Onko TYC todella heilastellut Ullanlinnan surmaajan kanssa?

[loaded]

Ullanlinna-ketju meni monen mielestä piloille sen jälkeen kun TYC kertoi nuoruudenrakkaudestaan psykiatriin.
Jotkut uskoivat häntä, toiset väittivät häntä mieheksi, vieläpä vanhaksi sellaiseksi, tai mummoksi. Nämä kommentit TYC koki erityisen loukkaavina, päinvastoin kuin se, että joku epäili häntä nuoreksi jäbäksi.

Koska väittely asiasta jatkuu jo viidettä päivää, joku ehdotti että siirretäänpä kysymys lautamiehiin.
Tätä ei ole perustettu kiusaamisketjuksi, ainoastaan siksi, että Ullanlinna-ketju jatkuisi helpommin luettavana.

[ruusumaa]

Ihan hyvä, että tämä on nyt täällä.

Meni TYC-homma tosiaan överiksi tuolla Ullanlinna-ketjussa.

[Bird]

Itse voinkin kertoa jo muualle Lautamiehiin kirjoittaneeni ketjun muuttuneen kuin saippuasarjaksi ja lisäksi spekuloin multinikkeilyllä (TYC ja mielistelijä), sillä sen verran ilmeni samankaltaista rajattomuutta, vuolautta, itsestä ja seksistä kirjoittamista. Jo niin paljon, että se ei missään nimessä enää ketjuun kuulunut. Tragikoomisinta ehkä kehotus kokeilla masturbointia lelujen kanssa nimim."mielistelijältä" ynnä muut ikään kuin seksileikit olisi joku ihan uusi wau wau ja minfolaisille täysin vieras juttu.

Lisäksi itse epäilen TYCin jo meinanneen jäädä kiinni valehtelusta, kun mahdollisesti yritti manipuloida "kännykkä tippui veteen" -heiton vitsiksi välttääkseen kiinnijäämisen, siis osittainen myöntö huumoriksi kääntämisen avulla. Kirsikkana kakun päällä harhautusyritys, missä yritti manipuloida meitä ajattelemaan itsensä vetäneen sillä pidemmän korren. Spekulointia tämä toki ja kurjaa, jos tällä jonkun mielen pahoitan, mutta ihan oikeasti kyllä lämpimästi kehotan kaikkia (TYC, mielistelijä ym.) harkitsemaan mitä ja millä tavalla minfoon asioistaan kirjoittelee.

Edit. Todettakoon vielä, että en väitä, että TYC kaikkea valehtelisi.

[skoone]

Itse voinkin kertoa jo muualle Lautamiehiin kirjoittaneeni ketjun muuttuneen kuin saippuasarjaksi ja lisäksi spekuloin multinikkeilyllä (TYC ja mielistelijä), sillä sen verran ilmeni samankaltaista rajattomuutta, vuolautta, itsestä ja seksistä kirjoittamista. Jo niin paljon, että se ei missään nimessä enää ketjuun kuulunut. Tragikoomisinta ehkä kehotus kokeilla masturbointia lelujen kanssa nimim."mielistelijältä" ynnä muut ikään kuin seksileikit olisi joku ihan uusi wau wau ja minfolaisille täysin vieras juttu.

Lisäksi itse epäilen TYCin jo meinanneen jäädä kiinni valehtelusta, kun mahdollisesti yritti manipuloida "kännykkä tippui veteen" -heiton vitsiksi välttääkseen kiinnijäämisen, siis osittainen myöntö huumoriksi kääntämisen avulla. Kirsikkana kakun päällä harhautusyritys, missä yritti manipuloida meitä ajattelemaan itsensä vetäneen sillä pidemmän korren. Spekulointia tämä toki ja kurjaa, jos tällä jonkun mielen pahoitan, mutta ihan oikeasti kyllä lämpimästi kehotan kaikkia (TYC, mielistelijä ym.) harkitsemaan mitä ja millä tavalla minfoon asioistaan kirjoittelee.

Edit. Todettakoon vielä, että en väitä, että TYC kaikkea valehtelisi.

