MIKKELIN PAMAUS 9.8.1986

Tähän osioon kaikki muut rikoksiin liittyvät asiat

Valvojat: Raid, Moderaattorit

Ailar
Sherlock Holmes
Viestit: 3317
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

MIKKELIN PAMAUS 9.8.1986

Viesti Kirjoittaja Ailar » To Kesä 28, 2007 2:40 pm

Löysinpä tuossa kaappeja siivotessani kirjan: Mikkelin Pamaus, kuka antoi tappokäskyn. Eli tuohan kertoo Mikkelin panttivankidraamasta. Kirja perustuu poliisin kolmennellekymmenelle nauhalle talletetun radio- ja puhelinliikenteen tärkeimpiin kohtiin.

Jakomäen KOP:n konttori ryöstettiin ti 8.8.1986 klo 13.43. Näytelmän viimeinen loppuhuipennus tapahtui Mikkelin torilla 9.8. klo 3.49, kun poliisit avasivat tulen kaappaajan autoa kohti. Tilanteessa kuoli auton kuljettaja (kaapattu) sekä kaappari itse. Pankkivirkailijat pääsivät pakenemaan.

Tämä tekijä, nuori mies, oli muistaakseni ensi kertaa asialla. Täytyykin verestää muistoja ja lukea uusiksi tuo kirja...

Samarina
Matlock
Viestit: 830
Liittynyt: Ti Touko 22, 2007 6:19 pm
Paikkakunta: Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja Samarina » To Kesä 28, 2007 5:15 pm

Ylen elävästä arkistosta löytyy muuten uutismateriaalia tästä.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=25

Tuolta uutisarkistoista löytyy mielenkiintoisia uutisklippejä muistakin merkittävimmistä jutuista kuten Kyllikki Saaren murhasta, Bodomjärven surmista, Myyrmannin pommi-iskusta ja Valjakkalastakin oli jotain...

PanCamO
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 201
Liittynyt: Pe Kesä 01, 2007 1:55 am
Paikkakunta: sitä ei moni tiedä..

Viesti Kirjoittaja PanCamO » To Kesä 28, 2007 6:51 pm

petetty, lyöty ja päähän potkittu.

Ailar
Sherlock Holmes
Viestit: 3317
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Viesti Kirjoittaja Ailar » To Kesä 28, 2007 7:44 pm

Tossa kirjassa on hieman koomiseltakin vaikuttava kohta:
Pankkiryöstäjän touhutessa dynamiittikassinsa kanssa pankissa, hävisi yksi dynapötkylöistä :shock: . Ryöstäjä epäili, että joku onneton paikallaolija on kähminyt sen häneltä. Ilmeisesti kaikki dynamiitit lopultakin löytyivät.
Katoaminen tapahtui samassa yhteydessä, kun ryöstäjä luovutti yhden pötkylän poliiseille (aitouden todistamiseksi). Luovutus tapahtui jonkun postiluukun kautta.

minttusuklaa
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 199
Liittynyt: To Huhti 19, 2007 4:43 pm

Viesti Kirjoittaja minttusuklaa » To Kesä 28, 2007 7:54 pm

Tästähän on tehty myös elokuva Kasvoton mies (Mannen utan ansikte), olen sen joskus yli 10 vuotta sitten nähnyt ja ei mikään hyvä ollut. Mutta jos tapaus kiinnostaa niin kannattaa tietenkin katsoa.

Muistelenko oikein että Takalalla olisi ollut avioero ym. riitaa lasten huoltajuudesta tms. ja niiden epäiltiin olevan syynä pankkiryöstöön ja kaappaukseen?

Harriet Makepeace

Viesti Kirjoittaja Harriet Makepeace » Ke Elo 27, 2008 6:52 am

Minulle entuudesta aivan tuntematon tapaus.Taisi olla aika kohuttu tapaus aikanaan. Tälläistäkin on Suomessa sitten tapahtunut :shock: Eikö tämä kuulu henkirikokset puolelle, kun yksi panttivanki sai surmansa..
Tekijällä Jorma Kalevi Takala on ollut rikostausta, onko mahdollisesti omaisuusrikoksiin syyllistynyt? Onko myös istunut?

