Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Daddy Slam
Agentti Scully
Viestit: 669
Liittynyt: Pe Tammi 04, 2019 3:54 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja Daddy Slam »

artreini kirjoitti:
Ti Kesä 02, 2020 2:47 am
Mahtavatko Juha Hakola Poliisi poliitikko Kok ja HVK Jyrki Hakola olla toisilleen sukua.
Sinällään erikoista, että kaksi samalla ei erityisen yleisellä sukunimellä olevaa korkeassa arvostetussa asemassa olevaa henkilöä joutuvat samaan aikaan mediassa pyöritettäväksi. Ainakin Nimi jää ihmisten mieliin pidemmiksia aikaa, kun toistoa tulee median kautta.
" Hakola on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 3 700:s suomalainen on nimeltään Hakola."

Lainattu täältä https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/hakola.html

Muutenkin muutaman jutut tässä ketjussa on pelkkää mutuilua ja random nimien esille tuomista, covid salaliitot oe mitään verrattuna tän ketjun veijareihin. :D

khl
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1382
Liittynyt: La Syys 19, 2015 5:30 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja khl »

Kari Uoti: Tiina Jylhä suostuisi luovuttamaan maskikauppojen miljoonat vapaaehtoisesti, jos oikeusjuttu puitaisiin Suomessa
Huoltovarmuuskeskus ei suostu solmimaan oikeuspaikkasopimusta Jylhän kanssa. Virossa on jo vireillä keskuksen kanne suojainkauppojen kohtalosta, ja ennakkomaksu kaupoista on takavarikoitu turvaamistoimena.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006528735.html

Ghost hunting
Horatio Caine
Viestit: 6415
Liittynyt: Ke Elo 16, 2017 3:16 pm
Paikkakunta: aarniometsä

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja Ghost hunting »

Mielenkiintoista, onko Virosta tulossa takkiin? Toista kuin Suomessa ??!! Mutta lirissä kuitenkin ollaan tekstin mukaan :mrgreen: :mrgreen:

artreini
Sofia Karppi
Viestit: 444
Liittynyt: Ma Heinä 29, 2019 8:25 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja artreini »

HVK ja sen johtajien sekoilu ei vaikuta kovinkaan ainutkertaiselta toiminnalta. Tässä eräs tunnettu ja tunnettujen kiistanalainen kauppatapaus.

Paras tarjous voi olla henkilökohtainen näkemys, kun puhutaan tämän kaupan jälkipuinneissa tarjouksen sisällöstä.
Paljon samoja elementteijä HVK tapauksen kanssa. Voi kysyä, onko valtion ja sen laitoksien toimintatapoja koska ja viimeksi tarkasteltu?


https://www.paivanlehti.fi/valtioneuvos ... s-tarjous/

Valtioneuvosto kiistää Raskone-kaupan salailun ja pilkkahinnan – ”Virkamiesnäkemyksen mukaan paras tarjous”
UUTISET 5.1.2019 09:34Kari Kallonen 304
Myynti oli valtioneuvoston mukaan valmisteltu virkamiesten toimesta, eikä ministeri Lintilä vaikuttanut neuvottelujen kulkuun.
Myynti oli valtioneuvoston mukaan valmisteltu virkamiesten toimesta, eikä ministeri Lintilä vaikuttanut neuvottelujen kulkuun. (Kuva Jussi Tolvanen/ Valtioneuvoston kanslia)

Keskustalainen ministeri Mika Lintilä ei ollut valtioneuvoston mukaan aloitteellinen myyntiprosessissa.

TALOUS Suomen valtio myi 85 prosentin omistuksensa hyötyajoneuvojen huoltopalveluja tarjoavasta Raskone Oy:stä alkuvuodesta 2018 suomalaiselle monialakonserni Lease Deal Group Oyj:lle. Valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö Governia Oy myi samalla kaupalla 15 prosentin omistuksensa.
– Valtion omistajapoliittiseen linjaan kuuluu, että tarvittaessa omistuksista voidaan hallitusti luopua, mutta toisaalta tarvittaessa voidaan yhtiöitä myös perustaa, kommentoi valtion omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Suomen Kuvalehti on nyt uutisoinut Raskone Oy:n myynnin olleen reilusti alihintainen, asiantuntijan mukaan yhtiö myytiin noin puoleen hintaan omaisuutensa arvoon nähden. Sekä ministeri Lintilä että finanssineuvos Minna Pajumaa kieltäytyivät vastaamasta lehden kysymyksiin, Pajumaan mukaan asiakirjat olisi myös salattu liikesalaisuuksien johdosta.

Valtioneuvoston viestintäosasto kertoo nyt, että omistajaohjausosasto on luvannut vastata toimittajien tekemiin tietopyyntöihin määräajan kuluessa. Raskone Oy:n myyntiprojekti alkoi vuonna 2015, jolloin omistajaohjausosasto antoi toimeksiannon ulkopuoliselle taloudelliselle neuvonantajalle omistajan vaihtoehdoista yhtiön omistuksen suhteen.

Valtioneuvoston mukaan taloudellinen neuvonantaja oli kevään 2016 aikana yhteydessä noin 80 tahoon, joihin kuului pääomasijoittajia ja teollisia toimijoita. Lease Deal Groupin kiinnostus tuli syksyllä 2017 tiedoksi omistajaohjausosastolle Raskoneen kautta, mikä johti neuvotteluihin myöhemmin syksyn aikana.
Kaikkiaan alustavia tarjouksia saatiin seitsemän kappaletta vuosien 2016–2017 aikana. Valtioneuvoston esittämä hankkeenkulku kuulostaa erikoiselta siihen nähden, että Suomen Kuvalehden mukaan alan suuret toimijat ovat saaneet lukea kaupasta ainoastaan lehdistä.

– Olimme täysin tietämättömiä. Totesimme silloin samaa, että kauppahinta vaikutti alhaiselta, Scania Suomi Oy:n toimitusjohtaja Henna Wickström kommentoi SK:lle.

Neuvonantajat eivät olleet yhteydessä myöskään Volvo Finlandiin.
– Jos valtio myy mitä tahansa avoimilla markkinoilla, luulisi, että valtio olisi kiinnostunut, että se saisi parhaan mahdollisen tuoton siitä, totesi puolestaan Volvo Finlandin toimitusjohtaja Magnus Björklund.

Lease Deal Groupin tarjous vastaanotettiin marraskuussa 2017. Tarjous ylitti valtioneuvoston mukaan taloudellisen neuvonantajan odotukset, ja oli virkamiesnäkemyksen mukaan kokonaisuudessaan paras. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi osakkeiden myyntiä Lease Deal Groupille joulukuussa 2017. Valtioneuvosto päätti myynnistä tammikuussa 2018.