Hyvä kun tuli TYCin keskustelut tänne. Minun analyysini ko nikistä on se, että hän todellakin on tuntenut RTn joskus. Hän on kuitenkin vähän muuttanut "tarinaansa" joiltakin osin, kuten itsensä ja RTn ikäerosta, se on ilmeisesti pienempi kuin hän antaa ymmärtää.

Kyseinen nikki lienee haastatetellut RTta jossain vaheessa, ehkä he tapasivat toisensa silloin eka kertaa?. Hän on luultavasti sittemmin opiskellut (käsi?)kirjoittamista. - Ei liene sattumaa, että Cmoren sarjaan ilmestyy tutunoloinen roolihahmo? -

[skoone]

Tupla

[MLV]

Juu, TYC on todellinen ja se joka oikeasti sen murhan teki, olikin TYCin ex-partneri,joka kaikki nämä vuodet oli odottanut tilaisuutta kostoon. Tämä TYCin ex lavasti RT:en syylliseksi ja onnistui!

[NytOnPakkoKirjoittaa]

Olen seurannut Ullanlinna-ketjua suurella mielenkiinnolla, mutta tähän TYCin trolliksi epäilyyn menee hermo. En itse halua ”trollata” varsinaista ketjua, mutta nyt on pakko kirjoittaa. Siksi vastaan tähän. TYC on aivan varmasti heilastellut Roopen kanssa. Tutustuin Roopeen arviolta muutaman vuoden sisällä tuosta TYC:in tarinasta. Siinä on useita yksityiskohtia, jotka täsmäävät ja joita ei voi tietää, ellei ole tuntenut Roopea. TYC kuvaa tekijää tunnistettavasti, tosin eleiden tulkinta sisältää nimen omaan tulkintaa kuvailun lisäksi. Mielestäni ei ole kahta sanaa siitä, etteikö kertomus olisi totta. Ärsyttää tuollainen jankkaaminen. En tiedä, onko hänen muistelmistaan mitään iloa sen spekuloimisen kannalta, mitä joulukuussa tapahtui tai miksi Roopen elämä ajautui umpikujaan. Silti ajattelen, että se on jossain määrin informatiivisempi kuin esim. joku fiktiosarja saati tarinointi jostain moottorisahapilkonnasta. Olisi mielenkiintoista keskustella TYC:in kanssa yksityisesti, se tosin ei taida tällä palstalla olla mahdollista. Jaan hänen syvän järkytyksensä. Varsinaisen lähipiirin järkytystä en voi edes kuvitella. Toivottavasti tulemme saamaan mahdollisimman paljon tietoa siitä, miksi ja miten tällainen tragedia tapahtui.

[loaded]

PATOLOGINEN VALEHTELU

Pseudologia fantastica on sairaalloinen halu valehdella ja keksiä sepitettyjä tarinoita. Mytomaniaa sairastavia kutsutaan mytomaaneiksi, suomeksi yleensä patologisiksi valehtelijoiksi. Valehtelija kertoo toistuvasti ja kroonisesti lennokkaita, valheellisia tarinoita ilman selkeää motiivia ja jossa tarinat sisältävät usein itsekorostusta.

Patologinen valehtelija valehtelee mielivaltaisesti. Valehteleminen on kokonaisvaltaista ja toistuvaa, myös sellaisissa tilanteissa, kun ei tarvitsisi valehdella. Valheissa saattaa olla epäjohdonmukaisuuksia. Mukana saattaa olla vaikeasti varmistettavia asioita, ja toisinaan kertomus on niin yleisluontoinen, ettei valheellisuus paljastu. Kertomus sisältää usein sekä todellisia että valheellisia seikkoja ja kertomus voi sinällään olla mahdollinen.


MOTIIVIT
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on tutkinut paljon valehtelua.
Patologinen valehtelija haluaa sympatiaa ja huomiota. Valheet ovat usein hänen toiveittensa toteutumia. Valheet syntyvät spontaanisti, mutta mikäli ne ovat dramaattisia, monimutkaisia ja yksityiskohtaisia, niistä joutuu helposti vaikeuksiin, Ojanen kertoo.

”Normaali” valehtelija huijaa, kun siitä on hänelle rahallista tai muuta hyötyä, mutta patologinen valehtelija valehtelee muulloinkin. Patologiselle vedättämiselle on tunnusomaista pakonomaisuus, toistuvuus, hyödyn puuttuminen, pitkäaikaisuus, heikko syyllisyyden tunto ja vähäinen kiinni joutumisen pelko. Valehtelusta tulee elämäntyyli, Ojanen kuvaa.

