Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

[Random]

Aikalailla samana näköjään pysyi. Tuleekohan ihan oikea linnareissu vai pääsevätkö esim. Ehdollisella tai yhdyskuntapalvelulla tms.? Joutasivat kyllä lusimaan ehdottomana vaikka pelsolla

Ai kaks vuotta ja kaks kuukautta yhdyskuntapalvelua ja kun sanotaan että tuomittiin vankilaan niin sinne ei mennä?

Sillonko oikeudessa tuomitaan vankilaan niin et sinä minnekään yhdyskuntapalveluun moneksi vuodeksi tai ehdollisilla mene vaan kuten sanotaan:vankilaan. Ymmärrätkö?

[Häkkisänky]

Aikalailla samana näköjään pysyi. Tuleekohan ihan oikea linnareissu vai pääsevätkö esim. Ehdollisella tai yhdyskuntapalvelulla tms.? Joutasivat kyllä lusimaan ehdottomana vaikka pelsolla

Ai kaks vuotta ja kaks kuukautta yhdyskuntapalvelua ja kun sanotaan että tuomittiin vankilaan niin sinne ei mennä?

Sillonko oikeudessa tuomitaan vankilaan niin et sinä minnekään yhdyskuntapalveluun moneksi vuodeksi tai ehdollisilla mene vaan kuten sanotaan:vankilaan. Ymmärrätkö?

Jees! Ois näköjään pitänyt tarkistaa finlexistä ennenku tänne aloin kirjotella. Sielä näytti lukevan, että Enintään kahdeksan kuukauden ehdoton rangaistus voidaan muuttaa yhdyskuntapalveluksi. Eli linnaan lähtee istumaan nämä venkulat.

[Pikimies]

Tuomio 24/101481
Rovaniemen hovioikeus
Asianumero R 22/898
Antamispäivä 12.01.2024

Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Oulun käräjäoikeus 07.10.2022 nro 139485
(liitteenä)
Asia Törkeä petos ym.
Vaatimukset hovioikeudessa

Valittajat
Timo Veikko Junttila
Jorma Henrikki Kortesoja

Vastapuolet
Aluesyyttäjä Petri Oulasmaa (vastavalittaja)
Oulaisten kaupunki (vastavalittaja)

Junttilan valitus
Junttila on katsoen syyllistyneensä kohdassa 1 avunantoon törkeään petokseen
vaatinut, että törkeällä petoksella saadun hyödyn ja aiheutetun vahingon määrä
alennetaan 800 000 euroksi ja että syyte enemmälti hylätään. Junttila on lisäksi
vaatinut, että syyte törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kohdassa 4
hylätään. Junttila on myös vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta joka
tapauksessa alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi, jonka ohessa voidaan
tuomita yhdyskuntapalvelua. Junttila on edelleen vaatinut, että hänen
Oulaisten kaupungille maksettavakseen tuomitun vahingonkorvauksen määrä
alennetaan 800 000 euroksi ja että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata
Oulaisten kaupungin oikeudenkäyntikulut tai että niiden määrää alennetaan.

Junttila on lausunut, että hän oli toiminnallaan mahdollistanut Jorma
Kortesojan toteuttaman perusteettomien tai ylisuurien laskujen tekemisen ja
laskuttamisen kaupungilta. Hän ei ollut tiennyt, kuinka paljon kaupungilta oli
laskutettu virheellisesti. Hän oli ollut vastuuvirkamiehenä vain käyttötalouteen
kuuluvissa laskuissa, investointeihin kuuluvien laskujen vastuuvirkamies oli
ollut toinen henkilö. Asiatarkastajan ja vastuuvirkamiehen velvoitteet olivat
osin päällekkäisiä ja osin ristiriitaisia eikä siten ollut selvää, vastasiko hän
myös investointikohteiden laskujen sisällöstä vai kuuluiko se
vastuuvirkamiehelle. Hän oli antanut Jorma Kortesojalle tiedon siitä, mihin
kohteeseen laskuja voi osoittaa, ja sen vuoksi seurannut kohteisiin
budjetoitujen varojen käyttöä ja riittävyyttä. Hänellä ja Jorma Kortesojalla ei
ollut ollut sopimusta varojen jakamisesta tai laskujen sisällöstä eikä siitä,
kuinka paljon varoja menettelyllä oli hankittu.

Kohtien 1 ja 4 syytteet perustuivat samaan menettelyyn, joten häntä ei tullut
tuomita petosrikoksen lisäksi virka-aseman väärinkäyttörikoksesta.

Junttila on lisäksi lausunut, että hän oli tunnustanut teon, jotta hänellä olisi
ollut mahdollisuus syyteneuvottelumenettelyyn. Ilman tunnustamista hänen
syyllisyydestään ei olisi ollut riittävästi näyttöä. Hän oli menettänyt tämän
asian vuoksi työpaikkansa ja hänellä oli ollut vaikeuksia työllistyä uudelleen.
Mainitut seikat oli otettava huomioon rangaistuksen mittaamisessa.

Ehdollinen noin yhden vuoden viiden kuukauden vankeusrangaistus oli
oikeudenmukaisessa suhteessa hänen tekoonsa ja sen vaikutuksiin. Lisäksi oli
otettava huomioon, että mikäli rangaistus määrättiin ehdolliseksi, hänellä olisi
mahdollisuus työllistyä ja maksaa hänen maksettavakseen tuomittavat
korvaukset.

Oulaisten kaupungille aiheutetun vahingon määräksi tuli katsoa hänen
syykseen luettavan vahingon määrä eli enintään 800 000 euroa.

Siinä tapauksessa, että aiheutetun vahingon määräksi katsottiin 800 000 euroa,
Oulaisten kaupungin oikeudenkäyntikululasku oli kokonaan perusteeton,
koska hän oli voittanut riidan kohteena olevan erimielisyyden kokonaan.
Mikäli hänen syykseen luettiin hänen myöntämäänsä suurempi määrä,
kysymyksessä oli osavoittotilanne.