Lease Deal Groupin omistaa Timo Nieminen, joka on ollut mukana erilaisissa liiketoimissa keskustataustaisen ja suuriin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen Nuorisosäätiön kanssa. Marraskuussa 2018 Nuorisosäätiön uusi johto teki tutkintapyynnön poliisille. Kyse oli tonttikaupasta, jossa Lease Deal -konsernin yritys sai nopean voiton ja Nuorisosäätiö sidottiin kalliiseen vuokrasopimukseen. Nieminen kiistää rikoksen.

Keskustalainen ministeri Mika Lintilä ei ollut valtioneuvoston mukaan aloitteellinen Raskoneen myyntiprosessissa eikä vaikuttanut neuvottelujen kulkuun. Myynti valmisteltiin ja esiteltiin virkamiesten toimesta.

Lease Deal Oyj on ollut aikaisemmin kohujulkisuudessa myös antaessaan heinäkuussa 2017 lainan espoolaisessa urheilussa mukana olleelle makkaramiljoonien perijälle Jussi Salonojalle. Yhtiö vaati Salonojalta korkoineen ja kuluineen yli miljoonaa euroa käräjäoikeudessa. Salonoja maksoi saatavan lokakuussa 2018 ja oikeudenkäynti raukesi.

Lease Deal Groupin maksama kokonaiskauppahinta Raskoneen osakkeista oli noin 3,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Lease Deal Group osti kaupan yhteydessä valtiolta noin 4,5 miljoonan euron suuruisen pääomalainasaatavan korkoineen.

Lue myös: Valtio myi jälleen omistustaan – nyt vuorossa oli hyötyajoneuvojen huoltopalvelu

artreini
Sofia Karppi
Viestit: 444
Liittynyt: Ma Heinä 29, 2019 8:25 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja artreini »

Ylen sivuilla käsiteltiin aihetta laajalla näkökulmalla. Ylen sivuilta toivoisi useamminkin löytävän tätä tasoa olevaa juttua.
Laitetaan tänne, koska aihe tuntuu jatkuvan vielä jonkun aikaa, eikä muutoksiin kerätä/haluta ryhtyä.
Järjestelmä remontteja kaipaisi moni taho, mutta se tarkottaisi työtä, ikävää työtä niille jotka sitä eivät halua tehdä.

https://yle.fi/uutiset/3-11379625

Analyysi: Koronakevät osoitti, että hallinnon läpinäkyvyys ei aina toteudu – HVK:n uusi pomo vastasi haastattelupyyntöön rikoslain pykälillä
Suomella on vielä pitkä matka avoimuuden mallimaaksi, kirjoittavat tutkivat toimittajat Riku Roslund, Johanna Mattinen ja Jaakko Mäntymaa.

Koronavirus4.6.2020 klo 20.00 Huoltovarmuuskeskus sijaitsee Helsingin Aleksanterinkadulla.
Huoltovarmuuskeskus sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa.Taisto Lapila / Yle

Jaa artikkeli Facebookissa312 Jaa artikkeli Twitterissä
Virkamies vetoaa kiireeseen. Viivytellään. Viesteihin ei vastata tai tietoja salataan puutteellisin perustein. Tällainen toiminta ei ole vierasta koronaepidemiaa edeltävältä ajalta, mutta viime kuukausina ilmiö on selvästi yleistynyt.

Tässä tekstissä kerromme kahdesta poikkeuksellisesta tapauksesta, joissa molemmissa tiedonsaanti on törmännyt johtotasolla asetettuun esteeseen.
Yle sai hiljattain vinkin, jonka mukaan Huoltovarmuuskeskus (HVK) kunnostaisi Etelä-Suomessa tontillaan sijaitsevaa navettarakennusta henkilöstötilaksi miljoonilla euroilla.
Vinkki oli mielenkiintoinen. On journalismin perustehtäviä seurata, miten valtio käyttää kansalaisilta kerättyjä verorahoja. Miljoonien eurojen rakennusprojekti tuntui suurelta mille tahansa valtion virastolle.

Asian kiinnostavuutta lisäsi se, että HVK oli juuri ollut otsikoissa pieleen menneiden suojavarustekauppojen vuoksi. Kohun aikana kävi selväksi, että HVK:n johto oli käyttänyt varoja huolimattomasti.
Halusimme selvittää rakennusprojektin kokoluokan ja taustat. Sitä varten pyysimme navetan rakennussuunnitelman kunnasta, jossa HVK:n tontti sijaitsee.
Suunnitelmasta selvisi, että HVK aikoi rakentaa henkilöstötilan, johon oli tulossa 80 neliön sauna-, peseytymis- ja pukeutumistilat sekä parinsadan neliön kokoustilat.

Kysyimme HVK:lta tarkempia tietoja projektista. Siitä alkoi outo tapahtumaketju.
Finnairin kone toi Kiinasta tilattuja suojavarusteita Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustetoimitusta puretaan Helsinki-Vantaan lentokentällä.Petteri Sopanen / Yle
Tietojen luovuttamisessa jatkuvaa hidastelua
Suomen hallintoa on hehkutettu maailman parhaaksi useina vuosina.
Suomi on saanut lontoolaisen ajatushautomo Legatum-instituutin julkaisemassa Prosperity Index -listauksessa maailman parhaan hallinnon tittelin ainakin vuosina 2016 ja 2018.
Hyvään hallintoon kuuluu avoin ja vuorovaikutteinen viestintä. Näin todetaan muun muassa valtionhallinnon omassa viestintäsuosituksessa.

Suosituksen mukaan julkisen tiedon on oltava mahdollisimman hyvin saatavilla. Valtionhallinnon työntekijöiden tulee tuntea julkisuuslain periaatteet. Päätökset julkisten asiakirjojen luovuttamisesta pitää pystyä tekemään nopeasti.
Koronakevään aikana avoimuus on kuitenkin saanut väistyä, kun julkishallinto on nujertanut epidemiaa kovin ottein.
Julkinen keskustelu koronavirukseen liittyvien tietojen julkisuudesta alkoi jo maaliskuussa, epidemian alkuvaiheessa. Tuolloin selvisi(siirryt toiseen palveluun), että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) oli ohjeistanut sairaanhoitopiirejä olemaan kertomatta sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määriä julkisuuteen.

Huhtikuun alussa Huoltovarmuuskeskus kieltäytyi antamasta Suomen Kuvalehden toimittajalle(siirryt toiseen palveluun) tietoa suojamaskikauppoihin liittyvistä epäselvyyksistä. HVK kertoi toimittajalle, että heillä on “viranomaiskielto puhua mitään tästä asiasta”.