Mistä hän rajähteet hankki?

Poliisi toimitti paikalle noin miljoona markkaa sisältävän salkun ja auton, jota kaappaaja ei kuitenkaan kelpuuttanut. Tällä välin poliisi oli määrännyt myös Helsinki-Vantaan lentokentän hälytystilaan siltä varalta, että kaappaaja pyrkisi sen kautta pois maasta.

:o Mihin maahan Takala mahdollisesti halusi päästä? Mitä vaatimuksia kaappajalla oli kun ei rahat kelvannut?

Heartburn
Parranpäristäjä
Viestit: 86
Liittynyt: Ma Touko 12, 2008 1:10 pm
Paikkakunta: BadCityCrew

Viesti Kirjoittaja Heartburn » Ke Elo 27, 2008 7:36 am

Oltii äipän ja broidin kaa tsekkaa ku pamahti. Erittäin kaukaa tosin mut kuitenkin.

Avatar
Luupää
Sherlock Holmes
Viestit: 3504
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Viesti Kirjoittaja Luupää » Ke Elo 27, 2008 5:57 pm

Harriet Makepeace:
Poliisi toimitti paikalle noin miljoona markkaa sisältävän salkun ja auton, jota kaappaaja ei kuitenkaan kelpuuttanut. Tällä välin poliisi oli määrännyt myös Helsinki-Vantaan lentokentän hälytystilaan siltä varalta, että kaappaaja pyrkisi sen kautta pois maasta.

Mihin maahan Takala mahdollisesti halusi päästä? Mitä vaatimuksia kaappajalla oli kun ei rahat kelvannut?
Auto ei kelvannut, Harriet hyvä, auto! Se joka Mikkelissä levisi ympäristöön oli pankinjohtajan Passat, joka vaihdettiin ensin hommatun auton tilalle ja joka Takalallekin sitten kelpasi.

Juu, ja voin vakuuttaa että ounastelujesi mukaan tapaus tosiaan oli vähintäänkin kohuttu, ei vähiten poliisin toiminnan vuoksi.
Kun linkität niin kopioi teksti samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.

Kylli
Sherlock Holmes
Viestit: 3753
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli » Ke Elo 27, 2008 6:42 pm

Erikoista ettei meillä ole aiemmin ollut tästä tapauksesta alustusta... Noh, lyhyesti ja vajavaisesti, mutta kuitenkin:

Kaikki alkoi Helsingin Jakomäessä perjantaina 8.8.1986 klo 13.40.

Liiketoimissaan ja elämässään yleisemminkin epäonnistunut Jorma marssi KOP:n konttoriin, kaappasi henkilökunnan ja muutaman asiakkaan vaatien rahaa ja pakoauton käyttöönsä. Paikalle saapui pian runsas poliisin edustus sekä pankinjohtaja Jaakko Lassila, jonka tehtävänä oli järjestää kaappaajalle rahaa.

Klo 19.55 kaappaaja lähti liikkeelle mukanaan kolme panttivankia: kaksi naispuolista ja yksi miespuolisen pankkivirkailija. Kaappaajalla oli mukanaan dynamiittia.

Klo 01 auto saapui Mikkelin torille, jossa poliisi piiritti auton.

Kaappaustilanne jatkui. Klo 03 kaappaaja oli edelleen tiukkana: hän ei antautuisi, vaan virkavallan tulisi antaa hänelle uusi pakoauto.

Klo 3.50 tilanne kiristyi. Panttivangit huusivat poliisille auton ikkunoista: "päästäkää meidät menemään"!, "ettekö te välitä meistä yhtään, päästäkää meidät menemään, se tappaa meidät"!, "tajuatteko, että me kuollaan"!

