Vankilassa oloa ja kulttuuria

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1463
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Pohjosessa oli ovet auki. Itselle tehtiin yhdessä sen selleistä tatuointia rintaan. Tekijänä muuan Kakolan kantakundi, joka osasi tehdä kuvat niin, ettei käynyt kipeää. Tuosta on yli 40- vuotta aikaa, ja käsiinkin tehdyt tatuoinnit ovat pysyneet. Tietenkin ajan tuomaa patinaa, mutta sehän kuuluu asiaan. Postia piti muuan mies. Arttu oli tullut paikalle kysyen, mitä tuolla tapahtuu. Arttu oli homoseksuaali. Postinpitäjä sanoi: Siellä naidaan. Arttu oli kauhonut kuin kroolaaja postinpitäjän ohi, että näkisi tirkistysluukusta asian.

Asuin tämän postinpitäjän kanssa. Arttu oli mustasukkainen. Vähän väliä hän muistutti minua: Clarence, Clarence hellitä välillä, näyttäen, että olisi tummat silmänaluset. Ne olivat Artun omia houreita. Olimme sellikaverin kanssa kiinnostuneet tytöistä ja heidän kirjeistään. Myöhemmin heidän tapaamisistaan. Yhden kirjekaveri likan kanssa seurustelinkin sivilissä jonkun aikaa.

Tatuoinneista vielä. Itse en jäänyt koskaan kiinni *itse-teossa*. Keravalla ja Riihimäellä sai tatuoinneista ennen rundia. Muistaakseni 4 vrk. Taloon tullessa kirjattiin jokainen läiskä ylös, niin minultakin. Tein tuossa kirjaamisvaiheessa yhden virheen, en huomannut näyttää sääressä olevaa pikku juttua, että olisi kirjattu ylös. Kerran yksi kiihkomielinen vartija saikin siitä aiheen, on tullut uusi kuva. Siitä esimiehen luona kerroin, että se oli unohtunut merkata taloon tullessa. Lisäksi kun on muualla paljon tatuointeja, niin en kai minä tällaista pikku läiskää olisi tehnyt. Hän uskoi asian ja ei tullut aiheetonta rangaistusta.
tokkaukko
Christopher Lorenzo
Viestit: 1694
Liittynyt: Su Syys 15, 2019 1:12 pm

Re: Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja tokkaukko »

Viesti siirretty toisesta ketjusta
-NILS-

Sivustamulkoilija kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 11:27 amkerro missä kivitalossa ei ole kuntosalia
Vaikka näin ens alkuun Saramäessä

"Vankilan muutettua Saramäkeen ja Karpelan jäätyä eläkkeelle painot vaihtuivat taljoihin, joilla kunnon ylläpito vielä jotenkin onnistui. Nyt taljatkin on poistettu suljetuilta osastoilta, koska niiden kolina häiritsi vartijoiden nukkumista taukohuoneessa.

Nykyään monet kuntosaliharjoittelun sijaan pitävät kehonsa toiminnallisena sellissä varjonyrkkeillen tai tilaisuuden tullen harjoittelemalla lukkopainia ynnä muita kamppailulajeja,Monet vangit täällä kärsivät jo tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuen vuosien makuuttamisesta.."

https://www.ts.fi/lukijoilta/665168/Fyy ... vankilassa

Samoin sukevalla oli 10 vuotta sitten jo vain 50 kg asti tanko,kiinteä,hitsattu.käsipainot 10 kg asti. Ei aikuinen fyysisesti kunnossa oleva mies tee semmosilla painoilla yhtään mitään.Sama runkata.

Liekkö on enää kuin hyppynaru ja leuanvetotanko sen korkusella ettei voi vetää kunnolla ku pää ottaa kiinni kattoon :D :D Voi venytellä.Ettei selkään tule voimaa yhtään.
Jos peli on epäreilu,älä pelaa.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 789
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 4:45 pm
Rundi kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 1:35 pm
foreSKIN kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 11:49 am Olis nastaa lukee mitä muistatte Konnun meripäivistä. :mrgreen:
Konnun meripäivistä ei ole tietoa, oliko lähellä järviäkään?
Mutta Kakolan riviera on tutumpi kertomus graniitista ikuisuuksiin.

