Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Mopo-Ukko
Lauri Hanhivaara
Viestit: 139
Liittynyt: Ke Joulu 18, 2019 11:52 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Mopo-Ukko »

Rundi kirjoitti:
Pe Huhti 07, 2023 9:10 pm
Huumeliigoista tuli mieleen...

Onhan niitä ollut vuosikymmeniä. KKK (Kosti-Kustaa Kartiokari). Aloittiko jo 60-luvulla...
Sitten oli Erkkilä-Majuri projekti 70-luvulla. Kortekallio löi läpi 80-luvulla. Tienhaarat 90-luvun alussa...

Ja nyt viimeisiltä vuosilta Katiska yhdistys :D
Tuosta katiskasta tulikin se mielleyhtymä, että ehtikö ne tienata mitään? Kun kiinnijääntejä alkoi tapahtua, tuntui että koko poppoo oli perse auki ja lusii perseauki. Saihan myrkytkin takavarikkoon kymmeniä kiloja. Tosin paljastusten jälkeen.

Mutta ennen kuin liiga oli kiinni, he touhusivat Espanjassakin liki perse auki. Tuttavat ja omaiset joutui toimittamaan heille rahaa elämiseen. Kyse oli lähinnä tonneista. Eli itse bisnes pyöri piikkiin, velaksi. Ja velkaa jäi varmasti riittämiin...

Nyt sitten istumisen istumista sellainen 9 - 10 vuotta per nokka. Yksi (se heikoin, kansikuva poika) taitaa päästä puolikkailla.

Ensi viikolla muuten ( oliko 12.4) tulee Katiska tuomioiden päätökset hovioikeudesta.
Ilmeisesti melkein muuttumattomana, koska kukaan ei ole päässyt vastaamaan vapaalta mahdollisella välipäätöksellä.

Pulvereista Suomessa ei ole tainnut monikaan rikastua, mutta niissä veivanneet ovat lusineet niin perkeleesti. Suurimman osan elämästään.
Velkaa varmaan jäi ja tuskin velat kuittaantuu lusimalla...

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1453
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Täällä on joskus ollut puhetta tunnustaako vai kiistää rikoksen. En tiedä nykykäytäntöä, mutta uskoisin, että joku laulaa kuulusteluissa ja tunnustaa tekonsa. Oikeudessa kun ensin on asianajaja valmentanut, kertomus muuttuukin, lievenpään suuntaan ainakin tunnustus omistaan. Jos olisi vielä 17 vrk pidätysaika, ja ensimmäinen kuulustelupöytäkirja se syytetyn todelliseksi katsottu kertomus, olisi hoito kopissa tehnyt tehtävänsä.

Ennen tunnustusta pidettiin häpeänä joissain piireissä. Jos tapaus oli selvä, ei silloin. Mielestäni ensimmäinen kuulustelu tuo sen todellisen kannan esille. Sitä voi täydentää, mutta jos se muuttuu joka päivä, on tapaus selvä. Asianomistaja ei saa valehdella, ei myöskään todistaja, rikoksesta epäilty saa valehdella. Tiesin miehen vankilasta kahdelta eri vuosikymmeneltä. Kerran soittelin sellissä kitaraa mietteissäni, ja oven auki ollessa tuli tämä mies kenet tiesin toisen miehen kanssa selliini. Tämä tietämäni, lahjakas taiteilija sanoi heti: Täällähän kitara niin haikeasti soi. Mies oli pitkän linjan vankiloissa olija, kuka myöhemmin sai syytteen taposta. Oli kiinni ja tutkintolaisena liki vuoden seinäkiisto päällä, juttu meni nurin, ja ukko vapaaksi. Liekö syyllisyys sittenkin painoi, koska päätti päivänsä oman käden kautta.

