Kiitos päivän äänihymystä. Kunnian puolesta voi kuolla mutta ei maatansa puolustaen. Hulluja kaikki.JohanPomppas kirjoitti: ↑Ti Loka 13, 2020 1:35 pm "Se mitä on tapahtunut, niin olen ylpeä siitä. Olen oman uskontoni ja kunniani takia valmis jopa kuolemaan."
Aijaa....? No miksi se sitten täällä on? Eikös tuo olis voinut jäädä kotimaahansa sitä uskontoaan ja kunniaansa puolustamaan ja vaikka kuolemaan sen vuoksi? Luulis että siellä niitä tilaisuuksia olisi ollut riittämiin moiselle sankarille. On nämä vekkuleita. "Sotaa ja kuolemaa pakoon lähteneitä" kotimaastaan, mutta täällä lännessä sankarillisesti puolustetaan "oman henkensä kaupalla" kunniaa, uskontoa ja kulttuuria puukottelemalla akkoja.
Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
No mitä jos kuvaan ottaa mukaan Suomalaiset miehet avioero tilanteessa vaimo,lapet ja jos on pelkkä tyttöystävä niin moni näistä pahoinpidellään ,viedään usein myös henki heiltä joten kumpi tekee enempi pahaa tässä avioero kategoriassa Suomainen mies vai ulkomaalainen,tämä on siis kokonaiskuvaa todellisuutta,en tietenkään puollusta ketään tai syytä vaan todellisuus.
- poikani
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 9987
- Liittynyt: Ti Heinä 05, 2011 8:50 pm
- Paikkakunta: ?? ???????
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Minusta olisi ehdottomasti syytä ottaa keskusteluun mukaan myös ylinopeudet. Kummat syyllistyvät useammin kaahailuun - suomalaiset vai ulkomaalaiset? Ulkomaalaiset pitää tässä tietysti niputtaa kaikki samaan ryhmään, oli sitten saksalainen tutkija tai irakilainen sotilaskarkuri.xxyy kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 10:49 am No mitä jos kuvaan ottaa mukaan Suomalaiset miehet avioero tilanteessa vaimo,lapet ja jos on pelkkä tyttöystävä niin moni näistä pahoinpidellään ,viedään usein myös henki heiltä joten kumpi tekee enempi pahaa tässä avioero kategoriassa Suomainen mies vai ulkomaalainen,tämä on siis kokonaiskuvaa todellisuutta,en tietenkään puollusta ketään tai syytä vaan todellisuus.
Tai sitten tarkastellaan vain "kunniamurhia" eli häpeämurhia, joita suomalaiset eivät tee ainuttakaan. Täällä nimittäin naisen surmaaminen on mitä suurin häpeä ja saa tekijään kohdistumaan elinikäisen halveksunnan.
????? ?? ??????.
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Ylinopeus auto on ihan eri kategoria ei mitään tekemistä topickin kans
"Tai sitten tarkastellaan vain "kunniamurhia" eli häpeämurhia"
Tämä kyllä liittyy siihen jos Suomalainen mies tekee pahaa avioero kategoriassa vai mikä se sitten on vitutusmurha,saatanan akka ja lapset nyt tulee turpaan,myös usein ammutaan eli mikä on Suomalaisen miehen näkemys millä ajatuksella se tekee pahaa avioerossa ehkä mustasukkaisuus,tai itsesääli
"Tai sitten tarkastellaan vain "kunniamurhia" eli häpeämurhia"
Tämä kyllä liittyy siihen jos Suomalainen mies tekee pahaa avioero kategoriassa vai mikä se sitten on vitutusmurha,saatanan akka ja lapset nyt tulee turpaan,myös usein ammutaan eli mikä on Suomalaisen miehen näkemys millä ajatuksella se tekee pahaa avioerossa ehkä mustasukkaisuus,tai itsesääli
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
En tiedä minkälaisissa ”piireissä” olet liikkunut, että noin näet, mutta oikeasti se on vain pieni prosentti suomalaisten erotilanteissa joissa väkivaltaa käytetään, saatika että tappoja tapahtuisi. Mutta näiden kunniaansa puolustavien kohdalla vastaavissa erotilanteissa tappo on 99% tavoitteenaxxyy kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 10:49 am No mitä jos kuvaan ottaa mukaan Suomalaiset miehet avioero tilanteessa vaimo,lapet ja jos on pelkkä tyttöystävä niin moni näistä pahoinpidellään ,viedään usein myös henki heiltä joten kumpi tekee enempi pahaa tässä avioero kategoriassa Suomainen mies vai ulkomaalainen,tämä on siis kokonaiskuvaa todellisuutta,en tietenkään puollusta ketään tai syytä vaan todellisuus.
- Säde-Sisko
- Axel Foley
- Viestit: 2236
- Liittynyt: Ke Kesä 03, 2020 4:50 pm
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Niin tosiaan, tappaa ja raiskaa se suomalainenkin. Eli ihan perus hommia käsittämätönäxxyy kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 10:49 am No mitä jos kuvaan ottaa mukaan Suomalaiset miehet avioero tilanteessa vaimo,lapet ja jos on pelkkä tyttöystävä niin moni näistä pahoinpidellään ,viedään usein myös henki heiltä joten kumpi tekee enempi pahaa tässä avioero kategoriassa Suomainen mies vai ulkomaalainen,tämä on siis kokonaiskuvaa todellisuutta,en tietenkään puollusta ketään tai syytä vaan todellisuus.
”En ole puolesta, enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin”
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Voi elämänjammu sentään. Näitähän kannattaakin vertailla määrällisesti, eikä suhteellisesti.xxyy kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 10:49 am No mitä jos kuvaan ottaa mukaan Suomalaiset miehet avioero tilanteessa vaimo,lapet ja jos on pelkkä tyttöystävä niin moni näistä pahoinpidellään ,viedään usein myös henki heiltä joten kumpi tekee enempi pahaa tässä avioero kategoriassa Suomainen mies vai ulkomaalainen,tämä on siis kokonaiskuvaa todellisuutta,en tietenkään puollusta ketään tai syytä vaan todellisuus.