Joskus joku kai käytti Konnunsuosta nimitystä Konnansuo.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Voitko sanoa, ketä hyviä tatuoijia oli sinun aikana Sörkassa? Kysyähän saa, mutta vastaus on aina vastaajan vallassa. :)
Niitä oli erilaisia. Mutta enempi omissa piireissään ja heillä omia "asiakkaita", etten saa heidän nimiään päähäni. Itselleni korjauksia teki muuten nuorempi Orre ja yksi toinen kamu, muistaakseni Kinnunen, lähtöisin itä-suomen heppuja, ei ollut millään pitkällä tuomiolla. Päiväselleillä asuttiin.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 789
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 5:54 pm Pohjosessa oli ovet auki. Itselle tehtiin yhdessä sen selleistä tatuointia rintaan. Tekijänä muuan Kakolan kantakundi, joka osasi tehdä kuvat niin, ettei käynyt kipeää. Tuosta on yli 40- vuotta aikaa, ja käsiinkin tehdyt tatuoinnit ovat pysyneet. Tietenkin ajan tuomaa patinaa, mutta sehän kuuluu asiaan. Postia piti muuan mies. Arttu oli tullut paikalle kysyen, mitä tuolla tapahtuu. Arttu oli homoseksuaali. Postinpitäjä sanoi: Siellä naidaan. Arttu oli kauhonut kuin kroolaaja postinpitäjän ohi, että näkisi tirkistysluukusta asian.

Asuin tämän postinpitäjän kanssa. Arttu oli mustasukkainen. Vähän väliä hän muistutti minua: Clarence, Clarence hellitä välillä, näyttäen, että olisi tummat silmänaluset. Ne olivat Artun omia houreita. Olimme sellikaverin kanssa kiinnostuneet tytöistä ja heidän kirjeistään. Myöhemmin heidän tapaamisistaan. Yhden kirjekaveri likan kanssa seurustelinkin sivilissä jonkun aikaa.

Tatuoinneista vielä. Itse en jäänyt koskaan kiinni *itse-teossa*. Keravalla ja Riihimäellä sai tatuoinneista ennen rundia. Muistaakseni 4 vrk. Taloon tullessa kirjattiin jokainen läiskä ylös, niin minultakin. Tein tuossa kirjaamisvaiheessa yhden virheen, en huomannut näyttää sääressä olevaa pikku juttua, että olisi kirjattu ylös. Kerran yksi kiihkomielinen vartija saikin siitä aiheen, on tullut uusi kuva. Siitä esimiehen luona kerroin, että se oli unohtunut merkata taloon tullessa. Lisäksi kun on muualla paljon tatuointeja, niin en kai minä tällaista pikku läiskää olisi tehnyt. Hän uskoi asian ja ei tullut aiheetonta rangaistusta.
Jotenkin jäi itsellekin mielikuva, että juurikin pohjoisessa siivessä oli eniten tatuointi askareita ja isojen kuvien tekoa. Selkä kotkaa jne.
Oliko EK Hämis (L:rannasta) samaan aikaan pohjoisella, jos olit samoina vuosina? Nappaili mömmöjä melko usein.

Klinu vainaa oli siellä myös joskus, esitteli kuinka vempaimella aukeaa abloy. Myöhemmin tullut uskoon jne.
Pohjoisella kierteli harjoitus vempain, jäi jotenkin kuva, että pamput löysi sen jossain välissä.
Oli joitakin innokkaita bamareita pitämään ratsioita. Letku oli yksi mutta enemmänkin idän suljetulla.
Pohjoisella olin keski tuomiolla kuukauden päivät ja viimeisellä pari kertaa, mutta vain hetken aikaa.
Saattoi olla, että RTA uudistuksen jälkeen kesällä 1975 kun kuri jäi pois, jäi myös "roiskeratsiat" eli tatuointikuva ratsiat unhoon. Neulat ja välineethän lähti edelleen jos löytyi. Koristemaalarit (askartelijat) sai ostaa värejä. Rotring taisi mennä mustalle listalle, koska se tiedettiin tatuointi väriksi.
Avatar
Luupää
Perry Mason
Viestit: 3851
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Luupää »

Rundi kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 1:28 pm
putsari kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 12:14 am
Clarence kirjoitti: Ti Syys 08, 2020 7:03 am
Olet Rundi varmaan kuullut jutun, kun yhdelle piti laittaa selkäkuva, niin tekijä tatuoi traktorin ja peräkärryn. Taitaa olla niitä matkasellijuttuja.
Siitä on sellainenkin versio, että siinä peräkärryssä luki VALMET.
:D Tai Massey Fergunsson
Tästä kiertää varmaan edelleen myös sellainen kuulemani versio että selkään olisi tatuoitu alakoululaistyyliin piirretty rekka jonka Kyljessä lukisi Kiito-Linja.

Samantyyppistä soopaa kuin kuuluisa takapenkiltä katoava liftari tai halpa Mersu (tai Audi tai Bemari tai jokin muu arvoauto) joka on halpa siksi, että sen sisätiloissa on kaamea lemu koska siellä on ollut ruumis. Samaan kategoriaan voi huoletta laskea myös eri versiot tarinasta keittiön käyttämisestä saunana heittämällä vettä kuumalle hellalle.

