Susanne Lindholm, surmattiin v. 1976 Helsingissä

[Chikatilo]

Mitäs tämä takkihömpötys nyt on? Kyllä Susannella oli laukussaan takki, samoin kuin huivi.

Päällystakki oli mallia Finnair, samoin huivi. Jos en aivan väärin muista, oli 1970-luvun puolivälissä vielä käytössä kuvan oikeassa reunassa näkyvä takkimalli, joko vihreänä tai sinisenä. Kyllä se harteilla olisi mennyt, jos kylmää olisi ollut. (alkuperäinen kuva: IS)

Uusi kuva.jpg (20.55 KiB) Katsottu 4301 kertaa

[19736]

Tuo takki kiinnostaa minua lähinnä syystä , että sillä voisi olla merkitystä millä tai miten Susanne lähti Hesperiasta. Keskilämpötila on ollut siis noin 17 astetta joten varmaan viileimpään
aikaan lämpötila on voinut olla noin 12-15 astetta. Minusta tuolloin jo takin voisi päälle laittaa varsinkin jos on "vilukissa".
Tuo lämmin sää myös yöllä on varmasti saattanut myös houkutella kipaista kävellen kotiin. Varsinkin jos taksiin ei ollut varaa, ja pankkiautomaatteja ei varmaankaan tuolloin ollut.
Tuo norski on aika mielenkiintoinen tapaus. saattoiko hän Susannen kotiovelle vai ei ja millä mentiin kotiin. Oliko norski enää kuvioissa ollenkaan mukana?
Tämä on vanhan kertausta mutta en viitsi lähteä ketjua rämpimaan.

[Pinokkio]

Mua on pitkään pohdituttanut talonmiehen kuva (Jeromiina taisi linkittää ko. lentiartikkelin jossa kuva oli tämän ketjun sivulle 9, mutta enää linkit eivät avautuneet). Siinä talonmies on kyykyssä Susannen löytöpaikan kohdalla ja ilme on outo; hän hymyilee vienosti ja on jotenkin tyytyväisen näköinen. Ajattelisin että ei kukaan ihminen näyttäisi sellaista ilmettä ruumiin löytöpaikalla ja varsinkin kun on tuntenut tytön!

Jos joku saa kuvan linkin laitettua niin oisi hienoa. Mulla on kotona ko. artikkeli mutta en osaa skannaamisen jaloa taitoa

[Atlanta]

Tuo takki kiinnostaa minua lähinnä syystä , että sillä voisi olla merkitystä millä tai miten Susanne lähti Hesperiasta. Keskilämpötila on ollut siis noin 17 astetta joten varmaan viileimpään
aikaan lämpötila on voinut olla noin 12-15 astetta. Minusta tuolloin jo takin voisi päälle laittaa varsinkin jos on "vilukissa".
Tuo lämmin sää myös yöllä on varmasti saattanut myös houkutella kipaista kävellen kotiin. Varsinkin jos taksiin ei ollut varaa, ja pankkiautomaatteja ei varmaankaan tuolloin ollut.
Tuo norski on aika mielenkiintoinen tapaus. saattoiko hän Susannen kotiovelle vai ei ja millä mentiin kotiin. Oliko norski enää kuvioissa ollenkaan mukana?
Tämä on vanhan kertausta mutta en viitsi lähteä ketjua rämpimaan.

Susannen nähtiin lähtevän yksin kävelemään Hesperiasta. Finnairin pusero tai takki oli harteilla, ei päällä. Niin ainakin lehdet kirjoittivat, kun tämä murha tapahtui. Että se asia on ainakin selvä.
Norski jäi Hesperiaan. Ei kai enää jakseta kysellä hänen alibiaan.
Tuon norjalaisen piti kylläkin tavata Susanne seuraavana iltana, mutta kuten tiedämme, tapaamista ei tullut.

[L.G.W.Persson]

Myös Hannes Markkulan kirjan "Suomalainen murha 1953-1990" mukaan norjalainen on pois epäiltyjen listalta alibinsa vuoksi.

[paccasucco]

Kyllä,norjalainen suljettiin pois tekijäehdokkaiden piiristä jo jutun tutkinnan alkuvaiheessa.Myöhemmin lehdistö provosoi asialla.Se on ymmärrettävää.Raflaavat otsikot myyvät enemmmän lehteä.

Jutun alkuperäiset tutkijat ovat moneen kertaan ilmoittaneet,että tekijän on täytynyt olla joku Susannen tuttu.Toisaalta hänellä oli erittäin laaja ystäväpiiri.

Oma vajavainen käsitykseni on se,että mahdollinen tekijä on kyllä pitkään ollut tutkijoiden tiedossa,mutta "näyttö ei ole riittänyt".

[Chikatilo]

"Tuttu" joka ei kuitenkaan ehkä kuulunut lähi- tai ystäväpiiriin, mutta jonka Susanne tunsi esimerkiksi koulusta, naapurustosta tai sisarustensa tuttavapiiristä. Siksi Susanne ei kokenut häntä uhkaksi.

Itse kallistun myös siihen oletukseen, että tekijä oli suunnilleen samaa ikäryhmää - kenties hieman uhriaan nuorempi.

[dazu]

Kaikissa kolmessa kellarimurhassa homma meni niin, että nainen palasi pikkutunneilla jalkaisin baarista kotiin ja kotimatkalla seuraan lyöttäytyi mies, joka halusi jostain syystä päästä naisen kotitalon kellariin ja nainen päästi miehen kellariin, jolloin mies raiskasi ja kuristi naisen tuonne kellariin. Kaikissa kolmessa tapauksessa on sama tekijä.

