Metsästelijät ovat niin huolissaan kotkien ruokinnasta ja ruokintaan käytettyn appeen määrästä että oikein piti taannoin polttaa ruokinnan vieressä sijainnut tutkijoiden käyttämä tarkkailukoju.
Kotkatutkijoiden tutkimuskoju poltettiin - Taajamasusi-yhdistys paljasti sijaintipaikan
Kotkatutkijoiden tutkimuskoju poltettiin - Taajamasusi-yhdistys paljasti sijaintipaikan
Kotkatutkija syyttää Taajamasusi-yhdistystä tutkimuskojun paikkatietojen julkistamisesta ja hysterian luomisesta.
Tuomas Manninen
11.3.2013 14:28 | Päivitetty 11.3.2013 19:30
Moottorikelkalla liikkuneet kaksi henkilöä polttivat lauantain vastaisena yönä kotkatutkijoiden tarkkailukojun Pöytyän Yläneellä.
Kojun vieressä on haaskaruokinta, jossa on käynyt jopa 1 200–1 500 eri merikotkaa talven aikana ja muutamia kymmeniä maakotkia.
- Se on Suomen oloissa ainutlaatuinen, ja maailmamittakaavassakin poikkeuksellinen, sanoo kotkatutkija Jorma Kirjonen.
Koju ehti olla paikallaan 23 vuotta. Siitä tehdyt havainnot kertoivat merikotkien elpymisestä Itämeren alueella. Vanhin vieras tuli Kuolan niemimaalta ja oli 25-vuotias.
- Sitten alkoi tämä susihysteria, Kirjonen suree.
Tutkijat lukivat kaukoputkillaan haaskalla käyvien kotkien renkaita. Kyseessä ei ole luontokuvauskoju. Paikka on syrjäinen avosuo. 2-3 kilometrin päässä on muutama talo ja Mynämäki-Yläne – maantie.
Kirjonen on vihainen paikalliselle Taajamasusi-yhdistykselle.
- Oli erittäin törkeää käytöstä yhdistykseltä antaa verkkosivuillaan kojun tarkat paikkatiedot.
Maanomistaja oli jo ilmoittanut, ettei anna enää pitää kojua suolla. Tämä talvi olisi ollut viimeinen joka tapauksessa.
Puisesta kojusta jäi jäljelle vain peltikatto. Mukana paloi havaintokansioita ja päiväkirjoja.
Taajamasusi-yhdistyksen puheenjohtaja Tiltu Nurminen myöntää heidän julkistaneen paikkatiedot.
- Niillä pyrittiin siihen, että tuollaiset paikat siivottaisiin pois luonnosta. Tavallaan julkisuus herättää keskustelun, onko tuollainen ruokinta tarpeen ylipäätään. Paikkatiedot ovat todistusaineisto, että tästä paikasta nuo kuvat on otettu ja kuka tahansa voi käydä katsomassa, että siellä on tuollainen paikka, jossa ruokitaan 35 sianraadolla lintuja.
Nurmisen mukaan Nousiaisissa oli viime talveen asti kotkahaaska, jossa metsästäjien asettaman riistakameran perusteella kävi susia.
- Meidän haaskalla on tänä talvena nähty yhdet ohimenneen suden jäljet, Kirjonen sanoo.
Kirjonen ihmettelee, miksi kotkaruokinta on ongelma, mutta peurojen ja kauriin ruokinta ei, vaikka ne keräävät ympärilleen suden saaliseläimiä.
Kirjonen mukaan metsästyksen ja susihysterian lieveilmiöt ovat heijastuneet merikotkiin. On havaittu jalkapuolia yksilöitä, joiden toinen koipi on murskaantunut laittomissa loukuissa, ja on löydetty myrkkysyöttien uhreja, joiden nielu on palanut.
Huoli sianruhojen "suunnattomasta" määrästä tuntuu nätisti sanottuna kummalliselta kun vertaa sitä 17 000 000 (seitsemääntoista miljoonaan) kiloon ihmisen kasvattamaa ruokaa joka syydetään valkohäntäkauriiden ruokkimiseen vuosittain. Metsästäjäpiirejä ei tunnu häiritsevän lainkaan, että heidän paitsi heinällä myös ihmisravinnoksikin kelpaavilla viljalla, vihanneksilla ja juureksilla (sisältäen mm. omenaa, sokerijuurikasta, kaalia, omenaa ja porkkanaa) ruokkimansa sorkkaeläin on vieraslaji ja kolaritilastojen ykkönen, joka on aikoinaan tuomalla tuotu tänne - kuinkas muutenkaan - metsästystä varten.
Nykyään valkohäntää on jo ehdotettu luokiteltavaksi haitalliseksi vieraslajiksi. Metsästäjät tietenkin hermostuivat moisesta, sillä valkohäntäkauris on Suomen toiseksi tärkein riistaeläin. Sitä ammutaan erähenkisesti enimmäkseen ruokinnalta samantyyppisestä piilokojusta kuin kotkatutkijoilla oli.
Suomen riistakeskuksen mukaan kaudella 2021–2022 ruokinnoilta saatiin 82 prosenttia valkohäntäpeurasaaliista. Kun valkohäntäkauris saapuu ruokailemaan, se on helppo tappaa piilosta ampumalla. Onko tuo oikeaa metsästystä, siitä käydään vilkasta keskustelua. Ainakin se on suosittua.
Ylensyötetty vieras
Valkohäntäkauris on tuhoja aiheuttava vieraslaji, jota ruokitaan miljoonilla kiloilla – "Aivan älytöntä"
...Ruokaa maastoon 17 miljoonaa kiloa
Luonnonvarakeskuksen vuonna 2020 tekemän tutkimuksen perusteella valkohäntäkauriille vietiin yhtenä talvena maastoon yli 17 miljoonaa kiloa ruokaa....
...Koronavirus tarttuu valkohäntäkauriiseen
Heikki Henttonen muistuttaa myös valkohäntäkauriiden kantamista loisista ja taudinaiheuttajista. Hän kertoo tutkimusten Euroopasta ja muualta osoittavan, että borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta levittävät punkit kulkevat kauriiden mukana.
Puutiaisten mukana voi levitä myös anaplasmoosi, joka aiheuttaa horkkamaisen kuumeen. Sairaus voi tarttua myös koiriin. Eräässä tutkimuksessa viidellä prosentilla Suomen metsästyskoirista löytyi taudin vasta-aineita. Norjassa anaplasmoosi on lammastaloudessa iso riesa.
Henttosen mukaan valkohäntäkauris voikin toimia tautien reservuaarina, siis tavallaan varastona, josta sairaudet voivat levitä muihin eläimiin ja ihmisiin.
Pohjois-Amerikassa on havaittu, että korona tarttuu valkohäntäkauriisiin. Paikoin puolella valkohännistä on koronan vasta-aineita. Eläinten koronatartuntojen vaarallisuus ihmiselle on epäselvä. Huonoimmassa tapauksessa virus voisi muuntua eläinisännässä vaarallisemmaksi ja tarttua takaisin ihmiseen.
Pohjois-Amerikassa myös näivetystauti on levinnyt laajalle valkohäntäkauriissa. Taudin aiheuttaa prioni ja se on pahamaineisen hullun lehmän taudin tapainen. Toistaiseksi sen ei tiedetä tarttuneen ihmiseen....