Kaikkea ei kannata uskoa.
Kun linkität niin kopioi ainakin olennaiset, tapaukseen liittyvät osat tekstistä samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 789
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Rundi kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 11:18 pm
Clarence kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 5:54 pm Pohjosessa oli ovet auki. Itselle tehtiin yhdessä sen selleistä tatuointia rintaan. Tekijänä muuan Kakolan kantakundi, joka osasi tehdä kuvat niin, ettei käynyt kipeää. Tuosta on yli 40- vuotta aikaa, ja käsiinkin tehdyt tatuoinnit ovat pysyneet. Tietenkin ajan tuomaa patinaa, mutta sehän kuuluu asiaan. Postia piti muuan mies. Arttu oli tullut paikalle kysyen, mitä tuolla tapahtuu. Arttu oli homoseksuaali. Postinpitäjä sanoi: Siellä naidaan. Arttu oli kauhonut kuin kroolaaja postinpitäjän ohi, että näkisi tirkistysluukusta asian.

Asuin tämän postinpitäjän kanssa. Arttu oli mustasukkainen. Vähän väliä hän muistutti minua: Clarence, Clarence hellitä välillä, näyttäen, että olisi tummat silmänaluset. Ne olivat Artun omia houreita. Olimme sellikaverin kanssa kiinnostuneet tytöistä ja heidän kirjeistään. Myöhemmin heidän tapaamisistaan. Yhden kirjekaveri likan kanssa seurustelinkin sivilissä jonkun aikaa.

Tatuoinneista vielä. Itse en jäänyt koskaan kiinni *itse-teossa*. Keravalla ja Riihimäellä sai tatuoinneista ennen rundia. Muistaakseni 4 vrk. Taloon tullessa kirjattiin jokainen läiskä ylös, niin minultakin. Tein tuossa kirjaamisvaiheessa yhden virheen, en huomannut näyttää sääressä olevaa pikku juttua, että olisi kirjattu ylös. Kerran yksi kiihkomielinen vartija saikin siitä aiheen, on tullut uusi kuva. Siitä esimiehen luona kerroin, että se oli unohtunut merkata taloon tullessa. Lisäksi kun on muualla paljon tatuointeja, niin en kai minä tällaista pikku läiskää olisi tehnyt. Hän uskoi asian ja ei tullut aiheetonta rangaistusta.
Jotenkin jäi itsellekin mielikuva, että juurikin pohjoisessa siivessä oli eniten tatuointi askareita ja isojen kuvien tekoa. Selkä kotkaa jne.
Oliko EK Hämis (L:rannasta) samaan aikaan pohjoisella, jos olit samoina vuosina? Nappaili mömmöjä melko usein.

Klinu vainaa oli siellä myös joskus, esitteli kuinka vempaimella aukeaa abloy. Myöhemmin tullut uskoon jne.
Pohjoisella kierteli harjoitus vempain, jäi jotenkin kuva, että pamput löysi sen jossain välissä.
Oli joitakin innokkaita bamareita pitämään ratsioita. Letku oli yksi mutta enemmänkin idän suljetulla.
Pohjoisella olin keski tuomiolla kuukauden päivät ja viimeisellä pari kertaa, mutta vain hetken aikaa.
Saattoi olla, että RTA uudistuksen jälkeen kesällä 1975 kun kuri jäi pois, jäi myös "roiskeratsiat" eli tatuointikuva ratsiat unhoon. Neulat ja välineethän lähti edelleen jos löytyi. Koristemaalarit (askartelijat) sai ostaa värejä. Rotring taisi mennä mustalle listalle, koska se tiedettiin tatuointi väriksi.
Muistan muuten yhden hyvän kuvan tekijän. Marjeta. Sen ajan "nimimies". Muun muassa ampui kuuluisan poliisikoira Lexin. Sitähän jo volvo-Markkanen yritti ampua aiemmin, meni ohi, jolloin koiran kuulo vaurioitui, vaikka Volvo väitti, ettei ollut tarkoitus tappaa koiraa.
Syyttivätköhän Volvoa Lexin murhayrityksestä :D Eipä olisi ollut ihme sen ajan lakipykälille.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1463
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti: To Syys 10, 2020 10:28 am
Rundi kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 11:18 pm
Clarence kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 5:54 pm Pohjosessa oli ovet auki. Itselle tehtiin yhdessä sen selleistä tatuointia rintaan. Tekijänä muuan Kakolan kantakundi, joka osasi tehdä kuvat niin, ettei käynyt kipeää. Tuosta on yli 40- vuotta aikaa, ja käsiinkin tehdyt tatuoinnit ovat pysyneet. Tietenkin ajan tuomaa patinaa, mutta sehän kuuluu asiaan. Postia piti muuan mies. Arttu oli tullut paikalle kysyen, mitä tuolla tapahtuu. Arttu oli homoseksuaali. Postinpitäjä sanoi: Siellä naidaan. Arttu oli kauhonut kuin kroolaaja postinpitäjän ohi, että näkisi tirkistysluukusta asian.