Avioero ja uudelleen avioituminen
Koraani ja hadithit ovat säätäneet joistakin tilanteista, jolloin avioero on sallittu ja tietyissä äärimmäisissä olosuhteissa jopa pakollinen, vaikka ensin sekä suvun että yhteisön on tehtävä kaikki mahdolliset ponnistelut saattaakseen miehen ja vaimon sovintoon, sillä avioero on sallituista teoista se, jota Jumala eniten inhoaa. Uudelleen avioituminen on myös Islamissa tärkeää ja heti, kun avioeron odotusaika on kulunut umpeen, osapuolia kehotetaan etsimään uusi elämänkumppani.
Usko on se, mikä sitoo muslimiperheen yhteen ja siksi muslimille on kiellettyä avioitua ateistin tai monijumalaisen (Kafir) kanssa. Muslimiehen on kuitenkin sallittu mennä naimisiin uskovan kristityn tai juutalaisen naisen kanssa, mutta tämä ei ole mitenkään suositeltavaa ja siihen liittyy tiettyjä ehtoja: Naisen täytyy sitoutua kasvattamaan parin lapset Islamin mukaisesti. Jos naimisissa oleva mies kääntyy Islamiin ja hänen vaimonsa on kristitty tai juutalainen eikä tahdo kääntyä, avioliitto voi jatkua tavalliseen tapaan, mutta jos vaimo kuuluu kiellettyihin lajeihin ja pysyy epäuskossaan, on avioelämän päätyttävä. Hänelle täytyy kuitenkin antaa aikaa miettiä asiaa ensin. Jos naimisissa oleva nainen kääntyy Islamiin ja mies ei ole muslimi, päättyy avioelämä välittömästi ja naisen tulee kohtuullisen ajan kuluessa hakea juridista eroa.
Avioero
Islamissa avioeroa pyritään viimeiseen saakka välttämään. Sinänsä sallituista teoista avioero on se, "jota Jumala eniten inhoaa".[148][149] Mies eroaa vaimostaan lausumalla yksinkertaisesti, että ottaa eron. [150]Tämä yksipuolinen erojulistus, talaq, on vain miehen käytössä. Naisten kohdalla asia on monimutkaisempi, sillä nainen voi erota miehestään vain tämän luvalla. Jumalan profeetta sanoi: “Nainen, joka pyytää mieheltään avioeroa ilman pakottavaa syytä, ei tule tuntemaan Paratiisin tuoksua." [151] Koraanin ohjeen mukaan miehen tulee ensin varoittaa vaimoa, sitten välttää häntä vuoteessa ja viimeisenä keinona lyödä häntä. Kaikki muftit eivät enää suosittele viimeksi mainittua keinoa, [152] mutta on toisia, jotka hyväksyvät sen.[153]
Monikulttuurisissa perheissä asia on selvempi. Jos naimisissa oleva nainen kääntyy islamiin, eikä mies ole muslimi, sukupuolielämän tulee lakata välittömästi, ja naisen on haettava eroa.[154]
Avioerot ovat länsimaiden tapaan yleistyneet myös muslimien keskuudessa. Jos sovittelu ei auta, niin ero on mahdollinen. Silloin suositellaan, että eronnut pari solmisi myöhemmin uudet avioliitot. Islamilaisissa maissa on käytössä erilaisia avioerotyyppejä. Nainen voi hakea eroa tuomioistuimesta, mikäli esimerkiksi mies on väkivaltainen, taloudellisesti kyvytön huolehtimaan perheestä tai impotentti. Islamilainen laki tuntee myös avioerotyypin khul, jossa nainen voi saada eron maksamalla takaisin morsiusmaksut kokonaan tai osittain. Lasten huoltajuus määritellään tuomioistuimessa, mutta yleinen käytäntö on, että pienet lapset jäävät äidin ja isommat lapset isän huoltajuuteen.[122]
PEW-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemän kansainvälisen kyselyn mukaan islamilaisissa maissa muslimien mielipiteet naisten oikeudesta hakea avioeroa vaihtelivat voimakkaasti. Pienintä sen kannatus oli Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa (32 %) ja suurinta Balkanilla (86 %).[47]
-
PaikallaTarkastaja Levisi
- Angus MacGyver
- Viestit: 6689
- Liittynyt: La Heinä 18, 2020 4:44 pm
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Täällä selvästi halutaan sulkea toiset ulos yhteiskunnasta? Toki tämä Kuopion mies ei istu kategoriaan 'nuori maahanmuuttajamies'...
https://ulkopolitist.fi/2020/10/12/miks ... taan/?s=08
Miksi nuori maahanmuuttajamies pelottaa? Rodullistettujen ulossulkeminen heijastuu koko yhteiskuntaan
ULLA KÄRKI | 12.10.2020 | SUOMEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA
Media luo kielteistä kuvaa, ja enemmistö vaikenee rasismista. Tutkija, nuori mies, yhteisötyöntekijä ja poliisi puhuvat siitä, miksi rodullistetut nuoret miehet koetaan uhkaavina ja miten se vaikuttaa nuoriin itseensä ja yhteiskuntaan.
Bussiin pelmahtaa joukko nuoria poikia. Ovatpa he äänekkäitä tai hiljaisia, antavat istumapaikan vanhemmille tai ei, joku aina katsoo paheksuen. On vuosituhantinen perinne, että nuoriso koetaan uhkana.
Kun nuorisopelkoon liittyy maahanmuuttaja-aspekti, ilmapiiri bussissa voi kiristyä lisää. Tätä ilmiötä on perusteltua tarkastella yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
The Ulkopolitist keräsi neljä näkökulmaa kysymykseen, miksi rodullistetut nuoret miehet näyttäytyvät uhkana niin sanotun kantaväestön jäsenille. Uhkakuvilla on kielteinen vaikutus sekä nuorten elämään että suomalaiseen yhteiskuntaan.