[Jeromiina]

Mua on pitkään pohdituttanut talonmiehen kuva (Jeromiina taisi linkittää ko. lentiartikkelin jossa kuva oli tämän ketjun sivulle 9, mutta enää linkit eivät avautuneet). Siinä talonmies on kyykyssä Susannen löytöpaikan kohdalla ja ilme on outo; hän hymyilee vienosti ja on jotenkin tyytyväisen näköinen. Ajattelisin että ei kukaan ihminen näyttäisi sellaista ilmettä ruumiin löytöpaikalla ja varsinkin kun on tuntenut tytön!

Jos joku saa kuvan linkin laitettua niin oisi hienoa. Mulla on kotona ko. artikkeli mutta en osaa skannaamisen jaloa taitoa

Ohessa aiemmin linkittämäni lehtiartikkelit uudelleen.
http://aijaa.com/7Hp6fi
http://aijaa.com/JoOK4n Tässä ko. kuva.
http://aijaa.com/vmuRcx

Joskus ihmettelen kun haastatellaan jotain henkilöä TV:ssä liittyen johonkin traagiseen tapahtumaan, niin ilme on oikein iloinen ja hymyilevä. Tämä näyttää tosi ristiriitaiselta. Ehkäpä toisilla on niin lujassa että kun pääsee esiintymään kameroille niin täytyy hymyillä.

[Chikatilo]

Kiitokset artikkeleista.

Minun on vaikeaa nähdä talonmies Vihakaran "hymyilevän". Kovin totiselta ilme vaikuttaa ja huulet ovat suipistuneet enemmänkin vakavuudesta tai mietteliäisyydestä. Toimittaja lienee esittänyt jonkin kysymyksen kuvaa otettaessa. Kyllähän se vetää mietteliääksi, kun puolitoista metriä oman sängyn alapuolella pistetään nuori nainen kylmäksi julmalla tavalla.

Kun ei ole mitään mihin tarttua, on helppo lähteä kuvittelemaan ja tulkitsemaan epäoleellisuuksia. Tällä perusteella voitaisiin myös ajatella, että sukunimi Vihakara viittaa selvästi väkivaltaiseen luonteeseen. Kunnon ihminen olisi varmasti vaihtanut nimensä Pyhäkaraksi tai Hyväkaraksi...

[Peräkylän Maigret]

Lehtileikkeistä kävi ilmi että norjalainen oli 1947 syntynyt isännöitsijä joka oli liikematkalla Helsingissä. En ole aiemmin yksityiskohtia tiennyt.

Lisäksi selvisi että alkuvaiheissa oli kiinniotettuna useita henkilöitä joista osa pitkiäkin aikoja. Muistaakseni tuolloin vielä sai pitää häkissä 17 vrk ennen vangitsemista.

Talkkaria en osaa epäillä rikoksesta.

[L.G.W.Persson]

Helena Korlinin vuonna 1979 surmanneen, tässäkin ketjussa monesti esiin nousseen Ceeli Björkqvistin on poliisi aikoinaan tarkistanut ja poistanut Susannen surman epäiltyjen joukosta. En ole löytänyt asialle suoraa vahvistusta, mutta syy on ilmeisesti yksinkertaisuudessaan se, että Ceeli istui Susannen surman aikaan aiempaa tuomiotaan raiskauksesta. Kuitenkin vaikka ihmettelyn vuoksi kokoan tähän Susanne Lindholmin ja Helena Korlinin tapausten samankaltaisuuksia. Näitäkin on jo aiemmin ketjuissa puitu, mutta niputan niitä tähän.

1 Naiset työskentelivät samalla alalla.
2 Naiset tunsivat toisensa.
3 Korlin oli kuollessaan 30.3.1979 28-vuotias. Jos Lindholm olisi elänyt silloin, hänkin olisi ollut tuolloin 28-vuotias. Naiset olivat siis hyvin samanikäisiä.
4 Molempia naisia pidettiin tuon ajan termein yleisesti ottaen "hauskannäköisinä".
5 Sekä Ceeli, Lindholm että Korlin olivat suomenruotsalaisia.

6 Molemmat naiset saivat surmansa illanvieton yhteydessä, johon kuului baarissa käyntiä.
7 Naisten surmapaikkojen etäisyys oli muutama kilometri.
8 Lindholm surmattiin kuristamalla. Lääkärit arvioivat Korlinin kuolleen kaulaan osuneisiin teräaseen pistoihin, mutta Ceeli väitti surmanneensa Korlinin kuristamalla.
9 Molemmissa surmissa käytettiin raakaa väkivaltaa.
10 Molemmat surmat ovat olleet vaikeasti selvitettäviä, vaikka Korlinin surma selvisikin.

11 Ceelillä oli käytössään auto ainakin vuonna 1979 (viittaan Lindholmin spekuloituun kyydintarjoajaan).
12 Ceelillä oli "jatkuvasti useampi nainen kierrossa". Hän onnistui hurmaamaan myös Korlinin niin pitkälle, että pääsi tämän kanssa kahden kesken sisätiloihin, mikä tarkoitti Ceelin omaa kotia. Surma tapahtuikin Ceelin kotona. Samanlainen kuvio sopisi myös Lindholmin tapaukseen sillä erotuksella, että paikka oli Lindholmin talon urheiluvälinevarasto.
13 Ceeli oli siis kova naistenmies, eikä ollut tottunut kuulemaan sanaa "ei". Korlinin surman motiiviksi kiteytyi seksistä kieltäytyminen. Sama sopisi myös Lindholmin surman motiiviksi.

Ceelin suku oli varakas ja vaikutusvaltainen, ja pystyi vaikuttamaan Ceelin vankilaoloihin. Kuinkakohan pitkälle tuo vaikutusvalta saattoi ulottua. