Vankilassa oloa ja kulttuuria

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Avatar
Tabula Rasa
Sofia Karppi
Viestit: 415
Liittynyt: To Syys 24, 2015 8:51 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria, Ilpo Susivuori

Viesti Kirjoittaja Tabula Rasa »

Näyttää Ilpolla olevan Facebook-profiili. Sen mukaan asuu Turussa, mutta onhan toki paljon kuolleita Facessa. Tietäisikö joku?
Työttömyys, viina, kirves ja perhe
Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe
Rundi
Martin Beck
Viestit: 788
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria, Ilpo Susivuori

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Tabula Rasa kirjoitti: Ma Elo 22, 2022 9:13 am Näyttää Ilpolla olevan Facebook-profiili. Sen mukaan asuu Turussa, mutta onhan toki paljon kuolleita Facessa. Tietäisikö joku?
Kyllä ilmeisesti ja todennäköisesti sama tyyppi.
Mutta viimeisin päivitys: Ilpo Susivuori päivitti profiilikuvansa.
23. syyskuuta 2011
Että ei ole ollut kovin FB orientoitunut. Ja ehtinyt todellakin kuolla tässä 11 vuoden aikana.

Niitä on paljon, haamuprofiileja, kun jää leijumaan facebookiin, jos/kun ei ole testamentannut käyttäjätunnustaan ja salasanaa kenellekään, niin eipä se sieltä lähde pois. "Mitä tapahtuu tilillesi kuoleman jälkeen" on siellä vaihtoehto valita ja nimetä mahdollinen tilin poistaja.
Mikä lienee säädetty aika, jos tunnus on käyttämättä tietyn ajan, niin FB siivoaa sen pois.
L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3073
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Aldrig kirjoitti: Su Elo 21, 2022 4:10 pm
Muistan kun tuossa 70- luvun alkupuolella Riihimäellä lusi kanssani samalla kongilla pohjoispäässä eräs Ari lempinimeltään
Tikru Tampereelta joka tappoi ja raiskasi pikkusiskonsa tietävien mukaan juuri tässä järjestyksessä.Myöhemmin Tikrun henki lähti jossain Ylöjärvellä päin hiekkakuopalla.Rundi saattaa muistaa tämän pikkumiehen.
Tuo tapaus:
https://www.murha.info/rikosfoorumi/vie ... =2&t=14043
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä
Rundi
Martin Beck
Viestit: 788
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

L'amourha kirjoitti: Ti Elo 23, 2022 8:44 pm
Aldrig kirjoitti: Su Elo 21, 2022 4:10 pm
Muistan kun tuossa 70- luvun alkupuolella Riihimäellä lusi kanssani samalla kongilla pohjoispäässä eräs Ari lempinimeltään
Tikru Tampereelta joka tappoi ja raiskasi pikkusiskonsa tietävien mukaan juuri tässä järjestyksessä.Myöhemmin Tikrun henki lähti jossain Ylöjärvellä päin hiekkakuopalla.Rundi saattaa muistaa tämän pikkumiehen.
Tuo tapaus:
https://www.murha.info/rikosfoorumi/vie ... =2&t=14043
Kiitos tästä linkistä, koska pohdin ja muistelin muistavani Aldrigin mainitseman Tikrun Rixusta 1973.
Asia vahvistui, kun näin jutussa olevan kuvan Ari Huuhtasesta (oikeaa nimeä en olisi jaksanut muistaa lähes 50 vuoden takaa.)
Tosiaan, Tikrun isä oli vanha pyttyläinen - rosvopyttyläinen.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Mustasukkaisuus on linnan tappava tauti. Sama pätee siviili-ihmiselläkin, kenellä on taipumusta mustasukkaisuuteen. Ennen usein taparikollisilla on ´iloluonteinen morsian´, ja tämä aiheutti mustasukkaisuuden lisäksi miesten kesken tappeluita. Masa oli linnassa ja Pena talutti Masan morsianta. Kun Pena jäi kiinni oli ikävää mennä samaan taloon kuin missä Masa oli. Näille joskus vankilan puolesta vaihdettiin taloa, konfliktien välttämiseksi.