Tämä “viranomaiskielto” kumoutui nopeasti, kun HVK myönsi jutun julkaisun jälkeen tiedotustilaisuudessa SK:n uutisen pitävän paikkansa.
Myös eduskunnalla on ollut vakavia vaikeuksia(siirryt toiseen palveluun) saada poikkeusoloissa tietoa valtioneuvostolta.
Taloustieteilijä Vesa Vihriälän johtama työryhmä puolestaan ei meinannut saada haltuunsa(siirryt toiseen palveluun) THL:n mallinnuksia ja laskelmia epidemiaan liittyen. Tietoja panttasi STM.

Reilu viikko sitten STT uutisoi laajasti, kuinka valtioneuvosto kieltäytyi luovuttamasta koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja sekä kansliapäällikkö Martti Hetemäen raporttia sen julkiseksi tulon jälkeen.
Jopa pääministeri Sanna Marin (sd.) on joutunut muistuttamaan(siirryt toiseen palveluun), että tieto joka ei ole salaista, on julkista.
Toisaalta Marin on myös tviiteissään pyytänyt työrauhaa(siirryt toiseen palveluun) ja kehottanut olemaan kyseenalaistamatta(siirryt toiseen palveluun) viranomaistoimintaa kriisiaikana.

Pääministeri Sanna Marin säätytalon rappusilla ennen hallituksen kokousta 19.5.2020.
Sanna Marinin tviittejä on puitu julkisuudessa.Susanne Salin / Yle
Kysymykset henkilöstötilasta eskaloituivat vakoiluvihjailuihin
Yritimme saada navetan rakennusprojektista ja monesta muusta HVK:hon liittyvästä asiasta haastattelua ensimmäisen kerran huhtikuun lopulla. HVK ohjasi asian väliaikaiselle toimitusjohtajalle Janne Känkäselle.
Känkänen on työ- ja elinkeinoministeriön virkamies, joka siirrettiin HVK:n johtoon, kun aiempi toimitusjohtaja Tomi Lounema joutui eroamaan maskikohun vuoksi.
Aluksi Känkänen ei vastannut puheluihin eikä tekstiviesteihin, mutta lopulta haastattelu onnistui.
Känkänen totesi, että valtion varmuusvarastoihin liittyvät asiat ovat salattuja. HVK:lla on varmuusvarastoja samalla alueella, jolla navettarakennusta kunnostetaan.
Henkilöstötilan rakentamisessa ei kuitenkaan ole kyse valtionsalaisuuksista. Sitä paitsi tieto kyseisten varmuusvarastojen sijainnista löytyy julkisista asiakirjalähteistä.

Seuraavana päivänä Känkänen lähetti sähköpostia.
Viestissä viitattiin Ylen kuvaajaan, joka oli käynyt kuvaamassa navettarakennusta yleiseltä, eristämättömältä tieltä mahdollista juttua varten. Kuvaaja ei käynyt aidatulla alueella tai kuvannut ihmisiä. Suomessa julkisella paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua.
“Vaikka emme voi tässä vaiheessa vahvistaa, että kyseessä olisi YLE:n edustaja, muistutamme ystävällisesti, että alueen valokuvaaminen voi tietyin edellytyksin myös täyttää rikoslain 12 luvun 5 §:n mukaisen vakoilun tunnusmerkistön.”
Toimitusjohtaja viittasi samassa sähköpostivastauksessaan myös muihin mahdollisiin rikosnimikkeisiin.
“Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslain (39/1889) 12 luvun 7 §:ssä. Tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen on puolestaan säädetty rangaistavaksi teoksi 12 luvun 8 §:ssä.”
On erittäin poikkeuksellista, että korkeassa asemassa oleva suomalaiseen julkishallintoon kuuluva johtaja antaa ymmärtää journalistisen tiedonhankinnan voivan olla vakoilua.
“Turvallisuussalaisuuden paljastaminen” puolestaan on julkisuudesta tuttu rikoslain pykälä. Helsingin Sanomien ja sen työntekijöiden epäillään syyllistyneen juuri tähän rikokseen julkaistuaan tietoa puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta.

Yleiskuva
Viestikoekeskukseen liittyvä poliisitutkinta on mediatietojen mukaan loppusuoralla.Mikko Koski / Yle
Vastaus hämmästytti etenkin sen vuoksi, että juttuaihe – henkilöstötilan rakennuttaminen – ja siitä kysyminen tuntui varsin tavanomaiselta.

Kysymyksiin rakennusprojektista Känkänen vastasi viestissä osittain. Vastauksetta jääneisiin kohtiin hän ilmoitti palaavansa julkisuuslain määräaikojen puitteissa eli viimeistään kahden viikon sisällä.
Känkäsen mukaan rakennushankkeen arvo mitataan sadoissa tuhansissa euroissa. Känkänen kertoi, että navettaan ei rakenneta suunniteltuja lähes parinsadan neliön kokoustiloja, vaikka siitä keskusteltiin projektin alussa.
Näiden vastausten saamiseen meni kolme viikkoa ensimmäisestä yhteydenottoyrityksestä.
HVK tuli siis lopulta itsekin siihen tulokseen, että henkilöstötilan rakentaminen ei ole turvallisuusluokiteltua tietoa.
Kysyimme jälkeenpäin vielä Känkäseltä, miksi hän vastasi henkilöstötiloja koskeviin kysymyksiin rikoslain pykälillä. Hän ei kommentoinut asiaa, mutta pahoitteli pitkää vastausaikaa.

Sairaanhoitopiirit kieltäytyivät kertomasta suojavarusteista
Jos ministeriöt ja niiden alaiset virastot ovat pantanneet tietoa, niin osataan sitä sairaanhoitopiireissäkin. Asia kävi ilmi, kun hankimme tietoa siitä, miten sairaanhoitopiirit ja kunnat olivat tosiasiassa varautuneet koronan kaltaiseen kriisiin.
Taustalla oli kysymys siitä, oliko STM antanut julkisuudessa virheellisen kuvan suojavarusteiden riittävyydestä. STM:n korkeat virkamiehet ja ministerit(siirryt toiseen palveluun) olivat vakuutelleet suojavarusteiden riittävän hyvin Suomessa. Kuitenkin jo kriisin alussa suojavarusteista oli valtava pula ympäri maata.
Kysyimme sairaanhoitopiireiltä muun muassa sitä, kuinka paljon niillä oli ennen epidemiaa suojavarusteita varastossa, kuinka paljon varusteita kului ja mikä oli niiden todellinen tarve.
Yhden sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö lähetti vastaukset kysymyksiimme. Myöhemmin samana päivänä hän soitti epätoivoisen kuuloisena ja pyysi, ettemme käyttäisi vastauksia jutussa. Käsky oli tullut esimieheltä.
Otimme yhteyttä kyseisen sote-alueen johtajaan. Hänen mukaansa viestintäpäällikkö oli puhunut toimittajalle vailla parempaa tietoa. Puhelun aikana selvisi vastaamattomuuden todellinen syy. Sairaanhoitopiireissä oltiin turhautuneita median jatkuviin kyselyihin. Oikeitakin töitä olisi tehtävänä.
Seuraavana päivänä Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Pirskanen lähetti sähköpostin, jonka mukaan pyytämiämme tietoja ei ole valmiina eikä niiden keräämistä katsota tarkoituksenmukaiseksi “tämänhetkisessä tilanteessa”.
Suurimmasta osasta sairaanhoitopiirejä emme koskaan saaneet pyytämiämme tietoja. HVK:n navettaremontti puolestaan paljastui loppujen lopuksi suhteellisen pieneksi asiaksi, joka tuskin olisi ylittänyt uutiskynnystä.