Patologista valehtelua on vaikea erottaa tietoisesta, tavoitteeseen tähtäävästä satuilusta. Vallitsee vahva psykologinen lainalaisuus. Kun toistaa jotakin väitettä lukuisia kertoja, siihen alkaa itsekin uskoa. Valehtelu on aluksi voinut olla tietoista, mutta vähitellen siitä tulee patologista, Ojanen selvittää. Valehtelusta tulee elämäntyyli.

Joskus tähtäimessä ei kuitenkaan ole suora hyötyminen tai pälkähästä pääseminen. Kyse voi olla sosiaalisesta pelistä ja viihdykkeestä, kun valehtelija tarkkailee, kuinka tarinat uppoavat. Valheilla saatetaan hakea arvostusta, hyväksyntää tai sympatiaa. Toisinaan valheista ei seuraa minkäänlaista hyötyä, vaan niitä kerrotaan vain niin sanotusti tavan vuoksi.

Valehtelu ei herätä patologisessa valehtelijassa omantunnonpistoksia tai häpeää. Valehtelija ei mieti vastapuolen tunteita valehdellessaan. Monet patologiset valehtelijat valehtelevat tilannesidonnaisesti, vaikuttaakseen käsillä olevaan tilanteeseen, kertoo kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm.

Patologinen valehtelija ei tunne syyllisyyttä eikä katumusta. Usein hän ajattelee, että kaikki huijaavat. Häikäilemättömyys yhdistyneenä patologiseen valehteluun on pelottava yhdistelmä, Ojanen toteaa.


SAIRAUS VAI OMINAISUUS
Pakonomainen valehtelu ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan se liittyy muihin mielenterveyden ongelmiin oireena. Vankisairaalan vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman mukaan valehtelu menee sairauden puolelle, jos se on ihmiselle pakonomaista tai jos se palvelee hänen sisäistä tasapainoaan niin, että vaihtoehtoja ei ole.

Jos ihminen hakee valehtelusta hyötyä, se saattaa olla osa narsistista persoonallisuushäiriötä. Käyttäytymismuodosta voi parantua, jos kokee sen itse ongelmaksi, mutta esimerkiksi narsistiseen persoonallisuushäiriöön liittyvää valehtelua ei voi saada parantumaan, sillä henkilö ei itse koe sitä ongelmaksi. Patologista valehtelua voidaan hoitaa psykoterapialla, mutta tulokset ovat usein laihoja. Ojasen mukaan muutosta on vaikea saada aikaan, koska terapoitava ei useinkaan tunnista käytösmallejaan. Ongelmana on sekin, että valehtelija huijaa herkästi myös hoitotilanteessa.

Psykologi Vesa Nevalainen sanoo, että osalla ihmisistä on synnynnäinen taipumus valehteluun. He eivät koe sitä niin pahaksi, ja heillä on joustava käsitys todellisuudesta. He eivät näe kovin vahvasti sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Joillakuilla tämä taipumus vahvistuu iän myötä. Patologinen valehtelu voi johtua aivojen biologisista häiriöistä tai persoonallisuushäiriöistä, kuten narsismista. Taustalla voivat olla myös kokemus uhrina olemisesta, sympatian ja huomion tavoittelu sekä itsetuntemuksen puute.

Patologisen valehtelun taustalla voi olla ahdistusta tai alhainen itsearvostus. Persoonallisuushäiriöistä patologista valehtelua esiintyy erityisesti epävakaassa-, narsistisessa- ja antisosiaalisessa persoonallisuushäiriössä. Lapsuudessaan patologinen valehtelija on saattanut kohdata kaltoinkohtelua tai järkyttäviä tapahtumia, kuten läheisen vakavan sairastumisen. Lapsuuden fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, vanhempien taholta koettu hyljeksintä, huomion puute ja rakkaudettomuus näyttävät luonnehtivan tekijöiden lapsuutta useammin kuin muussa väestössä.