Joskus tutkintolaisena hovioikeuden päätöstä odotellessa mustasukkaisuudestaan kuuluisa mies tuotiin samaan koppiin. Ei puhellut juuri tilanteestaan, mutta muut kyllä, ettei asia jäänyt epäselväksi. Tuossa taksimurhat viestiketjussa Doctor Lecter arvio Asikkalan taksimurhan aiheutuneen mustasukkaisuudesta. Ajattelen samoin.

Kuitenkin myös taparikollisen morsian saattoi olla mustasukkainen. Tämä naikkonen seurasi miestä ja mies joutui piinallisiin kuulusteluihin, joskus aihetta joskus ei. Onpa nämäkin naiset menneet niin pitkälle, että ukko sai puukosta.

Tämä samassa kopissakin ollut mustasukkainen vankilan kanta-asiakas oli siviilissä ja möi viinaa. Olin paikalla ja jotain vitsailin tämän naisystävän kanssa. Mustasukkainen tulkitsi tilanteen väärin ja kävi kauluksiini kiinni. Katsoin ukkoa silmiin ja sanoin: Anna tulla vaan, tässä olen. Toisen kerran; anna tulla. Ukko vähän hämmentyi ja tarjosi tupakan sanoen, pannaan palamaan. No, tämä mies on kuollut jo aikaa sitten, ja oma tupakointi loppunut.
Lauha
Alibin satunnaislukija
Viestit: 64
Liittynyt: Ke Syys 07, 2011 1:11 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Lauha »

Näitä on tarinoita on mielenkiintoista lukea, kiitos teille, jotka jaksavat avata tätä puolta.

Omasta taustasta sen verran, että en ole ikinä ollut vankilassa. Sen takia tämä vähän kiinnostaa, koska tässä on vähän kuin ikkuna maailmaan, josta en tiedä mitään.

Yksi kysymys minulla kuitenkin olisi. Tässä selvästi kerrotaan siitä, millaista vankilaelämä oli vuosikymmeniä sitten. Haluaisin siis kysyä teiltä konkareilta, että onko teillä jotain aavistusta tai tietoa, miten vankilaelämä on muuttunut näiden vuosikymmenien kuluessa? Jos siis vertaatte omaan lusimiseen, tiedättekö, että jokin olisi radikaalisti muuttunut?
Aldrig
Nikke Knakkertton
Viestit: 186
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2022 4:40 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Aldrig »

Rundi kirjoitti: Ke Elo 24, 2022 10:06 pm
L'amourha kirjoitti: Ti Elo 23, 2022 8:44 pm
Aldrig kirjoitti: Su Elo 21, 2022 4:10 pm
Muistan kun tuossa 70- luvun alkupuolella Riihimäellä lusi kanssani samalla kongilla pohjoispäässä eräs Ari lempinimeltään
Tikru Tampereelta joka tappoi ja raiskasi pikkusiskonsa tietävien mukaan juuri tässä järjestyksessä.Myöhemmin Tikrun henki lähti jossain Ylöjärvellä päin hiekkakuopalla.Rundi saattaa muistaa tämän pikkumiehen.
Tuo tapaus:
https://www.murha.info/rikosfoorumi/vie ... =2&t=14043
Kiitos tästä linkistä, koska pohdin ja muistelin muistavani Aldrigin mainitseman Tikrun Rixusta 1973.
Asia vahvistui, kun näin jutussa olevan kuvan Ari Huuhtasesta (oikeaa nimeä en olisi jaksanut muistaa lähes 50 vuoden takaa.)
Tosiaan, Tikrun isä oli vanha pyttyläinen - rosvopyttyläinen.

