Vuosaaren remuavat nuorisoporukat herättävät jopa pelkoa asukkaissa - Kaupungin nuorisopalvelujen mukaan aluetta vaivaa aikuisten puute: ”Pikkutyypit reagoivat joskus voimakkaasti”
Tänään klo 14:00
Poliisin mielestä lähiö-ongelmaa ei ole. Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen johdon mielestä Itä-Helsinki tarvitsee lisää panostusta. Päiväkodeissa, koulussa ja terveyskeskuksessa on liian vähän työntekijöitä.
Iltalehden toimitus on saanut paljon yhteydenottoja Vuosaaren asukkailta sen jälkeen, kun kerroimme kymmenien lasten ja nuorten porukan aiheuttaneen pelkoa ja hämmennystä käytöksellään Vuosaaressa.
Tiedot ovat olleet ristiriitaisia. Joidenkin havaintojen mukaan tilanne on rauhoittunut ja toisten mukaan jopa pahentunut.
Marina oli 12. elokuuta nähnyt parvekkeelta nuorten heittävän ohikulkijaa pullolla ja kivenmurikalla, kun taas Liubov oli 17. elokuuta todistanut, miten nuori poika irrottaa jalkakäytävää reunustavan puuaidan paikoiltaan. Asukkaat ovat raportoineet ilkivallan lisäksi ainakin pyörävarkauksia ja suunsoittoa.
Mitä asukkaille kuuluu?
Edellisessä artikkelissa esiintynyt, vuodesta 2006 Vuosaaressa asunut Juuso kertoi kiertävänsä kotiin joskus takaoven kautta. Nyt hän kertoo, että poliisi on näkynyt enemmän katukuvassa.
– Kaksi poliisia on täällä pyörillä, hän kirjoitti Iltalehdelle 8. elokuuta.
Haastattelemamme Taina, joka pelkäsi keväällä mennä yksin taloyhtiön saunaan ja pyykkituvalle, palasi kesälomilta pari päivää haastattelun julkaisemisen jälkeen.
– En ole huomannut mitään erityistä Vuosaaressa sen jälkeen, kun palasin mökiltä kaupunkiin, hän kertoo.
Nuoren kirkon erityisnuorisotyön sihteerin mukaan nuorille on tärkeää, että he näkevät aikuisia ulkona, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta. Kuvituskuva.Nuoren kirkon erityisnuorisotyön sihteerin mukaan nuorille on tärkeää, että he näkevät aikuisia ulkona, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta.
Saapas auttaa kaduilla
Nuoren kirkon erityisnuorisotyön sihteeri Ville Viljakainen koordinoi ja kouluttaa seurakunnan ja kunnan työntekijöitä sekä vapaaehtoisia mukaan Saappaan nuorisotyöhön.
Itä-Helsinkiin matkattiin silloin, kun kesällä oli tarvetta.
– Nuorille on tärkeää, että he näkevät aikuisia ulkosalla. He antavat paljon palautetta, että se lisää turvallisuuden tunnetta, hän kertoo.
Viljakainen tietää, mikä nuorten mieltä painaa vuonna 2019.
– Kaverisuhteet, kiusaaminen, seurustelusuhteet ja tulevaisuuden suunnitelmat, hän toistaa lonkalta.
Myös silloin tarvitaan luotettavaa jutteluseuraa, jos on tapahtunut jotain ikävää tai juhlimistilanteissa on tullut illan mittaan paha mieli, hän lisää.
Saappaan työntekijöiden rooli on muuttunut, vaikka keskustelussa on yhä pääpaino.
– 1990-luvulla meillä oli enemmän päihtyneiden kohtaamista, mutta nykypäivänä nuoret tarvitsevat enemmän turvallista aikuista.
Nuorisotyö liikuttaa nuoria
Kaupungin nuorisopalvelujen toiminnanjohtaja Kaisa Kivelä vastaa Vuosaaressa kaupungin nuorisotyöstä ja nuorisotilojen toiminnasta. Hän tunnistaa isot nuorisoporukat.
– Joskus pari vuotta sitten meillä oli täällä jopa 50 nuoren ryhmiä, hän muistelee. Tänne tuovat porukkaa myös bussit 550 ja 560, hän lisää.
Uutisten mukaan nuorisotalot olivat kesän ajan kiinni. Se ei ihan pidä paikkaansa, sillä Kivelän henkilökunta järjesti sadalle nuorelle mahdollisuuden pelata jalkapalloa kesän jokaisena arkipäivänä.
– Toimimme kesän aikana Merilahden koulun takana olevalla kentällä. Toiminnan järjestivät kesätöihin palkatut nuoret ja nuoriso-ohjaajat yhdessä, ja he tavoittivat päivittäin noin 100 lasta ja nuorta, hän kertoo.
