- Lopputulos huomioiden väitän tähtäyksen kuitenkin onnistuneen maksimaalisen hyvin. Noissa olosuhteissa olisi ollut suuri mahdollisuus myös missata maali tai osua väärään!Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan Airiston veneturman syynä oli puutteellinen tähystys.
Jaa että "otti takaapäin" niinkuin marokonsoturi asian aikoinaan ilmaisiLikeavirgin kirjoitti: ↑Ma Huhti 20, 2020 2:47 pmMutta tässähän on vieritetty yhtälailla syyllisyyttä 5-6 kertaa hitaamman veneen kuljettajalle onnettomuuskeskuksen puolelta juurikin. Ikäänkuin nämä Otkesin mielestä olisivat olleet tasavertaisessa asemassa, vaikka muskelivene on ottanut rajusti takaapäin ja vauhtia on ollut reilusti liikaa, koska törmäys on tapahtunut väistöyrityksestä huolimatta.tokkaukko kirjoitti: ↑Su Huhti 19, 2020 11:35 pmOnnettomuustutkintakeskus ei tuomitse ketään vaan kertoo tapahtumien todennäköiset syyt.He eivät ota kantaa kenenkään linnareissuun tai syytteeseen.Ei varsinkaan ennen käräjiä enkä usko että käräjien jälkeenkään.Likeavirgin kirjoitti: ↑Su Huhti 19, 2020 11:08 pm Eikö muskeliveneen äijänkäppänä saanut tästä siis mitään tuomiota? Purjeveneilijän vika yhtälailla???
Olisitko samaa mieltä, jos ajat kadulla pyörällä ja joku tulee selkääsi autolla? Että olisit voinut katsella paremmin taaksesi ja väistää ajoissa?damfin kirjoitti: ↑Ma Huhti 20, 2020 5:11 pm Jaa että "otti takaapäin" niinkuin marokonsoturi asian aikoinaan ilmaisi
Mutta jos nyt katsot sitä edellisellä sivulla olevaa kuvaa, niin kukaan ei oikeastaan ottanut ketään takaapäin, vaan takavasemmalta suurinpiirtein 45° kulmassa.
Kyllä tuossa nyt voi hyvin sanoa että molempien veneiden tähystyksessä oli puutteita, huolellisella tähystyksellä se hitaamman veneen kuljettajakin olisi voinut hyvissä ajoin kääntää syrjään tai hidastaa niin ettei olisi osunut sen suoraviivaisesti kovaa vauhtia takavasemmalta tulleen veneen kurssille.
Olisiko mitenkään liikaa vaadittu että lukisit sen raportin jota arvostelet?Likeavirgin kirjoitti: ↑Ti Huhti 21, 2020 2:50 amOlisitko samaa mieltä, jos ajat kadulla pyörällä ja joku tulee selkääsi autolla? Että olisit voinut katsella paremmin taaksesi ja väistää ajoissa?damfin kirjoitti: ↑Ma Huhti 20, 2020 5:11 pm Jaa että "otti takaapäin" niinkuin marokonsoturi asian aikoinaan ilmaisi
Mutta jos nyt katsot sitä edellisellä sivulla olevaa kuvaa, niin kukaan ei oikeastaan ottanut ketään takaapäin, vaan takavasemmalta suurinpiirtein 45° kulmassa.
Kyllä tuossa nyt voi hyvin sanoa että molempien veneiden tähystyksessä oli puutteita, huolellisella tähystyksellä se hitaamman veneen kuljettajakin olisi voinut hyvissä ajoin kääntää syrjään tai hidastaa niin ettei olisi osunut sen suoraviivaisesti kovaa vauhtia takavasemmalta tulleen veneen kurssille.
Peräänajo on aina peräänajajan vika. Varsinkin, jos kahotetaan menemään eteenpäin katsomatta.
