskea myös poliisin hallinnollisia päätöksiä sekä pakkokeinolain ja poliisilain mukaisia, esimerkiksi kiinniottopäätöksiä, Tanner kertoo.
Seuraavaksi eniten ilmoituksia tehdään poliisin käytökseen ja voimankäyttöön liittyen sekä liikenneasioissa. Huomattava osa ilmoituksista koskee muita syitä, joita ovat esimerkiksi poliisin vapaa-aikanaan tekemät rikokset, kuten pahoinpitelyepäilyt, ja erilaiset salaliittoteoriat.
Mukana myös kiusantekoa
Osa rikosilmoituksista tehdään selvästi kiusallaan.
– Toistetaan jopa vuosien ajan esimerkiksi samaa ilmoitusta, joka on ratkaistu jo useitakin kertoja. Toisaalta tehdään toistuvia ilmoituksia asioista, jotka ihan selkeästi eivät täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä, Tanner kertoo.
– Ilmoittajan tarkoitusta voi olla vaikeaa arvailla, mutta ainakin meille päin osa ilmoituksesta vaikuttaa kiusallaan tehdyiltä.
Rikosilmoituksen kohteena olevaa poliisia ei läheskään aina kuulla henkilökohtaisesti.
– Joskus pelkän ilmoituksen ja esimerkiksi poliisin rekistereistä saatavien asiakirjojen perusteella voidaan esiselvitysvaiheessa suoraan todeta, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta. Toisinaan myös voidaan pyytää poliisimieheltä alustava kirjallinen selvitys ennen kuin kysymys esitutkinnan aloittamisesta ratkaistaan. Henkilökohtaisesti häntä kuullaan vasta silloin, kun asiassa aloitetaan esitutkinta.
Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana
Esitutkintalain perusteella syyttäjän on toimittava jutussa tutkinnanjohtajana, kun poliisin epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Muissa asioissa syyttäjä voi toimia tutkinnanjohtajana, jos se katsotaan asian vakavuuden tai laadun vuoksi tarpeelliseksi.
– Käytännössä suurin osa myös poliisin vapaa-aikaa koskevista rikosepäilyistä hoidetaan syyttäjän tutkinnanjohdossa, Tanner kertoo.
Esitutkinnan suorittaminen laajassa asiassa voi kestää jopa vuosia ja toisinaan pelkän ilmoitustekstin perusteella on todettavissa, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.
Yksi viimeisimmistä isoista poliisirikosasioista oli
Elokapinaan liittyvä tutkinta, jossa mielenosoittajia kaasulla sumuttaneita poliiseja epäiltiin rikoksesta vuonna 2020. Käräjäoikeus antoi tuomionsa kesäkuussa eikä poliiseja tuomittu pahoinpitelyistä.