Rodullistamisella tarkoitetaan, että ihmisiin liitetään oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja ihonvärin, uskonnon tai etnisen taustan takia.
Rodullistaminen on ulkopuolelle sulkemista
Sosiologi ja nuorisotutkija Marja Peltola on tutkinut poikia ja maskuliinisuutta sekä etnisiä vähemmistöjä ja rodullistamista. Hänen mukaansa rodullistettujen nuorten miesten tilanteeseen kulminoituu kolme rakenteellista erottelua: aikuiset vs. nuoret, feminiininen vs. maskuliininen sekä suomalaiset vs. muut.
Peltolan mukaan erottelut ovat jossain määrin vahingollisia niin miehille kuin naisille, aikuisille ja nuorille, suomalaisille ja muille. Esimerkiksi naisten ja miesten eriarvoisuudesta kärsivät sekä naiset että miehet – ja muunsukupuoliset, jotka jäävät dikotomiassa olemattomuuteen. Rodullistettujen vähemmistöjen miehet ja pojat kärsivät kaikista kolmesta kategorisoinnista yhtä aikaa, jolloin he voivat näyttäytyä uhkana niin sanotun kantaväestön jäsenille.
Peltolan mukaan poikana ja miehenä olemiseen liitetään useimmiten fyysisyys – jos ei suoranaista aggressiivisuutta, niin ainakin sen uhka. Hänen mukaansa maskuliinisuuden määrittelyyn voisi kuitenkin kuulua paljon muutakin. Silti nuoria miehiä harvemmin ajatellaan herkkinä ja hoivaavina.
Peltola painottaa, että maahanmuuttajataustaisten ja rodullistettujen nuorten pitää voida kokea itsensä laajalla tasolla hyväksytyiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Pelkkä lähiyhteisön, kuten perheen ja ystävien, tuki ei riitä. Tällä hetkellä moni rodullistettu jää vaille laajempaa kuulumisen ja hyväksynnän kokemusta, jolloin kiinnittyminen yhteiskuntaan on haastavaa.
Peltola korostaa, että tunne yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä koskee myös osaa etnisistä suomalaisista. Mutta silloin kun ulkopuolelle jääminen kohdistuu kategorisesti joihinkin ryhmiin, on kyse mittavasta yhdenvertaisuusongelmasta.
Syrjintä on paljon muutakin kuin rasistisia huuteluita ja ikäviä vitsejä. Se on monella tasolla tapahtuvaa ulkopuolelle jättämistä. Valkoiselta niin sanotulta kantaväestöltä kokemus rasismista kuitenkin puuttuu kokonaan. Kun kantaväestö ei näe ongelman olemassaoloa, on Suomessa esiintyvää rasismia helppo vähätellä.
Syrjinnän lopettaminen on kantaväestön vastuulla, Peltola sanoo. Vastuu rasismikeskustelun käymisestä ei voi olla yksin rodullistettujen harteilla, ei varsinkaan niin, että heidän oletetaan samalla olevan varpaillaan, käyttäytyvän kivasti ja pienentävän itseään, ettei kukaan pelästy.
Rasismista pitää voida keskustella
Parikymppistä myymäläpäällikköä ja Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen MakeSomeNoise-puhujafoorumin pitkäaikaista jäsentä Tawab Qaderzadaa harmittaa se, millaista kuvaa media luo maahanmuuttajista. Maahanmuuttajia käsittelevissä uutisissa negatiiviset asiat hallitsevat ja onnistumistarinoita on vain vähän.
”Media luo minusta kuvan, joka ei ole totta”, Qaderzada sanoo.
Afganistanilaistaustainen Qaderzada haluaa toimia syrjintää vastaan ja puhuu rasismista mielellään, vaikka samalla toivoo, että välillä kysyttäisiin jostain muustakin. Kun hän menee puhumaan, häntä pidetään maahanmuuttajien edustajana tai asiantuntijana ”kaikille maailman mamu-ongelmille”. Qaderzada haluaisi joskus olla vain nuori, joka puhuu Suomen koulutuspolitiikan uudistamisesta tai toiminnastaan vertaisvalamiehistössä.
Qaderzadan mukaan rasismi on Suomessa tabu. Hän toivoo hartaasti, että se nostettaisiin keskustelunaiheeksi.
Useat tutkimukset ovat viime vuosina käsitelleet sitä, miten rasismista vaietaan, vaikka rakenteellista rasismia löytyy meillä niin työpaikoilta, kouluista kuin päiväkodeistakin. Tuoreen kotoutumistutkimuksen mukaan jonkinlaista syrjintää on kokenut 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.
Maahanmuuttajia käsittelevissä uutisissa negatiiviset asiat hallitsevat ja onnistumistarinoita on vain vähän. Kaikenlainen syrjintä pitäisi Qaderzadan mielestä ottaa vakavasti. ”Otetaan tosissaan, kun maahanmuuttaja, nuori tyttö, seksuaalivähemmistöön kuuluva tai vammainen kokee, että häntä on eriarvoistettu.” Syrjintäkokemuksen ohittaminen voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.
Qaderzadalle bussin kanssamatkustajien katseet ja vierestä pois nousemiset olivat lopulta liikaa. Hän osti auton, minkä jälkeen hän on käyttänyt julkisia liikennevälineitä vain, jos on ollut pakko. Silloinkin hänellä on kuulokkeet korvilla eikä hän katso ketään. Hän sanoo kulkevansa mielellään omalla autolla, turvassa kaikelta.
”Mutta en tiedä, voimmeko puhua oikeudenmukaisuudesta, jos minun pitää toimia näin.”
Qaderzadan mukaan Helsingissä on joitain alueita, joissa kuva suomalaisuudesta monipuolistuu ja joissa voi olla tummakin suomalainen. Mutta jos ajatellaan koko Suomea, suomalaisuus edelleen tarkoittaa valkoista heteromiestä. Hän kokee, ettei häntä hyväksytä suomalaiseksi eikä hän itsekään koe voivansa sanoa olevansa suomalainen. Mutta ei hän afganistanilainenkaan ole.