Kun ei tapahtunut mitään takaapäin ottamista eikä perään ajoa, vaikka kuinka niistä haaveilet, kaiken lisäksi onnettomuus tapahtui väylien risteyskohdassa eli oli siis "risteyskolari".Yhteentörmäys tapahtui väylien risteyskohdassa Seilin saaren pohjoispuolella. Isompi vene lähestyi pienempää venettä takavasemmalta. Veneiden keskinäinen suuntima pysyi lähes samana etäisyyden vähetessä. Isomman veneen nopeus oli noin 23 solmua (42 km/h) ja pienemmän veneen 5,5 solmua (10 km/h). Isommassa veneessä ei havaittu pienempää venettä ennen kuin törmäys oli väistämätön. Pienemmässä veneessä ei ollut tunnistettu yhteentörmäämisvaaran kehittymistä. Isomman veneen päällikön viime hetken väistöyrityksistä huolimatta isompi vene törmäsi pienemmän veneen vasempaan laitaan nousten sen päälle. Isomman veneen keula luisui lopuksi pienemmän veneen perän kautta veteen.
...01.03.2020
Poliisi ei ole löytänyt mitään suoraa syytä siihen miksi 15-metrinen moottorivene törmäsi 8-metriseen moottoripurjehtijaan elokuun alussa Airiston selällä Turun edustalla. Poliisin mukaan kummankaan veneen kuljettaja ei huomannut toista venettä ajoissa.
Turmasta epäillään edelleen moottorivenettä ajanutta sen omistavaa vuonna 1967 syntynyttä miestä. Poliisi epäilee häntä kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Onnettomuudessa saivat surmansa moottoripurjehtijan kyydissä olleet vuosina 1969 ja 1973 syntyneet kaksi turkulaista veljestä. Lisäksi samassa veneessä olleet kaksi lasta loukkaantuivat lievästi.
Pienemmässä veneessä olivat myös vuonna 1970 ja 1974 syntyneet naiset, joista nuorempi ajoi venettä. Isommassa veneessä oli miehen lisäksi mukana hänen vuonna 1968 syntynyt vaimonsa.
Poliisi on nyt saanut turman tutkinnan lähes valmiiksi. Laajasta tutkinnasta huolimatta onnettomuudelle ei ole löytynyt selittävää tekijää.
– Kyllä tämä on aika erikoinen tapaus. Sitä ei oikein mikään pysty selittämään, sillä ei ole löytynyt mitään järjellistä syytä sille miksi veneet törmäsivät, tutkintaa johtava rikoskomisario Maria Sainio Lounais-Suomen poliisista kertoo.
– Aina on tietysti mahdollista, että on jotain mitä meidän tutkinnassa ei ole selvinnyt, hän jatkaa.
Veneiden törmäyshetkellä lauantaina 3. elokuuta vallitsi normaali aurinkoinen kesäkeli ja Sainio vahvistaa, että olosuhteissa ei ollut mitään poikkeuksellista. Veneistä pienempi eteni noin kuuden solmun nopeutta suosittua Airiston veneväylää pitkin Turusta etelään päin kun viisitoistametrinen moottorivene rysähti kovaa sen kylkeen takaviistosta.
Törmäys tapahtui Airiston eteläpäässä. Tällöin pienemmän veneen kulkusuunta oli ollut väylän suuntaisesti koillisesta lounaaseen. Veneet kohtasivat poliisin mukaan noin 45-60 asteen kulmassa.
Suurempi vene oli vähän aiemmin lähtenyt liikkeelle Airiston matkailukeskuksesta ja oli edennyt risteävää veneväylää länteen päin 23-25 solmun nopeudella.
– Se on ihan sellainen normaali matkavauhti tuollaiselle veneelle, ei mikään poikkeuksellinen nopeus, Sainio toteaa.
Poliisi kertoi jo aiemmin, että molempien veneiden kuljettajat olivat kokeneita vesillä liikkujia. Sainio vahvistaa, että alkoholilla tai muilla päihteillä ei myöskään ollut osuutta turmassa. Myös teknisen vian mahdollisuus suljettiin pois jo tutkinnan alkuvaiheessa.
Poliisitutkinnassa on käyty tarkkaan läpi muun muassa molempien veneiden liikkuminen ennen törmäystä. Mitään uutta tietoa ei kuitenkaan ole löytynyt.
– Etenemisestähän on tutkakuvat olemassa ja veneiden liikkeet näkyvät niissä hyvin, Sainio sanoo.
