Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Dope Boy kirjoitti:
To Elo 13, 2020 5:18 pm
Rundi ja Clarece: onko teille koskaan sattunut vittumaista jätkää samaa selliä asuttamaan? Jos on niin miten selvisitte kyseisestä tilanteesta?
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Varmaan tuollaisia vähän aikaa ollut, mutta ei tule nyt mieleen. Sivilistä tunnen kyllä linnan miehiä, kenen kanssa ei olisi voinut asua samassa sellissä. Yhteinen piirre heillä on: Ovat kovia neuvomaan ja aina oikeassa. Joustamattomia ja jäykkiä, joiden seuraa moni karttaa.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Dope Boy kirjoitti:
To Elo 13, 2020 5:18 pm
Rundi ja Clarece: onko teille koskaan sattunut vittumaista jätkää samaa selliä asuttamaan? Jos on niin miten selvisitte kyseisestä tilanteesta?
Vastoin tahtoani en ole joutunut kenenkään tuntemattoman sellikaveriksi kuin kerran Sörkan päiväselleillä joka sattui olemaan tupaten täynnä siihen aikaan, 70 luvulla. Mutta se kaveri oli ok ja sattui sellainenkin yksityiskohta, että meidän muijat tunsi toisensa siviilissä, mutta kohtasivat sitten Sörkan tapaamisissa. Siinä oli naureskelemista, että ukkojen piti joutua vankilaan ennen kuin tultiin "perhe tutuiksi". Myöhemmin tavattiin siviilissäkin muutaman juhlan merkeissä.
Vapaaehtoisesti olen asunut pari kertaa jonkun aikaa, lähinnä tatutointiasioiden vuoksi. Muuten on käynyt tsäkä että sai asuttaa yksin koko uran ajan.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vuosia sitten Etelä-Euroopassa lentokentällä, paikassa mistä annetaan lentolippu, näin mielenkiintoisen tapauksen. Ihmisiä oli paljon. Siitä välistä näin kun mies napattiin kiinni. Laittoivat ukon rautoihin, ja kahtapuolta miestä lähtivät viemään häntä lujaa jonnekin lentokentän uumeniin, uskoisin pidätystiloihin. Harva väkijoukossa edes huomasi tapahtumaa ja ukon vientiä. Se, että minä huomasin, oli silkkaa sattumaa.

Nykyään ei näe enään rehellisiä puliukkoja. Ei näy kuten vielä 90- luvulla 2000- luvun vaihteeseen asti tatuoituja linnanjätkiä porukoissaan. Rautatiaseman lähistö on täynnä sekakäyttäjä narkomaaneja. Nuoria naisia, kenellä jo silmät kertovat, että jotain on otettu. Onhan siellä nuoria miehiäkin, joitakin romaneita kulttuurinsa mukaisissa vaatteissa. Nuoria mustalaisnaisia farkuissa. Mikä lie likkonen tulevaisuus? Nainen vajoaa alemmaksi kuin mies, tiedekin sen todistaa. Yksi vanhanpuoleinen nainen pummasi rahaa. Annoin taskusta hiluja. Alkoi rääkyä: Anna enemmän anna enemmän. Se rääkyminen kuului kauas, ja jos olisin tiennyt en olisi antanut mitään.
Viimeksi muokannut Clarence, Su Elo 16, 2020 12:18 am. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

70- luvulla Postisäästöpankin pankkikirjalla toiset tehtailivat väärennöksiä yleensä siihen asti, kunnes jäivät kiinni. Kun tililtä nosti rahaa, tapahtuma kirjattiin ylös ja leimattiin. Joskus onnekkaille väärentäjille kävi tsägä, tapahtuma oli vasemman sivun alareunassa. Kun siitä nosti rahaa, tapahtuma kirjautui oikean sivun yläreunaan. Seuraavassa nostossaan nämä repäisivät oikean sivun kokonaan irti, niin kirja näytti saldokseen mitä oli ollut ennen nostoa, siis vasemman sivun alareunassa. Kohta sama uudelleen. Kun sattui tarkka postivirkailija, hän huomasi, että sivujen numerot eivät täsmää ja ilman hyvää selitystä väärentäjät jäivät kiinni. Nostotapahtumia tapahtui niin kauan muutenkin, kunnes jäivät kiinni.