Patologiseen valehteluun voi altistaa aivojen biologiset häiriöt, persoonallisuuden häiriöt (esimerkiksi narsismi, sosiopatia, paranoidisuus, epävakaa persoonallisuushäiriö), uhrin kokemus, sympatian ja huomion saaminen, itsetuntemuksen ja -tiedostuksen puute tai vilkas mielikuvitus ja harjoitteluun perustuva oppiminen.

Lähimpänä pseudologia phantasticaa psykopatiakriteereihin kuuluvat patologinen valehtelu, petkuttaminen ja manipulointi. On myös ehdotettu, että sekä teeskentelyhäiriö että pseudologia phantastica kuuluisivat "petkuttamishäiriöön", jolla olisi ominaista valehtelu ja huijaaminen eri asioissa ilman selvää hyötymistarkoitusta. Tässä häiriössä motiivit valehteluun ovat pikemminkin psykologisia ja yksilön kehityshistoriaan liittyviä kuin ulkoisia, kertoo Jaana Haapasalo, psykologi, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti.

Tapauksessa on mukana myös kehittymätön moraalikäsitys. Valehtelijat kokevat, että toiset ansaitsevat heidän valehtelunsa – mitäs uskovat kaikenlaiset jutut, Nevalainen kertoo. Psykologin on vaikea arvioida, onko ihminen patologinen valehtelija vai ei. Ojanen sanoo, että määrällisesti noin 5–10 prosenttia ihmisistä valehtelee paljon, mutta ”emme tiedä, mikä osuus siitä on patologista”.

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan patologista valehtelua on vaikea erottaa tietoisesta, tavoitteeseen tähtäävästä valehtelusta. Kun ajatellaan vaikka Donald Trumpia, patologisuutta on ehkä 80% prosenttia, tietoista 20%. Vaikka patologinen valehtelu ei ole sukupuolisidonnaista, kuuluisat valehtelijat ovat enimmäkseen miehiä. Tällainen on Ojasen mukaan esimerkiksi huijaririkollisena tunnettu Frank Abagnale. (Ota kiinni jos saat)

Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että patologinen valehtelu liittyy tiettyyn neurologiseen malliin, johon liittyy pieni muistin puute sekä heikentyneet etulohkot, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti tapaan, jolla yksilö arvioi tietoa. Tutkimuksellisella tasolla tiedetään myös, että moni patologinen valehtelija on kertonut aloittaneensa valehtelemisen varhaisella iällä. He ovat huomanneet, että on tehokkaampaa valehdella, kuin argumentoida tehokkaasti.


MISTÄ VALEHTELIJAN VOI TUNNISTAA?
Psykologi ja psykoterapeutti Maaret von Wright kertoo, että usein voi olla aika vaikea tunnistaa, valehteleeko joku. Joistakin ihmisistä sen näkee helpommin kuin toisista. Yleensä valehtelu keskittyy joko nykyisen identiteetin tai keksityn identiteetin vahvistamiseen ja puolustamiseen. Ihan kaikesta tuskin koskaan valehdellaan, koska silloin ei enää selviä yhteiskunnassa. Silloin kyse on vakavasta mielenterveyden häiriöstä. On myös ihmisiä, jotka sovittavat puheensa aina toisten odotusten mukaisesti. Tavallisesti kyseessä on jokin valheellinen identiteetti. Muuten he elävät koko lailla normaalia elämää.

Helinä Häkkänen-Nyholm kertoo, että patologinen valehtelija tarkkailee kuulijaansa ja arvioi ja mukauttaa toimintaansa sen perusteella, kuinka hyvin hänen kertomuksensa uppoaa. Vilpillisyyteen ja valheeseen liittyy usein se, että vastaus on epäselvä ja epäoleellinen, äänellinen epävarmuus ja tauot lisääntyvät, yksityiskohdat ja oma rooli kerronnassa vähenevät, oma-aloitteinen tuotteliaisuus kertojana vähenee ja kuuntelijalle tulee olo, että toinen puhuu hermostuneesti.