Jorma Kortesojan valitus

Jorma Kortesoja on vaatinut, että hänen syykseen luetulla törkeällä petoksella
saadun hyödyn ja aiheutetun vahingon määrä alennetaan 800 000 euroksi ja
että syyte enemmälti hylätään. Jorma Kortesoja on lisäksi vaatinut, että hänelle
tuomittua vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja se määrätään
ehdolliseksi. Jorma Kortesoja on myös vaatinut, että hänen Oulaisten
kaupungille maksettavakseen tuomitun vahingonkorvauksen määrä alennetaan
800 000 euroksi ja että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata Oulaisten
kaupungin oikeudenkäyntikulut tai että niiden määrää ainakin alennetaan.
Jorma Kortesoja on vielä vaatinut, että vakuustakavarikon määrä alennetaan 900 000 euroksi.

Jorma Kortesoja on myöntänyt menetelleensä pääosin syytteen kohdassa 1
kuvatulla tavalla, mutta kiistänyt, että petoksella hankittu hyöty ja kaupungille
aiheutunut vahinko olisi ollut enemmän kuin 800 000 euroa. Jorma Kortesoja
on lisäksi myöntänyt kaupungin vahingonkorvausvaatimuksesta 800 000 euroa
viivästyskorkoineen rikoksen päättymisajankohdasta lukien

Jorma Kortesoja on lausunut, että vuosien 2011–2014 osalta syytteestä olisi
tullut tehdä paljon merkittävämpi vähennys perusteetta laskutetuista
työtunneista kuin mitä käräjäoikeus oli tehnyt. Myös vuodelta 2015 olisi
pitänyt vähentää perusteettomiksi katsottuja työtunteja. Kurottajatunteja olisi
pitänyt vähentää merkittävästi enemmän kuin käräjäoikeuden vähentämät 500
tuntia. Jorma Kortesoja on hyväksynyt, että vuosina 2019–2021 Ari
Matikaisen työajasta oli kulunut kurottajan käyttöön 25 prosenttia. Asiassa oli
riitaista se, kuinka paljon Matikaisen työajasta oli kulunut kurottajan käyttöön
vuosina 2015–2018. Matikaisen kurottajatyön osuus vuosina 2015–2018 oli
ollut enemmän kuin 25 prosenttia tämän työajasta ja vuosina 2012–2014
Matikaisen kurottajalla työskentelemä aika oli ollut enemmän kuin
30 prosenttia. Käräjäoikeus ei ollut ottanut huomioon, että kurottajatöitä olivat
Matikaisen lisäksi tehneet ainakin Mikko Viinikangas ja Matti Kortesoja sekä
mahdollisesti myös muut työntekijät. Myös heidän tekemänsä kurottajatunnit
olisi tullut vähentää syyttäjän hyötylaskelmasta. Jorma Kortesojan tekemän
oman työn määrä oli käräjäoikeudessa arvioitu liian vähäiseksi. Ylilaskutuksen
määrä oli enintään 800 000 euroa

Rangaistuksen mittaamisessa oli otettava huomioon, että rikoshyödyn ja
aiheutetun vahingon määräksi tuli katsoa enintään 800 000 euroa. Lisäksi
asiassa oli otettava huomioon, että Jorma Kortesoja oli maksanut rikoksen
kohteena olevista varoista täysimääräisesti tuloveron. Rangaistuksen
määräämisen osalta lähtökohdaksi tuli ottaa vahinkomäärä, josta oli
vähennetty Jorma Kortesojan maksama tulovero. Näin laskettu Jorma
Kortesojan tavoittelema hyöty oli korkeintaan 484 000 euroa tai
787 800 euroa, mikäli bruttovahingon määräksi katsottiin 1 300 000 euroa.
Hänelle tuomittu rangaistus tuli siten määrätä ehdolliseksi. Ottaen lisäksi
huomioon Jorma Kortesojan tunnustaminen ja asian sovinnollisen ratkaisun
hakeminen, hänelle tuomittava rangaistus tuli olla alle kahden vuoden
ehdollinen vankeusrangaistus. Lisäksi Jorma Kortesojan terveydentila oli
otettava huomioon rangaistuksen kohtuullistamisperusteena

Oulaisten kaupungille aiheutetun vahingon määräksi tuli katsoa Jorma
Kortesojan syyksi luettavan vahingon määrä eli enintään 800 000 euroa.
Viivästyskoron määräytymisen osalta Jorma Kortesoja on hyväksynyt
käräjäoikeuden lopputuloksen.

Vakuustakavarikon määrä tuli alentaa 900 000 euroksi, mikä vastasi
vahingonkorvauksen pääomaa korkoineen.

Siinä tapauksessa, että aiheutetun vahingon määräksi katsottiin 800 000 euroa,
Oulaisten kaupungin oikeudenkäyntikululasku oli kokonaan perusteeton,
koska Jorma Kortesoja oli voittanut riidan kohteena olevan erimielisyyden
kokonaan. Mikäli Jorma Kortesojan syyksi luettiin hänen myöntämäänsä
suurempi määrä, kysymyksessä oli osavoittotilanne.

Syyttäjän vastavalitus
Syyttäjä on vaatinut, että Junttilalle ja Jorma Kortesojalle tuomittuja
rangaistuksia korotetaan.

Syyttäjä on lausunut, että käräjäoikeuden katsoma kolmen vuoden
lähtökohtarangaistus oli liian alhainen. Ottaen huomioon tekokokonaisuus,
teon laatu ja sen erityispiirteinä virkatoimintasidos, teon pitkäkestoisuus ja
osatekojen määrä, Junttilalle ja Jorma Kortesojalle tuomittuja rangaistuksia
tuli korottaa. Käräjäoikeus oli antanut liian suuren rangaistusta lieventävän
vaikutuksen Junttilan ja Jorma Kortesojan tunnustamisille.

Oulaisten kaupungin vastavalitus
Oulaisten kaupunki (jäljempänä myös kaupunki) on vaatinut, että Junttilalle ja
Jorma Kortesojalle tuomittuja rangaistuksia korotetaan. Kaupunki on lisäksi
vaatinut, että Junttilan ja Jorma Kortesojan yhteisvastuullisesti kaupungille
maksettavaksi määrätylle 1 300 000 euron taloudelliselle vahingolle määrätään
maksettavaksi korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa
seuraavasti

- vuonna 2013 aiheutuneelle 50 442,15 euron vahingolle 31.12.2013 lukien
- vuonna 2014 aiheutuneelle 174 129,40 euron vahingolle 31.12.2014 lukien
- vuonna 2015 aiheutuneelle 164 809 euron vahingolle 31.12.2015 lukien
- vuonna 2016 aiheutuneelle 133 916 euron vahingolle 31.12.2016 lukien
- vuonna 2017 aiheutuneelle 139 000 euron vahingolle 31.12.2017 lukien
- vuonna 2018 aiheutuneelle 181 839,40 euron vahingolle 31.12.2018 lukien
- vuonna 2019 aiheutuneelle 190 728,65 euron vahingolle 31.12.2019 lukien
- vuonna 2020 aiheutuneelle 229 427,80 euron vahingolle 31.12.2020 lukien ja
- tammi–helmikuussa 2021 aiheutuneelle 35 707,60 euron vahingolle
28.2.2021 lukien.
Kaupunki on myös vaatinut, että Junttila ja Jorma Kortesoja velvoitetaan
yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut
hovioikeudessa viivästyskorkoineen.