Näistä sai sitten ankaran rangaistuksen. Yksityisen asiakirjan väärentäminen oli rikosnimike. Shekeistä sai myös ankaran rangaistuksen, ankaramman mitä edellä kerrotusta. Shekkipetoksen tekijät myös yleensä jatkoivat väärennystään kunnes jäivät kiinni. Käytäntö oli:
1 kk shekki, ja kun oli koko vihko tai enemmän, se tiesi pitkää pätkää.

Comance
Remington Steele
Viestit: 222
Liittynyt: Su Heinä 19, 2020 9:42 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Comance »

Turun kadulla näin vanhan ajan pultsarin,ei pyytänyt mitään. Annoin 2 € :o
En kommentoi.

tattooed fucker
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1436
Liittynyt: Pe Elo 13, 2010 1:48 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja tattooed fucker »

En ole nuita 60-70 luvulla lusikoivia ollut.Minkälainen oli siihenaikaan tuo ensimmäinen kerta?Jotain olen wanhanliiton hr-porukalta ohimennen kuullut,automaattisesti vertasin sitä omaan ensimmäiseen kertaan.Tulin poikakodista kihlat kourassa suoraan dösään pää edellä,ja kivitaloon.Ei tullut lusikallista housuun,perkeleenmoinen häpeä ja katkeruus,vitutus ohessa sitäkin enemmän.Samalla tutustuin vanhempaan venkulaan,kuka opetti,mitenkä edetä linnassa.Tuli aikalailla tutuksi kaikenlainen.Sekä hyvässä,että pahassa.Vierestä kattelin kerran kun,nuorempaa jantteria kuljetettiin taloon.Oli niin rintarottingilla,pianhan se oli jo kädettömien osastolla,sai niin kovasti pataan,etten sitä tähän kirjoita.Sitä saa,mitä tilaa.Joskus tilaamattakin.
I am not a man I am a fucking beast-Torture Killer-

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

tattooed fucker kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 7:37 pm
En ole nuita 60-70 luvulla lusikoivia ollut.Minkälainen oli siihenaikaan tuo ensimmäinen kerta?Jotain olen wanhanliiton hr-porukalta ohimennen kuullut,automaattisesti vertasin sitä omaan ensimmäiseen kertaan.Tulin poikakodista kihlat kourassa suoraan dösään pää edellä,ja kivitaloon.Ei tullut lusikallista housuun,perkeleenmoinen häpeä ja katkeruus,vitutus ohessa sitäkin enemmän.Samalla tutustuin vanhempaan venkulaan,kuka opetti,mitenkä edetä linnassa.Tuli aikalailla tutuksi kaikenlainen.Sekä hyvässä,että pahassa.Vierestä kattelin kerran kun,nuorempaa jantteria kuljetettiin taloon.Oli niin rintarottingilla,pianhan se oli jo kädettömien osastolla,sai niin kovasti pataan,etten sitä tähän kirjoita.Sitä saa,mitä tilaa.Joskus tilaamattakin.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
70- luvulla oli eka kerta. Tunsin jo linnanmiehiä sivilistä ja jotain oli touhuttukin. Meitä oli suurempi porukka ketkä lähtivät vankilaan ensi kerran. Keikkaa ja muuta oli pukannut. Matka lääninvankilaan ei tuntunut miltään. Vasta narikassa jotain ensi tunnelmia. Kun sieltä nousi omat ja petivaatteet kädessä kerroksille, oli näky yllättävä. Sanoma- ja aikakausilehdistä tuttuja kasvoja oli kongeilla. Kaverin kanssa puheltiinkin; näitkö sen ja sen, se ja se oli siinä, huomasitko. Samalla huomasin, että termospulloa tarvitaan ja kovasti. Ensimmäisellä sellikaverilla oli pieni termospullo, ja sen jaoimme. Oli solidaarinen kaveri.

