Kyllä pomppaa ulos normaali-ihmisten ajattelutavasta..
Kuule poju, jos sä otat pippelin ulos housuistas, suuressa kiihkossas..sellaisessa luonnollisessa, jossa ei enää ajatella mitään.
Niinkuin nuoret miehet ei paljon ajattele silloin kun tilaisuus sattuu kohdalle.
ei tule mieleenkään tehdä naisenkans sopimusta paperilla,et miten hoidetaan ne mahdolliset seuraamukset yällisen kiihkon...
Mies joka EI HALUA perillisiä, käyttää kortonkia...ei se jää arvaileen, et miten se tyttö homman huolehti....
Homma on niin simple...jollet halua perillisiä...varmistat homman ITSE...et jää pohtiiin et kenen syy, kenen vastuu, vaan otat homman hoitoos ITSE
Kaikki toi spekulointi, mikä on kenenkin vastuu tapahtuneest on paskaa..Ja kuka maksaa loppupeleissä.
Se isän vastuu lapsen kehityksestä..jos se siitä selviää pelkällä rahalla on melko mitätön.
Moni isä haluaa osallistua lapsensa...siis OMAN lapsensa kasvatukseen, muutenkin kuin pelkällä köyhällä raha-avutuksel...
JA muuten osoittaa että koskaan kohdalles ei ole tullut intohimoist tilannetta vaan sulla on vain teoreettista tietoo
)))))
markja kirjoitti:Lizzie B. kirjoitti:Ehkäisystä huolehtiminen on nimenomaan molempien valinta ja vastuu, ei ainoastaan miehen tai naisen.
Jos näin on tosiaankin asian laita, niin siinä tapauksessa herää taas se iänikuinen kysymys: Miksi miehen oikeus "perääntyä" päättyy siemensyöksyyn ja naisen jatkuu aina 8. raskausviikolle saakka? Jos kerran molemmilla on valinta ja vastuu teoistaa, miksi naiselle sallitaan tuommoinen "armonaika" jota miehelle ei sallita? Missäs se vastuu on naisen osalta tuossa ehkäisyasiassa kun nainen voi aina tehdä abortin, mutta mies ei voi abortin tekoon tai tekemättömyyteen vaikuttaa mitään?!?
Siinä Uuden-Seelannin tapauksessa mies olisi ihan hyvin voinut varmistaa ehkäisyn vaikka tuplakondomilla, jos naisen raskaaksi tuleminen olisi ollut hänelle epätoivottavaa. Ihan oma vika. Jos nainen alkaa huutelemaan ruokkomaksuja jälkikäteen, niin tosimieshän pistää päänsä pensaaseen, eikö vain?
Olennaista on minusta se, että kummallakaan osapuolella ei voi olla mitään sellaisia velvollisuuksia, joihin eivät ole itse vapaaehtoisesti ja selväsanaisesti myöntyneet. Jos siis mies (tai nainen) ei ole selkeästi ilmaissut partnerilleen haluavansa lasta, hänellä ei tule olla mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia mahdollisesti syntyvää lasta kohtaan. Piste ja aamen. Jos siis nainen ei ole sanonut haluavansa lasta, hän voisi vaikka abortoida lapsen miehen tahdosta riippumatta. Toisaalta, jos siis mies ei ole sanonut haluavansa lasta, hänellä ei ole mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia lasta kohtaan jos nainen sen päättää synnyttää. Jos taas nainen on ilmaissut haluavansa lapsen, hänellä ei ole oikeutta abortoida sitä hedelmöityksen jälkeen ja jos taas mies on ilmaissut haluavansa lapsen, hänellä ei ole oikeutta luistaa elatusmaksuista (vaan päinvastoin hänelläkin on oikeus lapsen huoltajuuteen jne.).
Jostain syystä vain miehet halutaan maksajiksi (=vastuunkantajiksi) tapahtumasarjassa, jonka avaimet todellisuudessa ovat hyvin pitkälti naisen käsissä. Mitään pakotietä ei ole. Kuten jo todettua, vaikka mies raiskattaisiin, miehellä ei silti ole pakotietä elatusmaksujen maksamisesta. Tämä on täysin järjetön ja epäoikeudenmukainen systeemi.