Entinen sisäministeri Ohisalo sanoi vuonna 2020, ettei Suomi ole Ruotsin tiellä – Tätä mieltä hän on asiasta nyt
Vihreiden Ohisalo on valmis kannattamaan monia nykyhallituksen ajamia ”kovia keinoja” jengirikollisuuden torjumiseksi.
ENTINEN sisäministeri, kansanedustaja
Maria Ohisalo (vihr) sanoo, että jengirikollisuuden tilanne on muuttunut Suomessa viime vuosina ja vaatii asian korjaamiseksi tiukkoja toimia.
Ohisalo kertoo HS:n haastattelussa, miksi vielä vuonna 2020 sanoi, ettei Suomi ole ”Ruotsin tiellä”.
- Ohisalo.jpg (42.27 KiB) Katsottu 1578 kertaa
Tällä viikolla kerrottiin, että poliisi on ottanut kiinni yli 30 henkilöä Suomen ja Ruotsin välisessä jengitutkinnassa.
Kansainvälisesti johdettu huumeorganisaatio on levittänyt maahan vahvoja huumausaineita ja liittyy tiiviisti ruotsalaiseen rikollisjengiin.
UUDET tiedot ovat nostaneet keskusteluun jälleen, onko Suomi ajautumassa Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen. Ruotsissa on viime aikoina tapettu useita ihmisiä tilanteissa, joiden uskotaan liittyvän jengien välienselvittelyihin.
Esimerkiksi sisäministeri
Mari Rantanen (ps) ja oikeusministeri
Leena Meri (ps) ovat sanoneet, että Suomen on otettava Ruotsin tilanteesta oppia ja varauduttava.
Samalla keskusteluun ovat nousseet aiemman sisäministerin, vihreiden Ohisalon puheet vuodelta 2020. Ohisalo kiisti tuolloin ”Ruotsin tien” esimerkiksi viestipalvelu X:ssä.
”Perussuomalaisten Jussi Halla-aho väittää, että Suomi on ’Ruotsin tiellä’ nuorten väkivaltarikollisuuden kasvussa. Väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa”, Ohisalo aloitti pitkän twiittiketjunsa aiheesta.
Onko jengirikollisuuden torjuminen otettu Suomessa aiemmin tarpeeksi vakavasti?
”Kyllä minun mielestäni on”, Ohisalo sanoo nyt. Hän kuitenkin lisää, että uudessa tilanteessa toimia tarvitaan lisää.
OHISALO toimi sisäministerinä vuosina 2019–2021. Hän vetoaa siihen, että poliisi toi huolen katujengeistä esiin poliittisille päättäjille vasta vuonna 2021.
Tuolloin Ohisalo itsekin sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa olevansa valmis ajamaan kovia keinoja.
”Sen vuoden aikana käytiin poliisin kanssa paljon keskusteluja siitä, että he olivat tunnistaneet uudenlaista jengiytymistä ja uudenlaista jengirikollisuutta.”
Jälkikäteen porua on syntynyt myös keväällä 2021 julkaistusta hallituksen selonteosta, joka käsitteli sisäistä turvallisuutta. Siinä ei puhuttu katujengien uhasta juuri lainkaan. Järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä viitattiin lähinnä moottoripyöräjengeihin.
Vielä tuossa selonteossa poliisi ei nähnyt tarpeelliseksi nostaa katujengejä esiin, Ohisalo sanoo.
”Nyt on ihan selvää, että tilanne on muuttunut.”
OHISALO on valmis kannattamaan monia nykyhallituksen ajamia ”kovia keinoja” jengirikollisuuden torjumiseksi.
Hallitus aikoo esimerkiksi kiristää törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistusta ja tehdä luvattoman aseen kantamisesta yleisellä paikalla rangaistavaa. Hallitus kiristää rangaistuksia myös vaarallisten esineiden hallussapidosta.
Ohisalo sanoo käynnistäneensä pohjatyötä näiden eteen jo sisäministerinä. Nyt hän kuuluu eduskunnassa lakivaliokuntaan, jossa toimia todennäköisesti käsitellään.
”Uskon, että näille voi löytyä hyvin helposti eduskunnan iso enemmistö, ei vain hallituksen tuki.”
Ohisalo pitää lähtökohtaisesti kannatettavina myös rikostiedustelun mahdollistamista, jengeihin rekrytoivien aikuisten rangaistusten koventamista ja katujengiin kuulumisen säätämistä rangaistuksen koventamisperusteeksi. Lopullisen kannan ratkaisevat valmiit lakiesitykset.
MIKSI kovia toimia ei otettu käyttöön jo viime hallituskaudella? Ohisalo sanoo, että tarve nousi vasta hallituskauden puolivälissä.
”Oikeusministeriön lainvalmisteluputki oli kaikkien saamieni viestien perusteella niin tukossa ja täynnä, ettei heillä ollut mahdollisuuksia aloittaa tällaisten valmistelemista.”
Ohisalon jälkeen sisäministerinä toimi
Krista Mikkonen (vihr). Oikeusministerinä toimi
Anna-Maja Henriksson (r).
Ohisalon mielestä viime hallitus ei kuitenkaan ollut toimeton jengirikollisuuden torjumisessa. Hän nostaa esiin esimerkiksi rahoituksen lisäämisen koulutukseen, nuorisotyöhön, poliisille ja koko oikeusketjulle.
TOISAALTA Ohisalo pitää nykyhallituksen toimia ristiriitaisina.
Hän pelkää, että hallituksen ajamat leikkaukset esimerkiksi sosiaaliturvaan ja lastensuojeluun lisäävät köyhyyttä, eriarvoisuutta ja nuorten näköalattomuutta.
”Sillä on aivan varmasti vaikutuksia myös siihen, miten lapset ja nuoret voivat kodeissa. Ja tarttuvatko he silloin elämässään joihinkin muihin vaihtoehtoihin kuin siihen, että käydään koulupolku turvallisesti loppuun?”
Ohisalo arvostelee hallitusta myös siitä, että se laskee lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa 23 vuoteen. Ikäraja nousi vuoden 2020 alussa 25 vuoteen.
Ohisalon mukaan ”jos lopetetaan ennaltaehkäisy, Ruotsin tie voi olla meidän tie”.
Myös nykyhallitus on tosin puhunut niin sanotuista pehmeistä keinoista ja aikoo jatkaa esimerkiksi moniammatillista Ankkuri-toimintaa. Hallituksen tarkempi toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuudesta valmistuu loppuvuodesta.
”Pitää puhua myös maahanmuutosta.”
”TOIVOISIN, että näkisimme tämän laajana yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä emmekä vain maahanmuuttokysymyksenä, vaikka sillä on linkkinsä maahanmuuttoon”, Ohisalo sanoo.
Hän korostaa, että jengeihin ajautumisen taustalla on yleinen osattomuuden ja näköalattomuuden kokemus.
Onko maahanmuutolla mielestänne mitään roolia?
”On ehdottomasti”, Ohisalo vastaa ja sanoo, että esimerkiksi kotoutumista pitää vahvistaa.
Ruotsissa on Ohisalon mukaan epäonnistuttu siinä, että vaikeassa elämäntilanteessa olevat pienituloiset, vähän koulutetut, työttömät ihmiset kasautuvat samoille asuinalueille.
”Ehdottomasti pitää puhua myös maahanmuutosta tässä yhteydessä.”