Termarin ja mitä muuta puutetta oli, sain hommattua pikkuhiljaa. Tuohon aikaan sai tutkintolaiselle laittaa sivilistä ruokapaketin, ja sieltä tuli herkkuja. Tuohon aikaan oli Gary Glitter- tyyppiset korkeakorkoiset kengät miehilläkin muotia. Ne osottautuivat ulkoilussa hankaliksi ja nakkasin menemään. Alku oli käräjillä käyntiä ja talon tavoille opettelua. Nuorena oli niin hällä-väliä tyyli, niin oli helppoa siinä mielessä. Mitään roolia en ole koskaan vetänyt, eikä minusta tehty sätkänkääntäjää kuten joistakin. Pikilattia-aikaa, jolloin lätkällä keitettiin Nessipurkissa vettä, jos se illalla loppui. Sähköä ei ollut selleissä, ja pötkyllä koitettiin lisätä kasetin kuuntelun ikää. Pimeän rahan arvo vankilassa selvisi aika pian. Ensikertalaisia ketkä käräjiä odottivat oli paljon. Heitä tuli ja meni jatkuvasti, eikä siinä sen kummenpaa.

Loppupäätelmä: Sopeuduin hyvin enkä ollut kenellekään katkera.

Ps. Tulomakkaraakaan kukaan ei pyytänyt hakemaan.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti:
Su Elo 16, 2020 12:15 am
70- luvulla Postisäästöpankin pankkikirjalla toiset tehtailivat väärennöksiä yleensä siihen asti, kunnes jäivät kiinni. Kun tililtä nosti rahaa, tapahtuma kirjattiin ylös ja leimattiin. Joskus onnekkaille väärentäjille kävi tsägä, tapahtuma oli vasemman sivun alareunassa. Kun siitä nosti rahaa, tapahtuma kirjautui oikean sivun yläreunaan. Seuraavassa nostossaan nämä repäisivät oikean sivun kokonaan irti, niin kirja näytti saldokseen mitä oli ollut ennen nostoa, siis vasemman sivun alareunassa. Kohta sama uudelleen. Kun sattui tarkka postivirkailija, hän huomasi, että sivujen numerot eivät täsmää ja ilman hyvää selitystä väärentäjät jäivät kiinni. Nostotapahtumia tapahtui niin kauan muutenkin, kunnes jäivät kiinni.

Näistä sai sitten ankaran rangaistuksen. Yksityisen asiakirjan väärentäminen oli rikosnimike. Shekeistä sai myös ankaran rangaistuksen, ankaramman mitä edellä kerrotusta. Shekkipetoksen tekijät myös yleensä jatkoivat väärennystään kunnes jäivät kiinni. Käytäntö oli:
1 kk shekki, ja kun oli koko vihko tai enemmän, se tiesi pitkää pätkää.
Shekkivihkot yleensä varastettiin, keikka paikoilta, ja niitä varten väärennettiin henkkarit ja ei kun kierrokselle maakuntiin ja kaupunkeihin. Tulihan niitä väsättyä kymppitonnien edestä ajan saatossa, lähinnä 70-luvulla. Piti olla tarkkana, miten kirjoitti ja missä vaiheessa. Maksaa joku lonkero tai alle kympin ostos satasen sekillä herätti taatusti epäilyjä. Isommissa marketeissa ruuhkakassoilla se toimi, tupakkaa ja jotain ja satasen sekki. Kannatti myös ostella tavaroita jotka kävi kaupaksi milloin mihinkin luukkuun. Kaupoista sai parhaan katteen. Ravintoloissa 50-60 % rahana ja juomat tietysti. Joskus ruokailuakin. Tulihan siinä nälkä pitkillä kierroksilla. Bensan tankkausta jne.
Mutta ei aina mutta joskus oli porukoissa se heikko lenkki, kerrankin yksi kakolan hörhö, joka mokasi. Yksi käry kävi sen kautta.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 8:07 pm
tattooed fucker kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 7:37 pm
En ole nuita 60-70 luvulla lusikoivia ollut.Minkälainen oli siihenaikaan tuo ensimmäinen kerta?Jotain olen wanhanliiton hr-porukalta ohimennen kuullut,automaattisesti vertasin sitä omaan ensimmäiseen kertaan.Tulin poikakodista kihlat kourassa suoraan dösään pää edellä,ja kivitaloon.Ei tullut lusikallista housuun,perkeleenmoinen häpeä ja katkeruus,vitutus ohessa sitäkin enemmän.Samalla tutustuin vanhempaan venkulaan,kuka opetti,mitenkä edetä linnassa.Tuli aikalailla tutuksi kaikenlainen.Sekä hyvässä,että pahassa.Vierestä kattelin kerran kun,nuorempaa jantteria kuljetettiin taloon.Oli niin rintarottingilla,pianhan se oli jo kädettömien osastolla,sai niin kovasti pataan,etten sitä tähän kirjoita.Sitä saa,mitä tilaa.Joskus tilaamattakin.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
70- luvulla oli eka kerta. Tunsin jo linnanmiehiä sivilistä ja jotain oli touhuttukin. Meitä oli suurempi porukka ketkä lähtivät vankilaan ensi kerran. Keikkaa ja muuta oli pukannut. Matka lääninvankilaan ei tuntunut miltään. Vasta narikassa jotain ensi tunnelmia. Kun sieltä nousi omat ja petivaatteet kädessä kerroksille, oli näky yllättävä. Sanoma- ja aikakausilehdistä tuttuja kasvoja oli kongeilla. Kaverin kanssa puheltiinkin; näitkö sen ja sen, se ja se oli siinä, huomasitko. Samalla huomasin, että termospulloa tarvitaan ja kovasti. Ensimmäisellä sellikaverilla oli pieni termospullo, ja sen jaoimme. Oli solidaarinen kaveri.