Edellistä tapausta monta vuotta aiemmin tuli taloon nuorimies, kuka oli saanut taposta 8- vuotta. Juttu meni hoviin ja oli siellä aikansa. Hovista tullessa juttu tippui 3: ksi vuodeksi vankeutta, ja jäppisen istuttavat lyheni huomattavasti. Tämä 3- vuotta henkirikoksesta oli eri rikosnimikkeellä, en vaan muista millä.
Joskus 70- luvulla oli tappelu ja menin kaverin avuksi. Ympärillä olevat eivät uskaltaneet puuttua tilanteeseen. En muista mitä kaverini sai, mutta itse sain jotain. Valitin hoviin, ja siellä meni minun osalta juttu nurin.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 775
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti:
La Huhti 08, 2023 11:36 pm
Täällä on joskus ollut puhetta tunnustaako vai kiistää rikoksen. En tiedä nykykäytäntöä, mutta uskoisin, että joku laulaa kuulusteluissa ja tunnustaa tekonsa. Oikeudessa kun ensin on asianajaja valmentanut, kertomus muuttuukin, lievenpään suuntaan ainakin tunnustus omistaan. Jos olisi vielä 17 vrk pidätysaika, ja ensimmäinen kuulustelupöytäkirja se syytetyn todelliseksi katsottu kertomus, olisi hoito kopissa tehnyt tehtävänsä.

Ennen tunnustusta pidettiin häpeänä joissain piireissä. Jos tapaus oli selvä, ei silloin. Mielestäni ensimmäinen kuulustelu tuo sen todellisen kannan esille. Sitä voi täydentää, mutta jos se muuttuu joka päivä, on tapaus selvä. Asianomistaja ei saa valehdella, ei myöskään todistaja, rikoksesta epäilty saa valehdella. Tiesin miehen vankilasta kahdelta eri vuosikymmeneltä. Kerran soittelin sellissä kitaraa mietteissäni, ja oven auki ollessa tuli tämä mies kenet tiesin toisen miehen kanssa selliini. Tämä tietämäni, lahjakas taiteilija sanoi heti: Täällähän kitara niin haikeasti soi. Mies oli pitkän linjan vankiloissa olija, kuka myöhemmin sai syytteen taposta. Oli kiinni ja tutkintolaisena liki vuoden seinäkiisto päällä, juttu meni nurin, ja ukko vapaaksi. Liekö syyllisyys sittenkin painoi, koska päätti päivänsä oman käden kautta.

Edellistä tapausta monta vuotta aiemmin tuli taloon nuorimies, kuka oli saanut taposta 8- vuotta. Juttu meni hoviin ja oli siellä aikansa. Hovista tullessa juttu tippui 3: ksi vuodeksi vankeutta, ja jäppisen istuttavat lyheni huomattavasti. Tämä 3- vuotta henkirikoksesta oli eri rikosnimikkeellä, en vaan muista millä.
Joskus 70- luvulla oli tappelu ja menin kaverin avuksi. Ympärillä olevat eivät uskaltaneet puuttua tilanteeseen. En muista mitä kaverini sai, mutta itse sain jotain. Valitin hoviin, ja siellä meni minun osalta juttu nurin.
Onhan nykyään rikoslaissa myös tunnustamis oikeudenkäynti. Saa alennusta ilman varttihulluutta :D

""Tunnustamisoikeudenkäynti on tavallista oikeudenkäyntiä kevyempi menettely

Rikosasioissa syyttäjä voi tehdä tietyin laissa säädetyin edellytyksin tuomioesityksen yhdessä rikoksesta epäillyn kanssa. Syytetyn tulee tunnustaa rikos ja syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyltä asteikolta. Tuomioesitys käsitellään tunnustamisoikeudenkäynnissä, joka on tavallista oikeudenkäyntiä kevyempi prosessi. Koska syytetty tunnustaa teon, ei näyttöä tarvita niin laajasti kuin normaalissa prosessissa, vaan näyttö perustuu lähtökohtaisesti tunnustukseen.