Poliisi pyrki neuvottelemaan kaappaajan kanssa, mutta panttivankien epätoivo vain kasvoi: "turpa kiinni. On tässä jo keskusteltu. Etteks oo jo tarpeeksi leikkinyt hengellämme"?, "älkää jauhako paskaa. Me kuollaan kaikki tähän paikkaan. Ellei viidessä minuutissa päästä liikkeelle, tämä räjähtää"!

Kuski siirsi autoa eteenpäin, mutta poliisiautot eivät väistyneet. Poliisit neuvoivat panttivankeja karkaamaan autosta.

Aivan viime hetkellä naispuoliset panttivangit juoksivat autosta ulos. Klo oli 3.51 poliisin tulittaessa autoa, joka räjähti vieden mennessään niin autoa ajaneen miespuolisen panttivangin kuin kaapparin. Epämääräisiä palasia lenteli ympäriinsä, Mikkelin tori oli kuin sodan jäljiltä.

Mikkelin panttivankidraaman jälkeen alkoi uusi sota muilla näyttämöillä. Poliisia syytettiin rajusti vääristä ratkaisuista. Virkavallan katsottiin ahdistaneen kaappaajan nurkkaan ja epätoivoon. Tulituskäsky tuomittiin ankarasti. Mm. menehtyneen panttivangin morsian ja äiti toivat julkisuudessa esiin katkeruuttaan. Tapahtunutta seurasi myös usean vuoden oikeusprosessi, jossa vastuuta pompotettiin ihmiseltä ja taholta toiselle.

Kaappaajalla oli taustallaan epäonnea liiketoimissa. Hän omisti saumausfirman, joka menestyi hyvin, kunnes omistaja jäi kiinni huumausainerikoksesta. Tämän jälkeen hänen vaimonsa terveys petti ja hän joutui sairaalahoitoon. Avioliitto päättyi eroon. Pariskunnalla oli kaksi tytärtä. Viime ajat ennen epätoivoista tekoaan kaappaaja asui asuntovaunussa Itäkeskuksen liepeillä.

Lyhennelty/muokattu teoksesta KOHUTUIMMAT RIKOKSET, Mika Lahtonen (toim.), Yhtyneet kuvalehdet/Alibi 2001.

Tapauksesta löytyy runsaasti materiaalia eri lähteistä, kuten ylläkin on todettu. Mainittakoon, että Mikkelin draama ylitti uutiskynnyksen myös mm. Englannissa, jossa Kylli oli tuolloin oleilemassa. Yhtäkkiä kukaan ei kysynytkään että missä se Suomi nyt olikaan, vaan että asuuko Kylli kenties sen paikan lähellä...
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...

Avatar
maija turjukka
Sherlock John Holmes
Viestit: 5069
Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm

Viesti Kirjoittaja maija turjukka » Ke Elo 27, 2008 7:35 pm

Kiitos, Kylli, hienosta tiivistelmästä. Ne onnelliset, jotka omistavat v- 1987 Poliisi kertoo -kirjan, voivat lukea sieltä tapahtumien aikana poliisin tiedottajana toimineen ylikomisario Väinö Rantion artikkelin tapahtumista. Tässä oma tiivistelmäni tuosta artikkelista:

Suurin kohuhan nousi siitä, että poliisin johtosuhteet olivat epäselviä ja viestiyhteydetkin puutteellisia, kun tapahtumat etenivät nopeasti poliisipiirien rajoja ylittäen. Poliisin johtoryhmä (mukaanluettuna poliisiylijohtaja Olli Urponen) oli Pasilassa, mutta paikallisvastuu Mikkelissä läänin apulaispoliisitarkastaja Ruokosella. Tämä kuitenkin torjui vastuunsa ja väitti operatiivisen johdon olleen Pasilassa ja kahdella helsinkiläiskomisariolla, jotka olivat seuranneet pakoautoa Mikkeliin.

Neuvotteluja panttivankien vapauttamiseksi haittasi sekin, että Takala ei suostunut itse puhumaan poliisille, vaan neuvottelijana Mikkelin torilla toimi toinen naispanttivangeista.