Termarin ja mitä muuta puutetta oli, sain hommattua pikkuhiljaa. Tuohon aikaan sai tutkintolaiselle laittaa sivilistä ruokapaketin, ja sieltä tuli herkkuja. Tuohon aikaan oli Gary Glitter- tyyppiset korkeakorkoiset kengät miehilläkin muotia. Ne osottautuivat ulkoilussa hankaliksi ja nakkasin menemään. Alku oli käräjillä käyntiä ja talon tavoille opettelua. Nuorena oli niin hällä-väliä tyyli, niin oli helppoa siinä mielessä. Mitään roolia en ole koskaan vetänyt, eikä minusta tehty sätkänkääntäjää kuten joistakin. Pikilattia-aikaa, jolloin lätkällä keitettiin Nessipurkissa vettä, jos se illalla loppui. Sähköä ei ollut selleissä, ja pötkyllä koitettiin lisätä kasetin kuuntelun ikää. Pimeän rahan arvo vankilassa selvisi aika pian. Ensikertalaisia ketkä käräjiä odottivat oli paljon. Heitä tuli ja meni jatkuvasti, eikä siinä sen kummenpaa.

Loppupäätelmä: Sopeuduin hyvin enkä ollut kenellekään katkera.

Ps. Tulomakkaraakaan kukaan ei pyytänyt hakemaan.
Eipä ollut tulomakkaroita. Eka tuomiolle läksin vapaalta vaikka olinkin ollut pidätettyinä ja tutkintolaisena pari kolme kertaa. Mutta äkkiä sitä kotiutui rytmiin kun otti sen asenteen. Siitä eteenpäin vain vangittuna joka kerta. Ja kesken tutkintoajan tai lusimisen saattoi tippua jotain irtojuttuja perään, kun poliisit käytti sihtiä ja poissulkevia ja syylliseksi epäilty teoriaansa, ja niistä oikeuteen ja omat tuomiot, yleensä pieniä tuomioita isomman kakun kynttilöiksi :D Jopa yhdistämiskelpoisia.

tattooed fucker
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1436
Liittynyt: Pe Elo 13, 2010 1:48 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja tattooed fucker »