Tunnustamisoikeudenkäynnissä asiat käsitellään pääsääntöisesti 30 päivän kuluessa asian vireille tulosta. Syyttäjän ja vastaajan, eli syytetyn, on oltava henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä. Vastaajalla tulisi olla lähtökohtaisesti apunaan avustaja. Tunnustamisoikeudenkäynti etenee seuraavassa järjestyksessä. Syyttäjä esittelee tuomioesityksen sisällön sekä tarpeellisen määrän esitutkinta-aineistoa. Tuomioistuimen tulee kysyä vastaajalta tunnustaako hän edelleen rikoksen ja suostuuko asian käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä. Tuomioistuimen tulee muutoinkin varmistaa, että vastaaja ymmärtää tuomioesityksen sisällön ja merkityksen. Vastaajalle sekä asianomistajalle, eli uhrille tulee varata mahdollisuus lausua tuomioesityksestä. Istunnossa tulee käsitellä myös muut vaatimukset.

Tuomioistuimen tulee antaa tuomioesityksen mukainen tuomio, jos vastaaja on istunnossa tunnustanut teon ja antanut suostumuksen asian käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä, eikä jää epäilyä tunnustuksen vapaaehtoisuudesta ja oikeellisuudesta. Tuomioistuimen tulee myös katsoa rikos vastaajan syyksi.""

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1453
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Mustamaijan takaosa, missä pidätettyjä kuljetetaan on aika pieni. Reilu metri pitkä ja leveys samaa luokkaa. Ennen oli Transit mustamaijan paräosa takaovesta ohjaamoon asti, seinä tietenkin välissä. Kummallakin puolella oli pituussuuntaan penkit joissa kuljetettava istui, joskus useampi. Tuossa 70- luvun loppupuolella tapahtui jotain, ja poliisit saartoivat, ettei pakoon ollut pääsyä. Mustamaijan takatilassa olin seuraavat noin 60 -70 km, seurana poliisi ja päämääränä putka. Pidätyksen ja esitutkinnan jälkeen oikeuden istunto, jossa annettua tuomiota en enään muista.

Eri asiasta vuosia myöhemmin oli oikeudenkäynti, jonne meidät vietiin vankilan autolla. Kolme vartijaa oli autossa, ja määränpäässä poliisin Saab oli varmistamassa, että putkaan vienti sujuu ongelmitta. Muistan kun jo tuolloin ajattelin: Täysin yliammuttu toimenpide! Muutenkin ennen oli väljempää mitä nykyään. Katselin koiran ulkoilureissulla joskus 90- luvun puolivälissä lähiössä piiritystilannetta, jossa oli muutama poliisiauto ja paikka eristetty väljästi. Tapausta oli katsomassa jonkun verran ihmisiä. Nuoret pelleilivät ja menivät pompottamaan poliisiautoa, jolloin sen hälyttimet menivät päälle. Ajattelin; kuinka ne uskaltaa. Omana aikana olisi tällainen autonkeinuttaja napattu kiinni, tuolloin ei. Voihan olla, ettei pojilla ollut juttuja perässä, niin ei myöskään poliisin pelkoa. Lisäksi nykyään olisi vähintään 10 poliisiautoa, viisi ambulanssia ja poliisin Karhuryhmä tulossa paikalle.