Sen sijaan HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkäsen reaktio asiaan ei ollut vähäpätöinen.
Toimitusjohtajan painostukseksi tulkittava viesti on kaukana siitä avoimuuden mallimaasta, joka Suomikin haluaisi olla.
Vårdpersonal i Vanda iklädd skyddsutrustning för att undvika coronasmitta. De jobbar med drive-in-testning.
Drive in -koronatestausta Vantaalla 12. toukokuuta.Emmi Korhonen / Lehtikuva
Viranomaisten kiire ei ole syy pimittää tietoa
Tietojen pimittäminen luo tilaa valeuutisille ja väärälle tiedolle. Kansalaisilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Jos tietoa ei anneta avoimesti, voi syntyä käsitys, että sitä yritetään pimittää.
Julkisten päätösten ja niiden perusteiden tulee olla kansalaisten arvioitavissa ilman, että tiedon saamisesta pitää taistella.

Koronaepidemian kaltaisessa kriisissä kansalaisten tiedontarve kasvaa. On nurinkurista, että osa viranomaisista tuntuu ajattelevan, ettei julkisuusperiaatetta tarvitse noudattaa poikkeusoloissa.
On niin ikään ongelmallista, jos viranomaiset suhtautuvat tiedotusvälineisiin kiusankappaleena tai häiriötekijänä. Työrauhaan tai kiireeseen vetoaminen ei ole syy jättää noudattamatta julkisuuslakia.
Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus on nimenomaan perustettu poikkeusoloja varten.
Koronakriisi elää jatkuvasti, eikä sen loppukohta ole tiedossa. Epidemian kaitsemiseen on käytetty poikkeuksellista valtaa, joka on rajoittanut kansalaisten perusoikeuksia.

Kriittistä keskustelua tällaisista päätöksistä on voitava käydä koko kriisitilanteen keston ajan, eikä vain silloin kun vallankäyttäjille sattuu sopimaan.

artreini
Sofia Karppi
Viestit: 444
Liittynyt: Ma Heinä 29, 2019 8:25 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja artreini »

Uutinen YLE sivustolta, asia etenee.

https://yle.fi/uutiset/3-11405096?origin=rss

HS: Poliisi epäilee kolmea Huoltovarmuuskeskuksessa työskennellyttä luottamusaseman väärinkäytöstä
Poliisin aiempi epäily on kohdistunut vain yhteen henkilöön.

Huoltovarmuuskeskus16.6.2020 klo 19.03päivitetty 16.6.2020 klo 19.05
Finnairin kone toi Kiinasta tilattuja suojavarusteita Helsinki-Vantaan lentoasemalle 15. huhtikuuta.
Finnairin kone toi Kiinasta tilattuja suojavarusteita Helsinki-Vantaan lentoasemalle 15. huhtikuuta.Petteri Sopanen / Yle
Jaa artikkeli: Jaa artikkeli Facebookissa 11 Jaa artikkeli Twitterissä
Poliisi epäilee kolmea Huoltovarmuuskeskuksessa työskennellyttä luottamusaseman väärinkäytöstä, uutisoi Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun). Rikosepäilykset liittyvät pääsiäisen aikoihin julki tulleisiin suojainkauppoihin.

Aiemmin poliisi on kertonut epäilevänsä tapauksessa luottamusaseman väärinkäytöstä vain yhtä henkilöä.

Huoltovarmuuskeskus teki koronaviruksen levittyä Suomeen nopeassa tilanteessa sopimuksia hengityssuojainten hankinnoista tarkastamatta kauppakumppanien taustoja.

Tutkinnanjohtaja Mikko Laaksonen keskusrikospoliisista kertoi HS:lle, että kaikki kolme epäiltyä ovat osallistuneet keskuksen hankintaprosesseihin. Keskuksen hallituksen jäseniä ei epäillä rikoksesta.

Huoltovarmuuskeskuksen suojainkaupoista on vireillä useita rikosprosesseja.

Lue myös:

Ylen tieto: Huoltovarmuuskeskuksen irtisanottua johtajaa Jyrki Hakolaa epäillään rikoksesta maskikaupoissa – KRP iski Hakolan sähköposteihin

Keskusrikospoliisi epäilee Huoltovarmuuskeskuksen työntekijää luottamusaseman väärinkäytöstä maskikaupoissa

Huoltovarmuuskeskuksen kahdelle johtoryhmän jäsenelle potkut hengityssuojainkohun seurauksena – hallituksen puheenjohtajan mukaan päätös oli yksimielinen

Avatar
Maigreeni
Harjunpää
Viestit: 313
Liittynyt: Su Maalis 31, 2019 8:59 am

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja Maigreeni »

Aika nigerialaista meininkiä, pakko sanoa.
Että naisella ei voi olla peeenistä on itsepintainen myytti, joka valistunut aikakautemma on luojan kiitos murtanut kuten luotettava media Newsweek tässä paljastaa! https://www.newsweek.com/can-woman-have ... ed-1093051

Avatar
Maigreeni
Harjunpää
Viestit: 313
Liittynyt: Su Maalis 31, 2019 8:59 am

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja Maigreeni »

Ovatko HVK:n porukat täysidiootteja vai hirtettäviä nilkkejä, siitä voi jokainen esittää oma arvionsa. Mutta kiva tosiaa tietää, että tällaiset tyypit nyt joka tapauksessa ovat vastuussa tämän maan huoltovarmuudesta.
Että naisella ei voi olla peeenistä on itsepintainen myytti, joka valistunut aikakautemma on luojan kiitos murtanut kuten luotettava media Newsweek tässä paljastaa! https://www.newsweek.com/can-woman-have ... ed-1093051

artreini
Sofia Karppi
Viestit: 444
Liittynyt: Ma Heinä 29, 2019 8:25 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja artreini »