Arvasinkin että Rundi muistaa Tikrun.Niin,tällä Ari Huuhtasella oli kova lapsuus.Vaan se ei mitenkään oikeuta hänen tekojaan.
Ollessani 60-luvun loppupuolella Nupiksessa ,siellä valtaosalla oli lastenkoti,huostaanotto tai muu sijoitus takanaan ja mielettömiä tragedioita sekä hyväksikäyttöjä lapsuudessaan ja murrosiässä ,aivan kuin myös allekirjoittaneella.Clarence on myös Nuppulinnan ”kasvatti” ,varmaan hän voi myöskin allekirjoittaa Nuppulinnan ”kasvatit”,joista hyvin monesta tuli Kakolan ”ruunia”
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

#" Clarence on myös Nuppulinnan ”kasvatti” ,varmaan hän voi myöskin allekirjoittaa Nuppulinnan ”kasvatit”,joista hyvin monesta tuli Kakolan ”ruunia” ." Aldrig kirjoitti.

Kyllä tämä on totta. Omana aikana Keravalle tulleista 70% oli ollut poikakodissa. Pernasaaren poikia oli paljon, ja jotkut heistä kovia lentopallossa. Omana aikana Nupiksessa oli niin täyttä, että itsekin jouduin odottamaan sinne pääsyä Vanhalla talolla 10 viikkoa. Vanhan talon itäpää oli todella suljettu. Nupis ei ollut mikään koulukotimainen paikka, vaan verrattavissa keskusvankilaan. Tuosta odottamisesta. Kyllä yhteen keskusvankilaan 80- luvun alussa joutui odottamaan kaksi päivää matkasellissä, ennen kerroksille pääsyä. Neljä miestä samassa matkasellissä. Vankiloissa oli täyttä!

Keravalla oli poikia, joista osasta tuli myöhemmin nimimiehiä, vähintäänkin rikostapauksistaan tunnettuja. Nupiksessa joillekin pojille käynti psykiatrilla tuli villitys. Itsekin varasin ajan. Näissä kaikissa yhteinen tekijä, että saisi lääkettä. Juttelin ja puhelin niitä näitä psykiatrille, mutta turhaan. En saanut mitään lääkettä eikä siihen ollut todellista tarvetta. Pahin oli ennen kun kirjoitusten, ja siviiliin pääsyn väliin tuli rike, josta tuli kurinpitorangaistus. Se takasi sen, että jo luvattu vapaus peruttiin ja tuli 2 kk tyssit.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Lauha kirjoitti: Pe Elo 26, 2022 3:29 pm Näitä on tarinoita on mielenkiintoista lukea, kiitos teille, jotka jaksavat avata tätä puolta.

Omasta taustasta sen verran, että en ole ikinä ollut vankilassa. Sen takia tämä vähän kiinnostaa, koska tässä on vähän kuin ikkuna maailmaan, josta en tiedä mitään.

Yksi kysymys minulla kuitenkin olisi. Tässä selvästi kerrotaan siitä, millaista vankilaelämä oli vuosikymmeniä sitten. Haluaisin siis kysyä teiltä konkareilta, että onko teillä jotain aavistusta tai tietoa, miten vankilaelämä on muuttunut näiden vuosikymmenien kuluessa? Jos siis vertaatte omaan lusimiseen, tiedättekö, että jokin olisi radikaalisti muuttunut?
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mielenkiintoinen kysymys, jota olen itsekin peräänkuuluttanut. Meillä vanhan ajan ukoilla painottuu kokemukset kauas. Tiukkameno taitaa tietää paremmin uudemmista ajoista mitä me 70- ja 80- luvulla alalla olleet, Aldrig jopa 60- luvun kokemustietoa.

Nyt olot ovat kiristyneet ja jos vanha vankila on toiminnassa, usein vain ulkoseinät ovat samat. Tullut Natolankaa, elektronista valvontaa ja vankilat osastoitu. Riihimäki on niin osastoitu, että kaksi vankia voi istua 13- 15 vuoden elinkautisen näkemättä toisia.
Aldrig
Nikke Knakkertton
Viestit: 186
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2022 4:40 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Aldrig »

Clarence kirjoitti: Pe Elo 26, 2022 10:03 pm
Lauha kirjoitti: Pe Elo 26, 2022 3:29 pm Näitä on tarinoita on mielenkiintoista lukea, kiitos teille, jotka jaksavat avata tätä puolta.

