Oikeus ennen kaikkea kirjoitti: ↑To Loka 27, 2022 8:19 pm
Ongelma liittyy vahvasti siihen, että potilaisen itsemääräämisoikeudesta on tullut pyhä asia eli potilaiden vapaata liikkumista ei saa estää. Esim. lepositeisiin ei voi enää ketään sitoa muutoin kuin päivystävän lääkärin luvalla lyhytaikaisesti.
....
Ei. Mielenterveyslain mukaisessa tarkkailussa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa olevan potilaan liikkumista saa rajoittaa perustellusti, ja liikkumisvapauden rajoituksia kyllä toteutetaan nykypäivänäkin lääkärin määräyksestä. Lepositeitä saa käyttää samaa lakia soveltaen kyllä myös osastonlääkärin määräyksestä, ja sidonnan pituus riippuu ihan psyykkisestä voinnista ja vaarallisuudesta, mutta tietysti tasan niin kauan kuin on välttämätöntä, ei pidempään.
-----
Ja alkuperäiseen aiheeseen liittyen, vakavia turvallisuushuolia on myös Kuopiossa, KYS:ssa:
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/5408590
Kuopion Julkulan sairaalan hoitajat sanovat, että yksikön alamäki alkoi jo kauan aikaa sitten – "Ei tänne kukaan selväjärkinen halua jäädä töihin"
Heikki Rissanen
12.10.2022 7:01 | Päivitetty 12.10.2022 7:55
Savon Sanomat kertoi 26. syyskuuta julkaistussa ”Kuopiossa psykiatrien joukkopako pahin koko maassa” -jutussaan Kuopion psykiatristen palveluiden olevan kriisin edessä. Lääkärit pakenevat eikä uusia tahdo saada rekrytoitua.
Erityisen hankala tilanne on Julkulan sairaalassa. Savon Sanomat haastatteli nyt kahta sairaalan hoitohenkilöstöön kuuluvaa ja pitkät urat alalla yleisesti ja Julkulassa tehnyttä hoitajaa.
Heidän näkemyksensä tilanteeseen on se, että Julkula ei vedä tai pidä lääkäreitä tai hoitajia, koska työolosuhteet ovat menneet sietämättömiksi. Hoitajat esiintyvät jutussa nimettöminä. Hoitajien henkilöllisyydet ovat Savon Sanomien tiedossa.
Julkulan alamäki on alkanut hoitajien mielestä jo aikaa sitten. Syiksi he kertovat psykiatristen potilaiden hoitopaikkojen vähentymisen sekä asiakaskunnan ja säädösten muutoksen.
Säädösmuutosten seurauksena tahdosta riippumattomat hoidot on keskitetty maakunnassa yhteen sairaalaan: Julkulaan. 1950-luvulla rakennettu rakennus ei sovellu nykyiseen käyttötarkoitukseen useista tehdyistä remonteista huolimatta.
Keskittäminen on johtanut tilanteeseen, jossa vaikeasti hoidettavia potilaita on liikaa sopimattomissa tiloissa, hoitajat kertovat.
Samalla kun vaikeiden potilaiden määrä on kasvanut, eivät henkilöstöresurssit ole nousseet mukana. Tämä näkyy hoitajien mukaan työturvallisuuden vaarantumisena: väkivallan uhka on läsnä joka päivä ja hoitajia uhkaillaan henkisesti sekä fyysisesti.
Hoitajat kertovat myös uupumuksesta, joka vaivaa erityisesti sairaalan kahdella vaikeammalla osastolla työskenteleviä. Tehyn luottamusmies Katri Mäkipanula allekirjoittaa hoitajien uupumuksen tunteet.
– Sitä on esiintynyt jo pitempään ja oman lisänsä tuo Julkulaa vaivaava lääkäripula.
Kaikista työturvallisuuden ja potilasturvallisuuden vaarantavista välikohtauksista tehdään työturvallisuusilmoitus sille tarkoitettuun järjestelmään, mutta hoitajien mielikuva on, että johto kuittaa ne lähinnä luetuiksi, mutta mitään ei tapahdu.
– Luulen, että raja toimenpiteille on vedetty aika korkealle. Se nakertaa työturvallisuuden tunnetta, toinen hoitajista toteaa.
Mäkipanula ei luottamusmiehen asemassa tiedä varsinaisten ilmoitusten sisällöstä tai niiden määrästä, mutta kertoo hoitajien olevan turhautuneita kyseiseen järjestelmään.
– On yleisesti tiedossa, että hoitajat kokevat, etteivät ilmoitukset johda mihinkään, luottamusmies toteaa.
Työturvallisuuteen vaikuttaa riittämättömien tilojen lisäksi henkilöstö- ja osaamispula. Julkulasta lähtee lääkäreiden lisäksi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jota vaikeissa potilastilanteissa tarvittaisiin.
– Yksikin tapaus on, missä hoitaja kohtasi väkivaltaa. Tilanteessa oli mukana myös toistakymmentä muuta hoitajaa. Työryhmällä ei ollut kokemusta yhteistoiminnasta vastaavanlaisissa tilanteissa ja tilanne karkasi käsistä.