Tämän uutisen voisi julkaista tänne kokonaisenakin. SK:n julkaisun jälkeen alkoi talossa (Tuomi Logistiikka) sisäinen selvittely.
Jotain oleellista ilmeisesti tässäkin talossa jätetty määrittelemättä, koska täällä kuten jo niin monessa SOTE kentän talossa tälläinen toiminta on onnistunut. Kysymyksiä herättää, miksi lähes joka paikassa nämä kanavat on jätetty valvomatta, kenen /keiden etu?


https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... itykselta/

Taas suojainkaupat selvitykseen: Yli 600 000 euron hankinnat ostopäällikön entisen puolison yritykseltä
Pirkanmaalla toimivan julkisen hankintayhtiön päällikkö järjesteli suojainhankintoja. Lukuisista tarjokkaista yhdeksi myyjäksi valikoitui hänen entisen puolisonsa yritys. KOTIMAA 17.6.2020 12:58 JARI HANSKA

Kuvituskuva © RONI LEHTI/LEHTIKUVA
KORONAKRIISIN keskellä terveydenhuollon yksiköihin on hankittu kiireellä valtavia määriä suojainvälineitä. Niitä on voitu poikkeustilanteessa ostaa suorahankintana ilman kilpailutusta.

Ostoissa on käynyt ilmi myös epäselvyyksiä. Poliisilla on käynnissä esitutkinta kolmesta Huoltovarmuuskeskuksen työntekijästä.

Nyt Pirkanmaalla toimiva julkinen hankintayhtiö selvittää valikoima- ja ostopäällikönsä toimia.

Tuomi Logistiikka on Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja 19 pirkanmaalaisen kunnan omistama yhtiö, joka järjestää omistajilleen muun muassa hankintapalveluja.

Avatar
Maigreeni
Harjunpää
Viestit: 313
Liittynyt: Su Maalis 31, 2019 8:59 am

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja Maigreeni »

Aamulehti paljastaa kaupan toisena osapuolena toimineen yrityksen nimen:
Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja 19 pirkanmaalaisen kunnan omistama Tuomi Logistiikka selvittää valikoima- ja ostopäällikönsä toimia suojainkaupoissa, kertoo Suomen Kuvalehti.

Tuomi Logistiikka teki SK:n mukaan yhteensä 644 800 euron arvoiset kaupat lempääläläisen Pharma Officen kanssa. Suojavälinetilauksissa ei tehty kilpailutusta koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi.

Suomen Kuvalehden mukaan välineet myyneen yhtiön omistaa Tuomi Logistiikassa hankintoja järjestelleen päällikön entinen puoliso.

Tuomi Logistiikka on SK:n mukaan käynnistänyt tapahtumista sisäisen selvityksen.
Että naisella ei voi olla peeenistä on itsepintainen myytti, joka valistunut aikakautemma on luojan kiitos murtanut kuten luotettava media Newsweek tässä paljastaa! https://www.newsweek.com/can-woman-have ... ed-1093051

Avatar
Maigreeni
Harjunpää
Viestit: 313
Liittynyt: Su Maalis 31, 2019 8:59 am

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja Maigreeni »

IL:
SK: Hankintayhtiö selvittää yli 600 000 euron suojainkauppoja Pirkanmaalla
Eilen klo 16:03
Suomen Kuvalehden mukaan kirurgiset kasvomaskit ja suojaesiliinat tilattiin ostopäällikön entisen puolison yritykseltä.
Hankintayhtiö tilasi suojaimia ostopäällikön entisen puolison yritykseltä. Kuvituskuva.Hankintayhtiö tilasi suojaimia ostopäällikön entisen puolison yritykseltä.
Kuvituskuva.


Pirkanmaalla toimiva julkinen hankintayhtiö selvittää ostopäällikkönsä esteellisyyttä yli 600 000 euron suojainkaupoissa, kertoo Suomen Kuvalehti.

Tuomi Logistiikka -hankintayhtiö tilasi keväällä lempääläiseltä Pharma Office -yritykseltä kirurgisia kasvomaskeja ja suojaesiliinoja yhteensä 644 800 eurolla. Koronatilanteen vuoksi tilaukset tehtiin ilman kilpailutusta.

Hankintayhtiöön saapuneita tarjouksia on koordinoinut valikoima- ja ostopäällikkö, jonka entinen puoliso omistaa Pharma Officen. Tarjoukset on analysoinut laajempi työryhmä.

Tuomi Logistiikan logistiikkajohtaja Antti Sinervo kertoo Suomen Kuvalehdelle, että kaikkiaan hankintoja tehtiin noin viideltä, kuudelta yritykseltä.

Sinervon mukaan yhtiön johto ei tiennyt ennen lehden yhteydenottoa, että suojaimia on hankittu ostopäällikön entisen puolison yritykseltä.

– Teimme asiasta nopean selvityksen, jonka perusteella näyttäisi, että (valikoima- ja ostopäällikön) rooli tässä Pharma Officen tapauksessa on ollut esteellinen. Käynnistämme tarkemman sisäisen selvityksen, Sinervo kommentoi Suomen Kuvalehdelle.

Tuomi Logistiikka -hankintayhtiön omistajiin kuuluvat Tampereen kaupunki, 19 pirkanmaalaista kuntaa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Että naisella ei voi olla peeenistä on itsepintainen myytti, joka valistunut aikakautemma on luojan kiitos murtanut kuten luotettava media Newsweek tässä paljastaa! https://www.newsweek.com/can-woman-have ... ed-1093051

artreini
Sofia Karppi
Viestit: 444
Liittynyt: Ma Heinä 29, 2019 8:25 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja artreini »

Taas suojainkaupat selvitykseen: Yli 600 000 euron hankinnat ostopäällikön entisen puolison yritykseltä
Pirkanmaalla toimivan julkisen hankintayhtiön päällikkö järjesteli suojainhankintoja. Lukuisista tarjokkaista yhdeksi myyjäksi valikoitui hänen entisen puolisonsa yritys.
KOTIMAA 17.6.2020 12:58 JARI HANSKA

Kuvituskuva © RONI LEHTI/LEHTIKUVA
KORONAKRIISIN keskellä terveydenhuollon yksiköihin on hankittu kiireellä valtavia määriä suojainvälineitä. Niitä on voitu poikkeustilanteessa ostaa suorahankintana ilman kilpailutusta.

Ostoissa on käynyt ilmi myös epäselvyyksiä. Poliisilla on käynnissä esitutkinta kolmesta Huoltovarmuuskeskuksen työntekijästä.