Hänen mukaan veneturman tutkinta on nyt poliisin osalta eri osapuolten loppulausuntoja vaille valmis. Tämän jälkeen tapaus etenee syyteharkintaan syyttäjälle. Sainio arvioi tämän tapahtuvan parin kuukauden sisällä.
– Melko paksu esitutkintapöytäkirja on kertynyt, materiaalia on paljon, hän kertoo.
Jos syyttäjä päättää nostaa turmasta syytteet, ne käsitellään aikanaan merioikeudessa Helsingin käräjäoikeudessa.
Veneiden törmäystä selvittää myös onnettomuustutkintakeskus (Otkes), jonka tutkinta on yhä kesken. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoi Iltalehdelle kesällä, että onnettomuustutkijat selvittävät yhtenä keskeisenä asiana oliko suuremmassa veneessä näköesteitä tai niin sanottu sokea piste, joka on vaikuttanut tilanteeseen.
Ilta-Sanomat tavoitti pian turman jälkeen toisen samanlaisen moottoriveneen omistajan, joka kertoi että kyseiseen Fairline 48 Targa -veneen tuulilasiin syntyy määrätyissä olosuhteissa sokea piste. Tämä johtuu veneen kojelaudan heijastumasta tuulilasiin.
Näkökentän eteen tuulilasin pintaan heijastuu veneilijän mukaan ovaalinmuotoinen valkoinen läntti, jos aurinko paistaa tietystä kulmasta tai veneen kuljettaja on huonossa asennossa.
Fairlinen maahantuojan, MP Yachts Oy:n edustaja Mika Papunen kertoi Iltalehdelle, että hänen tiedossaan on vain kaksi kyseisenlaista venettä Suomessa. Hän arvioi, että turmassa mukana ollut vene ei ole tullut Suomeen maahantuojan kautta, vaan se on tuotu maahan itse.
Onnettomuusveneen omistaa turmasta epäilty lounaissuomalainen toimitusjohtaja.
Otkes kertoi tarkastelevansa omassa tutkinnassaan myös meripelastus- ja ensihoitoviranomaisten toimintaa onnettomuudessa, sekä Airiston alueen vesiliikennettä yleensäkin. Onnettomuus tapahtui lähes samassa paikassa kuin kahden huviveneen välinen, vakaviin loukkaantumisiin johtanut törmäys lähes tarkalleen vuotta aiemmin.
Alue on erittäin vilkkaasti liikennöity, ja meripelastusviranomaisilla olikin onnettomuuspäivänä Airistolla useita päällekkäisiä pelastustehtäviä. Ihmisiä joutui alueella veden varaan kahdessa eri tilanteessa samoihin aikoihin kuin kahden miehen hengen vaatinut onnettomuus tapahtui.
MATTI TANNER
[email protected]
Niin kai. Mutta onko se sovelias matkavauhti veneväylälle, missä on hitaampaakin liikennettä?– Se on ihan sellainen normaali matkavauhti tuollaiselle veneelle, ei mikään poikkeuksellinen nopeus, Sainio toteaa.
Dumbfin ei taas ymmärrä, että se isompi vene olisi laukonut suoraan pienemmän perseeseen ilman sitä loppuhetkien hätäpaskaväistöyritystä. Ja pienemmän veneen kippari nyt ei olettanut, että sieltä tulee vene päälle, koska isommalla veneellä on väistövelvollisuus.damfin kirjoitti: ↑Ti Huhti 21, 2020 10:42 am Vastuukysymyksestä olen minäkin sitä mieltä että kyllähän tuo törmäys loppupelissä moottoriveneen kuljettajan syytä oli, varsinkin kun hän tuli moottorpurteen nähden vasemmalta eli oli siis vesiliikennesääntöjenkin mukaan väistämisvelvollinen.
Mutta se ei poista sitä seikkaa että moottoripurren kuljettajakin on laiminlyönyt tähystyksen huolellisuuden siitä päätellen että ei lainkaan havainnut lähestyvää moottorivenettä.