Kaupunki on lausunut, että käräjäoikeuden Junttilalle ja Jorma Kortesojalle
tuomitsemat rangaistukset olivat liian lieviä. Tuomitut rangaistukset eivät
olleet oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten vahingollisuuteen ja
vaarallisuuteen, tekojen vaikuttimiin eivätkä rikoksista ilmenevään tekijöiden
syyllisyyteen. Syyttäjä oli jo seuraamuskannanotossaan ottanut tunnustamisen
rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. Junttila oli kaupungin
pitkäaikaisena virkamiehenä ja Jorma Kortesoja kaupungin pitkäaikaisena
yhteistyökumppanina törkeällä tavalla huomattavan pitkän ajan rikkoneet
lojaliteettivelvollisuutensa kaupunkia kohtaan ja aiheuttaneet mittavan
taloudellisen vahingon. Lisäksi asiassa oli otettava huomioon se, että koko asia
oli tullut ilmi Junttilasta ja Jorma Kortesojasta riippumattomista syistä.

Kaupunki on lisäksi lausunut, että korkolain 8 §:n nojalla tahallisella
rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle oli maksettava viivästyskorkoa
vahingon tapahtumasta lukien. Kaupungille oli aiheutunut vahinko kunkin
perusteettoman laskun maksuhetkellä. Kaupunki on hyväksynyt, että
käräjäoikeuden syyksilukemisessaan huomioon ottama vähennys kohdistetaan
kokonaisuudessaan vuosina 2012 ja 2013 aiheutettuun taloudelliseen
vahinkoon, mikä oli Junttilalle ja Jarmo Kortesojalle edullinen laskentatapa.

Syyttäjän vastaus Junttilan valitukseen
Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään ja Junttila velvoitetaan
yhteisvastuullisesti Jorma Kortesojan kanssa korvaamaan valtiolle
hovioikeudessa aiheutuneet todistelukustannukset. Syyttäjä on toissijaisesti
vaatinut, että Junttila tuomitaan rangaistukseen avunannosta törkeään
petokseen kohdassa 1 ja viimesijaisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta
kohdassa 4.

Syyttäjä on tekijäkumppanuuden osalta lausunut, että ylilaskuttamista koskeva
järjestely oli tapahtunut Junttilan aloitteesta tämän taloudellisten vaikeuksien
vuoksi. Junttila oli ollut aina tietoinen, kun hänen tarkastettavakseen tullut
Jorma Kortesojan lasku oli sisältänyt tekemätöntä työtä. Junttila oli antanut
ennakolta tietoa Jorma Kortesojalle siitä, mihin rakennushankkeisiin
perusteettomat laskut oli syytä ohjata. Ylilaskutus oli tapahtunut lukuisilla eri
laskuilla, ja ylilaskutuksen määrä oli ollut sellainen, ettei sitä ollut ollut helppo
havaita. Ylilaskutus oli aina kohdistettu sellaisiin kaupungin
rakennushankkeisiin, joihin myönnettyä määrärahaa oli ollut käytettävissä.
Junttilalla ja Jorma Kortesojalla oli ollut oma, teon eri vaiheiden
täytäntöönpanotoimiin nähden välttämätön ja tarkoin suunniteltu roolinsa ja
tehtävänsä. Junttilan osallisuus toiminnassa oli ollut niin keskeinen, että häntä
oli yhdessä Jorma Kortesojan kanssa pidettävä tekijänä.

Aiheutetun vahinkomäärän osalta syyttäjä on lausunut, että asiassa ei ollut
perusteita tehdä lisävähennyksiä käräjäoikeuden oikeaksi katsomasta
1 300 000 euron vahinkomäärästä.

unttilan virkavelvollisuuksien perusta ja sisältö ilmenivät riittävän
täsmällisesti rikoslain 40 luvun 7 §:stä, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoista annetun lain 17 §:stä, Oulaisten kaupungin
kaupunginhallituksen yleismääräyksistä ja kaupungin teknisen lautakunnan
päätöksistä. Virkarikoksen tahallisuutta ja tietoisuutta korostivat Junttilan
asiatarkastajan roolin lisäksi se, että Junttila oli koko syyteajan toiminut
kunnossapidon tulosalueen esimiehenä, kyseisten palveluiden tilaajana ja
kyseessä olevissa kohteissa kaupungin yhteyshenkilönä suhteessa toteuttajaan
eli Jorma Kortesojan yritykseen. Junttila oli tiennyt laskujen olevan erheelliset.

Se, että kaupungin talousarvioiden laadintaperusteet olivat Junttilan väittämin
tavoin puutteelliset, ja se, että talousarvio ei ollut ylittynyt, osoittaa tekojen
suunnitelmallisuutta, tarkkaa toteuttamista ja häikäilemättömyyttä.

Ottaen huomioon, että virka-aseman väärinkäyttöä koskevan tunnusmerkistön
suojeluobjektina oli virkatehtävien asianmukainen hoitaminen, Junttilan
menettely ei sisältynyt yksinomaan törkeän petoksen syyksilukemiseen.

Rangaistusseuraamuksen osalta syyttäjä on viitannut vastavalituksessa
lausumaansa ja katsonut, että aihetta Junttilalle tuomitun rangaistuksen
alentamiselle ei ollut.

Syyttäjän vastaus Jorma Kortesojan valitukseen

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään ja Jorma Kortesoja velvoitetaan
yhteisvastuullisesti Junttilan kanssa korvaamaan valtiolle hovioikeudessa
aiheutuneet todistelukustannukset.

