Vankilassa oloa ja kulttuuria

[Doctor Lecter]

Mielenkiintoiselta kuulostava, tähän ketjuun sopiva kirjauutuus:

Minkälaista oli elämä 1970-luvun Sörkassa, yhdessä Suomen kovimmista vankiloista? Tutustu uutuuteen – lue kuusi päiväkirjamerkintää 70-luvun vankila-arjesta:

Sörkka_kirja.jpg (60.84 KiB) Katsottu 8256 kertaa

Helsingin keskusvankila Sörkka on yksi Suomen kovimmista vankiloista.

Kuritushuoneessa sovitti 70-luvulla rangaistustaan yhtä aikaa jopa 500 rikollista, joista monet olivat uusintakierroksella. Mutta aina joukossa oli heitäkin, jotka päättivät: ei enää linnareissuja, ei viinaa ja huumeita eikä pilattuja ihmissuhteita. Niin teki myös tämän kirjan päähenkilö Beni.

Kari Palin (1948) on espoolainen kirjoitteleva eläkeläinen.

"Ainutlaatuinen päiväkirja tuo vankeudessa olon tuskan ja vankila-arjen tapahtumat henkilökohtaiselle tasolle. Benin mielialat vaihtelevat ja taistelu masennusta vastaan on käsinkosketeltavaa. Lusiminen ei suju aina kuin silkkiä, mutta toisaalta vapaus häämöttää." – Mesta.net

Maanantai 3.1.

Duunipaikkani on kilpimaalaamossa, jossa työskentelee parisenkymmentä miestä. Alakerran konepajassa skanssataan autojen rekisterikilvet ja liikennemerkit yms. ja täällä yläkerrassa ne päällystetään ja viimeistellään. Minä ja Väkä painamme erillisessä huoneessa liikennemerkkeihin kuvat silkkipainolla. Väkä on kolmekymppinen mustalaismies, jolta jäi skolen käynti aikanaan niin vähälle, ettei se osaa kirjoittaa, siksi se pyytää joutoaikoina minua skrivaamaan sen breivit naisystävälleen

Hinta 12,90 tarjouksena 24.4. saakka, norm 16,90.

[Clarence]

Duunipaikkani on kilpimaalaamossa, jossa työskentelee parisenkymmentä miestä. Alakerran konepajassa skanssataan autojen rekisterikilvet ja liikennemerkit yms. ja täällä yläkerrassa ne päällystetään ja viimeistellään. Minä ja Väkä painamme erillisessä huoneessa liikennemerkkeihin kuvat silkkipainolla. Väkä on kolmekymppinen mustalaismies, jolta jäi skolen käynti aikanaan niin vähälle, ettei se osaa kirjoittaa, siksi se pyytää joutoaikoina minua skrivaamaan sen breivit naisystävällelleen.

Doctor Lectern tekstistä osa.

Jo ensimmäisellä vankilareissulla opin, ettei kannata alkaa mustalaisille kirjoittamaan kirjettä, sillä ne olivat muuten jatkuvasti pyytämässä sitä. Kun joku heltyi kirjoittamaan, niin he tarkistivat joltain muulta lukutaitoiselta, mitä siihen oli laitettu. Meinaan jotkut olivat laittaneet härskiä tekstiä, ettei se toistuisi.
Noihin aikoihin romanien kirjoitus- ja lukutaito oli heikkoa. Kun katsottiin kaikille näytettävää elokuvaa, oli lukutaitoinen mustalaismies keskellä sakkia ja luki tekstin. Se oli luontevaa. Yksi kolmosella pyyteli joskus lukemaan kirjaa, tällä kertaa Tarzania. Luin ja siinä tuli luettua kaikki aagh, ooogh, huuh, jne. Kuulija eläytyi ja pärskähteli nauruun jännässä kohdassa.