Tällä palstalla on puhuttu monen suusta, että istui tuomionsa kerroksilla. Niin minäkin istuin joka tuomion kerroksilla. Muu vaihtoehto ei käynyt edes mielessä, eikä tuolloin ollut vankilat niin osastoitu kuin nykyisin on. Ennen pääsi kulkemaan kerroksilla helposti, ja eri osastollekaan pääsy käymään ei ollut mahdoton. Omat vankila-ajat ovat olleet jo kauan historiaa, mutta kiinnostaisi lukea uusista oloista.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1453
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Eilen kentältä olimme menossa lähijunaa odottamaan. Liukuportaat ovat aika kapeat ja jyrkät, ja kaksi mustaa paksua teinityttöä koittivat päästä minun ohi. "Saako herran tästä mennä?"- johon sanoin: Ei! Kun siinä niskan takana roikkuivat päästin menemään saatesanoilla: Rasistit! Toinen vastasi, eivät he ole rasisteja ja pyysivät anteeksi. Minun edellä oli vanhempi nainen ja sama juttu, hän kuitenkin päästi tytöt ohi. Vanhempi nainen kiitti mitä sanoin tytöille. Kiire heillä näytti olevan lataamaan puhelin kun jossain oli pistetorasia.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 775
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Tuli mieleen, että kyllä se ennen pidätys- ja rikoslain- uudistuksia ollut käytäntö 3 - 17 vuorokauden kopitus oli parempi systeemi kuin tämä nykyinen.
Silloin ennen vaikka joutui olemaan sen 17 vuorokautta, oli pakko päästää vapaaksi tai vangita ja vangitsemisen jälkeen lensi läänille.
Läpihuuto oikeus oli viikossa ja raastuvan oikeuden istunnot kahden viikon välein. Kihlakunnissa kuukauden välein. Jokaisessa päämäärässä oli myös "välituomio" pidetäänkö edelleen vangittuna vai lasketaan vapaaksi. Tuomiotkin tuli säädyllisessä ajassa, yleensä viikoissa, lyhyimmilläänkin 3 - 4 viikossa.

Entä nyt? Olet ensin poliisivankilassa. Vangitsemisoikeudenkäynti nopsaan ja sitten määrätään syytteiden nostopäivä jopa kuukausien päähän. Jäät täydelliseen epävarmuuteen. Vaikka tulisi siirto läänille, olet tulisilla, koska kytät saattavat ravata tenttaamassa sinua aina oikeudenkäyntiin saakka. Ja yleensä ei ole enää kiire koota aineistoa. Poka kaapissa ja pysyy. Et tiedä ollenkaan milloin mahdollinen tuomio voisi tulla.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1453
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti:
La Touko 27, 2023 7:15 pm
Tuli mieleen, että kyllä se ennen pidätys- ja rikoslain- uudistuksia ollut käytäntö 3 - 17 vuorokauden kopitus oli parempi systeemi kuin tämä nykyinen.
Silloin ennen vaikka joutui olemaan sen 17 vuorokautta, oli pakko päästää vapaaksi tai vangita ja vangitsemisen jälkeen lensi läänille.
Läpihuuto oikeus oli viikossa ja raastuvan oikeuden istunnot kahden viikon välein. Kihlakunnissa kuukauden välein. Jokaisessa päämäärässä oli myös "välituomio" pidetäänkö edelleen vangittuna vai lasketaan vapaaksi. Tuomiotkin tuli säädyllisessä ajassa, yleensä viikoissa, lyhyimmilläänkin 3 - 4 viikossa.

Entä nyt? Olet ensin poliisivankilassa. Vangitsemisoikeudenkäynti nopsaan ja sitten määrätään syytteiden nostopäivä jopa kuukausien päähän. Jäät täydelliseen epävarmuuteen. Vaikka tulisi siirto läänille, olet tulisilla, koska kytät saattavat ravata tenttaamassa sinua aina oikeudenkäyntiin saakka. Ja yleensä ei ole enää kiire koota aineistoa. Poka kaapissa ja pysyy. Et tiedä ollenkaan milloin mahdollinen tuomio voisi tulla.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Olen samaa mieltä mitä Rundi. Kun olisi vielä tämä 17 vrk pidätettynä maksimi, nämä talous- ja julkkisrikolliset sun muut olisivat tunnustaneet tekonsa aikoja sitten. Eikä noihin aikoihin ollut asianajaja kuulusteluissa mukana, jos oli niin hyvin harvoin.