Syyttäjä on lausunut, että käräjäoikeus oli ratkaissut asian oikein. Asiassa ei
ollut perusteita tehdä lisävähennyksiä käräjäoikeuden oikeaksi katsomasta
1 300 000 euron vahinkomäärästä.

Rangaistusseuraamuksen osalta syyttäjä on viitannut vastavalituksessa
lausumaansa ja katsonut, että aihetta Jorma Kortesojalle tuomitun
rangaistuksen alentamiselle ei ollut. Jorma Kortesojan terveydentilasta esitetyt
seikat eivät olleet laissa tarkoitetulla tavalla kohtuullistamisperuste. Verojen
maksamista ei voinut pitää sellaisena seikkana, että sillä olisi merkitystä
vastaajien tavoitteleman hyödyn tai kaupungille aiheutuneen vahingon määrää
arvioitaessa. Sillä ei myöskään ollut merkitystä seuraamusharkinnassa.

Vakuustakavarikon osalta syyttäjä on lausunut, että vahinkomäärän lisäksi
käräjäoikeus oli ottanut huomioon asiassa määrättävät korot, joten perusteita
vakuustakavarikon määrän alentamiselle ei ollut.

Oulaisten kaupungin vastaus Junttilan ja Jorma Kortesojan valituksiin
Oulaisten kaupunki on vaatinut, että valitukset hylätään ja viitannut
vastavalituksessa lausumaansa.

Junttilan vastaus syyttäjän ja kaupungin vastavalituksiin

Junttila on vaatinut, että vastavalitukset hylätään ja viitannut valituksessa
lausumaansa
Koska koko rikoksen tuottama hyöty perustui vastaajien myöntämisen ohella
ainoastaan koko aineistosta tehtyihin keskimääräisiin laskelmiin, korkoa ei
voitu määrittää muulla tavoin kuin käräjäoikeus oli tehnyt.

Jorma Kortesojan vastaus syyttäjän ja kaupungin vastavalituksiin
Jorma Kortesoja on vaatinut, että vastavalitukset hylätään ja viitannut
valituksessa lausumaansa.

[Pikimies]

Pääkäsittely
Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 21.–22.11.2023.
Pääkäsittelystä on laadittu erillinen pöytäkirja.

Todistelu hovioikeudessa

Hovioikeudessa on vedottu käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin
todisteisiin lukuun ottamatta todisteita numerot 5 ja 16 sekä uusina kirjallisina
todisteina lääkärinlausuntoihin 25.10.2022 ja 8.11.2023, lääkärintodistukseen
ja lääkemääräykseen 9.11.2023, irtisanomisilmoitukseen 7.9.2022, työsuhteen
päättämisilmoitukseen 21.4.2023 ja Tmi Rakennuspalvelu J. Kortesojan pitkiin
tuloslaskelmiin 2021–2021.

Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa Junttilaa ja Jorma
Kortesojaa sekä todistajina Tapio Kurttia, Hannu Tapio Yppärilää, Teijo
Uolevi Koskelaa, Ari Kalevi Matikaista, Aki Petteri Putilaa, Heikki Tapio
Viinikangasta ja Matti Johannes Kortesojaa.

Hovioikeuden ratkaisun perustelut
Näyttö
Hovioikeuden pääkäsittelyssä on vastaanotettu asiaan vaikuttavilta osin sama
todistelu kuin käräjäoikeudessa. Hovioikeudessa kuullut asianosaiset ja
todistajat ovat hovioikeuden pääkäsittelyssä kertoneet asian ratkaisemiseen
vaikuttavista seikoista olennaisilta osin vastaavasti kuin heidän kertomakseen
on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. Junttila ja Jorma Kortesoja ovat
kertoneet myös terveydentilaansa koskevista seikoista sekä asian saaman
julkisuuden vaikutuksista heidän elämäänsä.

Jorma Kortesoja on lisäksi hovioikeudessa kertonut, että niissä tilanteissa, kun
kurottaja oli ollut työmaalla valmiudessa työntekijän tehdessä muita työmaan
töitä, hän oli laskuttanut kyseiseltä ajalta vain kurottajan tuntihinnan, ja ettei
hän sen lisäksi ollut tuolta ajalta laskuttanut miestyön tuntihintaa lainkaan.

Näytön arviointi ja johtopäätökset
Lähtökohta
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä ne seikat, joihin hänen
rangaistusvaatimuksensa perustuu. Jotta syyte voidaan lukea Junttilan tai
Jorma Kortesojan syyksi, edellyttää se, että heidän syyllisyydestään ei jää
varteenotettavaa epäilyä

Syyte pohjautuu rikostarkastaja Kurtin tekemään laskelmaan, joka perustuu
Rakennuspalvelu J. Kortesojan (jäljempänä yhtiö) työntekijöilleen maksamien
työtuntien määrän ja yhtiön kaupungilta laskuttamien työ- ja kurottajatuntien
vertailuun ja vastaamattomuuteen. Todistajana kuultu rikostarkastaja Kurtti on
selvittänyt asiaa yhtiön kirjanpidon kautta ja tehnyt laskelmat ylilaskutuksen
määrästä. Syytteessä Junttilan ja Jorma Kortesojan on väitetty erehdyttäneen
kaupunkia suorittamaan perusteettomia maksueriä yhtiölle yhteensä
1 516 694,79 euroa. Mainitusta määrästä käräjäoikeus on lukenut Junttilan ja
Jorma Kortesojan syyksi 1 300 000 euroa. Hovioikeudessa on kysymys siitä,
onko syyksi luettava määrä katsottava tätä pienemmäksi, asian oikeudellisesta
arvioinnista ja rangaistuksen mittaamisesta sekä vahingonkorvauksen määristä
ja viivästyskoroista.

Yhtiön työntekijöiden tekemät työtunnit kaupungin rakennushankkeissa

Rikostarkastaja Kurtin laskelma ja siten myös syyte perustuu yhtiön kolmen
työntekijän eli Matikaisen, Putilan ja Koskelan tekemiin töihin kaupungin
kohteissa. Jorma Kortesojan mukaan myös muita henkilöitä oli työskennellyt
kaupungin kohteissa.