Nyt Pirkanmaalla toimiva julkinen hankintayhtiö selvittää valikoima- ja ostopäällikönsä toimia.

Tuomi Logistiikka on Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja 19 pirkanmaalaisen kunnan omistama yhtiö, joka järjestää omistajilleen muun muassa hankintapalveluja.

Yhteishankintayhtiö teki maalis- ja huhtikuussa 2020 kahdet isot kaupat lempääläisen Pharma Officen kanssa. Yhteensä 644 800 euron suojavälinetilaukset tehtiin koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi ilman kilpailutusta.

Poikkeukselliseksi kaupat tekee se, että välineet myyneen yhtiön omistaa Tuomi Logistiikassa hankintoja järjestelleen päällikön entinen puoliso.

Hankintayhtiö käynnisti tapahtumista sisäisen selvityksen 17. kesäkuuta, kun se oli saanut tiedon henkilöiden yhteydestä Suomen Kuvalehdeltä.

VUONNA 2016 perustettu lempääläisyritys on myynyt muun muassa toimistotarvikkeita etenkin apteekeille. Tammikuussa 2020 yhtiön omistaja vaihtui, kun Mikko Penttilä osti sen. Samalla myös yhtiön nimi muuttui Pharma Officeksi.

Toimitusjohtaja Penttilä kertoo, että yrityksen liiketoiminta muuttui koronan ja yrityskauppojen seurauksena.

”Koronan myötä jouduttiin liiketoimintaa heti yritysoston jälkeen uudelleen kartoittamaan. Siinä vaiheessa tulivat nämä terveydenhuollon tuotteet ja suojavarusteet mukaan.”

Penttilä kertoo ottaneessa suoraan yhteyttä valikoima- ja ostopäällikkönä työskentelevään entiseen puolisoonsa ja lähettäneensä hänelle tarjouksen suojavälineistä.

”Jossain vaiheessa sieltä tuli ostotilaus. Ei siinä mitään sen ihmeellisempää ollut.”

Suorahankintoina tehtyjä kauppoja on kolme. Maaliskuussa tehdyissä kaupoissa Tuomi Logistiikka osti Pharma Officelta kahteen otteeseen 200 000 kappaletta kirurgisia kasvosuojamaskeja. Kumpikin erä maksoi 173 600 euroa.

Kolmannet kaupat tehtiin reilua kuukautta myöhemmin, huhtikuun 30. päivänä. Tuolloin Pharma Office myi 100 000 kappaletta suojaesiliinoja 297 600 eurolla.

Julkisia hankintoja kertyi siis päällikön entisen puolison yhtiölle yhteensä 644 800 eurolla.

Toimitusjohtaja Penttilä pitää summaa merkittävänä. Vuonna 2018 yrityksen liikevaihto oli vajaat 220 000 euroa. Penttilä kertoo tehneensä kauppoja suojavälineistä myös muiden sairaanhoitopiirien kanssa, mutta ei halua nimetä niitä.

TUOMI LOGISTIIKAN logistiikkajohtaja Antti Sinervo yllättyy kuullessaan, että hankintoja on tehty valikoima- ja ostopäällikön entisen puolison yhtiöltä.

”Minulla ei ole ollut tällaista tietoa.”

Sinervo palaa myöhemmin sähköpostitse asiaan. Hän viestittää, että kukaan Tuomi Logistiikan johdossa ei ollut tietoinen asiasta ennen toimituksen yhteydenottoa.

Hän kertoo, että poikkeustilan aikana Tuomi Logistiikka joutui etsimään uusia toimittajia, kun monet vakiintuneet suojatarvikkeiden myyjät ilmoittivat toimitusongelmista.

Sinervon mukaan päällikön rooli on ollut poikkeustilan aikana ”koordinoida” saapuneita tarjouksia. Yhteydenottoja on tullut päivittäin kymmeniä ja eri reittejä pitkin. Osa potentiaalisista toimittajista on lähestynyt suoraan Tuomi Logistiikan työntekijöitä, ja osa yhteydenotoista on tullut kuntien tai sairaanhoitopiirin kautta.

”Tarjoukset on sen jälkeen analysoitu laajemman koronasuojaintarviketyöryhmän toimesta. Tämän jälkeen on hankinta-asiantuntijan toimesta valmisteltu hankintapäätös toimitusjohtajalle”, Sinervo kirjoittaa.

Lopulta hankintoja on tehty noin ”viideltä, kuudelta toimittajalta kokonaisharkinnan perusteella”. Yksi näistä myyjistä oli siis ostopäällikön entisen puolison yhtiö.

Sinervon mukaan Tuomi Logistiikan eettinen ohjeistuksen mukaan henkilön ei tule osallistua esimerkiksi sellaisten asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, johon liittyy läheisen yhtiö. Hallintolaissa lähipiiriin luetaan myös entinen puoliso.

”Teimme asiasta nopean selvityksen, jonka perusteella näyttäisi, että [valikoima- ja ostopäällikön] rooli tässä Pharma Officen tapauksessa on ollut esteellinen. Käynnistämme tarkemman sisäisen selvityksen.”

Valikoima- ja ostopäällikkö ei vastannut SK:n haastattelupyyntöihin.

PHARMA OFFICEN Penttilä sanoo, ettei keskustellut entisen puolisonsa kanssa hänen mahdollisesta jääviydestään.

”Ex-puoliso sattuu olemaan valikoima- ja ostopäällikkönä siellä. Näen ihan relevanttina, että laitan hänelle tarjouksen.”

Penttilä ei halua ottaa kantaa siihen, että Tuomi Logistiikka katsoo hänen entisen puolisonsa olleen esteellinen kauppoja tehdessään.

”Se on heidän asiansa, kuinka he näkevät tilanteen.”

PablonEssobar
Armas Tammelin
Viestit: 72
Liittynyt: Pe Huhti 17, 2020 12:34 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja PablonEssobar »

artreini kirjoitti:
Ti Kesä 16, 2020 11:37 pm
Uutinen YLE sivustolta, asia etenee.

https://yle.fi/uutiset/3-11405096?origin=rss

HS: Poliisi epäilee kolmea Huoltovarmuuskeskuksessa työskennellyttä luottamusaseman väärinkäytöstä
Poliisin aiempi epäily on kohdistunut vain yhteen henkilöön.