Täydennän yhden asian tähän osioon. Kun viimein tuli rangaistus ja valitti hovioikeuteen, tutkintavankeus jatkui. Itse valitin aina päätöksestä hoviin kun olin vangittuna vastaamassa. Jos hovioikeus arvioi, että tuomio tulee muuttumaan se saattoi antaa välipäätöksen. Itselle tuli kaksi hovioikeuden välipäätöstä kerroilla eri asiasta eri hovioikeuksista. Ensimmäisen muistan tarkemmin, kun vartija paperinippu kädessä sanoi: Narikkaan ja siviliin! Hovioikeus vapautti aiheettomasta tutkintavankeudesta.

Dope Boy
Axel Foley
Viestit: 2021
Liittynyt: To Marras 17, 2016 10:52 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Dope Boy »

Jos oli lääkitys niin saiko pidätykseen lääkkeitä vsi riippuiko yhteistyöstä jepareitten kanssa? Sama juttu röökin kanssa?
"If you aim for a king, you better not miss"

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1453
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Kun USA: ssa Leavenworth,in vankila tehtiin, siirrettiin sinne muista vankiloista vankeja junalla. Jokainen siirrettävä vanki halusi olla numero 1, ja rynniminen vainuun oli kova. Intiaani, kuka oli joukossa, ei asia kiinnostanut. Hän meni vaunuun viimeisenä. Perillä kuitenkin otettiin vangit käänteisessä järjestyksessä ulos ja intiaani, kuka oli viimeisenä vaunuun mennyt oli numero 1.

Aldrig
Nikke Knakkertton
Viestit: 186
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2022 4:40 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Aldrig »

Dope Boy kirjoitti:
Su Touko 28, 2023 10:02 pm
Jos oli lääkitys niin saiko pidätykseen lääkkeitä vsi riippuiko yhteistyöstä jepareitten kanssa? Sama juttu röökin kanssa?
No ainakin 70 luvulla Aleksilla tippa-Iita kävi yleensä arkiaamuisin kiertelemässä.Itsellä ei silloin nuorena miehenä juuri lääkitystä ollut mutta asperiinia se antoi kun osasi vaan jotain valittaa.Mitään ”vieroituslääkettä” ei annettu..Röökin saattoi saada kuulustelijalta mikäli kerroit hänen mielestään sopivaa.Kyllä Marlboro- tai Norttiaski oli kutsuvasti näkyvillä.Kuulusteluissa oli mielestäni aina erittäin vittumainen fiilis ,ymmärrän että poliisit tekivät työtään mutta kuitenkaan ne eivät halunneet kirjoittaa niinkuin kuulusteltava/epäilty kertoi.Eihän se ollut heidän asia päättää kuka on syyllinen.Rosiksessa asiat päätetetään onko syyllinen vai syytön
.Silloin sai myös tuoda pidätetylle röökiä tai rahaa pienen määrän.Tietysti sen saaminen pidätetyn koppiin asti saattoi kestää pitkään,riippui kuulustelijasta.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1453
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Dope Boy kirjoitti:
Su Touko 28, 2023 10:02 pm
Jos oli lääkitys niin saiko pidätykseen lääkkeitä vsi riippuiko yhteistyöstä jepareitten kanssa? Sama juttu röökin kanssa?
................................................................................................................
Jepareiden kanssa, skrivailee "Dope Boy" - Entisenä konnana jo vanhuuseläkkeellä olevana en ole ikinä kuullut kenenkään konnan sanovan; jepareiden kanssa.