[Tiukkameno]

Sanotaan nyt kohteliaasti näin; kyllä huomaa millon hulta on kirjoittanut tällekin sivustolle, hemmi ei kerkee. Kyllä humma tienaa, on ne ovelia, vähä ku sakaalit.*

[Clarence]

Vankilassa opin ruusunmaalaustekniikkaa. Sille tuli käyttöä kun kapiokirstuja koristelin, rahasta. Hyödynsin taitoa myös sivilissä. Sivilissä ammattilainen opetti maisemateknikkaa, ja alkuun päästyä kävi taulukauppa erittäin hyvin. Kreivi Lindgren oli hyvä ruusumaalari. Olen nähnyt hänen jälkiään, mutta itse miestä en ole livenä tavannut. Oli kuulemma ollut Huittisissa erään maalarin kanssa yhtä aikaa 70- luvulla, ja oli osannut maalata hyvin. Naisiahan tämä ukko petkutti, ja istui niistä. Jos joku osaisi kaivaa arkistoista Pertti Ylermi Lindgrenin tekosista ja tuomioista, se kiinnostaisi. Turun läänin kirkossa on 50- luvulla Kreivin koristetetekstattuna 10 käskyä, jossa käskyn 8 kohdalla on kirjoitusvirhe.

Aloin maalata myös maisematauluja erään ammattilaisen opissa. Linnassa tämäkin oli ollut, ja oli myöhemmin vielä lisää. Vaikka tauluissa on tekniikka aika suuressa osassa, luovuus kuitenkin ratkaisee. Kuva voi olla kymppi, mutta jos ei elä, lopputulos 0. Silmien on elettävä ja silhuetin oltava oikea.

[Clarence]

Hämeenlinnassa 70- luvun lopulla istuin usein Korona-baarissa. Tyypillinen tuon ajan keskiolut baari. Siellä istui väkeä kuten muissakin baareissa. Yksi sakki oli mielestäni linnanmiehiä. Heistä yksi, jolla oli näkyviä tatuointeja tervehti aina iloisesti: Muistatko Riihimäellä jne. En kyllä muistanut, mutta haitanneeko. Vinkalo oli myös samantapainen kaljabaari. Seinässä oli taulu: Savukkeiden teko baarissa kielletty!

[Clarence]

Edward Bunker, Konnakoulu- rikollisen muistelmat sv. 395.

Merkouris on yksinäinen susi, eikä hänellä ole ystäviä. Hän halveksii muita vankeja ja muut vangit halveksivat häntä. Hän on ihminen, joka on selvästikin tehnyt töitä ankarasti koko ikänsä ja jolla on vankilaetiikasta poikkeava järkähtämätön ankara moraali. Tämä on hänen ensimmäinen tuomionsa, ja hän on istunut jo melkein 15 vuotta. Viisikymmenluvun alussa hän oli pääroolissa eräässä Los Angelesin kaikkein eniten julkisuutta saaneista murhaoikeudenkäynneistä. Hänen entinen vaimonsa ja tämän uusi aviomies, entinen poliisi, löydettiin kuoliaaksi ammuttuina pienessä liikeyrityksessään. Kuolleen miehen veli oli LAPD:n ylikonstaapeli, mikä kuumensi tunteita entisestään. Oikeussalissa Merkouris oli sidottuna tuoliin, suukapulassa ja lasikopin sisällä. Hän yhä vakuuttaa syyttömyyttään. Hän sanoo itse olleensa uhri ja että hänen vaimonsa oli varastanut kaikki hänen rahansa ja jakanut ne uuden miehensä kanssa. Merkourius ei ikinä maailmassa tee uutta rikosta, mikäli teki tuon ensimmäisen, sillä hän ei ole mikään rikollinen ja itseasiassa halveksii rikollisia. Hän saa kiittää onneaan siitä, ettei häntä ole murhattu Folsomissa, sillä hän kertoo viranomaisille jos näkee jonkun rikkovan määräyksiä.

[Clarence]

Korona-virusaikana millaista on olla vankilassa? Onko kenelläkään tietoa? Lomat ei kuulemma pelaa, ja toiminnoissa, onko niitä ollenkaan. Jos siivilissä perheessä olot kärjistyvät, vankilassa voi kärjistyä enemmän. Jotkut vangit siviilissä vain vaivoin tulevat toimeen muiden kanssa, niin mitenkähän nyt samalla osastolla.

Uskooko tippa-iita jos joku on todella sairas? Vankilassa on mahdollisuus kunnolliseen terveyden huoltoon, jos vain henkilökunnalla haluja on.
70- luvulla yhdellä umpisuoli aiheutti tuskaa. Sitä ei uskottu. Nuori vanki oli pidellyt vatsaa ja itkenyt, eikä mitään. Lienee sitten uskottu, että on tosi kysymyksessä ja vanki saanut hoitoa.