Omasta taustasta sen verran, että en ole ikinä ollut vankilassa. Sen takia tämä vähän kiinnostaa, koska tässä on vähän kuin ikkuna maailmaan, josta en tiedä mitään.

Yksi kysymys minulla kuitenkin olisi. Tässä selvästi kerrotaan siitä, millaista vankilaelämä oli vuosikymmeniä sitten. Haluaisin siis kysyä teiltä konkareilta, että onko teillä jotain aavistusta tai tietoa, miten vankilaelämä on muuttunut näiden vuosikymmenien kuluessa? Jos siis vertaatte omaan lusimiseen, tiedättekö, että jokin olisi radikaalisti muuttunut?
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mielenkiintoinen kysymys, jota olen itsekin peräänkuuluttanut. Meillä vanhan ajan ukoilla painottuu kokemukset kauas. Tiukkameno taitaa tietää paremmin uudemmista ajoista mitä me 70- ja 80- luvulla alalla olleet, Aldrig jopa 60- luvun kokemustietoa.

Nyt olot ovat kiristyneet ja jos vanha vankila on toiminnassa, usein vain ulkoseinät ovat samat. Tullut Natolankaa, elektronista valvontaa ja vankilat osastoitu. Riihimäki on niin osastoitu, että kaksi vankia voi istua 13- 15 vuoden elinkautisen näkemättä toisia.
No joo,lusiminen on viime vuosikymmenien aikana muuttunut melko radikaalisti.Muutoksen tuulet alkoivat varsinaisesti puhaltaa viimeistään silloin kun vankilat muuttuivat rangaistuslaitoksesta vankeinhoitolaitokseksi.Ennen oli myös kahdenlaisia tuomioita,
vankeustuomio sekä kuritushuone ja sitten tietysti vielä pyttytuomio.Itse lusin aina kuritushuonetuomioita sen poistamiseen asti.
Kuritushuonetuomiolla oli vankeustuomioihin verrattuna pienemmät osto-oikeudet kanttiinista,vähemmän vapauksia ,pakkosäästöeravuudet jne.Kaikkea en edes muista.Clarence ja Rundi voivat selvittää paremmin.
Ennen siis lusittiin,ei ollut pleikkareita,televisioita ym.Ovet olivat pääosin lukittuna.Pingis ja koronapöytä sekä punttisali ,usein näihinkin pääsi vain anomalla.Kesäisin pääsi ulkoilun yhteydessä pelaamaan lentistä .Ja sitten vielä vankikirjasto.
Nykyään on vankiloissa melko paljon viihtyvyyteen liittyviä asioita.Julkisuudessa puhutaan usein että nykyvankilat ovat lähes hotellitasoa.vaikka en itse ole2000 luvun vankilassa käynyt kuin vierailulla voin kuitenkin vakuuttaa että vaikka olisi mitä viihdykettä vankilassa ,se tärkein kuitenkin puuttuu ja on aina mielessä,nimittäin vapaus.
Nykyään vankiloita johtavat tietyt ryhmät,jengit .Tämä jengijohtaminen oli jo edellisellä vuosituhannella Jenkeissä ja ainakin latinalaisessa Amerikassa vallalla ja niin se sitten rantautui meillekin.Tiedän että moni huumeisiin sotkeutunut vanki elää jatkuvassa pelossa ja velassa .Minun aikanani ei ollutvielä jengikulttuuria.Jokainen hoiti itse omat harminsa,velanperinnät ja nappikaupat ym.
Huumepuolikin oli silloin ryynipitoista.Mielestäni entisajan lusimisessa oli tosi usein epäoikeudenmukaisuutta verrattuna nykyaikaan.
Clarencen mainitsemat tyssit oli lähes sääntö pikkurikkeistäkin.Itse olen saanut 3 kk tyssit + leiripäivien menetykset kiljun teosta,kortinpeluusta sekä 1,2 promillen jurrista.Toisen kerran 2 kk tyssit kun selliratsiassa löytyi verhoon ommellusta salataskusta
jokunen ryyni ja en ” tiennyt” miten ne ovat joutuneet.Nykään ei tällaista kai tapahdu,ei edes lomarikkeet aiheuta tyssejä.
Lopuksi vielä senverran että ennen tuomiot olivat moninverroin kovempia kuin nykyään.Yksi asia mieltäni kaivaa todella paljon ja se on tämä paljousalennus.Se on käsittämätön asia.Yleisen oikeustajun mukaan asia pitäisi olla päinvastoin.
Aldrig
Nikke Knakkertton
Viestit: 186
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2022 4:40 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Aldrig »