Asuin tämän postinpitäjän kanssa. Arttu oli mustasukkainen. Vähän väliä hän muistutti minua: Clarence, Clarence hellitä välillä, näyttäen, että olisi tummat silmänaluset. Ne olivat Artun omia houreita. Olimme sellikaverin kanssa kiinnostuneet tytöistä ja heidän kirjeistään. Myöhemmin heidän tapaamisistaan. Yhden kirjekaveri likan kanssa seurustelinkin sivilissä jonkun aikaa.

Tatuoinneista vielä. Itse en jäänyt koskaan kiinni *itse-teossa*. Keravalla ja Riihimäellä sai tatuoinneista ennen rundia. Muistaakseni 4 vrk. Taloon tullessa kirjattiin jokainen läiskä ylös, niin minultakin. Tein tuossa kirjaamisvaiheessa yhden virheen, en huomannut näyttää sääressä olevaa pikku juttua, että olisi kirjattu ylös. Kerran yksi kiihkomielinen vartija saikin siitä aiheen, on tullut uusi kuva. Siitä esimiehen luona kerroin, että se oli unohtunut merkata taloon tullessa. Lisäksi kun on muualla paljon tatuointeja, niin en kai minä tällaista pikku läiskää olisi tehnyt. Hän uskoi asian ja ei tullut aiheetonta rangaistusta.
Jotenkin jäi itsellekin mielikuva, että juurikin pohjoisessa siivessä oli eniten tatuointi askareita ja isojen kuvien tekoa. Selkä kotkaa jne.
Oliko EK Hämis (L:rannasta) samaan aikaan pohjoisella, jos olit samoina vuosina? Nappaili mömmöjä melko usein.

Klinu vainaa oli siellä myös joskus, esitteli kuinka vempaimella aukeaa abloy. Myöhemmin tullut uskoon jne.
Pohjoisella kierteli harjoitus vempain, jäi jotenkin kuva, että pamput löysi sen jossain välissä.
Oli joitakin innokkaita bamareita pitämään ratsioita. Letku oli yksi mutta enemmänkin idän suljetulla.
Pohjoisella olin keski tuomiolla kuukauden päivät ja viimeisellä pari kertaa, mutta vain hetken aikaa.
Saattoi olla, että RTA uudistuksen jälkeen kesällä 1975 kun kuri jäi pois, jäi myös "roiskeratsiat" eli tatuointikuva ratsiat unhoon. Neulat ja välineethän lähti edelleen jos löytyi. Koristemaalarit (askartelijat) sai ostaa värejä. Rotring taisi mennä mustalle listalle, koska se tiedettiin tatuointi väriksi.
Muistan muuten yhden hyvän kuvan tekijän. Marjeta. Sen ajan "nimimies". Muun muassa ampui kuuluisan poliisikoira Lexin. Sitähän jo volvo-Markkanen yritti ampua aiemmin, meni ohi, jolloin koiran kuulo vaurioitui, vaikka Volvo väitti, ettei ollut tarkoitus tappaa koiraa.
Syyttivätköhän Volvoa Lexin murhayrityksestä :D Eipä olisi ollut ihme sen ajan lakipykälille.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Harvempi pidemmän tuomion vanki oli samalla osastolla ja samassa sellissä koko tuomion. En itsekään. Volvo- Markkanen ei ollut tuttu, mutta olen livenä nähnyt. Tuo oli uutta, että Markkanen olisi koittanut ampua poliisikoiraa. Markkanen opiskeli kieliä, ja osasi niitä. Itsellä Markkasesta tietämättä kieliä opiskelessa siviilissä nytkin sama metodi, opettelen koko lauseen. Eihän Etelä- Euroopassa kaikki edes tiedä, mikä Suomi on ja missä on Suomi. Kesällä 2019 tiesivät sanoa; siellä on kylmä. Ei ole, sanoin, sillä hetkellä sama kuin siellä.

Karte oli superlahjakas piirtäjä ja tatuoija. Löi minullekin kuvia. Vankilasta oli joskus 70- luvulla dokumentti. Karte käytti oitis tilaisuutta hyväkseen ja kitaralla säestäen lauloi Vangin toiveen. Kuollut jo joskus 90- luvulla. Muuan Sara, jonka tiesin, oli hyvä tekemään kuvia. Ei ole itselle tehnyt, mutta paljon nähnyt hänen tekemiään kuvia.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 789
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Jotenkin jäi itsellekin mielikuva, että juurikin pohjoisessa siivessä oli eniten tatuointi askareita ja isojen kuvien tekoa. Selkä kotkaa jne.
Oliko EK Hämis (L:rannasta) samaan aikaan pohjoisella, jos olit samoina vuosina? Nappaili mömmöjä melko usein.