Hovioikeudessa todistajina kuultujen Matikaisen, Putilan ja Koskelan
kertomuksista ilmenee, että pääsääntöisesti vain he olivat työskennelleet
yhtiön työntekijöinä kaupungin kohteissa. Muiden työntekijöiden työskentely
oli ollut pienimuotoista ja pikemminkin tuuraustyyppistä tai
kesälomatyöskentelyä. Viinikankaan tai Matti Kortesojan kertomusten
perusteella edellä mainittua ei ole syytä arvioida toisin. Jorma Kortesojan
käräjäoikeusvaiheessa löytämät muiden kuin Matikaisen, Putilan ja Koskelan
tuntilaput yhteensä 5 189 työtuntia on otettu huomioon syytteen
teonkuvauksessa. Käräjäoikeus on tämän lisäksi arvioinut, että yhtiön
työntekijät ovat vuosina 2012–2021 tehneet kaupungin kohteissa 4 000 tuntia
enemmän töitä verrattuna siihen, mihin syyte on perustunut.

Kun otetaan huomioon edellä todetut todistelusta ilmenneet seikat kaupungin
kohteissa työskennelleistä työntekijöistä, hovioikeus katsoo, että
käräjäoikeuden johtopäätöstä yhtiön työntekijöiden tekemistä työtunneista
kaupungin rakennushankkeissa ei ole syytä arvioida toisin kuin käräjäoikeus
on tehnyt.

Kurottajatunteja koskeva arviointi

Matikaisen, Putilan, Koskelan ja Junttilan kertomuksista ilmenee, että
pääsääntöisenä kurottajakuskina kaupungin työmailla on ollut Matikainen,
mihin seikkaan myös syytteen pohjana oleva Kurtin laskelma on pohjautunut.
Esitetyn näytön perusteella myös Koskela ja Jorma Kortesoja ovat käyttäneet
kurottajaa, mutta heidän ajamiensa kurottajatuntien määrä on kuitenkin
esitetyn näytön perusteella ollut hyvin vähäinen, kuten myös Jorma Kortesojan
työnjohtoa koskeneet tehtävät. Käräjäoikeuden johtopäätöstä Jorma Kortesojan
oman työn osuudesta, määrältään 5 000 euroa, ei siten ole aihetta arvioida
toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt.

Rikostarkastaja Kurtti on laskenut Matikaisen kurottajatuntien prosentuaalista
osuutta tämän kokonaistyöajasta vuosilta 2019 ja 2020 sekä tammikuulta 2021
siltä osin kuin hänellä on ollut käytössään tämän tuntilistat. Tuon laskelman
perusteella Matikaisen kurottajatuntien prosentuaalinen osuus tämän
kokonaistyötunneista on ollut 20 prosenttia. Kurtin laskelma ja myös syyte
perustuu kuitenkin vastaajien edun mukaisesti 25 prosenttiosuuden mukaiseen
kurottajatyönosuuteen. Lisäksi käräjäoikeus on arvioinut Matikaisen
kurottajatyön prosentuaaliseksi osuudeksi 30 prosenttia vuosina 2012–2014.

Matikainen on häntä hovioikeudessa kuultaessa arvioinut, että eri vuosina
hänen tekemänsä kurottajatyön prosentuaalinen osuus on pysynyt kutakuinkin
samana kuin vuosina 2019, 2020 ja alkuvuonna 2021.

Edellä lausuttu huomioon ottaen kurottajatyön prosentuaalista osuutta ei ole
aihetta arvioida suuremmaksi kuin käräjäoikeus on tehnyt.

Asiassa on kysymys myös siitä, onko yhtiöllä ollut oikeus laskuttaa
kurottajatunneista niissä tilanteissa, kun kurottajalla ei ole tehty varsinaista
nostotyötä ja kun kurottaja on ollut niin sanotusti varalla. Asiassa esitetty
todistelu on osoittanut, että esimerkiksi niin sanotuilla huputetuilla
kattotyömailla on voinut olla tarkoituksenmukaista, että kurottaja on ollut
käytettävissä koko ajan. Tällaisia työmaita on kuitenkin ollut vain vähäisissä
määrin. Näin ollen hovioikeus käräjäoikeuden perustelut hyväksyen katsoo,
että joissain tilanteissa yhtiöllä on voinut olla oikeus laskuttaa myös kurottajan
seisonta-ajalta.

Käräjäoikeus on arvioinut, että yhtiöllä on ollut peruste laskuttaa kurottajan
käytettävissä olemisesta 500 tuntia, minkä perusteella käräjäoikeus on
vähentänyt syytteessä väitetystä vahingon määrästä keskimääräisen kurottajan
tuntihinnan perusteella 22 250 euroa. Hovioikeus toteaa, että oikein laskettuna
määrän tulisi olla 25 250 euroa. Jorma Kortesoja on hovioikeudessa kertonut,
että niissä tilanteissa, kun kurottaja oli ollut työmaalla valmiudessa, hän oli
laskuttanut kyseiseltä ajalta vain kurottajan tuntihinnan mukaisesti eikä hän
sen lisäksi ollut laskuttanut tuolta ajalta työntekijän tuntihintaa lainkaan.
Tähän nähden hovioikeus katsoo, että käräjäoikeus on riittävissä määrin
ottanut huomioon kurottajan varallaolosta aiheutuneet kustannukset aiheutetun
vahingon määrää vähentävästi.

Edellä mainittuihin seikkoihin nähden käräjäoikeuden johtopäätöstä
kurottajatyön prosentuaalisesta osuudesta, kurottajatuntien määrästä,
kurottajan valmiusajan perustellusta laskuttamisesta ja sen määrästä sekä
kustannusta Jorma Kortesojan oman työn osuudesta ei ole aihetta arvioida
toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt.

Kokonaisarvio ja yhteenveto

Edellä todetusta laskuvirheestä johtuen syytteessä väitetystä vahingosta on
käräjäoikeuden tekemien laskelmien perusteella vähennettävä 147 115,82
euron asemesta 150 115,82 euroa. Ottaen kuitenkin huomioon, että
käräjäoikeus on arvioon perustuvien laskelmien lisäksi vastaajien eduksi
vähentänyt perusteettoman laskutuksen määrää 52 884,20 eurolla, hovioikeus
hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että perusteettoman
laskutuksen kokonaismäärä on ollut 1,3 miljoonaa euroa.

Siltä osin kuin asiassa on kysymys tekijäkumppanuudesta kohdassa 1 ja
syytekohdasta 4, hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perustelut.
Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun ja sen
perustelut näytön arvioinnin ja oikeudellisen arvioinnin osalta.