Tapahtumista tehtiin tuhatsivuinen poliisitutkintapöytäkirja, jonka tutkittuaan oikeuskansleri antoi 30-sivuisen päätöksensä poliisin toimien laillisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Päätöksessä saivat risuja niin Pasilan johtoryhmä kuin apulaispoliisitarkastaja Ruokonenkin, mutta tulituskäskyn antaneen ylikomisarion ja pakoautoa ampuneiden kolmen poliisimiehen todettiin toimineen laillisesti.

Myöskin sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen joutui rankan arvostelun kohteeksi. Hänelle tasavallan presidentti Mauno Koivisto antoi tukensa seuraavin sanoin:

"Tällä kertaa poliisi oli tekemisissä rikollisen kanssa, joka riisti oman henkensä ja oli valmis riistämään sen ainakin kolmelta muulta tasoittaakseen tietä tuleville ryöstäjille ja panttivankien ottajille...
... Toivon myös, että välitätte tunnustukseni poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa toimineelle poliisille hyvin suoritetusta työstä, vaikka lopputulos ei valitettavasti ollutkaan paras mahdollinen."

Mainittakoon vielä, että Takalan ruumiista ei löydetty luodinjälkiä, eikä auto räjähtänyt ammuttujen laukausten takia, vaan Takala itse räjäytti dynamiitin.

EDIT: Luettuani vielä aiemmin linkitetyn Wikipedia-artikkelinkin, korjaan sen verran, että hovioikeudessa tulituskäskyn antanut komisario kuitenkin tuomittiin...
Surmansa saaneen miespanttivangin Jukka Häkkisen vanhemmat ja veli vaativat kuudelle poliisimiehelle rangaistusta murhasta. Mikkelin raastuvanoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus vapauttivat kaikki poliisit syytteistä, mutta Korkein oikeus tuomitsi 3. toukokuuta 1993 Karhu-ryhmää johtaneen komisarion 6000 markan sakkoihin kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä.
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-

Harriet Makepeace

Viesti Kirjoittaja Harriet Makepeace » Ke Elo 27, 2008 11:45 pm

Kiitos Kyllille ja Maijalle!

En itse nähnyt poliisin toiminnassa kovinkaan paljon moitittavaa. On se selvä että jos tekijällä on räjähteet mukana niin nämä on tarkoitus jossain vaiheessa myös räjäyttää.
Minne hän omasta mielestä 'pakeni' , ajeli vaan pitkin maaseutua ja provosoi tilannetta.

Luupää, onko varma että hän otti ne rahat,vai oliko se rahasalkku siinä autossa 'joka ei kelvannut'.

Tukholmass tapahtui 1970 luvulla Kreditbankenissa pankkiryöstö, jolloin ryöstäjät pitivät uhreja panttivankeina kuuden päivän ajan. Lopulta panttivangit eivät halunneetkaan että heidät vapautetaan. Myöhemmin oikeudessa uhrit jopa puolustivat vangitsijoitaan ja kieltaytyivät todistamaan heitä vastaan Kuulemma yksi panttivanki meni myöhemmin jopa kihloihin/naimisiin kaappajansa kanssa.
Ilmiötä tunnetaan Tukholma-syndroomana, Joskus käytettään virheellisesti termiä Helsinki syndrooma, joka sai vissiin alkuunsa jenkkileffasta DieHard jossa 'Helsinki-syndroomaan' viitataan.

Avatar
Luupää
Sherlock Holmes
Viestit: 3504
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Viesti Kirjoittaja Luupää » To Elo 28, 2008 12:14 am

^Kyllä rahnat olivat mukana.

Muuten: Mikkelissä homma taisi mennä sen pakoauton vaihdon osalta niin päin, että virkavalta ehdotti auton vaihtoa mutta kaappari kieltäytyi. Tähän viittaa myös ote oikeusneuvos Wilanderin eriävästä mielipiteestä KKO:n päätökseen:
Kaappaajan kieltäydyttyä suostumasta auton vaihtoon ja panttivankien vapauttamiseen, neuvotteluja on jatkettu ja kaappaajan kanssa on pyritty välittömään keskusteluun, missä ei kuitenkaan ole onnistuttu.
Koko tuo KKO:n päätös on luettavissa tästä:

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1993/19930050

Nyt menen muistini varassa, mutta se Mikkeliin pyörimään meno taisi johtua siitä että menovesi alkoi pakovankkurista loppua ja huoltoasemaa etsittiin. Lainvalvojat kuitenkin sulkivat bensapumppuja sitä mukaa kuin kosla kulki eteenpäin ja niin päädyttiin lääninhallitustalon seinustalle.