Klinu vainaa oli siellä myös joskus, esitteli kuinka vempaimella aukeaa abloy. Myöhemmin tullut uskoon jne.
Pohjoisella kierteli harjoitus vempain, jäi jotenkin kuva, että pamput löysi sen jossain välissä.
Oli joitakin innokkaita bamareita pitämään ratsioita. Letku oli yksi mutta enemmänkin idän suljetulla.
Pohjoisella olin keski tuomiolla kuukauden päivät ja viimeisellä pari kertaa, mutta vain hetken aikaa.
Saattoi olla, että RTA uudistuksen jälkeen kesällä 1975 kun kuri jäi pois, jäi myös "roiskeratsiat" eli tatuointikuva ratsiat unhoon. Neulat ja välineethän lähti edelleen jos löytyi. Koristemaalarit (askartelijat) sai ostaa värejä. Rotring taisi mennä mustalle listalle, koska se tiedettiin tatuointi väriksi.
[/quote]

Muistan muuten yhden hyvän kuvan tekijän. Marjeta. Sen ajan "nimimies". Muun muassa ampui kuuluisan poliisikoira Lexin. Sitähän jo volvo-Markkanen yritti ampua aiemmin, meni ohi, jolloin koiran kuulo vaurioitui, vaikka Volvo väitti, ettei ollut tarkoitus tappaa koiraa.
Syyttivätköhän Volvoa Lexin murhayrityksestä :D Eipä olisi ollut ihme sen ajan lakipykälille.
[/quote]
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Harvempi pidemmän tuomion vanki oli samalla osastolla ja samassa sellissä koko tuomion. En itsekään. Volvo- Markkanen ei ollut tuttu, mutta olen livenä nähnyt. Tuo oli uutta, että Markkanen olisi koittanut ampua poliisikoiraa. Markkanen opiskeli kieliä, ja osasi niitä. Itsellä Markkasesta tietämättä kieliä opiskelessa siviilissä nytkin sama metodi, opettelen koko lauseen. Eihän Etelä- Euroopassa kaikki edes tiedä, mikä Suomi on ja missä on Suomi. Kesällä 2019 tiesivät sanoa; siellä on kylmä. Ei ole, sanoin, sillä hetkellä sama kuin siellä.

Karte oli superlahjakas piirtäjä ja tatuoija. Löi minullekin kuvia. Vankilasta oli joskus 70- luvulla dokumentti. Karte käytti oitis tilaisuutta hyväkseen ja kitaralla säestäen lauloi Vangin toiveen. Kuollut jo joskus 90- luvulla. Muuan Sara, jonka tiesin, oli hyvä tekemään kuvia. Ei ole itselle tehnyt, mutta paljon nähnyt hänen tekemiään kuvia.
[/quote]

VANKILAN arkea Sukevalta vuodelta 1971. Dokkarissa nähtävä psykologi Ilkka Neiramo (Neirama?) kai kyllästyi Sukevaan kun oli jo 1975 Nokalla.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/0 ... uonna-1971

En tunne tuota Sukevan puolta ollenkaan. Kai noista joihinkin on törmännyt myöhemmin?
Rundi
Martin Beck
Viestit: 789
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Rundi kirjoitti: To Syys 10, 2020 9:07 pm Jotenkin jäi itsellekin mielikuva, että juurikin pohjoisessa siivessä oli eniten tatuointi askareita ja isojen kuvien tekoa. Selkä kotkaa jne.
Oliko EK Hämis (L:rannasta) samaan aikaan pohjoisella, jos olit samoina vuosina? Nappaili mömmöjä melko usein.

Klinu vainaa oli siellä myös joskus, esitteli kuinka vempaimella aukeaa abloy. Myöhemmin tullut uskoon jne.
Pohjoisella kierteli harjoitus vempain, jäi jotenkin kuva, että pamput löysi sen jossain välissä.
Oli joitakin innokkaita bamareita pitämään ratsioita. Letku oli yksi mutta enemmänkin idän suljetulla.
Pohjoisella olin keski tuomiolla kuukauden päivät ja viimeisellä pari kertaa, mutta vain hetken aikaa.
Saattoi olla, että RTA uudistuksen jälkeen kesällä 1975 kun kuri jäi pois, jäi myös "roiskeratsiat" eli tatuointikuva ratsiat unhoon. Neulat ja välineethän lähti edelleen jos löytyi. Koristemaalarit (askartelijat) sai ostaa värejä. Rotring taisi mennä mustalle listalle, koska se tiedettiin tatuointi väriksi.
Muistan muuten yhden hyvän kuvan tekijän. Marjeta. Sen ajan "nimimies". Muun muassa ampui kuuluisan poliisikoira Lexin. Sitähän jo volvo-Markkanen yritti ampua aiemmin, meni ohi, jolloin koiran kuulo vaurioitui, vaikka Volvo väitti, ettei ollut tarkoitus tappaa koiraa.
Syyttivätköhän Volvoa Lexin murhayrityksestä :D Eipä olisi ollut ihme sen ajan lakipykälille.
[/quote]
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Harvempi pidemmän tuomion vanki oli samalla osastolla ja samassa sellissä koko tuomion. En itsekään. Volvo- Markkanen ei ollut tuttu, mutta olen livenä nähnyt. Tuo oli uutta, että Markkanen olisi koittanut ampua poliisikoiraa. Markkanen opiskeli kieliä, ja osasi niitä. Itsellä Markkasesta tietämättä kieliä opiskelessa siviilissä nytkin sama metodi, opettelen koko lauseen. Eihän Etelä- Euroopassa kaikki edes tiedä, mikä Suomi on ja missä on Suomi. Kesällä 2019 tiesivät sanoa; siellä on kylmä. Ei ole, sanoin, sillä hetkellä sama kuin siellä.