Nyt vielä vähän lisäystä Lauhan kysymykseen.Erittäin suuri muutos on tapahtunut vankiaineksessa.Tänään Suomen vankiloissa lusii ulkomaalaistaustaisia merkittävän suuri määrä. Kun 70-luvun alussa lusin Riksussa,en muista sieltä kuin yhden ulkomaalaistaustaisen.
Eräs Sam Algeriasta lusi pohjoisessa.Ei sitten ensimmäistäkään mustaihoista.Vielä 70-80 luvun vaihteessa Sörkasta en muista yhtään ”neekeriä”.Sitten alkoivat virolaiset ja venäläiset rynniä vankiloihin.Tänäpäivänä näitä Afrikan hädänalaisia on pilvinpimein lusimassa ja siihen päälle Irakin ym lähivaltioden pelastetut.Myös kansainvälistynyt huumekauppa Suomessa tuo heitä lisää.
Itse olen tähän kansainvälistymisen havainnut ensi kerran vuonna 70 kun lusin muutaman kuukauden Norrtäljessä ennen Suomeen siirtoa.Siellä oli varmaan viittäkymmentä eri kansalaisuutta.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Eipä ollut 70- luvulla ulkomaalaisia Suomen vankiloissa juuri ollenkaan. Yksi puolalainen tutkintolainen meni sekaisin vankilassa ja joutui Annekseen. Sai varmaan norsun annoksen lääkkeitä kun sieltä tultuaan oli kuin zombi. Itsemurhayrityksiä tapahtui välillä. Muistan kun yhdessä vankilassa rundiosastolta baarinkantajat melkein juoksivat kun hirttäytymistä koittanut vanki epäonnistui yrityksessään. En tiedä selvisikö, mutta ei miestä näkynyt sen jälkeen. Saattoi tosin joutua jonnekin hoitoon.

Vankilaan tuotiin mielisairaalan pitkäaikaispotilas odottamaan oikeudenkäyntiä ryöstöstöstä. Oli ilman lähetettä pyrkinut mielisairaalaan, mutta eivät ottaneet sisälle. Meni ennestään tuttuun askarteluun ja haki sieltä puukon, jolla ryöstön teki. Kohde oli tämän mielisairaalan neuvonta, tai jokin muu missä oli jonkun verran rahaa. Siitä sitten vangittiin. No eihän tällainen oikein pärjää vankilassa. Tämän miehen ollessa talossa olivat vangit pukeneet hänet kuin variksen pelättimen. Yksi Kakolan kanta-asukas päätekijänä huusi nauraen minulle: Kato, herrasmies!

Mies joutui mielentilatutkimukseen ja odottaessaan sitä kävin joskus hänen sellissään lyhyesti juttelemassa. Miten menee, kysyin. Hyvin menee kun lääkkeet oli kohdallaan. Aika nopeastihan tällaiselle mielentilatutkimus järjestyi ja sen jälkeen rosiksessa sai saman määrän kuukaisia mitä oli ollut tutkintolaisena. Täyttä ymmärrystä vaille oli tuomio, ja sen jälkeen todennäköisesti pääsi vapaalta haluamaansa sairaalaan.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 788
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti: Pe Elo 26, 2022 8:56 pm