Hyvä kuulla nuista ajoista,nykyjään kahvinkeittimellä pärjää jo aikapitkälle.Ironista.Mennyt nykyjään päin persettä tuomioiden "syy=seuraus" suhde.Eipä tästä pitkäkään aika ole,kun ystävän pikkusisko,muutaman kaverinkanssa joutui puskayllätyksen kohteeksi.Ikää 15-17v.Ei sitä voinut siihen jättää.Ei anna luonto periksi.Normaali turpakäräjä,maassa olevaa ei potkita ym.Mutta näitähän sattuu.Syytteet tuli.Saman tekisin uudestaan.Ootko ikinä miettinyt jonkun kirjallisuuden tekemistä?Lottoisin,että nämä nykyajan kirjat,telkkarilööpit,jäisi kovasti kakkoseksi.Ja en huutele puskista,jos sitä nyt tässä joku alkaa vääntämään.Vääntäköötsä,kunhan on rehellinen itsellensä.Kaikkea hyvää seuraavaan kertaan.
I am not a man I am a fucking beast-Torture Killer-

tattooed fucker
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1436
Liittynyt: Pe Elo 13, 2010 1:48 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja tattooed fucker »

Rundille käynyt samanlaiset,kun itelle,turhaampa sitä nuista ulisemaan,semmoistahan se on.Ikävä kyllä.Clarence,kirjaa pukkaamaan :wink:
I am not a man I am a fucking beast-Torture Killer-

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 8:52 pm
Clarence kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 8:07 pm
tattooed fucker kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 7:37 pm
En ole nuita 60-70 luvulla lusikoivia ollut.Minkälainen oli siihenaikaan tuo ensimmäinen kerta?Jotain olen wanhanliiton hr-porukalta ohimennen kuullut,automaattisesti vertasin sitä omaan ensimmäiseen kertaan.Tulin poikakodista kihlat kourassa suoraan dösään pää edellä,ja kivitaloon.Ei tullut lusikallista housuun,perkeleenmoinen häpeä ja katkeruus,vitutus ohessa sitäkin enemmän.Samalla tutustuin vanhempaan venkulaan,kuka opetti,mitenkä edetä linnassa.Tuli aikalailla tutuksi kaikenlainen.Sekä hyvässä,että pahassa.Vierestä kattelin kerran kun,nuorempaa jantteria kuljetettiin taloon.Oli niin rintarottingilla,pianhan se oli jo kädettömien osastolla,sai niin kovasti pataan,etten sitä tähän kirjoita.Sitä saa,mitä tilaa.Joskus tilaamattakin.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
70- luvulla oli eka kerta. Tunsin jo linnanmiehiä sivilistä ja jotain oli touhuttukin. Meitä oli suurempi porukka ketkä lähtivät vankilaan ensi kerran. Keikkaa ja muuta oli pukannut. Matka lääninvankilaan ei tuntunut miltään. Vasta narikassa jotain ensi tunnelmia. Kun sieltä nousi omat ja petivaatteet kädessä kerroksille, oli näky yllättävä. Sanoma- ja aikakausilehdistä tuttuja kasvoja oli kongeilla. Kaverin kanssa puheltiinkin; näitkö sen ja sen, se ja se oli siinä, huomasitko. Samalla huomasin, että termospulloa tarvitaan ja kovasti. Ensimmäisellä sellikaverilla oli pieni termospullo, ja sen jaoimme. Oli solidaarinen kaveri.

Termarin ja mitä muuta puutetta oli, sain hommattua pikkuhiljaa. Tuohon aikaan sai tutkintolaiselle laittaa sivilistä ruokapaketin, ja sieltä tuli herkkuja. Tuohon aikaan oli Gary Glitter- tyyppiset korkeakorkoiset kengät miehilläkin muotia. Ne osottautuivat ulkoilussa hankaliksi ja nakkasin menemään. Alku oli käräjillä käyntiä ja talon tavoille opettelua. Nuorena oli niin hällä-väliä tyyli, niin oli helppoa siinä mielessä. Mitään roolia en ole koskaan vetänyt, eikä minusta tehty sätkänkääntäjää kuten joistakin. Pikilattia-aikaa, jolloin lätkällä keitettiin Nessipurkissa vettä, jos se illalla loppui. Sähköä ei ollut selleissä, ja pötkyllä koitettiin lisätä kasetin kuuntelun ikää. Pimeän rahan arvo vankilassa selvisi aika pian. Ensikertalaisia ketkä käräjiä odottivat oli paljon. Heitä tuli ja meni jatkuvasti, eikä siinä sen kummenpaa.