Karte oli superlahjakas piirtäjä ja tatuoija. Löi minullekin kuvia. Vankilasta oli joskus 70- luvulla dokumentti. Karte käytti oitis tilaisuutta hyväkseen ja kitaralla säestäen lauloi Vangin toiveen. Kuollut jo joskus 90- luvulla. Muuan Sara, jonka tiesin, oli hyvä tekemään kuvia. Ei ole itselle tehnyt, mutta paljon nähnyt hänen tekemiään kuvia.
[/quote]

VANKILAN arkea Sukevalta vuodelta 1971. Dokkarissa nähtävä psykologi Ilkka Neiramo (Neirama?) kai kyllästyi Sukevaan kun oli jo 1975 Nokalla.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/0 ... uonna-1971

En tunne tuota Sukevan puolta ollenkaan. Kai noista joihinkin on törmännyt myöhemmin?
[/quote]

Vielä yksi dokkari Raitasesta, Karpon tekemä aikoinaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10929973
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1463
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vaikka nuorempana elin täysillä alakulttuurin normien mukaan, oli tilanteita, jotka eivät mahtuneet oikeustajuuni. Yksi jo sivilistä tuttu talon pintamies ja minä lainasimme tatuointivehkeitä ja tussia eri kerrokselta yhdeltä ns. normivangilta. Olimme pintamiehen kanssa kahden ja kysyin häneltä: Ostetaanko tuolta nämä ja mitä maksetaan sille. Vastaus oli: Ei me mitään osteta, vaan me otetaan nämä. Niinpä niin! Isomman oikeudella pois, en tykännyt ajatuksesta. En muista miten siinä meni, mutta tuo ns. normivanki ei tullut pyytämään vehkeitään takaisin.

Toinen tapaus 5-6 vuoden kuluttua eri vankilassa. Olimme vankilan kansliapäässä. Siinä jonotti muutama vanki virkailijan puheille pääsyä, niin tein minäkin. Yksi Seppo oli myös jonossa, ja siinä miehillä ja Sepollalla tuli pientä tuuppimista puolin ja toisin. Tuuppivat niin, että Seppo lensi ovea vasten ja se paukahti koväänisesti kiinni. Virkailija kurkisti eri ovesta; ja kysyi mikä siellä on? Vastaus oli muminaa. Virkailija käski Sepon mennä kauemmaksi istumaan. Itsellä tilanne sapetti, mutta en voinut sanoa mitään. Mielessä oli; vika ei ollut Sepon, vaan häntä kiusanneiden.

Vankilassa olevan: Älä näe, älä kuule, äläkä tiedä mitään on millä ainakin itse elin. Uskon, että kun on rehellinen itselleen, siellä on oikeustaju, välitti siitä tai ei!
Rundi
Martin Beck
Viestit: 789
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti: Pe Syys 11, 2020 12:13 am Vaikka nuorempana elin täysillä alakulttuurin normien mukaan, oli tilanteita, jotka eivät mahtuneet oikeustajuuni. Yksi jo sivilistä tuttu talon pintamies ja minä lainasimme tatuointivehkeitä ja tussia eri kerrokselta yhdeltä ns. normivangilta. Olimme pintamiehen kanssa kahden ja kysyin häneltä: Ostetaanko tuolta nämä ja mitä maksetaan sille. Vastaus oli: Ei me mitään osteta, vaan me otetaan nämä. Niinpä niin! Isomman oikeudella pois, en tykännyt ajatuksesta. En muista miten siinä meni, mutta tuo ns. normivanki ei tullut pyytämään vehkeitään takaisin.

Toinen tapaus 5-6 vuoden kuluttua eri vankilassa. Olimme vankilan kansliapäässä. Siinä jonotti muutama vanki virkailijan puheille pääsyä, niin tein minäkin. Yksi Seppo oli myös jonossa, ja siinä miehillä ja Sepollalla tuli pientä tuuppimista puolin ja toisin. Tuuppivat niin, että Seppo lensi ovea vasten ja se paukahti koväänisesti kiinni. Virkailija kurkisti eri ovesta; ja kysyi mikä siellä on? Vastaus oli muminaa. Virkailija käski Sepon mennä kauemmaksi istumaan. Itsellä tilanne sapetti, mutta en voinut sanoa mitään. Mielessä oli; vika ei ollut Sepon, vaan häntä kiusanneiden.

