Lapsikaappaus: Äiti lähti pikkutytön kanssa Pohjanmaalta Ruotsiin

[Oikeus ennen kaikkea]

Suomalaisnaista syytettiin oman pienen tyttärensä kaappauksesta Ruotsiin.

Pohjanmaalaisessa kaupungissa asuvilla kolmikymppisellä miehellä ja naisella on yhteinen tytär.
Vanhemmat eivät asu yhdessä. Oikeuden päätöksellä lapsi määrättiin äidin luokse asumaan; äitinsä kodissa hän onkin asunut kolmikuisesta lähtien. Äiti hoiti ja kasvatti lasta.
Isä on kuitenkin tytön toinen huoltaja ja hänellä on tapaamisoikeus.
Isä on tavannut pientä tyttöä kuitenkin epäsäännöllisesti, 2–4 kertaa viikossa.
Toukokuun 2017 lopussa äiti lähti kesäksi 3-vuotiaan tytön kanssa Ruotsiin. Hän kertoi asiasta suomalaisen kotikaupunkinsa sosiaaliviranomaisille.
Myös isä sai tiedon Ruotsiin lähdöstä. Kertomansa mukaan hän hyväksyi sen, mutta väitti myöhemmin uskoneensa, että äiti ja tyttö olisivat poissa vain kuukauden.

Tieto sosiaaliviranomaisilla
Ruotsinkielinen nainen sai pidempiaikaisen harjoittelupaikan Tukholman läheltä. Hän jäi asumaan lapsensa kanssa Ruotsiin.
Lapsen isällä ja äidillä ei ollut keskusteluyhteyttä. Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiosta on pääteltävissä, että he välttelivät yhteydenpitoa toisiinsa.
Nainen kuitenkin ilmoitti Suomen sosiaaliviranomaisille muutostaan ja esitti, että voisi tarvittaessa kahden viikon välein lentää Suomeen, jotta isän ja tyttären tapaamiset onnistuisivat.

Takaisin Suomeen
Isä ei edelleenkään ottanut lapsensa äitiin suoraa yhteyttä, eikä nainen häneen.
Lopulta isä nosti Haagin sopimuksen mukaisen palautuskanteen tyttärestään Tukholman käräjäoikeudessa. Sen hän voitti. Äiti valitti Svean hovioikeuteen, joka kuitenkin määräsi tyttären palautettavaksi Suomeen.
Äiti ja tyttö palasivat Suomeen kesäkuun ensimmäinen päivä 2018.
Nyt äiti itse joutui vakavan rikosepäilyn kohteeksi. Kyse oli lapsikaappauksesta.
Pitkällisen esitutkinnan ja syyteharkinnan päätteeksi erikoissyyttäjä esitti naiselle syytteen lapsikaappauksesta ja vaati ehdollista vankeutta.

Jokaisella korvausvaatimuksia
Syyttäjän mukaan nainen oli rikkonut Pohjanmaan käräjäoikeuden päätöstä yhteishuoltajuudesta viemällä lapsen Ruotsiin, jolloin isän ja lapsen tapaamiset estyivät.
Vasta Svean hovioikeuden päätöksellä isä sai taas mahdollisuuden tavata lastaan.
Isä esitti lapsensa äidille 2 300 euron korvausvaatimuksen kärsimyksistään. Tyttö taas esitti äidilleen 1 800 euron korvausvaatimuksen kärsimyksistään.
Syytetty nainen puolestaan esitti valtiolle 3 000 euron korvausvaatimuksen viivästyneestä, eli useita vuosia kestäneestä, oikeudenkäynnistä.

Tieto vasta haasteesta
Nainen kiisti rikoksen. Hän kertoi, ettei ollut lähtenyt Ruotsiin viedäkseen lapsen pois isänsä kaupungista, vaan työllistyäkseen.
Hän oli ilmoittanut lähdöstään sosiaaliviranomaisille. Myös lapsen isä oli antanut hyväksyntänsä.
Naisen mukaan hän oli tarjonnut mahdollisuutta, että kävisi säännöllisesti Suomessa, mutta koska lapsen isä ei tapaamisia hänen mukaansa selvästikään halunnut, nainen ymmärsi miehen hyväksyvän lapsen oleskelun Ruotsissa.
Lapsen isä ei ollut ottanut yhteyttä äitiin.
Miehen vaatimus palauttamisesta tuli naisen mukaan hänen tietoonsa vasta muutama viikko ennen Tukholman käräjäoikeuden istuntoa haasteen muodossa.

Isältä ei selitystä
Naisen puolustus nosti esille myös isän haluttomuuden tavata lastaan. Keväällä 2016 isä ei ollut tavannut lasta kertaakaan. Suomeen paluun jälkeen tapaamisia ei myöskään ollut.
Isä myönsi tämän oikeudessa, mutta ei kertonut syytä.
Syytetyn vastakertomus löysi käräjäoikeudessa vastakaikua, etenkin koska myös oikeudelle todisteeksi esitetyissä sosiaaliviranomaisten muistiinpanoissa oli kirjattu huoli isän ja tytön epäsäännöllisistä tapaamisista.
Käräjäoikeus totesi tämän perusteella isän tavanneen epäsäännöllisesti lastaan.
Käräjäoikeus toteaa, ettei voida osoittaa, että lapsen vienti toiseen maahan tässä tapauksessa olisi tosiasiallisesti estänyt isän ja lapsen tapaamisia. On myös mahdollista, että lapsen äiti uskoi isän passiivisuuden vuoksi, että hänellä oli tämän suostumus oleskella pysyvästi Ruotsissa.