Loppupäätelmä: Sopeuduin hyvin enkä ollut kenellekään katkera.

Ps. Tulomakkaraakaan kukaan ei pyytänyt hakemaan.
Eipä ollut tulomakkaroita. Eka tuomiolle läksin vapaalta vaikka olinkin ollut pidätettyinä ja tutkintolaisena pari kolme kertaa. Mutta äkkiä sitä kotiutui rytmiin kun otti sen asenteen. Siitä eteenpäin vain vangittuna joka kerta. Ja kesken tutkintoajan tai lusimisen saattoi tippua jotain irtojuttuja perään, kun poliisit käytti sihtiä ja poissulkevia ja syylliseksi epäilty teoriaansa, ja niistä oikeuteen ja omat tuomiot, yleensä pieniä tuomioita isomman kakun kynttilöiksi :D Jopa yhdistämiskelpoisia.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiitos nim. tattooed fucker kannustuksesta.

Rundi, hoiteliko poliisit aikoinaan, että tuomion jälkeen oli nimi lehdessä? Itselle varmistivat joskus kahteenkin kertaan.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 9:45 pm
Rundi kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 8:52 pm
Clarence kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 8:07 pm

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eipä ollut tulomakkaroita. Eka tuomiolle läksin vapaalta vaikka olinkin ollut pidätettyinä ja tutkintolaisena pari kolme kertaa. Mutta äkkiä sitä kotiutui rytmiin kun otti sen asenteen. Siitä eteenpäin vain vangittuna joka kerta. Ja kesken tutkintoajan tai lusimisen saattoi tippua jotain irtojuttuja perään, kun poliisit käytti sihtiä ja poissulkevia ja syylliseksi epäilty teoriaansa, ja niistä oikeuteen ja omat tuomiot, yleensä pieniä tuomioita isomman kakun kynttilöiksi :D Jopa yhdistämiskelpoisia.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiitos nim. tattooed fucker kannustuksesta.

Rundi, hoiteliko poliisit aikoinaan, että tuomion jälkeen oli nimi lehdessä? Itselle varmistivat joskus kahteenkin kertaan.
Lehtiin pääsin kyllä. Kerrankin; "poliisi tutkii omaisuusrikossarjaa, jonka arvo huomattava". Myöhemmin kun aikanaan tuomio sitten tuli, ei mainittu nimeltä, mutta tuomion pituus 3,5 vuotta sai palstatilaa.
Joskus nuorempana tuli keikkapaikalta ajolähtö ja siinä sitten tuli kilpajuoksu poliisin kanssa umpihangessa. Kahlaten ja kontaten. Poliisi raskaampana hävisi kisan ja pääsin pakenemaan vuorokaudeksi. Näet paikalliskylältä napattu "keikkavahti" jäi kiinni samana yönä ja kertoi heti kuka oli se idean toteuttaja, toista hän ei tuntenut, joka sekin pääsi pakoon. Jäimme sitten nalkiin yhdessä kun poliisi oli saanut tietää osoitteen. Paikallinen maakuntalehti pääsi kirjoittamaan asiasta otsikolla "hiihtäen ja kontaten, rosvo ja poliisi". No, suksia ei ollut, mutta osa paosta tapahtui latua pitkin. Eipä sekään kantanut kuin pieniä hetkiä.
Ja shekkijutut oli lehdessä mutta eipä niissäkään nimi esille tullut.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti:
Ke Elo 19, 2020 3:33 pm
Clarence kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 9:45 pm
Rundi kirjoitti:
Ma Elo 17, 2020 8:52 pm


Eipä ollut tulomakkaroita. Eka tuomiolle läksin vapaalta vaikka olinkin ollut pidätettyinä ja tutkintolaisena pari kolme kertaa. Mutta äkkiä sitä kotiutui rytmiin kun otti sen asenteen. Siitä eteenpäin vain vangittuna joka kerta. Ja kesken tutkintoajan tai lusimisen saattoi tippua jotain irtojuttuja perään, kun poliisit käytti sihtiä ja poissulkevia ja syylliseksi epäilty teoriaansa, ja niistä oikeuteen ja omat tuomiot, yleensä pieniä tuomioita isomman kakun kynttilöiksi :D Jopa yhdistämiskelpoisia.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiitos nim. tattooed fucker kannustuksesta.