Vankilassa olevan: Älä näe, älä kuule, äläkä tiedä mitään on millä ainakin itse elin. Uskon, että kun on rehellinen itselleen, siellä on oikeustaju, välitti siitä tai ei!
Itselläni se oli niin päin, että kannatti nähdä, kannatti kuulla ja kannatti tietää mahdollisimman paljon, niin pystyi luovimaan omaa lusimista.
Mutta toki kannatti pitää "tärkeät" asiat vain omana tietonaan, suun supussa, ilman että sekaantui mihinkään, missä ei ollut mukana omia panoksia.
No, siinä mielessä pysyin irti mahdollisimman monesta. Annoin muiden lusia ja häärätä.
Eritoten pamppujen juttuja oli hyvä pyrkiä kuulemaan, etenkin jos niillä oli komentokeskus jonkun kongin päädyssä.
Kerran putsarina ollessa moppasin käytäviä ja sitten päätyaulaa jossa komentokeskus oli. Vetäydyin moppeineni "katveeseen". Korviin tarttui tietoa pamppujen tietyistä epäilyistä ja ratsia suunnitelmista. Joskus he ratsasivat tietyt sellit, joskus kaikki.
Niinpä pystyin varottamaan komppanialaisia etukäteen kun se ratsia todellakin tapahtui pari päivää myöhemmin.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1463
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vankilassa olevan: Älä näe, älä kuule, äläkä tiedä mitään on millä ainakin itse elin. Uskon, että kun on rehellinen itselleen, siellä on oikeustaju, välitti siitä tai ei!
[/quote]

Itselläni se oli niin päin, että kannatti nähdä, kannatti kuulla ja kannatti tietää mahdollisimman paljon, niin pystyi luovimaan omaa lusimista.
Mutta toki kannatti pitää "tärkeät" asiat vain omana tietonaan, suun supussa, ilman että sekaantui mihinkään, missä ei ollut mukana omia panoksia.
No, siinä mielessä pysyin irti mahdollisimman monesta. Annoin muiden lusia ja häärätä.
Eritoten pamppujen juttuja oli hyvä pyrkiä kuulemaan, etenkin jos niillä oli komentokeskus jonkun kongin päädyssä.
Kerran putsarina ollessa moppasin käytäviä ja sitten päätyaulaa jossa komentokeskus oli. Vetäydyin moppeineni "katveeseen". Korviin tarttui tietoa pamppujen tietyistä epäilyistä ja ratsia suunnitelmista. Joskus he ratsasivat tietyt sellit, joskus kaikki.
Niinpä pystyin varottamaan komppanialaisia etukäteen kun se ratsia todellakin tapahtui pari päivää myöhemmin.
[/quote]
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Periaatteessa Rundi sama asia. Pojat kertoivat vasikaksi epäillylle vangille, että tietyssä sellissä on jyviä vai oliko se kiljua. Ei mennyt kauaa, kun se tietty selli ratsattiin.

Sanomani pintamies oli Sörkan palikalla jonkun aikaa. Ihmettelin miksi. Toinen vankiloiden vakioasuja totesi minulle, siksi että sai pullistella. En tiedä mistä moinen, mutta jotkut ovat vaan hyviä ihmistuntijoita. Meni vuosia, niin ensiksi mainittu Pintamies meni mielentilaan, eikä tullut sieltä pois. Joutui Niuaan kriminaalipotilaaksi. Hänellä ei ollut henkirikoksia, vaan lähinnä ryöstölinjan mies. Nuorena en ajatellut joidenkin vankien sairaanloista mustasukkaisuutta, niin tatuoin hänen tyttöystävälleen sivilissä jossain välissä ruusun käteen. Jouduin vankilaan, mutta nimimies ei käynyt moittimaan. Aikoi vaan hakata tyttöystävälleen hanskat käteen kun vapautuu. (tämä tapahtui ennen hänen Niuaan joutumista)

Joka tapauksessa oli Niuassa joitakin vuosia. Sivilissä näin häntä 80- luvulla. Pintamies käveli viistoon tien yli ja tervehti kädestä pitaen. Siihen se sitten tyssäsi. Ei ollut yhtään asiaa, mistä olisi voinut jutella. Mies oli lihonut ja vähän kuin zombi. Pikkuveli kysyikin: Tehtiinkö sinulle lobotomialeikkaus. Pintamies vastasi, ei, kyllä hän oli oikeasti sairas. Ei mennyt kauaa, kun hän kuoli.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 789
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"""Periaatteessa Rundi sama asia. Pojat kertoivat vasikaksi epäillylle vangille, että tietyssä sellissä on jyviä vai oliko se kiljua. Ei mennyt kauaa, kun se tietty selli ratsattiin.