Kuva muualta tulleista nuorista vääristynyt
Yhteisötyöntekijä Kaisa Eichhorn on työskennellyt turvapaikanhakijataustaisten nuorten kanssa ensin tukiasumisyksikössä ja nyt Diakonissalaitoksen kummiperhetoiminnassa.
Eichhornin mukaan median antama kuva nuorista on vääristynyt. Hänen tuntemansa nuoret turvapaikanhakijataustaiset miehet ovat kohteliaita, jopa nöyriä ja puhuvat avoimesti omista yksinäisyyden kokemuksistaan. He haluavat tutustua suomalaisiin, kouluttautua, työllistyä ja päästä mukaan yhteiskuntaan.
“Turvapaikanhakijataustaisiin nuoriin tutustuneilta perheiltä tulee positiivista palautetta. On ymmärretty puolin ja toisin, että ihmisyys on samanlaista”, Eichhorn sanoo. Hän haluaa kannustaa suomalaisia tutustumaan rohkeasti eritaustaisiin ihmisiin ja rakentamaan yhteisöllisyyttä. Suhtautuminen muihin ihmisiin alkaa rakentua jo lapsuudessa. Siksi Eichhorn toivoo, että jo varhaiskasvatuksessa ja koulussa ohjattaisiin lapsia näkemään entistä enemmän hyvä itsessä ja sitä kautta myös muissa. Tämä auttaisi vähentämään ennakkoluuloja, jotka osaltaan luovat jakautunutta yhteiskuntaa.
Vähemmistöt eivät saisi joutua pelkäämään
Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen on ollut osaltaan kehittämässä poliisin ennalta estävää toimintaa. Hän on ollut vuosia mukana rakentamassa luottamusta muun muassa poliisin ja eri maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.
Kilpeläisen mukaan sekä Euroopassa että Suomessa huoli uskontopohjaisesta väkivaltaisesta toiminnasta on viime vuosien äärioikeiston toteuttamien terroritekojen takia siirtynyt huoleen väkivaltaisesta äärioikeistolaisesta toiminnasta. Suomessa poliisin ennalta estävän toiminnan keskiössä on nyt myös väkivaltainen ulkoparlamentaarinen äärioikeisto.
Kilpeläisen mukaan on huolestuttavaa, jos maahanmuuttajanuoret alkavat Tawab Qaderzaban tapaan vältellä julkisia liikennevälineitä. ”Olemme vakavien asioiden äärellä. Jos vähemmistöt Suomessa joutuvat pelkäämään, loukataan heidän ihmis- ja perusoikeuksiaan, joiden mukaan jokaisella on koskemattomuus ja sama oikeus liikkua. Silloin tietyt toimijat ovat saavuttaneet tavoitteensa”, Kilpeläinen sanoo.
”Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia vuodesta toiseen. Populismi on voimakasta ja näkyvää”, Kilpeläinen sanoo.
Hän kummastelee nuoriin kohdistuvaa pelkoa. Hänen mukaansa jotkut poliittiset toimijat voivat hyötyä uhkakuvista saamalla niillä kannatusta. “Yhteiskunnan tasolla ei kuitenkaan ole voittajia, päinvastoin yhteiskunnalle ja yksilöille tulee vahinkoja ja kustannuksia. Lisäksi uhkakuvien luominen ruokkii polarisaatiota, joka on myös huono kehityssuunta”, Kilpeläinen sanoo.
Esimerkiksi uhkakuva siitä, että Suomessa ollaan menossa Ruotsin suuntaan jengiytymisessä, on Kilpeläisen mukaan suurelta osin pelottelua. “Suomessa ei ole vielä alueita, joille poliisi ei voisi mennä, eikä tällaista kehitystä ole ihan heti näköpiirissä.”
Kilpeläinen pitää maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuutta Suomessa hyvänä, kunhan nuorille mahdollistetaan integroituminen yhteiskuntaan opiskelun ja työn kautta. Tässä hän toivoo koko yhteiskunnan toimivan nimen ja ulkonäön perusteella tapahtuvaa syrjintää vastaan esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin avulla.
Nuorten voitava tuntea kuuluvansa Suomeen
Ihmiselle on luontaista hahmottaa maailmaa ryhmien kautta. Jos ryhmittely muuttuu kaavamaiseksi ja tiettyjen ryhmien jäseniin aletaan liittää tiettyjä ominaisuuksia, kehitys vähentää kaikkien kokemaa turvallisuutta.
Rodullistettujen nuorten miesten näkeminen turvallisuusuhkana voi johtaa heihin kohdistettaviin suhteettoman yleisiin kontrollitoimenpiteisiin. Parin vuoden takaisessa tutkimuksessa osoitetaan, että kokemukset etnisestä profiloinnista vahvistavat kokemuksia ulossulkemisesta. Jos turvallisuustoimet kohdistuvat erityisesti rodullistettuihin vähemmistöihin, voidaan ajautua tilanteeseen, jossa Suomi on toisille vähemmän turvallinen kuin toisille. Parhaillaan käynnissä oleva pohjoismainen tutkimushanke lähtee ajatuksesta, että turvallisuusuhkia tulee katsoa laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä, joka ottaa huomioon myös ongelmien juurisyyt.
Jotta syrjivistä asetelmista päästäisiin eteenpäin, olisi tärkeää aloittaa keskustelu rasismista. Keskustelun pitäisi johtaa todellisiin toimiin syrjinnän ja rasismin poistamiseksi sekä yhteiskuntaan kuulumisen ja osallisuuden lisäämiseksi.
Jos osa Suomen nuorista ei ennakkoluulojen takia pysty kokemaan kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan, on kyse selkeästä yhdenvertaisuusongelmasta. Tällä on merkittävät inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Nuoret eivät pysty ratkaisemaan ongelmaa itse. Siihen tarvitaan laajaa tukea koko yhteiskunnalta. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintakertomuksessa mainitaan, että rasismin vastaisia toimia tulisi kohdentaa erityisesti nuoriin ja nuorten parissa toimiviin.