Keksittyjä tarinoita kyseenalaistaessa patologinen valehtelija kiistää usein valheensa ja korjaa tilanteen kertomalla uuden sepitetyn tarinan. Vastaukset kysymyksiin saattavat olla myös hyvin epämääräisiä ja patologinen valehtelija saattaa puhua hyvinkin paljon vastaamassa kuitenkaan kysyttyyn asiaan. Aiemmin kerrottujen valheiden unohtuessa, voivat myös kertomukset samasta tilanteesta muuttua ja tuottaa erilaisia versioita tapahtuneesta.

Patologinen valehtelija voi loukkaantua tai esittää katuvaa tai hyökätä, jos identiteettinsä kyseenalaistetaan. He tietävät, että mitä vähemmän he kertovat yksityiskohtia, sen parempi. He tietävät piilottaa kasvonsa, jotta ne eivät anna heitä ilmi, ja he tietävät, että moniselitteisyys on heidän parhaakseen.

Huomion voi kiinnittää se, että henkilön antamissa tiedoissa esiintyy ristiriitaisuuksia. Henkilö voi vaikuttaa samaan aikaan hyökkäävältä ja vaativalta ja puheissaan epämääräiseltä ja välttelevältä. Hän voi myöntää valheet ja paikata ne uusilla tarinoilla, jos valheet tunnistetaan tai osoitetaan hänelle.

Patologiset valehtelijat esimerkiksi muuttavat kertomustaan ja peruvat jotakin jota sanoivat menneisyydessä tai liioittelevat tarinoitaan. He elävät rinnakkaistodellisuudessa eivätkä ole kykeneviä reagoimaan ristiriitaiseen tietoon, joten he syyttävät muistiongelmia.

Useimmiten valheilla koetetaan selviytyä ongelmista ja säilyttää positiivinen minäkuva, mutta patologiset valehtelijat eivät toimi näin, vaan vaikeuttavat valehtelulla omaa elämäänsä. Patologiset valheet paljastuvat aikanaan, sillä valehtelija puhuu itsensä umpikujaan, ellei hän jatkuvasti voi vaihtaa keskustelukumppaneita. He ovat vaikeita ihmisiä, sillä me arvostamme luotettavuutta. Koska heidän itsetiedostuksensa on heikko eikä muutoksen tarvetta ole, toiminta jatkuu vuosikausien ajan.

Eräässä tutkimuksessa ihmisiä pyydettiin kirjoittamaan tietystä hotellista arvosteluja. Osa arvostelijoista oli käynyt hotellissa, osa ei. Paikkaansa pitämättömät arviot keskittyivät vahvasti narratiiviin, tarinaan, jossa he olivat monesti itse osallisina. Ne, jotka olivat olleet hotellissa, keskittyivät enemmänkin kuvailemaan esimerkiksi huonetiloja. Tutkimuksen yksi johtopäätös oli se, että valheen kertominen vaikuttaa myös itse kertomisen tapaan. Esimerkiksi minä-persoonapronominin käyttö valheellisessa hotelliarviossa voi kertoa siitä, että valehtelija yrittää tehdä sen avulla palturinsa uskottavammaksi.

Tavallinen ihminen tunnistaa valheen hyvin sattumanvaraisesti, ja Häkkänen-Nyholm vertaa valheen tunnistamista kolikon heittämiseen. Patologisen valehtelijan tunnistaminen ei ole yhtään sen helpompaa. Vaikka ihminen on taipuvainen olemaan luottavainen, on Häkkänen-Nyholmin mukaan syytä epäilyyn, jos valheita tulee ilmi jatkuvalla syötöllä. Kannattaa luottaa omaan intuitioon, jos tulee sellainen tunne, että tässä on nyt jotain mätää.


MITEN VALEHTELU ILMENEE?
Patologinen valehtelu voi näyttäytyä esimerkiksi väärinä syytöksinä tai omaa identiteettiä koskevina valheina. Tarinat voivat olla yliampuvia mutta eivät täysin mahdottomia. Tarinoissa voi olla totta siteeksi sen verran, että totuuden siemeneen kytketyt valheet vaikuttavat uskottavilta. Valehtelija saattaa kääntää asiat päälaelleen. Joskus vaikuttaa siltä, että hän heijastaa omia tekojaan tai tunteitaan, kuten vihaa, karkeasti toisiin. Hän on yleensä taitava vakuuttamaan muut tarinoistaan ja näyttää itsekin uskovan niihin. Tässä mielessä pseudologia phantasticaan näyttäisi liittyvän jonkinasteinen (dissosiatiivinen) realiteettitajun pettäminen. Jos valehtelija jää valheestaan kiinni, hän tavallisesti kiistää valehdelleensa ja sepittää tilalle uuden tarinan, joka paikkaa entistä. Joissakin tapauksissa hän voi myöntää valheet, jos muuta keinoa ei ole.