Huoltovarmuuskeskus16.6.2020 klo 19.03päivitetty 16.6.2020 klo 19.05
Finnairin kone toi Kiinasta tilattuja suojavarusteita Helsinki-Vantaan lentoasemalle 15. huhtikuuta.
Finnairin kone toi Kiinasta tilattuja suojavarusteita Helsinki-Vantaan lentoasemalle 15. huhtikuuta.Petteri Sopanen / Yle
Jaa artikkeli: Jaa artikkeli Facebookissa 11 Jaa artikkeli Twitterissä
Poliisi epäilee kolmea Huoltovarmuuskeskuksessa työskennellyttä luottamusaseman väärinkäytöstä, uutisoi Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun). Rikosepäilykset liittyvät pääsiäisen aikoihin julki tulleisiin suojainkauppoihin.

Aiemmin poliisi on kertonut epäilevänsä tapauksessa luottamusaseman väärinkäytöstä vain yhtä henkilöä.

Huoltovarmuuskeskus teki koronaviruksen levittyä Suomeen nopeassa tilanteessa sopimuksia hengityssuojainten hankinnoista tarkastamatta kauppakumppanien taustoja.

Tutkinnanjohtaja Mikko Laaksonen keskusrikospoliisista kertoi HS:lle, että kaikki kolme epäiltyä ovat osallistuneet keskuksen hankintaprosesseihin. Keskuksen hallituksen jäseniä ei epäillä rikoksesta.

Huoltovarmuuskeskuksen suojainkaupoista on vireillä useita rikosprosesseja.

Lue myös:

Ylen tieto: Huoltovarmuuskeskuksen irtisanottua johtajaa Jyrki Hakolaa epäillään rikoksesta maskikaupoissa – KRP iski Hakolan sähköposteihin

Keskusrikospoliisi epäilee Huoltovarmuuskeskuksen työntekijää luottamusaseman väärinkäytöstä maskikaupoissa

Huoltovarmuuskeskuksen kahdelle johtoryhmän jäsenelle potkut hengityssuojainkohun seurauksena – hallituksen puheenjohtajan mukaan päätös oli yksimielinen
Itselleni oli jo alusta lähtien selvää, että kyseessä on klassinen hyväveli-suhmurointi. Ei noin älyttömiä kauppoja kukaan tee, ellei siitä itse jotain hyödy. Poikkeuksen tapauksesta tekee se, että sattui tulemaan julkisuuteen. Maan tapa ei mihinkään tule poistumaan jatkossakaan.

Ghost hunting
Horatio Caine
Viestit: 6415
Liittynyt: Ke Elo 16, 2017 3:16 pm
Paikkakunta: aarniometsä

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja Ghost hunting »

Jos ei ollut alv - tunnisteita, niin miksi ihmeessä sellasten kanssa on käyty kauppaa ??!!
Suomalaisten yritysten ALV-tunniste eli VAT-numero muodostetaan Y-tunnuksesta.
Sitä ihmettelinkin, että tässä on jätetty jotakin kertomatta.
Suuta kyllä osataan paukutella.

Avatar
Luupää
Perry Mason
Viestit: 3848
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Re: Huoltovarmuuskeskus, Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste

Viesti Kirjoittaja Luupää »

'
Ei hitto! Tämän mukaan Huoltovarmuuskeskuksessa tiedettiin paitsi Jylhän firman ALV-tunnuksen puuttumisesta myös Sarmasteen veroveloista jo kauppaa tehtäessä ja maksua suoritettaessa!

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006549421.html
Raportti paljastaa: Näin Onni Sarmaste nappasi 4 980 000 euron maskikaupan itselleen Tiina Jylhän nenän edestä

23.6.2020

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen tilaama raportti kuvaa, kuinka epäonniset maskikaupat syntyivät.

Huoltovarmuuskeskus maksoi miljoonia Onni Sarmasteen yritykselle, vaikka yhtiön veroveloista tiedettiin etukäteen. Tiina Jylhän yrityksen kanssa taas ryhdyttiin kauppoihin, vaikkei sillä ollut arvonlisäverotunnistetta tai luottoluokitusta.

Tällaisia yksityiskohtia paljastuu selvityksestä, jonka konsulttiyhtiö Deloitte laati Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) sisäiseen käyttöön. Selvitystä varten haastateltiin HVK:n omia työntekijöitä.

Sarmasteelle maksettiin jopa kahdesti, kun rahansiirtopalvelu jäädytti ensimmäisen maksun. Toinen maksu tehtiin, vaikkei ensimmäinen ollut vielä palautunut HVK:lle.

Ratkaiseva hetki: Sarmaste vastasi puhelimeen

Selvityksessä kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka kaupanteko Sarmasteen ja Jylhän yritysten kanssa eteni.

HVK:n silloinen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola kertoi selvityksen mukaan Sarmasteen lähestyneen häntä maaliskuun 27. päivänä ja tarjonneen suojavälineitä Jylhän virolaisen yrityksen The Look Medical Caren edustajana. Puhelussa Sarmaste kertoi, että hänellä on terveydenhuoltoon soveltuvia suojaimia tarjolla Kiinassa. Todistaakseen tuotteiden laadun hän lähetti Hakolalle laatusertifikaatteja ja muuta dokumentaatiota.

Seuraavana päivänä The Look Medical Care toimitti Hakolalle tilausvahvistuksen Sarmasteen kanssa neuvotellun pohjalta. Sitä seuravana päivänä Hakola sai kuitenkin samansuuruiset, liki viiden miljoonan euron proforma-laskut sekä Jylhän The Look Medical Carelta että Sarmasteen LDN Legal Partnersilta.

Hakola kertoi selvityksen mukaan tiedustelleensa sekä Sarmasteelta että The Look Medical Caren edustajalta, kumman yrityksen kanssa kauppatoimia jatketaan. The Look Medical Caren edustaja ei Hakolan mukaan vastannut tiedusteluun mutta Sarmaste vastasi hänelle puhelimessa, että maksu suoritetaan Sarmasteen omalle yritykselle LDN Legal Partnersille.

Sarmasteen mukaan maksu tuli suorittaa belgialaisen rahansiirtopalvelun tilille, koska siten se saataisiin välitettyä nopeasti Kiinaan. Sarmaste sanoi myös, että virolaiselle yhtiölle maksaessa riskinä on, ettei rahoja saada maksettua Kiinaan vaaditussa aikataulussa.

Hakola vahvisti kaupan sähköpostissa Sarmasteelle ja perui The Look Medical Caren tarjouksen.

Miljoonamaksu lähti, vaikka veroveloista tiedettiin

Maaliskuun toiseksi viimeisenä päivänä HVK maksoi LDN Legal Partnersille kassamaksuna 4 980 000 euroa. Laskun asiatarkasti Hakola ja sen hyväksyivät HVK:n silloinen hallintojohtaja Asko Harjula ja toimitusjohtaja Tomi Lounema.