Rasismi ei poistu itsestään siten, että eri taustaiset nuoret käyvät esimerkiksi samaa koulua. Nuoret tarvitsevat aikuisten apua rasismin tunnistamisessa ja oikean toiminnan opettelussa. Nuorisotyöntekijät Eveliina Heino ja Antti Kivijärvi kirjoittavat, että on nuorten voimaantumisen kannalta olennaista, että rasismia ilmiönä ja sen synnyttämiä yksilöllisiä kokemuksia voidaan käsitellä. Työntekijöiden mukaan nuoret toivovat, että rasismiin puututaan. Asia pitäisi ottaa heti tosissaan eikä ”odottaa ensi viikkoon”.
Rodullistetut nuoret miehet ovat aivan yhtä moninainen joukko kuin niin sanotut kantasuomalaiset nuoret miehet. Aivan kuin kaikki nuoret, myös heidät olisi mahdollista nähdä ensisijaisesti omina itsenään eikä ryhmän edustajina.
https://ulkopolitist.fi/2020/10/12/miks ... taan/?s=08
Miksi nuori maahanmuuttajamies pelottaa? Rodullistettujen ulossulkeminen heijastuu koko yhteiskuntaan
ULLA KÄRKI | 12.10.2020 | SUOMEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA
Media luo kielteistä kuvaa, ja enemmistö vaikenee rasismista. Tutkija, nuori mies, yhteisötyöntekijä ja poliisi puhuvat siitä, miksi rodullistetut nuoret miehet koetaan uhkaavina ja miten se vaikuttaa nuoriin itseensä ja yhteiskuntaan.
Bussiin pelmahtaa joukko nuoria poikia. Ovatpa he äänekkäitä tai hiljaisia, antavat istumapaikan vanhemmille tai ei, joku aina katsoo paheksuen. On vuosituhantinen perinne, että nuoriso koetaan uhkana.
Kun nuorisopelkoon liittyy maahanmuuttaja-aspekti, ilmapiiri bussissa voi kiristyä lisää. Tätä ilmiötä on perusteltua tarkastella yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
The Ulkopolitist keräsi neljä näkökulmaa kysymykseen, miksi rodullistetut nuoret miehet näyttäytyvät uhkana niin sanotun kantaväestön jäsenille. Uhkakuvilla on kielteinen vaikutus sekä nuorten elämään että suomalaiseen yhteiskuntaan.
Rodullistamisella tarkoitetaan, että ihmisiin liitetään oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja ihonvärin, uskonnon tai etnisen taustan takia.
Rodullistaminen on ulkopuolelle sulkemista
Sosiologi ja nuorisotutkija Marja Peltola on tutkinut poikia ja maskuliinisuutta sekä etnisiä vähemmistöjä ja rodullistamista. Hänen mukaansa rodullistettujen nuorten miesten tilanteeseen kulminoituu kolme rakenteellista erottelua: aikuiset vs. nuoret, feminiininen vs. maskuliininen sekä suomalaiset vs. muut.
Peltolan mukaan erottelut ovat jossain määrin vahingollisia niin miehille kuin naisille, aikuisille ja nuorille, suomalaisille ja muille. Esimerkiksi naisten ja miesten eriarvoisuudesta kärsivät sekä naiset että miehet – ja muunsukupuoliset, jotka jäävät dikotomiassa olemattomuuteen. Rodullistettujen vähemmistöjen miehet ja pojat kärsivät kaikista kolmesta kategorisoinnista yhtä aikaa, jolloin he voivat näyttäytyä uhkana niin sanotun kantaväestön jäsenille.
Peltolan mukaan poikana ja miehenä olemiseen liitetään useimmiten fyysisyys – jos ei suoranaista aggressiivisuutta, niin ainakin sen uhka. Hänen mukaansa maskuliinisuuden määrittelyyn voisi kuitenkin kuulua paljon muutakin. Silti nuoria miehiä harvemmin ajatellaan herkkinä ja hoivaavina.
Peltola painottaa, että maahanmuuttajataustaisten ja rodullistettujen nuorten pitää voida kokea itsensä laajalla tasolla hyväksytyiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Pelkkä lähiyhteisön, kuten perheen ja ystävien, tuki ei riitä. Tällä hetkellä moni rodullistettu jää vaille laajempaa kuulumisen ja hyväksynnän kokemusta, jolloin kiinnittyminen yhteiskuntaan on haastavaa.
Peltola korostaa, että tunne yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä koskee myös osaa etnisistä suomalaisista. Mutta silloin kun ulkopuolelle jääminen kohdistuu kategorisesti joihinkin ryhmiin, on kyse mittavasta yhdenvertaisuusongelmasta.
Syrjintä on paljon muutakin kuin rasistisia huuteluita ja ikäviä vitsejä. Se on monella tasolla tapahtuvaa ulkopuolelle jättämistä. Valkoiselta niin sanotulta kantaväestöltä kokemus rasismista kuitenkin puuttuu kokonaan. Kun kantaväestö ei näe ongelman olemassaoloa, on Suomessa esiintyvää rasismia helppo vähätellä.
Syrjinnän lopettaminen on kantaväestön vastuulla, Peltola sanoo. Vastuu rasismikeskustelun käymisestä ei voi olla yksin rodullistettujen harteilla, ei varsinkaan niin, että heidän oletetaan samalla olevan varpaillaan, käyttäytyvän kivasti ja pienentävän itseään, ettei kukaan pelästy.
Rasismista pitää voida keskustella
Parikymppistä myymäläpäällikköä ja Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen MakeSomeNoise-puhujafoorumin pitkäaikaista jäsentä Tawab Qaderzadaa harmittaa se, millaista kuvaa media luo maahanmuuttajista. Maahanmuuttajia käsittelevissä uutisissa negatiiviset asiat hallitsevat ja onnistumistarinoita on vain vähän.
”Media luo minusta kuvan, joka ei ole totta”, Qaderzada sanoo.