Rundi, hoiteliko poliisit aikoinaan, että tuomion jälkeen oli nimi lehdessä? Itselle varmistivat joskus kahteenkin kertaan.
Lehtiin pääsin kyllä. Kerrankin; "poliisi tutkii omaisuusrikossarjaa, jonka arvo huomattava". Myöhemmin kun aikanaan tuomio sitten tuli, ei mainittu nimeltä, mutta tuomion pituus 3,5 vuotta sai palstatilaa.
Joskus nuorempana tuli keikkapaikalta ajolähtö ja siinä sitten tuli kilpajuoksu poliisin kanssa umpihangessa. Kahlaten ja kontaten. Poliisi raskaampana hävisi kisan ja pääsin pakenemaan vuorokaudeksi. Näet paikalliskylältä napattu "keikkavahti" jäi kiinni samana yönä ja kertoi heti kuka oli se idean toteuttaja, toista hän ei tuntenut, joka sekin pääsi pakoon. Jäimme sitten nalkiin yhdessä kun poliisi oli saanut tietää osoitteen. Paikallinen maakuntalehti pääsi kirjoittamaan asiasta otsikolla "hiihtäen ja kontaten, rosvo ja poliisi". No, suksia ei ollut, mutta osa paosta tapahtui latua pitkin. Eipä sekään kantanut kuin pieniä hetkiä.
Ja shekkijutut oli lehdessä mutta eipä niissäkään nimi esille tullut.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Virkavalta huolehti, että minun nimi oli aina lehdessä. Parhaimmillaan sama juttu perjantaina ja sunnuntaina. Meidän tuomioita saaneiden nimet vain eri järjestyksessä. Ei ole Clarencen nimi ollut noissa merkeissä kymmeniin vuosiin lehdessä.

Ostin tänään marjoja, ja ne laitettiin kahteen pikku pussiin. Myyjä kysyi: Laitanko teille suuremman pussin, että menee. Vastasin, ei tarvitse sillä auto on lähellä. Lienee virkeästä mielestä huolimatta tunnustettava, että on ikämies. Vuosikymmeniä salilla käyntiä, joka on tulostavoitteista. Harva selvästi yli 60 vuoden iässä pukkaa penkissä 100 kg: llä kymppejä. Alkuun sivilielämässä kävin kaverin kanssa pelaamassa lentopalloa. Pelasin vankilatyylillä, eli eläytyen peliin ja se kuului. Vastapuolella alkoi joku juippi imitoida minua huutaen samalla tavalla. Siitä en tykännyt, mutta nielin kiukkuni. Tuossa ryhmässä en kuitenkaan enään pelannut.

Sörkkaa remontoitiin ja se alkoi kauan sitten. Uutisissa mainittiin asiasta, ja muistaakseni maksua vastaan sai pieni ryhmä kerrallaan käydä tutustumassa remontoitavaan siipeen. Yhtä miestä jonossa haastateltiin, ja hän kertoi olleensa Sörkassa. Toimittaja kysyi, kuinka kauan. Lyhyen ajatustyön jälkeen mies vastasi: 6 vuotta. Ei ollut tuttu. Keskitasoa hiukan pidempi tummatukkainen mies. En muista milloin tämä pätkä näytettiin, mutta siitä on jo kauan aikaa.

Avatar
Picaro
Armas Tammelin
Viestit: 89
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 2:46 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Picaro »

Erityiskiitokset Clarencelle ja muillekin. Tulipas kerralla luettua tämä koko ketju alusta loppuun. Myös tuo ketju vankilasta olosta ja sen kulttuurista on mahtavaa luettavaa.

Vastaa Viestiin