Puhun vain 70- ja 80- luvun asijoista, enkä tiedä paljoa nykyajasta. Pakko poliisien on lääkkeet antaa. Mitä tupakkaan tulee, joskus 17- vuotiaana oli tilanne, että ei ollut yhtään tupakkaa. Kaamea tilanne tupakoivalle. Putkavahdin kanssa haettiin illalla patja ja petivaatteet, niin jonkun kengässä oli varastossa vihreä Nortti-aski. Kysyin saanko yhden, niin putkanvahti otti Nortti-askin ja tarjosi minulle. Seuraavana päivänä tuotiin tupakkaa ja muuta, että jopa helpotti. Joskus jollakin ei ollut tupakkaa, niin annoin vähän, jonka putkanvartija vei perille. Kuulusteluissa poliisit antoivat ikivanhoja kuivia tupakoita, mutta sekin oli tupakkamiehelle parempi kun ei mitään. Nykyisin en polta enään.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1453
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Iltalehdissä kerrotaan kun näitä julkkiksia ja ei- julkkiksia on epäiltynä talous- tai seksuaalirikoksista. Jokainen kiistää asiansa. Ennen oli 17 vrk maksimiaika pitää pidätettynä. Nyt en ole varma oliko siihen vielä lisäksi + 3 vrk matkakuluja? Kun olisi sama systeemi, olisi näiden tunnustusprosentti paljon suurempi.

Puhuivat 70- luvun puolivälissä, että joku oli ollut pidätettynä tämän 17 vrk, ja vapaalle. Jollain verukkeella taas kiinni ja sama 17 vrk. Vielä kolmennen kerran sama. Tietenkin oli eri syytteet, mutta taka-ajatuksena tämän alkuperäisen tunnustaminen. Tämä sinnikko ei tunnustanut.

Varsinkin ennen jollakin kun oli kiisto päällä, ei hän lähtenyt välttämättä edes kuulusteluun. Toinen oli, että teoreettisesti suhteellisen selvää asiasta kiinniolevaa ei pidätysaikana kuulusteltu monestikkaan, sillä kertomus ei muuttunut. Ei edes todistajan tunnistuksen jälkeen. Luin omista kuulustelupöytäkirjoista aikoja sitten, kuinka eräs samasta asiasta epäilty oli tunnistettu tunnistuspeilin kautta. Olen ennenkin kysynyt: Mikä on tunnistuspeili? Onko se mistä näkee pidätetyn lasin takaa, mutta pidätetty ei näe todistajaa?

jaskakos
Nikke Knakkertton
Viestit: 197
Liittynyt: To Marras 02, 2017 2:45 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja jaskakos »

Clarence kirjoitti:
To Kesä 08, 2023 4:03 pm
Iltalehdissä kerrotaan kun näitä julkkiksia ja ei- julkkiksia on epäiltynä talous- tai seksuaalirikoksista. Jokainen kiistää asiansa. Ennen oli 17 vrk maksimiaika pitää pidätettynä. Nyt en ole varma oliko siihen vielä lisäksi + 3 vrk matkakuluja? Kun olisi sama systeemi, olisi näiden tunnustusprosentti paljon suurempi.

Puhuivat 70- luvun puolivälissä, että joku oli ollut pidätettynä tämän 17 vrk, ja vapaalle. Jollain verukkeella taas kiinni ja sama 17 vrk. Vielä kolmennen kerran sama. Tietenkin oli eri syytteet, mutta taka-ajatuksena tämän alkuperäisen tunnustaminen. Tämä sinnikko ei tunnustanut.

Varsinkin ennen jollakin kun oli kiisto päällä, ei hän lähtenyt välttämättä edes kuulusteluun. Toinen oli, että teoreettisesti suhteellisen selvää asiasta kiinniolevaa ei pidätysaikana kuulusteltu monestikkaan, sillä kertomus ei muuttunut. Ei edes todistajan tunnistuksen jälkeen. Luin omista kuulustelupöytäkirjoista aikoja sitten, kuinka eräs samasta asiasta epäilty oli tunnistettu tunnistuspeilin kautta. Olen ennenkin kysynyt: Mikä on tunnistuspeili? Onko se mistä näkee pidätetyn lasin takaa, mutta pidätetty ei näe todistajaa?
Mulle tekivät -86 tai -87 niin että pitivät ensin 11 päivää, päästivät ulos ja nappasivat radiokadulta uudestaan viikoksi koppiin. Kyllä vitutti :lol: Kaikki tämä 3:n hasisgramman takia mutta se oli sitä aikaa.
Tunnistuspeili on juurikin kuvailemasi laite

Rundi
Martin Beck
Viestit: 775
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

CLARENCE olet oikeilla jäljillä.