Se päämäärättömän oloinen ajelu johtui siitä, että kaappari oli alusta alkaen vaatinut päästä häippäisemään niin etteivät poliisit olisi olleet kannoilla. Pelastuneiden panttivankien todistuksen mukaan se köröttely oli sitä että odoteltiin koska ne partioautot sen takaa-ajon lopettaisivat ja päästäisivät Takalan omille teilleen. Tämä jos olisi tapahtunut oli Takala luvannut päästää panttivangit vapaaksi. Tiedä sitten olisiko toteutunut käytännössä.
Kun linkität niin kopioi teksti samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.

Harriet Makepeace

Viesti Kirjoittaja Harriet Makepeace » To Elo 28, 2008 1:50 am

Kyllä se kuuluisan ruotsalaisen Nobelin keskimän dynämiitin räjähdysvoima on melkoinen, jos peräti 10 kilogramma ainetta tämä tekijä on raahanut mukana.Luultavasti ei aivan pelottelumielessä kuitenkaan. Kyllä aikaimoinen vaaratilanne on ollut kysessä yleisen turvallisuuden kannalta.

Ihmettelen että tälläinen määrä räjähdysainetta on ollut työmaalla levällään, ei liene ihan sallittu käytäntö tämä.

Luulen että tekijän henkilöllisyys on ollut poliisilla tiedossa joten ei hän mihinkään karkuun olisi päässyt miljonan markan ja räjähdelastinsa kanssa. Kyllä tekijä tämän tiesi.

Avatar
Luupää
Sherlock Holmes
Viestit: 3504
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Viesti Kirjoittaja Luupää » To Elo 28, 2008 5:28 am

Ihmettelen että tälläinen määrä räjähdysainetta on ollut työmaalla levällään, ei liene ihan sallittu käytäntö tämä.
No eivät ne paukkupötköt varmaan ihan "levällään" ole siellä olleet vaan säilytettynä määräysten mukaan syrjässä olevassa lukitussa kontissa. Luulen että tämä hemmo on murtautunut siihen kontaineriin ja näin päässyt käsiksi dynyyn. Noihin kontteihin on paljon murtoja tehty ja tuo ymmärrettävä syrjäänasettamispakko luo hämärämiehille vielä mukavan rauhalliset työskentelyolosuhteet lukkojen ja salpojen kanssa painimiseen.
Kun linkität niin kopioi teksti samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.

Avatar
maija turjukka
Sherlock John Holmes
Viestit: 5069
Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm

Viesti Kirjoittaja maija turjukka » To Elo 28, 2008 7:13 am

Lainaanpa tähän väliin näkyviin pätkän tuolta Wikipediasta, selventää satunnaiselle lukijalle tapahtumien kulkua ja virkistää muistia muutenkin.
Tapahtumat Mikkelissä

Ryöstäjän auto eteni valtatie 4:llä kovaa vauhtia kohti Lahtea. Mäntsälän kohdalla auto kääntyi ympäri ja lähti takaisin kohti Helsinkiä, mutta kääntyi Keravan kohdalla jälleen pohjoiseen. Noin kello 23 auto saapui Heinolaan, jossa siihen tankattiin polttoainetta. Tämän jälkeen ryöstäjä kääntyi valtatie 5:lle kohti Mikkeliä.

Pakoauto saapui Mikkeliin lauantain puolella noin kello 1. Kymmenen minuutin päämäärättömältä tuntuneen kiertelyn jälkeen kaappaaja käski pysäyttää auton torin laitaan Maaherrankadulle aivan lääninhallituksen talon seinustalle. Poliisi piiritti auton välittömästi. Kaappaaja esitti nyt uudet vaatimukset: toinen auto ja vapaa poistuminen paikalta.