Tuosta otkesin raportista vaan melko hyvin tulee selväksi että kyseessä ei ollut mikään peräänajo jossa nopeampi ja isompi vene olisi tullut suoraan takaapäin pienemmän päälle, vaan risteämisonnettomuus jossa moottorivene tuli takavasemmalta törmäten pienemmän veneen vasempaan kylkeen.
Mitä vittua... etkö sä nyt edelleenkään ole katsonut sitä otkesinkin julkaisemaa karttakuvaa veneiden reitistä joka on laadittu tutkatietojen perusteella?Likeavirgin kirjoitti: ↑Ti Huhti 21, 2020 2:16 pmDumbfin ei taas ymmärrä, että se isompi vene olisi laukonut suoraan pienemmän perseeseen ilman sitä loppuhetkien hätäpaskaväistöyritystä. Ja pienemmän veneen kippari nyt ei olettanut, että sieltä tulee vene päälle, koska isommalla veneellä on väistövelvollisuus.damfin kirjoitti: ↑Ti Huhti 21, 2020 10:42 am Vastuukysymyksestä olen minäkin sitä mieltä että kyllähän tuo törmäys loppupelissä moottoriveneen kuljettajan syytä oli, varsinkin kun hän tuli moottorpurteen nähden vasemmalta eli oli siis vesiliikennesääntöjenkin mukaan väistämisvelvollinen.
Mutta se ei poista sitä seikkaa että moottoripurren kuljettajakin on laiminlyönyt tähystyksen huolellisuuden siitä päätellen että ei lainkaan havainnut lähestyvää moottorivenettä.
Tuosta otkesin raportista vaan melko hyvin tulee selväksi että kyseessä ei ollut mikään peräänajo jossa nopeampi ja isompi vene olisi tullut suoraan takaapäin pienemmän päälle, vaan risteämisonnettomuus jossa moottorivene tuli takavasemmalta törmäten pienemmän veneen vasempaan kylkeen.
Vastaa sitä, että Dumbfin pyöräilisi etuoikeutetulla tiellä ja kolmion takaa tulisi auto vasempaan takakulmaan Dumbfinin ohittaessa ristauksen. Dumbfin on sitämieltä, että hän olisi yhtälailla syyllinen onnettomuuteen ja hänen olisi pitänyt olla varovaisempi ja katsella taakseen paremmin.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nai ... #gs.44ngzmNäin tuhoisa Airiston veneturma eteni hetki hetkeltä: Traagisessa onnettomuudessa kuoli kaksi perheenisää – lapset olivat mukana turman sattuessa
Kahden veljeksen hengen vaatinut traaginen Airiston veneturma viime kesänä johtui Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan puutteellisesta tähystyksestä tai havaintovirheestä. Otkesin tutkintarapotti valmistui viime perjantaina. MTV Uutiset kertoo nyt raportin pohjalta, miten tapahtumat Airiston selällä viime elokuussa etenivät.
Kuuden hengen seurue lähti viime vuoden elokuun 3. päivä aamupäivällä Turun Hirvensalosta Nordic 81 MS moottoripurjeveneellä kohti Airiston eteläpäässä sijaitsevaa Seilin saarta.
Seurueessa oli neljä aikuista ja kaksi lasta. Veneen päällikkönä oli mies, jota avusti hänen veljensä. Veljekset olivat syntyneet vuosina 1969 ja 1973. Veneessä oli myös heidän puolisonsa, vuonna 1970 ja 1974 syntyneet naiset, ja kaksi 2000-luvulla syntynyttä tyttöä.
Alkumatkan seurue ajoi moottorilla, mutta Ruissalon jälkeen nostettiin purjeet. Tuuli kuitenkin heikkeni, purjeet laskettiin ja matkaa jatkettiin jälleen moottorilla. Matkanopeus oli noin viisi solmua mikä tieliikenteessä tarkoittaa vajaata 10 kilometriä tunnissa.
Toisen miehen vaimo, vuonna 1974 syntynyt nainen, ohjasi venettä miehensä ohjeiden mukaisesti. Veneen päällikkö istui veneen takakannen oikealla reunalla toisen naisen kanssa. Seurueen lapset olivat sisällä veneen kajuutassa.