[Tiukkameno]

Niitykukka, niittis. Satun tuntemaan henk.koht. sai suolisolmun 70 luvulla ja pamput tiedetään kuollu ois jos ei sairaanhoitaja vai lekuri sattunu kattomaan selliin. Suoraan sairaalaan ja leikkaukseen. Nyt niittis on vähän höperössä kunnossa, jois vähempi bissee.
Oisko mahd. sama kaveri?

[Clarence]

Niitykukka, niittis. Satun tuntemaan henk.koht. sai suolisolmun 70 luvulla ja pamput tiedetään kuollu ois jos ei sairaanhoitaja vai lekuri sattunu kattomaan selliin. Suoraan sairaalaan ja leikkaukseen. Nyt niittis on vähän höperössä kunnossa, jois vähempi bissee.
Oisko mahd. sama kaveri?

Ei ole sama kaveri kenestä mainitsin, mutta nimessä oli tuttua ja käytin Googlea. Sieltä tuli kuva ja mielestäni oli Vaasan läänillä yhtäaikaa
n. 40 vuotta sitten. Kirjoittanut kirjan Riihimäestä, jonka olen lukenut. Jos oikein muistan, nimi on suomennettu ruotsalaisesta.

Oli katsomassa kun pelasimme lentopalloa henkilökuntaa vastaan. Yksi työryhmän esimies syötti kömpelösti ensimmäisenä suoraan verkkoon, ja vangit nauroivat kippurassa, ei niinkään vahingonilosta, vaan koko syötössä oli tahatonta komiikkaa. Toinen vanki sanoi minulle pelin jälkeen; esimies on enemmän voimailualan miehiä.

Ps. Vaasan läänillä oli ahdas pelata, mutta me vangit voitimme henkilökunnan.

[Clarence]

Jorma Rae, ei ole kuulunut mitään. Puukottiko vai ampui kaartin sotilasta, joka halvaantui. Onko hengissä? 80- luvulla karkaili ja yritti karata. Taisi olla lopulta pitkä kokonaistuomio.

Kirjoittamansa kirjan takakannesta:

romaanit
Tekijä
Rae, Jorma
Kansikuva
Kakolan eristyssellistä kirjoitettu kouraiseva elämäntarina

Nuori perheenisä tekee rikoksen, käy pahemmin kuin hän on tarkoittanut, jatkossa tulee 10 vuotta ja risat.
Vankilassa mies tuntee, että systeemi haluaa pitää hänet rikollisena, kasvojen säilyttämisen mahdollisuutta ei ole, ihmisenä kasvun mahdollisuutta ei ole, ja niin alkaa kasvaa uhma.
Mies pakenee, vapautta kestää hetken, kohta mies istuu uudelleen kalterien takan. Hän tuntee, että systeemi on valinnut hänelle ”uran” ja niin hän pakenee uudelleen, ja taas uudelleen. Joka kerran on pako hurjempi ja joka kerran seuraukset kovemmat. Vapauden päähänpinttymästä koituu miehelle vähitellen elinikäinen vankeus.

Pako ilman toivoa perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin. Se on toisaalta toiminnallinen ja jännittävä juoniromaani, toisaalta mielenkiintoinen vangittuna elävän ihmisen ajatusmaailman ja psyyken kuvaus. Vaativasti se kyselee lain täytäntöönpanijoiden moraalia samalla kun kuvaa lain ulkopuolisen maailman omia lakeja ja omanlaistansa vastuullisuutta.

[Clarence]

Muuan Eikka Kittilästä lähtöisin oli vankiloissa näkyvä hahmo. Asuimme samassa sellissä ja kummallakin käräjät edessä. Eikka oli heilunut Helsingissä, en muista mistä, ja itse eri paikkakunnalla, en muista omaakaan mistä. Tunsin miehen vuosien takaa ja tulin tuntemaan vielä vuosia eteenpäin. Ensi kerran Eikka oli vankilassa 60-luvulla Ruotsissa. Oliko Kumla vai Norrtälje.
Eikka oli isokokoinen ja täyteen tatuoitu. Sanavalmis ja hyvä letkauttelemaan. Ryöstöistä pääasiassa kiinni. Ei ollut koskaan kauaa siviilissä.