Neuvottelut poliisin ja kaappaajan välillä kestivät lähes kaksi ja puoli tuntia, kunnes tilanne kiristyi noin kello 3.30. Silloin kaappaaja ilmoitti haluavansa lähteä liikkeelle ja käski siirtää eteen ajetut poliisiautot pois tieltä. Tilannetta Helsingistä Pasilan poliisitalosta johtanut poliisiylijohtaja Olli Urponen antoi käskyn, että kaappaajan tulee saada poistua paikalta, mutta jostakin syystä tämä käsky ei kulkenut perille asti.

Poliisi kehotti panttivankeja poistumaan autosta, ja molemmat naiset noudattivatkin kehotusta. Välittömästi tämän jälkeen poliisit yrittivät ampua kaappaajan, mutta tämä ehti juuri sitä ennen laukaista dynamiittipanoksensa. Seurasi voimakas räjähdys, jonka aiheuttama paineaalto kaatoi lähellä olleet ihmiset maahan, vaurioitti pahoin lääninhallituksen taloa ja rikkoi myös kauempana olleiden rakennusten ikkunoita. Kello oli tällöin 3.50. Sekä kaappaaja että miespanttivanki saivat surmansa. Yhdeksän poliisimiestä loukkaantui, kaksi heistä vakavasti. Auton osia ja ryöstösaalista sinkoutui laajalle alueelle.

Kaappaajan ja miespanttivangin ruumiit toimitettiin oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen, jossa todettiin kaappaajan olleen ennenkin rikoksiin syyllistynyt, vuonna 1950 syntynyt helsinkiläinen saumaaja Jorma Kalevi Takala.
Väinö Rantion artikkelissa kerrotaan, että tuo mainittu tankkaus tapahtui Tuulentupa-asemalla n. 15 kilometriä Heinolasta etelään. Poliisin käskystä huoltoasemanhoitaja katkaisi sähköt asemalta ja tankkaus jäi vaillinaiseksi, vain 8 litraan. Tässä yhteydessä naispanttivanki pudotti huoltsikan pihalle lapun, jossa luki:
"Tilanteen täytyy muuttua. Lopettakaa varjostus. Tarvitsen radiopuhelimen ja bensaa. Uusi auto pitäisi saada."

Mikkeliin saavuttaessa tilanne sitten mutkistui entisestään, koska torin ympäristössä oli paljon sivullisia, enimmäkseen nuorisoa (olihan pe-la välinen yö). Neuvotteluihin kuitenkin päästiin etupenkillä istuneen naispanttivangin kanssa, ryöstäjän itsensä piilotellessa takapenkillä.
Hänelle tarjottiin vapaan poistumisen mahdollisuutta, kunhan hän vain päästäisi panttivangit menemään. Tähän ei Takala kuitenkaan suostunut.

Neuvottelujen pitkittyessä Pasilassa lopulta päätettiin, että auto panttivankeineen päästetään lähtemään ja auton seurantaa jatkettaisiin vain helikopterilla, joka oli päätetty lähettää Helsingistä aamun alkaessa valjeta. Tilanne kärjistyi kuitenkin Mikkelissä äkillisesti siinä vaiheessa, kun pakoauton olisi pitänyt päästä jatkamaan matkaa. Poliisiautojen saartorengas oli ilmeisesti niin tiivis, että pakoauton eteneminen ei ollut mahdollista. Vasta tässä vaiheessa Takala itse alkoi huutamaan uhkauksia dynamiitin räjäyttämisestä. Karhu-ryhmän huutaessa panttivangeille pakenemiskehotuksia, naiset juoksivatkin kauemmas ja kuljettaja yritettiin pelastaa Takalaa ampumalla.

Tässä nyt tuli ehkä turhaakin kertausta, mutta eipähän tartte availla niin paljon noita linkkejä...
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-

Vastaa Viestiin