Keravalla oli poikia, joista osasta tuli myöhemmin nimimiehiä, vähintäänkin rikostapauksistaan tunnettuja. Nupiksessa joillekin pojille käynti psykiatrilla tuli villitys. Itsekin varasin ajan. Näissä kaikissa yhteinen tekijä, että saisi lääkettä. Juttelin ja puhelin niitä näitä psykiatrille, mutta turhaan. En saanut mitään lääkettä eikä siihen ollut todellista tarvetta. Pahin oli ennen kun kirjoitusten, ja siviiliin pääsyn väliin tuli rike, josta tuli kurinpitorangaistus. Se takasi sen, että jo luvattu vapaus peruttiin ja tuli 2 kk tyssit.
Paljon kuulin tarinoita sekä Keravalla olleista ja tyssi käytännöistä ja nuoriso lisistä.
Suljetuissa aikuisten taloissa sen näin konkreettisesti, kun tyssit oli eniten tapa kuin edes poikkeus. Kertalaisuus - nopea uusiminen oli ne kriteerit.
Itse en saanut tyssejä koskaan, oli perusteluita asialle. Mutta ehdin olla aina vapaanakin yli 2 vuotta lusimisien välissä.
Vapaanjalan juttuja oli aina ja valitettuna hoviin, että jos niistä olisi vangittu välillä, olisin ollut tyssi kelpoista kamaa +2 kk
Syy olisi ollut taulukosta -nopea uusiminen- :D
Rundi
Martin Beck
Viestit: 788
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Aldrig tuossa kirjoittikin kuritushuonetuomioista melko tyhjentävästi.
On niistä kirjoitettu ajan saatossa ja itsekin muistelmissani kirjoittelin sen verran, lähinnä kuriositeetein, koska en ole lusinut kuin yhden kurituomion, senkin lyhyellä oppimäärällä :D
Seuraavan kerran kun jäin kiinni vangittuna 1975 elokuussa, oli minulla hovissa pari juttua, mutta RTA laki oli tullut voimaan heinäkuun alussa ja kaatanut koko kuritushuonejärjestelmän. Tuli tasa-arvo, kaikki olivat vankeusvankeja. Niinpä valitettuna olleet ja uudet tuomiot oli pelkkää vankeutta. Tutkinto- ja keskusvankiloissa sellien ovien päällä olleet eriväriset lätkät, jotka kertoivat minkä sortin lusija tyyppi on, vaihtuivat yksivärisiksi. Nokallakin laiskat pamput olivat kiroilleet, että perkele tämäkin ruljanssi piti tehdä ja kirjoittaa uudet lätkät - lätkän takana nimi ja vankinumero lyijykynällä.

Itse kuritushuonerangaistushan ei poikennut vankeusrangaistuksesta pohjimmiltaan. Mutta oli lusimisen suhteen tiukempi, vangitsevampi, kuin vankeusrangaistus. Koska kuritushuone sisälsi luokkajaot: pakkoluokka, oppiluokka ja koeluokka, sekä pistelasku systeemin. Käytöksesi mukaan sait pisteitä. Jos olit kiltti, sait täydet 10 pistettä kuukaudessa. Jos risasit, pisteitä vähennettiin ja ostotkin riippui pisteistä.
Jos niskoittelit liikaa, menetit kaikki pisteesi, taisi olla niin, että rundituomiosta lähti jopa kaikki pisteet. Silloin et saanut kahvia, et tupakkaa, et postimerkkejä et mitään, jos ei ollut siviilistä tullutta omaa rahaa. Sekin oli kovin niukka, paljonko sai ottaa vastaan missäkin luokassa. Yhden tapauksen tiedän (on niitä ollut kymmeniä muitakin), että oli pamppuja kohtaan sen verran ilkeä vittuilija tyyppi, että menetti pisteet puolen vuoden ajan.

Kuritushuoneessakin lusiminen alkoi pohjilta. Piti lusia suljetulla tietty aika, ennen kuin oli mahdollisuus päästä puoliavolle tai avo-osastolle ja ei saanut olla rikkeitä. Lyhyt tuomioiset eivät ehtineet nauttia kuritushuoneen eduista ollenkaan, koska pisteet ja käytös eivät riittäneet "ylenemiseen". Oli se hullu juttu.