Itse asiassa se alkuperäinen kaava oli 3 + 14 + 4 eli 21 vuorokautta. Siis ensin 3 ja jos vangittiin, 14 tarvittaessa päälle.
En vaan jaksa muistaa mihin tuo 4 vuorokautta perustui. Se mahdollisesti oli, että jos olit tehnyt rikoksia Helsingissä ja jäin kiinni vaikka pohjoisessa, se 4 vuorokautta oli siirtoaikaa tai sitten vaan jotain lisätutkimuksia varten "erityisistä" syistä... Sitä kai piti pyytää ylemmältä taholta?

Itse olin 2 x 17 vrk. Toisesta vapaalle, toisesta vangittiin. (Eri kertoja, eri rikoksia)
Samoin olin 16 ja 15 vuorokautta. Kuudestatoista vapaalle, viidestätoista vangittiin. (Eri kertoja, eri rikoksia)
Plus tietenkin oli niitä lyhyempiä 7 - 8 päivän pidätyksiä ja vapaalle. Joko kumppanit laulaneet, joten oli itsekin myönnettävä olleen mukana. Tai kerrankin shekeistä, kun käry oli käynyt, myönsin omani. Lypsivät tietoa mukana olleista kumppaneista, sanoin tunteneeni ne Sörkan ajoilta, en nimiä ja olivat siivellä juomassa, ja se riitti.
Yhden kerran taisin vapautua alle 3 vuorokauden.

Poliisivankilathan oli eri juttunsa, muun muassa Tampereella. Ensin olin pidätettynä viikon kaksi, sitten vangittiin ja siirrettiin "kaupunginvankilan" puolelle oikeudenkäyntien ajaksi, joka oli sama kuin ne pidätyssellit. Siinä siis saattoi mennä useampi viikko tai kuukausi siellä umpiossa, kuka mistäkin syystä.

Kuulin tuostakin ja sitä oli tapahtunut oikeasti, että poka laskettiin vapaaksi ja pidätettiin uudelleen jollain toisella verukkeella, jonka ohessa jatkettiin sen alkuperäisenkin tutkinnan kuulusteluja ja hiillostamista.

Aikoinaan tunnistuspeili huoneita on ollut vähän tai ei ollenkaan. Enemmänkin niitä on ollut elokuvissa ja rikossarjoissa. Onhan niitä rakennettu sitten myöhemmin uudempiin laitoksiin kuten Pasila.
Että tunnistus rivejä on käytetty ja otettu valokuvia ja sitten niitä kuvia on näytetty silminnäkijälle. Tai sitten poliisi on antanut nipun kuvia, jossa mukana pidätettykin ja tunnistaja tai silminnäkijä on yrittänyt niistä tunnistaa "tekijän"
Sillä tavalla on minustakin esitetty valokuvia muun muassa eräässä pankkiväärennöksessä, jossa virkailijalle oli näytetty vain minun kuvaa puolitoista vuotta tapauksen jälkeen. Siis oikeasti, vain minun kuvaa, luki tutkimusraportissa.

Viimeksi tunnistettavana olen ollut vuonna 1979 Aleksin pidätyspuolen pihalla, jossa seurana oli kaksi siviilipukuista poliisia ja minä yksin pidätyshaalareissa, koska siviilivaatteeni oli kuitu tutkimuksessa rikoslaboratoriossa. Tosin se oli vesiperä ja sain vaatteeni äkkiä, koska minulla oli melkein aina siviilivaatteet siviiliin ja "keikkavaatteet ja kengät" niin sanottuihin yö töihin :D
No siinä Aleksin tunnistajana oli reilun 10 ikäinen napero, poika joka oli tutkijoiden kanssa katsellut meitä jostain yläkerran ikkunoista. Hän oli "tunnistanut minut heti" samaksi tyypiksi, joka olin päivällä liikkunut rikoslähiössä joskus kuukausia aiemmin. Itse olin kiistänyt käyneenikään niillä kulmilla sinä vuonna.