Tarkoitus oli, että Seilin saarta lähestyttäessä päällikkö siirtyisi ohjaamaan venettä.
Mies ohjasi suurta venettä
Samana aamupäivänä lähti isompi vene, Fairline Targa 48 kahden hengen miehistöllä Heisalan saaren lähistöltä Paraisille Airisto Strand -lomahotellin rantaan tankkaukseen. Sieltä he jatkoivat matkaa tarkoituksenaan ajaa Airiston lomahotellilta länteen johtavaa väylää kohti Innamon saarta.
Isompaa venettä ajoi sen omistanut vuonna 1967 syntynyt mies, ja kyydissä oli hänen 1968 syntynyt vaimonsa. Mies oli suunnitellut reitin ja hän ohjasi venettä. Vaimo seurasi matkan etenemistä tabletilla. Hän istui ohjaamossa miehensä vieressä vasemmalla puolella.
Väylä oli miehelle tuttu, karttaplotteri oli käytössä, mutta päällikön ei tarvinnut seurata sitä aktiivisesti. Matkanopeus oli noin 23 solmua, eli noin 44 kilometriä tunnissa.
Matkan varrella päällikkö havaitsi muutamia veneitä.
Iso vene yritti väistää
Pienempi moottoripurjevene lähestyi Orhisaaren jälkeen veneiden kurssien risteämiskohtaa. Veneiden kulkusuunnat yhtyivät loivassa kulmassa niin, että pienempi vene tuli isomman veneen kulkusuunnassa oikealta. Isompi vene lähestyi pienempää venettä takavasemmalta.
Pienemmässä veneessä ollut seurue katseli eteenpäin kohti Seilin saarta. Ohjaushytissä ollut mies havaitsi nopeasti lähestyvän isomman veneen viime hetkellä. Hän ehti huutaa varoituksen, minkä jälkeen törmäys tapahtui muutaman sekunnin päästä.
Isomman veneen lähestyessä Päiväluotoa, vaimo kysyi mieheltään, missä Päiväluodolla sijaitseva pohjoisviitta on. Päällikkö osoitti etuvasemmalla ollutta viittaa kädellään.
Kun mies käänsi katseensa jälleen eteenpäin, hän näki edessään pienemmän veneen lähellä keulan edessä. Hän aloitti voimakkaan väistöliikkeen oikealle ja yritti kytkeä koneet peruuttamaan täydellä teholla. Toimenpiteet eivät kuitenkaan riittäneet estämään yhteentörmäystä.
Työntyi pikkuveneen päälle
Isomman veneen keula osui pienempään veneeseen ohjaushytin takareunan kohdalle takavasemmalta.
Moottoriveneen keula työntyi pienemmän moottoripurjeveneen päälle noin kolmen neljäsosan pituudelta. Samalla se rikkoi veneen vasemman laidan ja kajuutan takana olevan korotetun ohjaushytin seinän ja katon.
Törmäyksen jälkeen isompi vene luisui todennäköisesti pienemmän veneen perän kautta takaisin veteen.
Moottorivene käänsi heti takaisin onnettomuuspaikalle ja ajoi kiinni pienemmän veneen kylkeen. Veneen kuljettaja soitti hätäkeskukseen.
Kello oli 13.44, kun Varsinais-Suomen hätäkeskus sai ensimmäisen hätäpuhelun tapahtuneesta. Hetkeä myöhemmin myös lähistöllä olleesta purjeveneestä soitettiin apua.
Paikalle hälytettiin paljon yksiköitä
Pienemmässä veneessä olleet kaksi lasta siirtyivät heti isomman veneen etukajuuttaan.
Moottoripurjeveneessä olleet naiset yrittivät elvyttää pahoin loukkaantunutta veneen päällikköä. Toinen veneessä ollut mies oli tässä vaiheessa jo kuollut.
Naiset siirtyivät isompaan veneeseen vasta, kun ensihoitohenkilökunta tuli paikalle.
Hätäkeskus sai paikan koordinaatit isomman veneen päälliköltä. Paikalle hälytettiin seitsemän ensihoitoyksikköä, rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri ja meripelastusyhdistyksen pelastusalus. Ensihoidon kenttäjohtaja sai myös tiedon tehtävästä.
