”Sosiaalinen ryhdistäytyminen” tuomassa naiselle helpotuksen satojen tuhansien peli­velkoihin

[Oikeus ennen kaikkea]

Nainen hankki itselleen valtavan velkavuoren muun muassa muiden ihmisten nimiin otetuilla pikavipeillä. Korkein oikeus katsoi, että nainen oli oikeutettu pääsemään velkajärjestelyyn.

JOS ihminen on pikavipein ja rikoksin hankkinut itselleen jättimäiset velat, onko hän oikeutettu pääsemään velkoja leikkaavaan velka­järjestelyyn?
Korkein oikeus (KKO) pohti tätä kysymystä tuoreessa ennakko­ratkaisussaan. Se myös totesi, että sosiaalinen ryhdistäytyminen voi vaikuttaa merkittävästi velka­järjestelyyn pääsemiseen, vaikka velkavuori onkin peräisin muiden ihmisten nimiin otetuista pikavipeistä.
Korkein oikeus linjasi asiassa täysin toisin kuin käräjäoikeus ja hovioikeus aiemmin.

TAPAUKSESSA oli kyse naisesta, joka pyysi käräjä­oikeudelta vuonna 2020, että hänelle myönnetään velkajärjestely. Hänellä oli tuolloin noin 300 000 euroa velkaa, josta olennainen osa oli rikosperusteista.
Velkojat vastustivat eikä käräjä­oikeuskaan suostunut. Perusteluina olivat lainkohdat, jotka puhuvat siitä, että velka on aiheutettu rikoksella sekä esimerkiksi piittaamattomuudella.
Hovioikeuskaan ei päätöstä muuttanut, vaikka sekin totesi, että naisella on alaikäisiä lapsia, velkaa yhä 300 000 euroa ja 2 000 euron nettopalkka.

KORKEIN oikeus sen sijaan kiinnitti huomiota naisen peli­riippuvuuteen ja löysi enemmän velkajärjestelyä puoltavia kuin vastustavia perusteita.
Korkein oikeus muun muassa huomioi, että aikanaan pikavippejä oli helposti saatavilla, mikä vähensi naisen menettelyn piittaamattomuutta. Velkaantuminen puolestaan loppui, kun nainen haki apua diagnosoituun peli­riippuvuuteensa.
KKO linjasi, että sekin vähensi teon vastuuttomuutta.
Nainen oli sittemmin päässyt irti peliriippuvuudesta ja kouluttautunut vertaistukiohjaajaksi ja kokemus­asiantuntijaksi sekä suorittanut työn ohessa mielenterveys- ja päihdetyön erikois­ammattitutkinnon. Hän tekee vapaa­ehtoistyötä rahapeli­riippuvaisten kanssa ja on maksanut ulosotossa velkojaan 20 000 euroa.
KKO huomioi naisen tulotason ja sen että hänellä on huollettavanaan kolme alaikäistä lasta ja totesi, että nainen on tehnyt voitavansa velkojensa maksamiseksi.
KKO nimitti tilannetta ”sosiaaliseksi ryhdistäytymiseksi”. Sen mukaan velkajärjestelyllä on suuri merkitys naiselle ja hänen perheellensä, mutta ei niinkään velkojille, jotka olivat muun muassa luottolaitoksia. Siksi yleinen yhteiskunta- ja maksumoraali ei ole este velkajärjestelylle.
KKO ohjasi asian takaisin käräjäoikeuteen.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009959821.html