– Lisäksi meillä oli kaupunkiseikkailua, koodausleirejä, retkiä, mopotoimintaa ja jalkautumista, hän lisää.
Kivelä tietää, että julkisilla paikoilla häiriköivistä lapsista suurin osa on alakouluikäisiä.
Miksi nuoret joutuvat törmäyskurssille aikuisten kanssa?
– Nuorten taidot ovat nuorena vielä hyvin puutteellisia. Heidän sosiaaliset taitonsa eivät riitä siihen kauppakeskuksessa tai asemalla hengailuun, kun heille olisi luontaista vaan leikkiä tai olla piilosilla, hän valaisee.
Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että heille suunnattuna palveluja tarjotaan oikeaan aikaan päivästä.
– Kun nuorisotalon ovet menevät kiinni, toivoisin, että lapset menisivät kotiin huilaamaan tai syömään pitkän koulupäivän jälkeen, Kivelä miettii.
– Näin ei aina ole, vaan väsyneet lapset jäävät kaduille. Etsivä nuorisotyö saattaa tavoittaa lapset myöhemmin illalla.
Luotettava aikuinen hukassa
Erityisnuorisotyön sihteeri Ville Viljakainen tietää mikä puskee nuoria kaduille.
– Joidenkin lasten elämässä on ollut epäluotettavia aikuisia tai perhetilanne on sellainen, ettei pystytä olemaan läsnä nuorelle.
– Se aiheuttaa levottomuutta ja epävarmuutta, hän tietää.
Tässä vapaaehtoiset voivat olla avuksi. Monenlaisia ihmisiä tarvitaan, jotta jokainen nuori löytää jonkun, kenelle uskaltaa puhua.
Hän kertoo, että 1990-luvulla viranomaisten välillä oli selkeitä puutteita tiedonkulussa, mutta nykyään yhteistyö on saumatonta.
Miksi puolustuskannalla?
Vuosaareen liittyvissä sosiaalisen median kirjoituksissa puhutaan usein nuorista, jotka eivät kestä aikuisten komentelua. Mistä ilmiössä on kyse?
Nuorisopalvelujen Kivelä puhuu ”nykyilmapiiristä”, kun kuvailee maahanmuuttajanuorten reagointia aikuisten komentamiseen.
– Pikkutyypit reagoivat joskus voimakkaasti. Lasten, erityisesti maahan muuttaneiden perheiden lasten, ei ole helppo kasvaa nykyilmapiirissä.
– Heidät nähdään oman ryhmänsä edustajina, ei yksilöinä, ja heitä katsotaan eri tavalla, Kivelä arvelee.
Kivelä on tietoinen myös Vuosaari-ryhmän some-kirjoittelusta. Häntä ihmetyttää, että aikuiset ihmiset osallistuvat vuodatukseen.
– Kuka tietää mikä sosiaalisessa mediassa on totta ja ei, hän miettii. Lisäksi keskustelu kärjistyy samantien.
Paukkuja kotoutumiseen
Kivelää mietityttää kotoutuminen. Hän pelkää, että jotkut maahanmuuttajaperheet eivät tiedä mihin ottaa yhteyttä tai mistä hakea apua. Hän tietää myös, että heillä voi olla epäluuloa viranomaisia kohtaan.
– On paljon lapsia ja nuoria, perheiden taustoista riippumatta, jotka tarvitsevat paljon tukea.
Nuorisotalot eivät tavoita kaikkia nuoria, varsinkaan yöaikaan ulkona liikkuvia.
– Olemme lisänneet jalkautuvaa työtä. Nuoriso-ohjaajat jalkautuvat Vuosaareen neljänä iltana viikossa. He työskentelevät myös öisin, hän sanoo.
Nuorisotyön resurssipula
Kun Vuosaari pari vuotta sitten päätyi otsikoihin, Kivelää harmitti.
– Harmittelin, että kaikki se upeus peittyy. Suuri osa nuorista on ihania, samoin kuin Vuosaari, mistä olen ylpeä, hän sanoo.
– Nyt ajattelen, että juttu ei välttämättä ole huono asia, sillä silloin ihmiset alkavat hakea ratkaisuja.
Kivelä ja Nuorisopalvelujen johto näkee, että Itä tarvitsee lisää panostusta. Alueen kouluille rakennetaan lisätiloja, koska lapsia on niin paljon.
– Tuntuu, että päiväkodeissa, koulussa ja terveyskeskuksessa on liian vähän työntekijöitä.
Tämä korostuu, jos on paljon maahanmuuttajia, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa.
– Kohtaamiselle pitäisi olla riittävästi aikaa, hän sanoo. Opettajat ovat upeita, mutta kouluihin tarvittaisiin lisää aikuisia, hän toteaa.
Ja miten 14 nuoriso-ohjaajaa voisi tavoittaa kaikki Vuosaaren lapset ja nuoret?