Sanomani pintamies oli Sörkan palikalla jonkun aikaa. Ihmettelin miksi. Toinen vankiloiden vakioasuja totesi minulle, siksi että sai pullistella. En tiedä mistä moinen, mutta jotkut ovat vaan hyviä ihmistuntijoita. Meni vuosia, niin ensiksi mainittu Pintamies meni mielentilaan, eikä tullut sieltä pois. Joutui Niuaan kriminaalipotilaaksi. Hänellä ei ollut henkirikoksia, vaan lähinnä ryöstölinjan mies. Nuorena en ajatellut joidenkin vankien sairaanloista mustasukkaisuutta, niin tatuoin hänen tyttöystävälleen sivilissä jossain välissä ruusun käteen. Jouduin vankilaan, mutta nimimies ei käynyt moittimaan. Aikoi vaan hakata tyttöystävälleen hanskat käteen kun vapautuu. (tämä tapahtui ennen hänen Niuaan joutumista)

Joka tapauksessa oli Niuassa joitakin vuosia. Sivilissä näin häntä 80- luvulla. Pintamies käveli viistoon tien yli ja tervehti kädestä pitaen. Siihen se sitten tyssäsi. Ei ollut yhtään asiaa, mistä olisi voinut jutella. Mies oli lihonut ja vähän kuin zombi. Pikkuveli kysyikin: Tehtiinkö sinulle lobotomialeikkaus. Pintamies vastasi, ei, kyllä hän oli oikeasti sairas. Ei mennyt kauaa, kun hän kuoli."""
[/quote]
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sörkan Palikalla Larkku-Late teki mielentilatutkimuksia. Jossain välissä se kai lakkautui ja se jäi tavalliseksi psykiatriseksi osastoksi. Tosin ehkä Late kirjoitti alustavat suositukset ja puollot mielentilaan.

Mutta muutenhan siellä oli kirjavaa sakkia. Osa juurikin sellaisia, joiden paikka ei ollut enää vankilassa, mutta ei siviilissäkään ja tuomio saattoi olla liian pieni passitettavaksi kriminaalipotilaaksi. Kyllähän heistä joitakin siirtyi pysyvästi suljettuun hoitoon tavalliseen mielisairaalaan esimerkiksi Kellokoskelle.

Muistan monet kerran niiden laahustamiset mustaa kongia pitkin alanarikalle saunaan ja takaisin. Rundissakin heitä "hoidettiin" eli varotoimenpide. Pamput olivat täysin hoo moilasia ja aseettomia psyykepotilaan käsittelyn suhteen. Ei mitään psykologiaa.
Avatar
Jarkallas
Neuvoja-Jack
Viestit: 510
Liittynyt: La Elo 29, 2020 1:34 pm
Paikkakunta: Annalan Heilan persesilmä

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Jarkallas »

Kiitos ketjusta kaikille(clarencella kohta kirjan verran tässä materiaalia :D )
Mielenkiintosta luettavaa, jatkoa odotelle...

Paljon puhetta kuvista. Osaako joku kuvailla/selittää mikä se on se juttu mikä juuri ne vankilakuvat erottaa tavallisen pulliaisen tatuoinneista?(joita nykyään kaikilla on kuten todettu ketjussakin)
Itselle tatuoinnit on vaan tatuointeja ja mun silmin kaikki näyttää samalta :?:
-jarkko, white nigger


immigrants are like sperm
millions get in only one works
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1463
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Jarkallas kirjoitti: Ma Syys 14, 2020 6:24 pm Kiitos ketjusta kaikille(clarencella kohta kirjan verran tässä materiaalia :D )
Mielenkiintosta luettavaa, jatkoa odotelle...

Paljon puhetta kuvista. Osaako joku kuvailla/selittää mikä se on se juttu mikä juuri ne vankilakuvat erottaa tavallisen pulliaisen tatuoinneista?(joita nykyään kaikilla on kuten todettu ketjussakin)
Itselle tatuoinnit on vaan tatuointeja ja mun silmin kaikki näyttää samalta :?:
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
(clarencella kohta kirjan verran tässä materiaalia :D ) Kiitos vaan.

Kyllä vanhan ajan vankilakuvat usein erottaa nykykuvista. Se, että kuva on vanha, ei tarkoita välttämättä, että kuvan omistaja olisi ollut itse vankilassa. Tuo pätee erityisesti naisiin. Se kertoo vain, että tietynlaisen kuvan kantaja on liikkunut tietyissä piireissä. Usein villi nuoruus, mutta sitten rauhoittunut, esim. perheen perustus.
Vankilassa tehdyissä vanhoissa kuvissa on paksummat ääriviivat. Kesällä ne jotenkin nousivat joskus pintaan ja kutittivat. Olen nähnyt vankilassa 50- luvulla tehtyjä kuvia. Mustia kuvia. Osalla Sörkan tiilestä punaista väriä. Oulun- Konsulilla oli pohkeessa Tennessee valssin sanat. Olivat jo niin suttautuneet niin kysyin, ja Konsuli kertoi.

Nykyään uskon, että kuvat on tehty suurimman osan liikkeissä koneilla. Eivät siis ole tussitatuointeja, eikä perhosneuloilla tehty.
Vastaa Viestiin