Niin sormenjälkien ja muun tutkinnan ohella Rikikset siis harrasti kuitututkimuksiakin, jos jotain erikoista yhytettiin keikkapaikalta. Kuten sen aikainen tutkija naurahti minulle (kun nauroin heidän kuitu haulleen) että "nykytekniikalla (vuonna 1979 siis) pystytään sieppaamaan vaikka pölyhiukkanen keikkapaikan ilmasta ja siitä pystytään paljastamaan, että olet ollut siellä" - nauroin entistä pahemmin. Nythän dna on tosi elävää todellisuutta.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1453
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

#" Itse asiassa se alkuperäinen kaava oli 3 + 14 + 4 eli 21 vuorokautta. Siis ensin 3 ja jos vangittiin, 14 tarvittaessa päälle.
En vaan jaksa muistaa mihin tuo 4 vuorokautta perustui. Se mahdollisesti oli, että jos olit tehnyt rikoksia Helsingissä ja jäin kiinni vaikka pohjoisessa, se 4 vuorokautta oli siirtoaikaa tai sitten vaan jotain lisätutkimuksia varten "erityisistä" syistä... Sitä kai piti pyytää ylemmältä taholta? " - Rundi.
Oikein Rundi, laitoin 3 vrk, eli vuorokauden liian vähän. Tapauksia on ollut, mutta nyt en saa mieleen.

Paljon vanginkuljetuksissa itsekin matkustaneena mukana saattoi olla joku ei- vangittu rikoksen tekijä matkalla rikospaikan poliisilaitokselle kuulusteluihin. Joskus 70- luvun puolivälissä oli Kuusamossa kiinni jäänyt ylilomilla ollut mies yhtä aikaa putkassa. Tuolla laitoksella pystyi huutelemaan putkasta toiseen. Tämä viereisen kopin asukas oli Sörkasta ylilomilla, ja jäänyt samalla uusista rikoksistaan kiinni. Muistan kun mies vältteli sanaa Sörkka, ja käytti sanontaa Helsingin keskusvankila, syy oli ärrä-vika. Sinne mies jäi kun meitä lähti joukko tutkintolaiseksi. Joskus eri kerralla vankilan naisten puolelta yksi nainen tunnisti ikkunasta pihalla minut. Oli jotenkin viestittänyt kundikaverilleen, että tarjoaisi minulle kahvit kun olin niin nuoren näköinen.

Joskus jossain putkassa on ollut yhtäaikaa henkirikoksen tehnyt henkilö. Joku oli putkassa täysin kylmä kuin pakastearkku, yksi taas sekaisin ainakin tuolla hetkellä. Tämä sekaisin ollut huuteli kummallisuuksiaan ja sai sitten aikanaan tuomion täyttä ymmärrystä vaille. Kun aika meni yli 3 vuorokauden tiesi, että reissusta tulee pitkä. Lyhin aika putkassa on 4 vrk ja tutkintolaiseksi. Joitakin oli ketkä olivat vangittuna jostain rikoksesta ja oikeus vapautti. Kuitenkaan ukko ei päässyt vapaalle, vaan poliisit vankilassa ennen porttia vastassa. Tämän kaupungin raastuvanoikeudessa oli jotain puitavaa.

Minulla on oikeuden asiapapereita tallella. Siinä lukee sana tunnistuspeili selvästi. Eri asiassa joskus poliisilaitoksella käveli nuorimies ohi tuijottaen ja vilkuillen minua erikoisen kauan. Ajattelin, siinä on joku missä muukin omilla asioillaan. Minut kuulusteltiin kohta ja kiistin. Tämä nuorimies oli todistaja, selvisi myös ettei ollut varmuudella tunnistanut minua. Muistan kun kuulustelijaa sapetti, ja pääsin kuulustelun jälkeen pois.

Vastaa Viestiin