Tyypillisesti patologinen valehtelija esittää asiansa hyvin vakuuttavasti ilman epäröintiä tai katumusta. Aivan kuin hän itsekin uskoisi olevansa oikeassa. Valheissa saattaa myös olla elementtejä siitä, mitä valehtelija toivoisi tai millainen hän haluaisi olla. Hän voi valehdella olevansa arvostetussa asemassa tai ammatissa, hankkineensa arvostetun koulutuksen tai tuntevansa arvovaltaisia merkkihenkilöitä.

Ojasen mukaan patologisia valehtelijoita on kahta perustyyppiä. Osa ottaa eri tilanteissa erilaisia rooleja ja valehtelee monissa asioissa, kun tilanne on sille otollinen. Osa taas esittää yhden ison valheen ja pitää siitä sinnikkäästi kiinni. Valehtelu keskittyy yleensä nykyisen tai keksityn identiteetin vahvistamiseen ja puolustamiseen. Tavallisesti kyseessä on väärä identiteetti, Ojanen tähdentää.

Patologista valehtelua esiintyy yleensä omaan identiteettiin ja elämänkertaan liittyen, sepitetyissä itseen tai läheiseen liittyvissä sairaskertomuksissa ja syytöksissä muita ihmisiä kohtaan. Kerrotut sepitykset voivat heijastella sitä, millaisia asioita henkilö toivoisi elämäänsä tai mitä hän haluaisi olla. Patologiseen valehteluun liittyy paljon paradoksaalisuutta.

On tärkeää tietää, että patologisilla valehtelijoilla ei ole kontrollia siihen mitä he sanovat, tai käsitystä siitä minkälaisia seurauksia heidän valehtelustaan on. Heidän valheensa ovat yleistettyjä, suhteettomia, itsepintaisia ja monet niistä ovat spontaaneja eivätkä loppuun asti mietittyjä.


TYYPIT
Patologisen valehtelun kirjo on suuri, koska siihen vaikuttavat valehtelijan persoonallisuuden piirteet. Tunnetaan hyväntahtoisia valehtelijoita, jotka suoltavat valheita tarkoittamatta pahaa. Heillä on usein liiallisia käsityksiä itsestään, mikä saa heidät hakeutumaan valheilla tehtäviin, joissa he aluksi näyttävät selviytyvän hyvin, mutta jäävät lopulta kiinni. Myös Suomessa on ollut useita henkilöitä, jotka ovat esiintyneet lääkäreinä ja hoitajina melkoisella menestyksellä. Sitten on häikäilemättömiä valehtelijoita, joita on helppo tunnistaa. He etsivät valehtelulla oma tai jonkin ryhmän etua. Suurin osa valehtelusta lienee tietoista, mutta joukossa on myös niitä, jotka uskovat siihen, mitä puhuvat.

Kolmanneksi on ihmisiä, joiden puheissa on jatkuvasti pieniä valheita, mikä näkyy siinä, että he puhuvat samasta asiasta aivan eri tavoin eri ihmisille. He eivät huomaa tätä itse ja hämmästyvät ja suuttuvat, jos siitä heille sanotaan.
Neljänneksi oma lukunsa ovat auervaarat, joilla yhtyy patologinen valehtelu ja valloitushalu. He ajattelevat olevansa naisten ilahduttajia ja auttajia. He varmaankin uskovat itseensä. Kun kuitenkin esiintyy vaikkapa lääkärinä tietämättä lääketieteestä juuri mitään, luulisi sen tulevan tietoisuuteen. Mukana on varmaan myös jännitystä ja itsensä testaamista. Jatkaminen houkuttaa, kun huomaa, miten paljon ihmiset luottavat.

Viidenneksi voidaan ajatella, että usko salaliittoihin on patologista valehtelua. Salaliittoihin uskovat toistavat niitä jatkuvasti ja levittävät niitä muille. He uskovat aidosti salaliittoihin ja elävät niiden mukaisesti.