Hovioikeuden päätös
Epäselvä asia ratkaistiin syytetyn eduksi. Pohjanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteen.

Rikosprosessi Suomessa kesti yli neljä vuotta. Oikeus tästä huolimatta hylkäsi naisen korvausvaatimuksen pitkittyneen oikeudenkäynnin vuoksi. Käräjäoikeuden istunto oli peruuntunut kolmasti. Näistä peruuntumisista kaksi johtui syytetystä johtuneista syistä.

Syyttäjä, isä ja lapsi valittivat helmikuussa annetusta käräjätuomiosta Vaasan hovioikeuteen. Syyttäjä vaati naiselle edelleen lapsikaappauksesta ehdollista vankeusrangaistusta. Samoin isä ja tyttö vaativat korvauksia.
Hovioikeus tyrmäsi valitukset. Hovioikeuden mukaan sillä ei ole aihetta epäillä käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta.
Hovioikeus ei antanut asiassa jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeuden ratkaisu jää voimaan.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/be77 ... 6a8592b08d

[canis lupus]

Nää on kettumaisia juttuja. Joskus tyyliin pihalle heitetty mies ei kauheasti voi huolehtia tapaamisista tai edes vaatia oikeuksiaan nähdä.

Itselläni oli asunnottomuus, sen järjestelyt, sekä sitten kun sovitusti tulin hakemaan lapsiani, ikkunaverhot oli kiinni eikä ovikellonsoittoihin vastattu...

Asunnottomuus taas johtui ex-vaimoni minulle aiheuttamasta luottokelvottomuudestani, kun maksoin ruokkojani exän käytössä olleella rinnakkaisluottokortilla. Tunnustan tyhmyyteni. Muija veti sen luottokortin tappiin, tilanteessa kun multa meni 5t€/kk duunit alta, minusta riippumattomista syistä.

'Mies on aina heikoilla näissä. Minäkin maksoin ruokkoja jotka vastasivat normi kassaneidin kk-liksoja (exä oli työtön ollut koko avioliiton 14v ajan) nykyrahassa varmaankin sen 2t€ kk, mut kun rahat loppuu niin n e loppuu. Tämähgän tietty teki minut sossupuolen silmissä huonoksi isäksi...

Okei, tänään nuorempi tulee kylään, 32-vuotias, nähnyt viimeksi npari vuotta sitten...

[Oikeus ennen kaikkea]

Nää on kettumaisia juttuja. Joskus tyyliin pihalle heitetty mies ei kauheasti voi huolehtia tapaamisista tai edes vaatia oikeuksiaan nähdä.

Itselläni oli asunnottomuus, sen järjestelyt, sekä sitten kun sovitusti tulin hakemaan lapsiani, ikkunaverhot oli kiinni eikä ovikellonsoittoihin vastattu...

Asunnottomuus taas johtui ex-vaimoni minulle aiheuttamasta luottokelvottomuudestani, kun maksoin ruokkojani exän käytössä olleella rinnakkaisluottokortilla. Tunnustan tyhmyyteni. Muija veti sen luottokortin tappiin, tilanteessa kun multa meni 5t€/kk duunit alta, minusta riippumattomista syistä.

'Mies on aina heikoilla näissä. Minäkin maksoin ruokkoja jotka vastasivat normi kassaneidin kk-liksoja (exä oli työtön ollut koko avioliiton 14v ajan) nykyrahassa varmaankin sen 2t€ kk, mut kun rahat loppuu niin n e loppuu. Tämähgän tietty teki minut sossupuolen silmissä huonoksi isäksi...

Okei, tänään nuorempi tulee kylään, 32-vuotias, nähnyt viimeksi npari vuotta sitten...

Myötätuntoni on sun puolella! Nämä voivat olla todella vmäisiä juttuja. Toivoisi, että asioista pystyttäisi sopimaan vanhempien kesken. Se olisi kaikkien etu, etenkin lasten.
No, aina se vaan ei onnistu.
Toivottavasti saat välit kuntoon lastesi kanssa!
Tsemppiä!

[Smirre]

No olisi ihan aiheellista tietää, minkä ikäinen tämä tytär on/ollut tapahtumien alkaessa. Jos nyt haluaa vaatia äidiltään korvauksia Ja onko tässä sumplittu, että kun tehdään näin ja mennään oikeuteen niin vaadi sinä sellaiset korvaukset ja minä saan tällaiset korvaukset. Ollaan molemmat pa,niin kait valtio meille molemmille maksaa.
Jotenkin ei nyt ihan kaikki kuulosta uskottavalta. Tytär on todennäköisesti kuitenkin ollut koulussa ( niin no, jotkut sitä laistaa edelleen...ketkähän?) niin siellä on voinut epäkohdista puhua JOS niitä on ollut. Ja; oliko kuinkakin pitkäaikainen työpaikka rouvalla? Vai nimellinen sihteerikkö? Entä isä, oliko "ulkomailla", jossain vahon hotellimajoituksessa kenties Ne on suosittuja lomakohteita, ja edullisiakin, ja täysylläpidolla ja terveydenhoidolla. Siellä sitä on aikaa miettiä toisten aiheuttamaa mielipahaa, vaikka koskaan "en oo mitään tehny".