Kuva Merilahden koulun kentältä. Vuosaaressa on paljon nuoria, kutakin ikäluokkaa on 25 koululuokallista. Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen toiminta on nuorten oman toiminnan tukemista, kohtaamista ja juttelemista. Vuosaaren nuoriso-ohjaajat kohtaavat vuosittain lähes kaikki 6.-9. luokkien oppilaat.
Poliisi kohdensi toimintaa
Poliisikomisario Katja Nissinen on toinen Vuosaaren alueesta vastaavista komisarioista.
– Tilanteet ovat meille tuttuja, sinänsä nuorten toiminnassa ei ollut kesällä mitään yllättävää, hän vastaa.
Poliisi kohdensi kuitenkin sen ennalta ehkäisevää toimintaa alueelle sen saaman huomion takia ja varmistuakseen, että tilanne ei pääse kehittymään vakavammaksi.
– Jalkauduimme alueelle, keskustelimme asioista vanhempien sekä lastensuojelun kanssa.
Jälkimmäisestä Nissinen kertoo, että lastensuojelun mukaantuloa ei tarvitse pelätä. Viranomaisten välinen yhteistyö ennen kaikkea ennalta ehkäisevää.
– Mikäli huoli lapsen kasvusta herää, voimme keskustella lastensuojelun työntekijän kanssa. Se ei vielä tarkoita sitä, että lastensuojelulla tulisi tarve kohdistaa toimenpiteitä (asiakkaaseen), hän selittää.
Esimerkiksi alkoholin ja huumeiden nauttiminen herättää poliisin huolen.
–Jos tapaamme alaikäisen, joka juo alkoholia, voimme tehdä lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojelu laittaa sitten kotiin kyselyä avun tarpeesta, hän lisää.
Iltalehti kysyi myös poliisilta, miksi nuoret eivät ota muiden aikuisten komentamista tosissaan.
– Ennen oli sellainen sanonta, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä.
– Nykyään toisten lasten tekemisiin puuttuminen ei ole enää niin yleistä, Nissinen sanoo.
Miksi levottomuutta on?
Poliisin mukaan aggressiivisen tai häiritsevän käytöksen takana on monenlaisia ongelmia. Kesäaikaan monilla oli tekemisen puutetta ja osalla nuorista jokin kiva harrastus oli loppunut tai tauolla.
Nissinen kertoo myös niistä nuorista, joilla ei ole kotiintuloaikoja, eivätkä he usko, mitä kotona sanotaan.
– Nuorilla on vaikeuksia keksiä järkevää tekemistä ja usein tekemisestä puuttuu järki ja ohjaus. Siellä viihdytään, missä on omia kavereita, hän tietää.
Nissinen arvelee, että kaikille nuorille ei ole mieluista paikkaa mihin mennä vapaa-ajalla.
Mikä estää Fittjan kohtalon?
Iltalehden toimitukseen on ottanut yhteyttä 1970-luvulla Ruotsin Fittjassa asunut ruotsalaismies, joka näki tilanteen karkaavan käsistä. Ongelmalähiö on yksi niistä, joissa oli mellakoita poliisien ja aseistautuneiden jengien välillä vuonna 2013.
Iltalehti kysyi poliisilta, miten estämme vastaavanlaisen kehityksen Suomessa.
– Tarkoituksemme on ennaltaehkäistä tilanne. Asiat selvitetään heti, eikä niiden anneta paisua.
Hän näkee, miten tilanne voisi lähteä käsistä. Nuorisoporukka aloittaa yleensä pienemmistä häiriöistä, huutamisesta ja vahingonteoista. Sitten siirrytään näpistelyihin ja rikoksiin. Jos porukalla on vielä fiksu johtaja, hän saa muut helposti puolelleen ja niin tilanne eskaloituu.
– Tavoitteemme on se, että tilanteisiin puututaan heti. Ne nuoret joilla päihde- tai rikoskierre on alkanut, otetaan heti puhutteluun ja asiat selvitetään. Nissinen näkee myös, että Helsingin kaupungilla on järkevää asuntopolitiikkaa.
– Ruotsia kritisoimatta, kannattaa toimia ajoissa, Nissinen sanoo.
Mitä sitten pitäisi tehdä, jos joutuu ison nuorisoporukan kanssa vastakkain?
– Aina kun jostain asiasta herää huoli, siitä voi ilmoittaa poliisille, Nissinen kertoo. Hän kehottaa aikuisia myös reagoimaan tilanteisiin.
– Jos ei uskalla mennä väliin, kannattaa soittaa yleiseen hätänumeroon 112, hän neuvoo. Silloin antaa esimerkin, että on rohkea aikuinen ja välittää, hän kertaa.
Poliisi painottaa, että sosiaalinen media ei ole ensisijainen paikka asian puimiseen, vaan reagoiminen paikan päällä itse tilanteessa.