Afganistanilaistaustainen Qaderzada haluaa toimia syrjintää vastaan ja puhuu rasismista mielellään, vaikka samalla toivoo, että välillä kysyttäisiin jostain muustakin. Kun hän menee puhumaan, häntä pidetään maahanmuuttajien edustajana tai asiantuntijana ”kaikille maailman mamu-ongelmille”. Qaderzada haluaisi joskus olla vain nuori, joka puhuu Suomen koulutuspolitiikan uudistamisesta tai toiminnastaan vertaisvalamiehistössä.
Qaderzadan mukaan rasismi on Suomessa tabu. Hän toivoo hartaasti, että se nostettaisiin keskustelunaiheeksi.
Useat tutkimukset ovat viime vuosina käsitelleet sitä, miten rasismista vaietaan, vaikka rakenteellista rasismia löytyy meillä niin työpaikoilta, kouluista kuin päiväkodeistakin. Tuoreen kotoutumistutkimuksen mukaan jonkinlaista syrjintää on kokenut 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.
Maahanmuuttajia käsittelevissä uutisissa negatiiviset asiat hallitsevat ja onnistumistarinoita on vain vähän. Kaikenlainen syrjintä pitäisi Qaderzadan mielestä ottaa vakavasti. ”Otetaan tosissaan, kun maahanmuuttaja, nuori tyttö, seksuaalivähemmistöön kuuluva tai vammainen kokee, että häntä on eriarvoistettu.” Syrjintäkokemuksen ohittaminen voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.
Qaderzadalle bussin kanssamatkustajien katseet ja vierestä pois nousemiset olivat lopulta liikaa. Hän osti auton, minkä jälkeen hän on käyttänyt julkisia liikennevälineitä vain, jos on ollut pakko. Silloinkin hänellä on kuulokkeet korvilla eikä hän katso ketään. Hän sanoo kulkevansa mielellään omalla autolla, turvassa kaikelta.
”Mutta en tiedä, voimmeko puhua oikeudenmukaisuudesta, jos minun pitää toimia näin.”
Qaderzadan mukaan Helsingissä on joitain alueita, joissa kuva suomalaisuudesta monipuolistuu ja joissa voi olla tummakin suomalainen. Mutta jos ajatellaan koko Suomea, suomalaisuus edelleen tarkoittaa valkoista heteromiestä. Hän kokee, ettei häntä hyväksytä suomalaiseksi eikä hän itsekään koe voivansa sanoa olevansa suomalainen. Mutta ei hän afganistanilainenkaan ole.
Kuva muualta tulleista nuorista vääristynyt
Yhteisötyöntekijä Kaisa Eichhorn on työskennellyt turvapaikanhakijataustaisten nuorten kanssa ensin tukiasumisyksikössä ja nyt Diakonissalaitoksen kummiperhetoiminnassa.
Eichhornin mukaan median antama kuva nuorista on vääristynyt. Hänen tuntemansa nuoret turvapaikanhakijataustaiset miehet ovat kohteliaita, jopa nöyriä ja puhuvat avoimesti omista yksinäisyyden kokemuksistaan. He haluavat tutustua suomalaisiin, kouluttautua, työllistyä ja päästä mukaan yhteiskuntaan.
“Turvapaikanhakijataustaisiin nuoriin tutustuneilta perheiltä tulee positiivista palautetta. On ymmärretty puolin ja toisin, että ihmisyys on samanlaista”, Eichhorn sanoo. Hän haluaa kannustaa suomalaisia tutustumaan rohkeasti eritaustaisiin ihmisiin ja rakentamaan yhteisöllisyyttä. Suhtautuminen muihin ihmisiin alkaa rakentua jo lapsuudessa. Siksi Eichhorn toivoo, että jo varhaiskasvatuksessa ja koulussa ohjattaisiin lapsia näkemään entistä enemmän hyvä itsessä ja sitä kautta myös muissa. Tämä auttaisi vähentämään ennakkoluuloja, jotka osaltaan luovat jakautunutta yhteiskuntaa.
Vähemmistöt eivät saisi joutua pelkäämään
Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen on ollut osaltaan kehittämässä poliisin ennalta estävää toimintaa. Hän on ollut vuosia mukana rakentamassa luottamusta muun muassa poliisin ja eri maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.
Kilpeläisen mukaan sekä Euroopassa että Suomessa huoli uskontopohjaisesta väkivaltaisesta toiminnasta on viime vuosien äärioikeiston toteuttamien terroritekojen takia siirtynyt huoleen väkivaltaisesta äärioikeistolaisesta toiminnasta. Suomessa poliisin ennalta estävän toiminnan keskiössä on nyt myös väkivaltainen ulkoparlamentaarinen äärioikeisto.
Kilpeläisen mukaan on huolestuttavaa, jos maahanmuuttajanuoret alkavat Tawab Qaderzaban tapaan vältellä julkisia liikennevälineitä. ”Olemme vakavien asioiden äärellä. Jos vähemmistöt Suomessa joutuvat pelkäämään, loukataan heidän ihmis- ja perusoikeuksiaan, joiden mukaan jokaisella on koskemattomuus ja sama oikeus liikkua. Silloin tietyt toimijat ovat saavuttaneet tavoitteensa”, Kilpeläinen sanoo.
”Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia vuodesta toiseen. Populismi on voimakasta ja näkyvää”, Kilpeläinen sanoo.
Hän kummastelee nuoriin kohdistuvaa pelkoa. Hänen mukaansa jotkut poliittiset toimijat voivat hyötyä uhkakuvista saamalla niillä kannatusta. “Yhteiskunnan tasolla ei kuitenkaan ole voittajia, päinvastoin yhteiskunnalle ja yksilöille tulee vahinkoja ja kustannuksia. Lisäksi uhkakuvien luominen ruokkii polarisaatiota, joka on myös huono kehityssuunta”, Kilpeläinen sanoo.