Rangaistusseuraamus
Rikoslain 6 luvun 3 §:n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava
huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat
perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistuksen mittaamisessaRikoslain 6 luvun 3 §:n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava
huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat
perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavia seikkoja ovat mainitun 6 luvun 4–8 §:n perusteet sen ohella, mitä muualla laissa säädetään. Edelleen 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on
mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen
vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta
ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Kun määrätään rangaistusta talousrikoksista, ovat rikoksella tavoiteltu hyöty ja
aiheutettu vahinko keskeisiä perusteita rikoksen vahingollisuuden ja
vaarallisuuden arvioinnissa. Keskeistä nyt kysymyksessä olevan rikoksen
rangaistuksen mittaamisessa siten on, että rikoksella on aiheutettu kaupungille
1,3 miljoonan euron vahinko, joskin Junttilan ja Jorma Kortesojan teosta
itselleen saama hyöty on ollut mainittua vähäisempi. Jorma Kortesoja on
lisäksi maksanut omasta osuudestaan tuloveron

unttilan ja Jorma Kortesojan menettely on kuitenkin jatkunut noin kymmenen
vuoden ajan ja se on sisältänyt lukuisia erillisiä rikoksentekopäätöksiä. Teossa
on käytetty hyväksi Junttilan luottamuksellista asemaa kaupungin
virkamiehenä. Junttila on vastannut toimialueensa ja siten myös
Rakennuspalvelu J. Kortesojan laskujen asiatarkastuksesta ja vuosina
2010–2012 myös hyväksynnästä. Junttilan virassaan saama tieto kaupungin
hankkeisiin käytettävissä olleista määrärahoista on mahdollistanut sen, että
hankkeisiin osoitettu määräraha ei ole ylittynyt, mikä osaltaan on estänyt
rikoksen ilmitulon. Edellä todetut seikat huomioon ottaen tekotapaa on
pidettävä erityisen moitittavana.

Kun teon moitittavuuden ja suunnitelmallisuuden lisäksi otetaan huomioon
rikoksella aiheutettu vahinko 1,3 miljoonaa euroa ja toisaalta myös Junttilan ja
Jorma Kortesojan rikoksella tavoittelema hyöty, käräjäoikeuden rangaistuksen
mittaamisen lähtökohdaksi ottamaa kolmen vuoden vankeusrangaistusta ei ole
aihetta arvioida toisin.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava lieventämisperusteen eli tässä tapauksessa
rikoksen selvittämisen edistämisen sekä kohtuullistamisperusteen eli asian
saaman julkisuuden, Junttilan ja Jorma Kortesojan terveydentilan sekä muiden
henkilökohtaisten olojen vaikutusta rangaistuksen mittaamiseen.

Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan 2023:19 (kohta 13) todennut
yhdenvertaisuuden kannalta tärkeäksi sen, ettei vastaajan asiallisesti
samanlainen toiminta rikoksen selvittämiseksi johda merkittävästi erilaiseen
rangaistukseen pelkästään sillä perusteella, onko asiaa käsitelty
tunnustamisoikeudenkäynnissä vai ei. Sen vuoksi Korkein oikeus on katsonut,
että rikoksen selvittämistä koskevan lieventämisperusteen vaikutus voi
yksittäistapauksessa olla samaa suuruusluokkaa kuin rangaistuksen alennus
tunnustamisoikeudenkäynnissä. Näin voi olla erityisesti silloin, kun tekijän
oma-aloitteinen ja aktiivinen pyrkimys rikoksensa selvittämiseen on
aikaansaanut merkittäviä prosessisäästöjä rikoksen selvittämisessä
esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Asiassa on riidatonta, että Junttila ja Jorma Kortesoja ovat esitutkinnassa
tunnustaneet tekonsa tilanteessa, jossa heidän käsityksensä on ollut, että
kysymyksessä oleva asia käsiteltäisiin tunnustamisoikeudenkäynnissä.
Riidatonta myös on, että kaupunki ei oikeutetusti ole ollut halukas sopimaan
asiaa. Ottaen huomioon, että Junttila ja Jorma Kortesoja ovat tunnustaneet
menettelynsä laajassa rikosasiassa arvioidun vahingon määrää lukuun
ottamatta, hovioikeus katsoo, että Junttilan ja Jorma Kortesojan tunnustaminen
on osaltaan helpottanut ja nopeuttanut asian tutkintaa ja myös rajoittanut
oikeudenkäynnin laajuutta. Näin ollen hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoo, että Junttilan ja Jorma Kortesojan tunnustaminen on otettava huomioon
rangaistusta lieventävänä seikkana. Edellä todettuun nähden ja kun otetaan
huomioon Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu 2023:19, käräjäoikeuden
arvioimaa tunnustamisen vaikutusta rangaistuksen lieventämisen osalta ei ole
syytä arvioida toisin.

Hovioikeus lisäksi toteaa, että rikos on kohdistunut Oulaisten kaupunkiin ja
tekijöinä on ollut kaupungin virkamies sekä kaupungin pitkäaikainen
sopimuskumppani eri rakennus- ja kunnossapitohankkeissa. Tähän nähden nyt
kysymyksessä olevan kaltaisen petosrikoksen käsittely julkisuudessa ei ole
ollut ennakoimatonta. Asiassa ei ole väitetty, että asian saama julkisuus olisi
ollut rikoksen laatuun nähden poikkeuksellista tai kohtuutonta. Myöskään
asian paljastumisen vaikutus Junttilan ja Jorma Kortesojan maineeseen
pienellä paikkakunnalla ei ole ollut ennakoimaton seuraus. Rikoksen ilmitulon
myötä Junttila on menettänyt työpaikkansa, hänellä on ollut vaikeuksia
työllistyä uudelleen ja Jorma Kortesoja on määrätty liiketoimintakieltoon,
mitkä eivät rikoksen laatu huomioon ottaen ole olleet ennakoimattomia
seurauksia. Mainittuja seikkoja ei siten tässä tapauksessa tule ottaa huomioon
rangaistusta kohtuullistavina seikkoina.

Vaikka on varsin ymmärrettävää, että asialla on ollut vaikutusta Junttilan ja
Jorma Kortesojan terveydentilaan, Junttilan ja Jorma Kortesojan
terveydentilastaan esittämät seikat eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne tulisi
ottaa huomioon rangaistusta kohtuullistavina seikkoina.