Kuudenneksi valehtelun lievin muoto on omaan elämään liittyvien kuvitteellisten tarinoiden kertominen. Osa näistä on harmittomia (Calamity Jane) osa voi tuottaa paljonkin harmia (Anna Anderson esiintyi Nikolai toisen tyttärenä).


SEURAUKSET
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen katsoo, että patologinen valehtelija voi selviytyä, jos hän saa valta-asemallaan kiedottua joukon ihmisiä valheiden verkkoon. Kuitenkin useimmiten vedättäjälle käy lopulta huonosti.
Patologiset valehtelijat jättävät jälkeensä paljon mielipahaa ja ”savuavia raunioita”.
He eivät kestä yksitoikkoisuutta, vaan aina pitää saada uusia valloituksia ja voittoja. Heidän jäljiltään syntyy paljon petettyjä ja katkeria ihmisiä, Ojanen kuvaa.

Nevalainen kertoo, että jotkut saattavat menettää patologisen valehtelijan vuoksi kaiken: rahat, rakkauden ja uskon ihmiskuntaan. Itsekin olen ollut tekemisissä patologisen valehtelijan kanssa. Kyllä se aiheuttaa sen, että miettii monien muittenkin kohdalla sitä, yritetäänkö minua taas huiputtaa.

Patologinen valehtelija menettää lopulta uskottavuutensa muitten silmissä, eikä häntä uskota enää silloinkaan, kun hän ei valehtele. Tämä johtaa lopulta yksinäiseen elämään.
Kun kukaan ei osaa lopettaa tätä käytöstä, se lisääntyy entisestään ja silloin myös hyödyt lisääntyvät – kierre on valmis, Nevalainen kuvailee.

Patologiset valehtelijat eivät ole syyllisiä heidän häiriöönsä, mutta he ansaitsevat apuamme. Jos yrität auttaa heitä, he jättävät sinut usein huomiotta.

(Rankasti copypastattu ei-tieteellinen referaatti aihetta käsittelevistä julkaisuista)

Lainattu Ullanlinna-ketjusta. Ajatuksia täällä voi vaihtaa ihan yksityisviesteillä.

[ruusumaa]

Kyllä täällä voi lähettää ykstyisviestejä, ellei vastapuoli ole estänyt niiden saantia.

tietenkin ehti pitkä viesti väliin.

Nicille nytonpakkokirjoittaa on mun viestini tarkoitettu.

[Neo7]

Olen seurannut Ullanlinna-ketjua suurella mielenkiinnolla, mutta tähän TYCin trolliksi epäilyyn menee hermo. En itse halua ”trollata” varsinaista ketjua, mutta nyt on pakko kirjoittaa. Siksi vastaan tähän. TYC on aivan varmasti heilastellut Roopen kanssa. Tutustuin Roopeen arviolta muutaman vuoden sisällä tuosta TYC:in tarinasta. Siinä on useita yksityiskohtia, jotka täsmäävät ja joita ei voi tietää, ellei ole tuntenut Roopea. TYC kuvaa tekijää tunnistettavasti, tosin eleiden tulkinta sisältää nimen omaan tulkintaa kuvailun lisäksi. Mielestäni ei ole kahta sanaa siitä, etteikö kertomus olisi totta. Ärsyttää tuollainen jankkaaminen.

Aloitusviesti lautamiehiin. Ei se toki kiellettyä ole, tervetuloa hämmentämään soppaa.

Tiedä tuosta heilastelusta, mutta ehkä jollakin tavalla tuntenut Roopen. Eri tavalla mitä kuvaa, mielestäni.

[CatEye]

Itse taas epäilen että osa on saman ihmisen / kaveriporukan kirjoittelua. Ja tällaiset ”meni hermot mullakin TYCiin mutta pakko sanoa, että se on varmasti todellinen”… ettei vain ois itse TYC joka kirjoitti tuon. Ymmärrän, että osa epäilee tällaista epäilemistä ja joskus ylianalysointi onkin helmasyntini. Itselläni on jonkin verran kokemusta kuitenkin tämänkaltaisesta manipuloinnin yrityksistä, jossa yritetään saada uskottavuutta nimen omaan siten, että ensin dissataan itseä mutta samaan hengenvetoon todetaan että asia on näin.