Esimerkiksi uhkakuva siitä, että Suomessa ollaan menossa Ruotsin suuntaan jengiytymisessä, on Kilpeläisen mukaan suurelta osin pelottelua. “Suomessa ei ole vielä alueita, joille poliisi ei voisi mennä, eikä tällaista kehitystä ole ihan heti näköpiirissä.”
Kilpeläinen pitää maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuutta Suomessa hyvänä, kunhan nuorille mahdollistetaan integroituminen yhteiskuntaan opiskelun ja työn kautta. Tässä hän toivoo koko yhteiskunnan toimivan nimen ja ulkonäön perusteella tapahtuvaa syrjintää vastaan esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin avulla.
Nuorten voitava tuntea kuuluvansa Suomeen
Ihmiselle on luontaista hahmottaa maailmaa ryhmien kautta. Jos ryhmittely muuttuu kaavamaiseksi ja tiettyjen ryhmien jäseniin aletaan liittää tiettyjä ominaisuuksia, kehitys vähentää kaikkien kokemaa turvallisuutta.
Rodullistettujen nuorten miesten näkeminen turvallisuusuhkana voi johtaa heihin kohdistettaviin suhteettoman yleisiin kontrollitoimenpiteisiin. Parin vuoden takaisessa tutkimuksessa osoitetaan, että kokemukset etnisestä profiloinnista vahvistavat kokemuksia ulossulkemisesta. Jos turvallisuustoimet kohdistuvat erityisesti rodullistettuihin vähemmistöihin, voidaan ajautua tilanteeseen, jossa Suomi on toisille vähemmän turvallinen kuin toisille. Parhaillaan käynnissä oleva pohjoismainen tutkimushanke lähtee ajatuksesta, että turvallisuusuhkia tulee katsoa laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä, joka ottaa huomioon myös ongelmien juurisyyt.
Jotta syrjivistä asetelmista päästäisiin eteenpäin, olisi tärkeää aloittaa keskustelu rasismista. Keskustelun pitäisi johtaa todellisiin toimiin syrjinnän ja rasismin poistamiseksi sekä yhteiskuntaan kuulumisen ja osallisuuden lisäämiseksi.
Jos osa Suomen nuorista ei ennakkoluulojen takia pysty kokemaan kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan, on kyse selkeästä yhdenvertaisuusongelmasta. Tällä on merkittävät inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Nuoret eivät pysty ratkaisemaan ongelmaa itse. Siihen tarvitaan laajaa tukea koko yhteiskunnalta. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintakertomuksessa mainitaan, että rasismin vastaisia toimia tulisi kohdentaa erityisesti nuoriin ja nuorten parissa toimiviin.
Rasismi ei poistu itsestään siten, että eri taustaiset nuoret käyvät esimerkiksi samaa koulua. Nuoret tarvitsevat aikuisten apua rasismin tunnistamisessa ja oikean toiminnan opettelussa. Nuorisotyöntekijät Eveliina Heino ja Antti Kivijärvi kirjoittavat, että on nuorten voimaantumisen kannalta olennaista, että rasismia ilmiönä ja sen synnyttämiä yksilöllisiä kokemuksia voidaan käsitellä. Työntekijöiden mukaan nuoret toivovat, että rasismiin puututaan. Asia pitäisi ottaa heti tosissaan eikä ”odottaa ensi viikkoon”.
Rodullistetut nuoret miehet ovat aivan yhtä moninainen joukko kuin niin sanotut kantasuomalaiset nuoret miehet. Aivan kuin kaikki nuoret, myös heidät olisi mahdollista nähdä ensisijaisesti omina itsenään eikä ryhmän edustajina.
– Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.
-
- Javier Pena
- Viestit: 1889
- Liittynyt: Pe Tammi 10, 2020 11:35 pm
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Vertaisvalamiehistössä? Mikäs se on?Qaderzada haluaisi joskus olla vain nuori, joka puhuu Suomen koulutuspolitiikan uudistamisesta tai toiminnastaan vertaisvalamiehistössä.
Mens malus in corpore sano
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
"se on vain pieni prosentti suomalaisten erotilanteissa joissa väkivaltaa käytetään, saatika että tappoja tapahtuisi. "Insomnia kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 12:07 pmEn tiedä minkälaisissa ”piireissä” olet liikkunut, että noin näet, mutta oikeasti se on vain pieni prosentti suomalaisten erotilanteissa joissa väkivaltaa käytetään, saatika että tappoja tapahtuisi. Mutta näiden kunniaansa puolustavien kohdalla vastaavissa erotilanteissa tappo on 99% tavoitteenaxxyy kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 10:49 am No mitä jos kuvaan ottaa mukaan Suomalaiset miehet avioero tilanteessa vaimo,lapet ja jos on pelkkä tyttöystävä niin moni näistä pahoinpidellään ,viedään usein myös henki heiltä joten kumpi tekee enempi pahaa tässä avioero kategoriassa Suomainen mies vai ulkomaalainen,tämä on siis kokonaiskuvaa todellisuutta,en tietenkään puollusta ketään tai syytä vaan todellisuus.
Onko sinulla faktaa esittää vai ihan oma arvio,en siis puollusta ketään se tosi on minulle kiinnostava ei oletukset
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Eli erotilanteessa vaimo,lapset tai tyttöystävä mikä on tilasto Suomimies versa ulkomies pahoissa teoissa liittyen eroon
jos vaikka 100-45 suomi-ulkomies niin asia selvä
jos vaikka 100-45 ulkomies-suomi niin asia selvä
silloin on se fakta kädessa ja saa tehdä oman päätöksen kumpi on pahempi Suomessa.
jos vaikka 100-45 suomi-ulkomies niin asia selvä
jos vaikka 100-45 ulkomies-suomi niin asia selvä
silloin on se fakta kädessa ja saa tehdä oman päätöksen kumpi on pahempi Suomessa.