80- luvulla kuitenkin meni jokin pieleen. Alkoi Oulun rautatieasemalla rullata siviliin päässeitä ja lomalaisia. Hänellä oli kyllä se vika, että otti vankilassa jonkun heikomman ja alkoi kiusata. Muistan kun yksi meni sekaisin. Siviissä tämä vapautuneiden vankien rullaaminen jatkui ja eihän sellainen peli vetele. Samaan lopputulokseen tuli moni oululainen venkula. Yksi veisti puukolla kaulaan ja sai viisi vuotta. Ulkomailta lähtivät laittamaan ukkoa aisoihin. Halolla päähän nyrkin lisäksi. Tästä kaikesta Eikka oppi sen, ettei nauti siinä seurassa luottamusta. Älysi viimein lähteä Oulusta ja muutti Poriin. Kävi Kakolassa istumassa ainakin yhden pienemmän tuomion. Viimeinen tieto tästä kansalaisesta oli; veti Porissa överit ja se oli siinä. Rullaamiset oli nyt rullattu.

[Averell]

Vankilassa opin ruusunmaalaustekniikkaa. Sille tuli käyttöä kun kapiokirstuja koristelin, rahasta. Hyödynsin taitoa myös sivilissä. Sivilissä ammattilainen opetti maisemateknikkaa, ja alkuun päästyä kävi taulukauppa erittäin hyvin. Kreivi Lindgren oli hyvä ruusumaalari. Olen nähnyt hänen jälkiään, mutta itse miestä en ole livenä tavannut. Oli kuulemma ollut Huittisissa erään maalarin kanssa yhtä aikaa 70- luvulla, ja oli osannut maalata hyvin. Naisiahan tämä ukko petkutti, ja istui niistä. Jos joku osaisi kaivaa arkistoista Pertti Ylermi Lindgrenin tekosista ja tuomioista, se kiinnostaisi. Turun läänin kirkossa on 50- luvulla Kreivin koristetetekstattuna 10 käskyä, jossa käskyn 8 kohdalla on kirjoitusvirhe.

Aloin maalata myös maisematauluja erään ammattilaisen opissa. Linnassa tämäkin oli ollut, ja oli myöhemmin vielä lisää. Vaikka tauluissa on tekniikka aika suuressa osassa, luovuus kuitenkin ratkaisee. Kuva voi olla kymppi, mutta jos ei elä, lopputulos 0. Silmien on elettävä ja silhuetin oltava oikea.

Clarencelle kiitoksia kahdesta erinomaisesta ketjusta! Tässä Wikipedian kreivi tietoutta:
Peter (aiemmin Pertti) Ylermi Lindgren eli ”kreivi” Lindgren (13. huhtikuuta 1936 Turku – 19. helmikuuta 2015 Tukholma, Ruotsi[1][2]) oli suomalainen julkisuuden henkilö, joka tuli 1960- ja 1970-luvun vaihteessa tunnetuksi lukuisten naissuhteidensa vuoksi. Lindgren julkaisi 1960-luvun lopulla Jallu-lehdessä muistelmansa, joiden mukaan hän oli ollut 76 kertaa kihloissa ja istunut vankilassa niihin liittyneiden rahahuijausten takia yli kolme ja puoli vuotta. Ruotsin Malmössä Lindgren oli esiintynyt kreivi Oxenstiernana ja myös Heidenstamina. Lindgren pystyi esiintymään vakuuttavasti aatelisena, sillä hän oli ollut sotalapsena Ruotsissa erään aatelisperheen kartanossa ja päässyt tällöin seuraamaan aatelisten elämää. Lindgren siirtyi sittemmin rikolliselta uralta iskelmälaulajaksi ja muutti lopulta kokonaan Ruotsiin.

Lindgren muutti Tukholmaan vuonna 1976 ja asui siellä kuolemaansa saakka. Hän hankki myös perushoitajan koulutuksen ja ehti työskennellä seitsemän vuotta dementiahoitajana, kunnes joutui lopettamaan hoitajan työn saatuaan sydäninfarktin. Lindgren jatkoi kuitenkin myös laulajanuraansa ja esiintyi myös Suomessa.