Hoitajat kertovat että johdon näkemys on, että esimerkiksi opiskelijat eivät halua jäädä Julkulaan, koska hoitohenkilökunta puhuu työstään huonoon sävyyn. Hoitajat itse kertovat KYSin – jonka alainen Julkula on – opiskelijatyytyväisyyden olevan hyvä.
– Ongelma on ennemmin siinä, että ei tänne kukaan selväjärkinen halua jäädä töihin. Opiskelijat kyllä näkevät, mitä arki on.
Vaikeasti hoidettaville potilaille on Julkulassa kaksi osastoa: ”Alakerta”, josta löytyvät muun muassa eristystilat.
Hoitajat pitävät sitä sairaalan kuormittavimpana paikkana. Samaa mieltä ovat työntekijät sekä potilaat. Hoitajat kuvailevat sieltä poissiirtyneiden työkavereiden kertoneen ahdistuksesta ja jopa pelkotiloista. Hoitajien mielestä vaikeasti hoidettavien osastoilla ei koe tekevänsä laadukasta psykiatrista hoitotyötä.
– Kun alakerrasta pääsee siirtymään potilas ylös, hän oikein huokaisee päästessään sellaiselle osastolle, jossa voi toipua ja parantua.
Hoitajat muistuttavat, että iso osa Julkulan potilaista on muita kuin vaikeasti hoidettavia. Sairaalaan päädytään usein masennuksen ja elämäntilannekriisien takia.
Alakerran osastojen tilannetta ollaan hoitajien mukaan ratkaisemassa tasoittamalla osastoprofiilia – hoitajat käyttävät termiä ”tasapäistäminen”.
Vaikeasti hoidettavia potilaita aiotaan sijoittaa kaikille osastoille.
Hoitajien pelkona on, että Julkulasta häviää viimeinenkin mahdollisuus inhimilliseen hoitoon tämän seurauksena.
– Alakerran osastojen tilanne on toki kestämätön, mutta onko tämä oikea tapa ratkaista ongelma? Olisiko voitu vahvistaa alakerran hoitohenkilökuntaa tai ottaa vahvemmin kantaa uhkaavaan käytökseen?
Päihdepotilaat ovat haastateltujen hoitajien mukaan yksi työturvallisuutta eniten vaarantavista tekijöistä. Ennen he olivat lähtökohtaisesti aina alkoholisteja, mutta nykyään huumeet korostuvat.
– He ovat hankalaa porukkaa. Osaamme kyllä käsitellä ja hoitaa maanisessa tilassa tai psykoosissa olevia potilaita, mutta päihdepotilaat ovat oma lukunsa. Kulttuuriin kuuluu uhkailulla ja kiristämällä tahdon läpi saaminen.
Päihdepotilailla, toisin kuin psykoosisairauksissa, on hoitajien mielestä myös se ero, että päihdepotilaan konteksti voi olla mikä tahansa.
Hoitajat kertovat, että pahimmillaan Julkulassa on ollut paikalla seitsemän poliisia pitämässä aloillaan yhtä päihdepotilasta, jolla on ollut jonkinlaista kamppailulajitaustaa.
Lääkäripulan lisäksi hoitajat kertovat, että Julkulan joillain osastoilla on alimiehitystä hoitajien osalta. He kertovat esimerkiksi toisen nuorisopsykiatrian osaston toimivan hoitajapulan vuoksi vain puolella henkilöstöstä.
Hoitajat kertovat myös, että uupumisen takia hoitajia jää sairauslomille melko toistuvasti, minkä lisäksi väsyneet hoitajat suunnittelevat uusien töiden hakemista.
– Niuvanniemeen oli haussa vastikään 15 hoitajaa ja ihan pelottaa, miten se näkyy meillä, toinen hoitaja sanoo ja kertoo, että hoitajien virta on vienyt viime aikoina juuri Niuvan suuntaan.
.....
Psykiatriatalo herättää kysymyksiä hoitajissa. Tilat ovat sopivammat, mutta heidän käsityksensä mukaan siellä esimerkiksi eristyspotilaat hoidetaan erillisessä turvamoduulissa, johon ei ole mitoitettu omaa henkilöstöä.
– Eristystä vaativaa potilasta lähtevät hoitamaan oman osaston hoitajat. Se taas näkyy osaston miehityksessä. En oikein keksi, miten se muka toimisi. Vähemmän potilaita osastolla ei automaattisesti tarkoita sitä, että siellä on heti rauhallisempaa, toinen hoitajista kertoo.
Hoitajat kokevat, että työnjohto ei ole Julkulan tilanteen tasalla.
.....
Hoitajat sanovat, että avain onneen ei tässä asiassa ole myöskään parempi palkka. Raha ei ratkaise tällaista tyytymättömyyttä.
– Ei olisi yhtään sen parempi fiilis ottaa turpaan, vaikka palkkaa olisi 500 euroa enemmän kuussa. Kun ongelmista keskustellaan, todetaan tilanteen olevan katastrofaalinen, ja asia jää siihen.
Oikeudesta viis, kunhan laki säilyy! Eikä mitään henkilökohtaista ketään kohtaan, asiat vain asioina täällä.