Seuraavana päivänä Sarmaste soitti Hakolalle ja ilmoitti, että belgialaiseen rahansiirtopalveluun tehty maksu oli jäädytetty. Samassa yhteydessä Sarmaste pyysi, että maksu suoritettaisiin hänen toisen yrityksensä Finance Group Helsingin suomalaiselle tilille.

Alkuperäinen, belgialaiselle rahansiirtopalvelulle siirretty summa ei ollut vielä palautunut HVK:n tilille. Sarmaste vakuutti, että niin tapahtuisi. Todisteeksi hän esitti rahansiirtopalvelu TransferWiselta saatua dokumentaatiota.

Hakolan ja Harjulan tietoon tuotiin, että Sarmasteen yrityksellä Finance Group Helsingillä oli ainakin 10 000 euroa verovelkaa. Deloittelle kerrottiin Hakolan puntaroineen asiaa ja päätyneen siihen, että uusi maksu voidaan tehdä verovelasta huolimatta ja tilanteessa, jossa belgialaiselle rahansiirtopalvelulle maksettu summa ei ollut vielä palautunut. Asko Harjula hyväksyi menettelyn.

HVK maksoi 4 980 000 euroa Sarmasteen yritykselle Finance Group Helsingille maaliskuun viimeisenä päivänä kello 14:07. Belgialaiselle siirtopalvelulle aiemmin maksettu summa palautui vajaata tuntia myöhemmin kello 14:52.

Jylhäkin sai miljoonadiilin

Sarmasteen toimittamien suojavälineiden kuljetus Kiinasta Suomeen oli sovittu siten, että LDN Legal Partners järjestäisi ne Kiinan Guangzhoun lentokentälle. HVK järjestäisi lennon, jolla ne tuotaisiin Guangzhousta Suomeen.

Tavarat oli tarkoitus tuoda Suomeen kerralla huhtikuun 1. päivänä. Selvityksen mukaan Finnairin charter-lentoa jouduttiin siirtämään kahdesti Sarmasteen pyynnöstä, kun tilaus ei ollutkaan vielä valmis.

Sarmasteen kanssa tehdyn kaupan jälkeen Jylhän yritys The Look Medical Care lähestyi Hakolaa useaan otteeseen ja tarjosi uusia sopimuksia. Yrityksen kanssa sovittiin tuotepaketista, joka mahtuisi suojainkuljetuksia varten varatussa lentokoneessa vapaana olevaan tilaan.

Yritys toimitti Hakolalle 5 130 000 euron arvoisen proforma-laskun 2. huhtikuuta. Maksu suoritettaisiin kahdessa erässä: puolet ennakkomaksuja ja puolet, kun tilaus olisi lastausvalmis. Laskun allekirjoitti Tiina Jylhä.

Hakola vahvisti tilauksen aamupäivällä. Iltapäivällä Hanselin asiantuntija vahvistaa, ettei Jylhän yrityksellä ollut alv-tunnistetta tai luottoluokitusta. Asiasta viestitään Hakolalle ja Harjulalle.

Siitä huolimatta HVK maksoi The Look Medical Carelle 2 655 000 euroa virolaista pankkiyhteyttä käyttäen.

Huhtikuun 3. päivänä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema kertoi, että Suomeen on tilattu 11 lentokoneellista suojavarusteita koronapandemian vastaiseen taisteluun.

Kuljetus järjestettiin lopulta 6. huhtikuuta, kun lentoa ei voitu siirtää enempää. Kaikkia Sarmasteen lupaamia tarvikkeita ei saatu mukaan. Suhteessa lentokoneen tilavuuteen Sarmaste toimitti vain kolmasosan tuotteista, mutta kauppasummaa katsoen suurimman osan.

Huhtikuun 8. päivänä VTT:n laboratoriotesteissä Tampereella paljastui, etteivät Suomen valtion Kiinasta tilaamat hengityssuojaimet sovellu sairaalakäyttöön.

Maskisoppa kiehahti isosti

Samana päivänä, 8. huhtikuuta selvisi, että virolainen Luminor-pankki oli jäädyttänyt maksun Tiina Jylhän The Look Medical Carelle. Jylhän pyynnöstä Hakola lähetti Luminoriin ja Viron sisäministeriöön sähköpostin, jossa vakuutti HVK:n tehneen kyseisen maksun ja pyysi jäädytettyjen rahojen vapauttamista.

Huhtikuun 9. päivänä koko maskisoppa räjähti silmille, kun Suomen Kuvalehti paljastaa Sarmasteen ja Jylhän välisen kiistan ja erikoisen vyyhden kaupan taustalla. Jylhä väitti sopineensa maskitoimituksesta HVK:n kanssa. Hänen mukaansa Sarmaste vei miljoonakaupan ilmoittamalla Huoltovarmuuskeskukselle väärän belgialaisen tilinumeron. Sarmasteen versio oli päinvastainen ja hän väitti, että hän on tehnyt yrityksensä kautta suorat kaupat.

Huhtikuun 9. päivän iltana HVK järjesti tiedotustilaisuuden, jossa Tomi Lounema kertoi HVK:n näkemyksiä siitä, mitä maskisotkussa on tapahtunut. Lounema kertoi tiedotustilaisuudessa, että keskus teki kaupat Onni Sarmasteen kanssa. Lisäksi keskus teki erillisen sopimuksen Tiina Jylhän kanssa. Keskus sopi molempien kanssa noin 5 miljoonan euron kaupoista. Jylhän kanssa tehty sopimus maksettiin Louneman mukaan puoliksi ja se jäädytettiin. Sarmasteelle rahat maksettiin kokonaan.

Tämän jälkeen julkisuuden kautta tuli tietoon mm. Onni Sarmasteen 11-sivuisesta ulosottorekisteristä sekä HS:n tieto siitä, että Jylhän kauneusklinikka markkinoi suojamaskeja väärennetyllä sertifikaatilla. Viimeinen niitti on, kun pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi IS:n haastattelussa 10. huhtikuuta, ettei Tomi Lounema nauti enää pääministerin luottamusta HVK:n toimitusjohtajana.

Tomi Lounema pyysi eroa HVK:n johdosta samana päivänä. Asiasta kertoi tiedotustilaisuudessa ministeri Tuula Haatainen (sd). Seuraavana päivänä (11. huhtikuuta) Hakola ja Harjula vapautettiin työvelvoitteesta.

Hakola kertoi saaneensa vielä huhtikuun 22. päivänä The Look Medical Caren edustajalta puhelun, jossa hänelle kerrottiin rahojen olevan edelleen jäädytettyinä virolaispankissa.

Laura manninen
Kun linkität niin kopioi teksti samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.

Vastaa Viestiin