Vankiloissa ostothan oli niin, että kerran kuukaudessa oli palkka- eli työrahaostot. Siinä välissä oli niin sanotut omanrahan ostot. Toki omaa rahaa pystyi käyttämään kuukausiostojenkin yhteydessä, jos ostoraja ei ollut rikki. Omalla rahallahan sai ostaa vain tietyn määrän.
Mutta os oli välit siviiliin kunnossa ja huolto pelasi, niin 70-luvullakin kun mitään plexejä ei ollut, pystyi tapaajan kanssa sopimaan kuiskuttelemalla, jopa antamalla käteen muistilapun, että lähetä rahaa näiden tilille (sillä tavalla hoidettiin myös kaupan käyntiä ja jotkut koukussa olevat hoiti pillerivelkojaan): Ja kun olit sopinut kaverin kanssa, että hänelle tulee rahaa ja hän saa provikkaa, hoiti kaveri sinulle kanttiinista täydennys ostoja.

Siitä paljousalennuksesta en ole päässyt jyvälle itsekään. Että kun kun joku tyyppi on saanut perustuomion ja jostain uudesta jutusta olisi tulossa normaalisti jopa vuosien kakku, niin eipä rangaista poloista enää, annetaankin muutama kuukausi tai ei melkein mitään?
Olihan aikoinaankin toki alennuksia siinä mielessä, itsekin olen niistä "nauttinut", että oli tuore juttu vangittuna, jota ehdit alkaa lusimaan. Mutta hovissa oli pienempiä vapaanjalan juttuja, jotka sitten tippuivat alas. Niin ne yhdistettiin tähän uuteen ja sait alennusta suunnilleen 25 - 30%. Mutta se ei lyhentänyt kokonaistuomiota merkittävästi.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 788
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Ulkomaalaisvankeja 70-luvulla ja vielä 80.luvunkaan alussa ei ollut tosiaan edes mainittavasti: Filippiiniläiset kaksi veijaria, jotka toivat Suomeen heroiinia morsioineen oliko vuosi 1977 vai 1978. Lusivat puolikkaat ja karkotus takaisin. Toinen lusi Sörkassa avolla ja sen puolesta kerättiin adressia ja puolustajia, että karkotus olisi peruttu, koska hän sanoi, että kotimaassa odottaa kuolemantuomio. Ei auttanut. Heidät karkotettiin, eikä viestejä enää tullut.

Sitten oli englantilainen matkasekki väärentäjä. Mutta yhtään tummaa kaveria ei lusinut minun aikaan. Eikä ollut jengejä, ei huumekauppaakaan kuin satunnaisia annoksia. Päihteet olivat niitä käyttäville kilju, jos onnistui tehdä ja pillerit useamman merkkisiä, joiden alanimikkeet olivat ryynit, jyvät, älvänät, napit, nepparit. Merkkikohtaisina vaikkapa hyppykeppi.

Eikä vielä 70-luvulla katsottu kovin suopeasti kovien aineiden käyttäjiä. Heroiini oli aika yleinen siviilihuume. Siihen koukussa oli joitakin, noin "kourallinen" koko vankimäärästä, eikä he kuuluneet oikeastaan kenenkään kaveripiireihin. Hakeutuivat keskinäisiin väleihin ja pysyivät "etäisinä". Oli tietysti joitakin, jotka käyttäneet siviilissä, mutta lopettivat lusimisen ajaksi. Joitakin heroinisteja kun näin, yritin selventää itselleni, kuinka ne pärjäsivät talossa ilman näkyviä vieroitusoireita pelkillä ilta-uni- lääkkeillä. Kun nähdäkseni melkein kenelläkään edes tavallisella vangilla ei ollut päivärauhoittavia, paitsi ehkä päivä- tai sairasselleillä.

Itsemurhia tapahtui vielä minunkin aikaan säännöllisesti Sörkassa. Että kun laskee kaikki talot, olihan niitä varmaan muutama vuodessa.
Vastaa Viestiin