Nuo seksin sävyttämät kirjoitukset pistivät silmääni itsellänikin. Niistä minulla on niin ikään mielipide, mutta jätänpä sanomatta kun ei ole mitään positiivista sanottavaa

[Bird]

Nämä ketkä TYC: n viesteihin ovat ahnaammin reagoineet ovat ilmeisesti kokeneet oman asemansa (ketjun älykköinä ja mielekiintoisimpia kirjoittaneina ) uhattuna.

Uskomatonta mitä sontaa.

Osalla muista kirjoittajista on lähtenyt spekut hyvinkin laukalle eikä niihin ole takerruttu yhtä antaumuksella.

Ilmeisesti osa Tikkasen entisistä kollegoista (täällä) ja muut jo elähtäneet palstalaiset ovat lopahtaneen libidonsa vaivaamina kärventyneet noin hulvattomasta kerronnasta murhamiehen nuoruuden ilakoinnista.

Ei tuota yhden nicin kimppuun hyökkäämistä muuten voi ymmärtää.

Oikein lautamiehiin ketju.
Hankkikaaaa elämäääää!

Tämä oli kyllä jo niin sakeeta settiä, että pakkohan tämäkin tänne on siirtää! Oliko omia ennakkoluuloja, kenties jopa projisointia? Mutta tosissaan, ei tarvitse vastata.

Mielestäni esim. Juridianom on selkeästi ketjun parhaita ja osaavampia kirjoittajia, siis niin hyvä, että ei varmasti tullut edes mieleen, että joku muu kirjoittaja, kuten TYC, voisi häntä uhata. Jos nyt mm.häneen tuolla viitattiin. Hyvin hän analysoi. Taisi osaa kirjoittajista alkaa pelottaa ja siksi häntä vastaan hyökkäsivät ja syyttivät kiusaamisesta? Entiset kollegat, kun eivät ole kirjoittaneet käsittääkseni enää pitkään aikaan ketjussa. Toiselta sain yksityisviestiä kyllä, mutta eipä ole ketjussa näkynyt aikapäiviin.

Ihmiset vois myös tarkistaa kiusaamisen kriteerit. Trolliksi epäily ei niihin lukeudu.

[Bird]

Hyviä pointteja mm.skoone, Neo7, CatEye. Samoja mietteitä itsellä.

Toisaalta olen itsekin taipuvainen ajattelemaan, että jostain Tyc oikeasti saattaa tosiaan Tikkasen tietää, mutta miten ja mistä ja mikä osa oli totta; ei mitään hajua.

[Neo7]

Hyviä pointteja mm.skoone, Neo7, CatEye. Samoja mietteitä itsellä.

Toisaalta olen itsekin taipuvainen ajattelemaan, että jostain Tyc oikeasti saattaa tosiaan Tikkasen tietää, mutta miten ja mistä ja mikä osa oli totta; ei mitään hajua.

Ei täällä omia epäilyitä voi täysin avoimesti kertoa, koska nimimerkkien henkilöspekulaatiot on kielletty. Mutta oma käsitys asiasta on, se voi olla vääräkin tietenkin.

[Pieni liekki]

Murhainfohan on tyypillisesti sellainen paikka, että täällä pyritään lyttäämään maahan ne henkilöt, jotka ajattelevat omilla aivoillaan ja erottuvat massasta, sekä ne, jotka oikeasti tuovat jotain aitoa, omakohtaista sisältöä eri keskusteluketjuihin. Kyllä murhainfo voisi olla paljon mukavampi paikka keskustella aiheesta kuin aiheesta, jos ihmiset kunnioittaisivat toistensa mielipiteitä ja käyttäytyisivät itse asiallisesti muita kohtaan. Todella ikävää, jos TYC savustettiin murhainfosta ulos. Ei hän ole todellakaan ainoa, joka on tähän keskustelupalstaan pettynyt ja äänestänyt jaloillaan. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole asia, koska on kiva, kun ihmiset uskaltavat laittaa itsensä rohkeasti likoon ja kertoa kiinnostavia - joskus erittäin haasteellisiakin - asioita.