Peter von Bagh teki Lindgrenin muistelmien perusteella vuonna 1971 elokuvan Kreivi, jossa Lindgren itse esiintyi pääosassa.[3]

Lindgren käytti nimiä Tage Efraim Melin, Toni Peter William Axel Alexander Oscar Oxenstierna, Benjamino Giovanni Torrini, Gunnar af Heidenstam ja Bernhard af Creutz. Hän vaihtoi virallisesti etunimekseen Peter muutettuaan Ruotsiin vuonna 1976.

Tiettävästi Lindgren oli naimisissa kahdesti ja hänellä oli kolme lasta. Hän kirjoitti myös muistelmateoksen Kreivi – Tasavallan Casanova (1992).[1]

Lindgren esiintyi myös elokuvassa Kiljusen herrasväen uudet seikkailut Fruktosian kuningasta Gregoria vuonna 1990[4].

Linkki mikron hurmuri ketjuun
viewtopic.php?f=11&t=835


Punaisella vilkaisulla en löytänyt listaa kreivin saamista tuomioista.

[Picaro]

Jorma Rae, ei ole kuulunut mitään. Puukottiko vai ampui kaartin sotilasta, joka halvaantui. Onko hengissä? 80- luvulla karkaili ja yritti karata. Taisi olla lopulta pitkä kokonaistuomio.

Minäkin ajattelin tätä tapausta sillä luin juuri kirjan Pako Ilman Toivoa. Mitäköhän Jormalle kuuluu? Entäpä tuolle perään juosseelle kapiaiselle joka halvaantui? Vartiosotilas taisi tervehtyä huolimatta pienestä puukotuksesta.
Linkki https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... ae#p976799

[Clarence]

Jorma Rae, ei ole kuulunut mitään. Puukottiko vai ampui kaartin sotilasta, joka halvaantui. Onko hengissä? 80- luvulla karkaili ja yritti karata. Taisi olla lopulta pitkä kokonaistuomio.

Minäkin ajattelin tätä tapausta sillä luin juuri kirjan Pako Ilman Toivoa. Mitäköhän Jormalle kuuluu? Entäpä tuolle perään juosseelle kapiaiselle joka halvaantui? Vartiosotilas taisi tervehtyä huolimatta pienestä puukotuksesta.
Linkki https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... ae#p976799

Kiitos Picaro. Kiitos myös Doctor Lecter kun sinun linkki löytyi. Siinä oli paljon tietoa, mitkä olin jo unohtanut. Kuinkahan paljon Jorma Rae istui tuomiotaan, ja joutuiko pyttyyn? Oliko tuo hänen viimeisen vankeusrangaistus?
Olen lukenut joskus kirjan. En usko, että Jorma Rae on tehnyt tuota Ruotsin reissua. Tukholma, Göteborg ja Malmö Akselilla on niin paljon mielenkiintoista, että se olisi näkynyt näkyvämmin kirjassa.

Jorma Rean ensimmäinen tuomio oli todennäköisesti Keravalla Nupiksessa. Arvioin kokonaistuomion olleen 2 vuotta, josta 1/3 osat,
+ 2 kk tyssit. Tai 2v 6kk ilman tyssejä.

[Clarence]

Pötkystä virtaa mankkaan, samalla lätkällä nessipurkillinen vettä. Pikilattialla teroitettu selliveitsi pöydällä. Shakissa häviäjä tyhjentää paljun. Saas nähdä tuleeko tyssit.

Onko tuttua vanhaa sanastoa?

Tän pläjäyksen jälkeen pieni muistelo vuosien taa. Reseptihuijauksen jälkeen hakija sai apteekista voimakkaita kipulääkkeitä, todisti farmaseutti saajaa vastaan. Oli katsonut ikkunasta kun kipupotilas oli mennyt odottavan sakkinsa luo, ja siellä hyppinyt riemusta.
Toinen tapaus. Ravintolan vessassa myy kiellettyä niin keskittyneesti, ettei huomaa oven olevan auki. Kummassakin tapauksessa turhaa syyttää kuka vasikoi.