Pelastuslaitoksen yksiköitä hälytettiin tehtävälle kaikkiaan 19, joista osa peruttiin. Veneyksiköitä paikalle saapui viisi. Lääkärihelikopteri sai hätäkeskukselta asiantuntijahälytyksen.
Turun meripelastuskeskus sai ensimmäisen ilmoituksen tehtävästä hätäkeskukselta kello 13.45.
Pintapelastaja vinssattiin veneeseen
Pelastuslaitoksen tehtäväksi onnettomuuspaikalla jäi alueen eristäminen pitämällä veneliikenne loitolla tapahtumapaikasta. Pelastuslaitos varautui kuitenkin myös mahdolliseen ympäristövahinkoon, vesisukellustoimintaan ja eri viranomaisten venetarpeeseen.
Rajavartiolaitoksen helikopteri saapui ensimmäisenä onnettomuuspaikalle kello 14.02. Pienempään veneeseen vinssattiin ensihoitajan koulutuksen saanut pintapelastaja ja ensihoitaja. He aloittivat ensihoidon välittömästi.
Meripelastusseuran meripelastusalus saapui kohteeseen seuraavana yksikkönä kello 14.05 ja kiinnittyi onnettomuudessa vaurioituneen pienemmän veneen kylkeen. Aluksen miehistöön kuului ensihoitaja, joka siirtyi avustamaan hoitotoimenpiteissä.
Toinen mies kuoli heti, toinen sairaalassa
Meripelastusalus kuljetti myöhemmin lievästi loukkaantuneet ja muut onnettomuusveneissä olleet Airisto Strand -lomahotellille, josta kuljetus jatkui ensihoitoyksiköillä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Kaikki onnettomuudesta selvinneet kävivät lääkärintarkastuksessa.
Lääkärihelikopteri laskeutui läheiselle luodolle, josta rajavartiolaitoksen vene kuljetti ensihoitolääkärin kohteeseen noin kello 14.38.
Rajavartiolaitoksen vene lähti kuljettamaan vakavimmin loukkaantunutta potilasta kello 14.45 evakuointipaikalle. Potilasta saattoivat ensihoitolääkäri, rajavartiolaitoksen pintapelastaja ja ensihoitaja.
Evakuointipaikalta mies siirrettiin ambulassilla Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Perillä kuljetus oli kello 15.46. Mies kuoli vammoihinsa sairaalassa myöhemmin.
Heti onnettomuudessa kuollut mies kuljetettiin poliisiveneellä Turun Latokariin. Hautaustoimisto kuljetti vainajan edelleen terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle Turkuun.
Isossa veneessä selvittiin vammoitta
Toinen pienessä veneessä olleista naisisat sai jatkohoitoa vaativan vamman jalkaansa ja takakannella ollut toinen nainen sai lieviä vammoja. Myös toinen lapsista sai lieviä vammoja, koska hän oli juuri ennen törmäystä nousemassa kajuutasta kannelle.
Kajuutassa ollut lapsi selvisi ilman fyysisiä vammoja, kuten myös isossa moottoriveneessä olleet.
Onnettomuuspaikan lähellä oli paljon viranomaisten veneitä, ja se houkutteli paikalle myös sivullisia.
Otkesin raportissa todetaan, että näistä veneistä ja ohi kulkeneesta veneliikenteestä aiheutui jonkin verran ensihoitoimenpiteitä vaikeuttanutta merenkäyntiä.
Poliisi ja pelastusviranomaiset pyrkivät kuitenkin pitämään sivulliset loitolla onnettomuuspaikalta.
Kriisiapua tarjottiin ja tarvittiin
Tilanne oli kaikille osallisille erittäin traumaattinen. Pienemmässä veneessä olleille ja kuolleiden miesten perheille järjestettiin kriisi-istunto neljän päivän kuluttua onnettomuudesta. Isommassa veneessä olleille oli tarjolla kriisiapua kotipaikkakunnalla.
Pelastustoimiin osallistuneille järjestettiin purkutilaisuus onnettomuuspäivänä.