Kaikkia edellä rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja arvioituaan
hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta ei ole aihetta
muuttaa.

Korvausvelvollisuus
Korkolain 8 §:n mukaan tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon
korvaukselle viivästyskorkoa on maksettava vahingon tapahtumisesta lähtien.

Hovioikeus toteaa, että kaupungille aiheutetun vahingon määrä on aiheutettu
useilla erillisillä perusteettomilla laskuilla. Kaupungille aiheutetun vahingon
vuosittainen määrä on kohdistettu kullekin vuodelle syytteen teonkuvauksen
mukaisella tavalla. Kaupunki on hyväksynyt, että asiassa tehtävät vähennykset
vahingon määrästä kohdistetaan varhaisimpien vuosien pääomiin ja vaatinut,
että korvaukselle määrättävä korko määrätään alkavaksi kunkin vuoden
viimeisestä päivästä lukien, vaikkakin kaupungille aiheutunut vahinko on
syntynyt kunkin perusteettoman maksun maksuhetkellä. Sen vuoksi ja ottaen
huomioon korkolain 8 § hovioikeus tuomitsee viivästyskoron maksettavaksi
kunkin vuoden viimeisestä päivästä lukien.

Vakuustakavarikko
Asian lopputulos ja korvausvastuun määrä huomioon ottaen hovioikeus
katsoo, että Junttilan ja Jorma Kortesojan omaisuuteen kohdistuva
vakuustakavarikko on pidettävä voimassa, kunnes vahingonkorvaus on
maksettu, sen perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai asiasta toisin
määrätään.

Junttilan puolustajan palkkio käräjäoikeudessa
Junttilalle on määrätty puolustaja. Koska hänellä ei olisi oikeutta oikeusapuun,
käräjäoikeus on velvoittanut Junttilan korvaamaan valtiolle sen varoista
varatuomari Seppo Pirttikoskelle maksetun palkkion viivästyskorkoineen.
Ottaen huomioon oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 § ja
korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohta Junttila on vapautettava velvollisuudesta
maksaa valtiolle viivästyskorkoa hänen maksettavakseen määrätystä
puolustajanpalkkiosta.

Todistelukustannukset hovioikeudessa
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:n 1 momentin
nojalla Junttila ja Jorma Kortesoja ovat yhteisvastuullisesti velvolliset
korvaamaan valtiolle sen varoista Kurtille, Yppärilälle, Koskelalle,
Matikaiselle ja Putilalle maksetut todistelukustannukset hovioikeudessa.

Koska Jorma Kortesoja olisi oikeutettu saamaan oikeusapua ilman
omavastuuosuutta, hänen todistajiksi nimeämiensä Viinikankaan ja Matti
Kortesojan todistelusta aiheutuneet kustannukset on jätettävä valtion
vahingoksi.

Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa

Oulaisten kaupunki on vaatinut, että Junttila ja Jorma Kortesoja velvoitetaan
maksamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa
9 051,76 euroa viivästyskorkoineen. Junttila ja Jorma Kortesoja ovat
myöntäneet kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hovioikeudessa
määrältään oikeaksi.

Kaupunki on voittanut valituksensa pääosin sekä vastauksensa kokonaan
Junttilaan ja Jorma Kortesojaan nähden. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain 9 luvun 8 §:n 2 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21
luvun 3 §:n ja 16 §:n nojalla Junttila ja Jorma Kortesoja ovat
yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan kaupungille sen
oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa vaaditun mukaisesti.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:n nojalla Junttila
on velvollinen korvaamaan valtiolle hänen puolustajalleen valtion varoista
hovioikeudessa maksetun palkkion.

Hovioikeuden ratkaisu

Hovioikeuden ratkaisu on tuomiolauselmissa.

[Pikimies]

Rovaniemen hovioikeus
Tuomiolauselma
Vastaaja
Timo Veikko Junttila 090368-xxxx

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon
Korvausvelvollisuus
Timo Junttila ja Jorma Kortesoja velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan
Oulaisten kaupungille petoksella aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta
yhteensä 1 300 000 euroa seuraavasti:
- vuonna 2013 aiheutunut taloudellinen vahinko 50 442,15 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien
- vuonna 2014 aiheutunut taloudellinen vahinko 174 129,40 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2014 lukien
- vuonna 2015 aiheutunut taloudellinen vahinko 164 809 euroa korkolain 4 §:n
1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2015 lukien
- vuonna 2016 aiheutunut taloudellinen vahinko 133 916 euroa korkolain 4 §:n
1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2016 lukien
- vuonna 2017 aiheutunut taloudellinen vahinko 139 000 euroa korkolain 4 §:n
1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2017 lukien
- vuonna 2018 aiheutunut taloudellinen vahinko 181 839,40 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2018 lukien
- vuonna 2019 aiheutunut taloudellinen vahinko 190 728,65 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2019 lukien
- vuonna 2020 aiheutunut taloudellinen vahinko 229 427,80 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2020 lukien ja
- tammi-helmikuussa 2021 aiheutunut taloudellinen vahinko 35 707,60 euroa
korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2021 lukien.

Timo Junttila vapautetaan velvollisuudesta maksaa viivästyskorkoa hänen
käräjäoikeudessa maksettavakseen määrätyn puolustajan palkkion
16 038,16 euroa osalta.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot
Valtion varoista maksetaan varatuomari Seppo Pirttikoskelle palkkioksi
Timo Junttilan puolustamisesta hovioikeudessa valituksen ja vastauksen
laatimisesta sekä asiaan valmistautumisesta ilmoitetun 25,75 tunnin
ajankäytön perusteella 2 832,50 euroa, matka-ajan 4,5 tunnin ajankäytön
perusteella 495 euroa, pääkäsittelyn 10 tunnin keston perusteella 1 100 euroa
ja yhden tunnin jälkitoimista 110 euroa sekä korvauksena matkakuluista
180,20 euroa ja majoituskuluista 364 euroa sekä arvonlisäveron määrä
1 219,61 euroa, yhteensä 6 301,31 euroa.

Timo Junttila velvoitetaan korvaamaan valtiolle hänen puolustajalleen
maksetut määrät, yhteensä 6 301,31 euroa.