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Puhelimella äkkiä googletettuna esimerkit mitä helposti löytyi oli 13 485 avioeroa vuonna 2017 https://www.stat.fi/til/ssaaty/2017/ssa ... 01_fi.html
”Esimerkiksi vuonna 2017 kumppaninsa tai entisen kumppaninsa surmaamaksi joutui Suomessa 17 naista ja kaksi miestä.”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/085c ... e2e1cdaa1a
Mutta noissahan ei mitenkään eritelty montako eroista ja surmista oli ns. kantasuomalaisten ”matin ja maijan” jälkikasvujen tekosia ja moniko jo suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia. Ja tietenkin pitää ottaa huomioon kantasuomalaisten eromäärä vs. maahantulleiden määrä/väkivaltainen eromäärä.
Mutta kun tiedetään että näillä kunniaansa palauttavilla ainut mahdollisuus ”maineensa” puhdistamiseen on ex-puolison tappo, niin iso prosentti sitä myös yrittää....täytyy jatkaa faktan tarkastamista paremmalla aikaa.....
”Esimerkiksi vuonna 2017 kumppaninsa tai entisen kumppaninsa surmaamaksi joutui Suomessa 17 naista ja kaksi miestä.”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/085c ... e2e1cdaa1a
Mutta noissahan ei mitenkään eritelty montako eroista ja surmista oli ns. kantasuomalaisten ”matin ja maijan” jälkikasvujen tekosia ja moniko jo suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia. Ja tietenkin pitää ottaa huomioon kantasuomalaisten eromäärä vs. maahantulleiden määrä/väkivaltainen eromäärä.
Mutta kun tiedetään että näillä kunniaansa palauttavilla ainut mahdollisuus ”maineensa” puhdistamiseen on ex-puolison tappo, niin iso prosentti sitä myös yrittää....täytyy jatkaa faktan tarkastamista paremmalla aikaa.....
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Lainaus facen julkisesta päivityksestä, julkaisijan jätän pois.
Tekstistä mielestäni hyvin selviää se pieni ero kantiksen ja muslimimaan kasvatin välillä."Ex-vaimonsa kunniamurhaa yrittänyt mies ylpeili veriteollaan poliisille."
Olisi hyvä ymmärtää ettei tämä ole asia, joka muuttuu avoimilla ovilla ja vasemmiston rakkaudella. Se on syvälle pienestä asti opetettu ajatus siitä, mikä naisen asema on miehelle. Nainen on miehelle samatyyppinen omistettava kuin tavara, ilman oikeutta omiin itsenäsiin valintoihin, ilman oikeutta tasa-arvoon, eikä se syvälle iskostettu ajatus juurikaan muutu länismaissa.
Voi vain arvailla, miten moni nainen alistuu kuuniaväkivallan ja syvälle istutetun velvollisuuden vuoksi, ettei tule toimineeksi vastoin niitä oppeja, joista tuomiopäivänä on seurauksena helvetin tuli. Tähän ajatukseen kasvatetaan pienestä lapsesta asti, eikä se kasvatusmalli monestikkaan heikkene juurikaan länsimaissa, vaan peräti voimistuu, koska täällä on lähtömaita korkemapi riski livetä uskonnon opeista. Tiukalla kasvatuksella ja pelkojen mieleen iskostamisella pyritään estämään uskonnosta ja sen yhteisöstä pois kääntyminen. Tiukalla lapsesta asti aloitetulla kasvatuksella, sekä pakotettuina, valitettavasti monet naiset myös itse toistavat samaa oppia omille lapsilleen.
-
- Alokas
- Viestit: 2
- Liittynyt: Ma Loka 12, 2020 12:31 pm
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Ero kotimaiseen mieheen on se että kunnia tulee näillä aina ensimmäisenä, se menee kaiken muun edelle. Olen ollut töissä aikanaan useamman kanssa, vaikka tyyppi valehteli ja jäi siitä kiinni niin väitti kivenkovaan ettei ole tehnyt mitään. Sanat alkoivat aina " jumalan kautta tai allahin kautta ja perään en ole tehnyt näin. Kiinni jääminen jo pienestä asiasta olisi tavallaan kunnian menettämistä ja sen eteen oltiin valmiita möykkäämään, huutamaan ja solvaamaan toista osapuolta siihen asti kunnes asia joko unohdettiin tai pyydettiin anteeksi turhaa syytöstä. En siis ihmettele yhtään että nainen pitää tappaa kun tekee niin kunniattoman teon että haluaa eroon miehestä jonka omaisuutta käytännössä on ja joka joutuu kerta toisensa jälkeen pahoinpidellyksi kun katsoi toista miestä ja otetuksi aina kun miehellä tekee mieli.
Niin pitkään kun kunnia ja uskonto menee kaiken edelle on näille turha järjestää mitään valistusta tai kotouttamista. Ukilta isälle ja isältä pojalle periytynyt aivopesu on niin tiukassa ettei se lähde pois, kunnia puhdistetaan vaikka siitä olisi tiedossa kuoleman rangaistus. Kengän kuva perseeseen ja seuraavaan koneeseen, ei pitäisi olla mitään syytä miksi tämä ihmisjäte saisi jäädä tänne.
Niin pitkään kun kunnia ja uskonto menee kaiken edelle on näille turha järjestää mitään valistusta tai kotouttamista. Ukilta isälle ja isältä pojalle periytynyt aivopesu on niin tiukassa ettei se lähde pois, kunnia puhdistetaan vaikka siitä olisi tiedossa kuoleman rangaistus. Kengän kuva perseeseen ja seuraavaan koneeseen, ei pitäisi olla mitään syytä miksi tämä ihmisjäte saisi jäädä tänne.
- poikani
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 9987
- Liittynyt: Ti Heinä 05, 2011 8:50 pm
- Paikkakunta: ?? ???????
Re: Kunniamurhan yritys Kuopiossa - afgaanimies puukotti ex-vaimoaan
Minusta tuo on vähän asiaton kannanotto. Eivät nämä lentokoneella ansaitse matkustaa, kun merikontitkin on keksitty.Mustahurma kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 4:28 pmKengän kuva perseeseen ja seuraavaan koneeseen, ei pitäisi olla mitään syytä miksi tämä ihmisjäte saisi jäädä tänne.
????? ?? ??????.