Saaristomeren alueella tapahtui viisi erillistä vesiliikenneonnettomuutta samana päivänä vajaan kahden tunnin aikana. Useat päällekkäistehtävät kuormittivat meripelastuskeskusta ja koko pelastusorganisaatiota, mutta pelastus ja avustustoimet saatiin hoidettua.
Pieni vene rikkoontui pahasti
Isomman veneen pohjaan tuli törmäyksessä vain lieviä vaurioita. Fairline 48 Targa Gran Tourismo oli valmistettu Englannissa vuonna 1999.
Vene oli 15 metriä pitkä ja se painoi 13 500 kiloa. 860 hevosvoimaisen veneen huippunopeus oli noin 32 solmua ja normaali matkanopeus 15–24 solmua.
Pienemmän moottoripurjeveneen vasen laita särkyi törmäyksessä takakannen ja ohjaamohytin kohdalta ja veneen runkoon tuli lähes vesirajaan ulottuva murtuma. Ohjaamohytin katto irtosi.
Pienempi vene oli tyypiltään Nordic MS 81. Moottoripurjeveneen pituus oli 8,1 metriä ja se painoi 3 500 kg. Moottorin teho oli 29 hevosvoimaa. Veneen huippunopeus oli noin 8 solmua ja normaali matkanopeus moottorilla 5–6 solmua.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan molemmat veneet olivat merikelpoisia ja soveltuivat veneilyyn onnettomuusalueella ja vallinneissa sääolosuhteissa.
Sää oli hyvä
Turman sattuessa veneilysää oli hyvä. Ulkona oli 16–18 astetta lämmintä.
Tuulen nopeus oli lähimmällä havaintoasemalla 4–5 m/s ja puuskissa 5–7,5 m/s. Näkyvyys lähialueen havaintoasemilla oli hyvä. Alueella oli jonkin verran pilvisyyttä, mutta sää onnettomuuspaikalla oli kirkas.
Isomman veneen kuljettajana toimineella päälliköllä oli kymmenien vuosien veneilykokemus erilaisilla, myös isoilla moottoriveneillä.
Pienemmän veneen päälliköllä ja hänen veljellään oli myös kymmenien vuosien veneilykokemus. Onnettomuushetkellä pienempää venettä ohjasi toisen miehen vaimo miehensä valvonnassa.
Veljekset olivat hankkineet veneen kaksi vuotta aiemmin.Onnettomuus rekonstruoitiin
- törmäyskohta kyljessä
- 2104-airiston-veneturma-2.jpg (117.87 KiB) Katsottu 3519 kertaa
Onnettomuustutkintakeskus järjesti 27. syyskuuta onnettomuuden rekonstruktion. Veneinä käytettiin onnettomuuteen joutuneen pienemmän veneen kanssa samanmerkkistä venettä ja isompana veneenä onnettomuuteen osallisena ollutta venettä.
Sääolosuhteet vastasivat hyvin onnettomuuspäivää.
Rekonstruktiossa tehtiin useita havaintoja, joilla voi selittää tapahtumien kulkua. Siinä huomattiin muun muassa, että veneiden havaittavuus etäältä oli heikko. Veneiden muoto ja väritys sulautuivat taustalla olleiden saarten rantaviivaan.
Tähystys oli puutteellista
Otkes totesi raportissaan, että tyypillisesti perussyy yhteentörmäyksiin on puutteellinen tähystys ja niin oli myös Airiston turmassa. Keskeinen syy onnettomuuden vakaviin seurauksiin oli veneiden suuri kokoero ja isomman veneen suuri liike-energia.
Isomman veneen kuljettajana toiminut päällikkö ei havainnut pienempää venettä, joka pysyi kokonaan tai osittain veneen rakenteista johtuvissa katveissa veneiden lähestyessä nopeasti toisiaan.
Otkesin tutkintaselostuksessa todettiin, että onnettomuuteen osallisten kokemukset huolenpidosta onnettomuuspaikalla vaihtelivat. Onnettomuudessa menehtyneiden omaiset saivat tiedon toisen vainajan olinpaikasta usean päivän viivellä, mikä lisäsi heidän henkistä kuormaansa.