Timo Junttila ja Jorma Kortesoja velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan
valtiolle todistelukustannukset hovioikeudessa 562,26 euroa.

Muu lausunto
Timo Junttilan omaisuutta koskeva Oulun käräjäoikeuden 17.6.2021
määräämä, kaupungin vahingonkorvaussaatavan maksamisen vakuudeksi
määrätty vakuustakavarikko (PK 21/2032) määrätään pidettäväksi edelleen
voimassa 1 500 000 euron määrää vastaavasti, kunnes vahingonkorvaus on
maksettu, sen perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai asiasta toisin
määrätään.

[Pikimies]

Rovaniemen hovioikeus
Tuomiolauselma
Vastaaja Jorma Henrikki Kortesoja 260960-xxxx

Muutos käräjäoikeuden tuomioon
Korvausvelvollisuus

Timo Junttila ja Jorma Kortesoja velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan
Oulaisten kaupungille petoksella aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta
yhteensä 1 300 000 euroa seuraavasti:
- vuonna 2013 aiheutunut taloudellinen vahinko 50 442,15 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien
- vuonna 2014 aiheutunut taloudellinen vahinko 174 129,40 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2014 lukien
- vuonna 2015 aiheutunut taloudellinen vahinko 164 809 euroa korkolain 4 §:n
1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2015 lukien
- vuonna 2016 aiheutunut taloudellinen vahinko 133 916 euroa korkolain 4 §:n
1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2016 lukien
- vuonna 2017 aiheutunut taloudellinen vahinko 139 000 euroa korkolain 4 §:n
1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2017 lukien
- vuonna 2018 aiheutunut taloudellinen vahinko 181 839,40 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2018 lukien
- vuonna 2019 aiheutunut taloudellinen vahinko 190 728,65 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2019 lukien
- vuonna 2020 aiheutunut taloudellinen vahinko 229 427,80 euroa korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2020 lukien ja
- tammi-helmikuussa 2021 aiheutunut taloudellinen vahinko 35 707,60 euroa
korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2021 lukien.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Valtion varoista maksetaan asianajaja Olli Siposelle palkkioksi Jorma
Kortesojan puolustamisesta hovioikeudessa valituksen ja vastauksen
laatimisesta sekä asiaan valmistautumisesta ilmoitetun 34,25 tunnin
ajankäytön perusteella 3 767,50 euroa, pääkäsittelyn 10 tunnin keston
perusteella 1 100 euroa ja yhden tunnin jälkitoimista 110 euroa sekä
arvonlisäveron määrä 1 194,60 euroa, yhteensä 6 172,10 euroa, mikä määrä jää
Jorma Kortesojan taloudelliset olot huomioon ottaen valtion vahingoksi.

Timo Junttila ja Jorma Kortesoja velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan
valtiolle todistelukustannukset hovioikeudessa 562,26 euroa.

Muu lausunto
Jorma Kortesojan omaisuutta koskeva Oulun käräjäoikeuden 18.5.2021
määräämä, kaupungin vahingonkorvaussaatavan maksamisen vakuudeksi
määrätty vakuustakavarikko (PK 21/1607) määrätään pidettäväksi edelleen voimassa 1 500 000 euron määrää vastaavasti, kunnes vahingonkorvaus on
maksettu, sen perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai asiasta toisin
määrätään.

[Pikimies]

Siinäpä edellisissä viesteissä hovioikeuden tuomio. Mikä lienee mahdollisuus saada valituslupa korkeimpaan oikeuteen jos sitä lähdetään edes hakemaan?

[Pikimies]

Tämä tapaus alkaa olemaan oikeuskäsittelyn osalta ohi, kun valituslupaa korkeimpaan oikeuteen ei tullut. Ihmeen nopeaa tämä päätös tuli, kun valituksen hakuaika loppui 12.3 ja korkeimman oikeuden sivuilla on, että valituslupahakemusten käsittely kestää keskimäärin 4-6 kuukautta.

https://www.pyhajokiseutu.fi/korkein-oi ... al/6286275

Ylilaskutuksesta syytetyt Timo Junttila ja Jorma Kortesoja hakivat korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Rovaniemen hovioikeuden tammikuussa antamaan tuomioon.

Korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen. Oulaisten kaupunki ei hakenut asiasta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Oulun käräjäoikeus totesi tammikuussa annetussa tuomiossa, että Oulaisten kaupungin kiinteistöpäällikkönä työskennellyt Timo Junttila ja kaupungille kunnossapitotehtäviä tehnyt yrittäjä Jorma Kortesoja syyllistyivät törkeään petokseen. Junttila sai lisäksi tuomion virka-aseman väärinkäytöstä. Molemmat tuomittiin 2 vuoden ja 2 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Oikeuden mukaan tuomitut erehdyttivät Oulaisten kaupungin maksamaan ylisuuria ja osin perusteettomia laskuja, jotka liittyvät kaupungin kiinteistöjen kunnossapitoon. Junttila ja Kortesoja määrättiin maksamaan kaupungille ylilaskutuksesta aiheutuneet 1,3 miljoonan euron vahingot.

Junttila ja Kortesoja valittivat tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen. He vaativat, että korvattavaksi määrätty summa alennetaan 800 000 euroon. Lisäksi he vaativat, että tuomiot lievennetään ja vankeusrangaistukset muutetaan ehdollisiksi.

Vastaavasti syyttäjä ja Oulaisten kaupunki vaativat rangaistusten koventamista hovioikeudelta. Kaupunki vaati myös, että viivästyskorkojen ajankohdat tarkistetaan.

Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden ratkaisua tuomioista, rangaistuksista tai korvaussummasta ei ole syytä muuttaa. Hovioikeuden mielestä noin kymmenen vuoden ajan jatkunut menettely on sisältänyt lukuisia erillisiä rikoksentekopäätöksiä ja tekotapa on ollut erityisen moitittava. Hovioikeus tarkensi ainoastaan viivästyskorkojen alkamisen ajankohtia.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio asiassa ei ole lainvoimainen.

Tässä nyt kiinnostaa, että millon tämä hovioikeuden tuomio saa lopullisen lainvoiman ja millon kaksikolle tulee lähtö kalterien taakse?

Määrättyjen korvausten maksu kai etenee siten, että ulosottomies alkaa myymään pois takavarikossa olevaa omaisuutta?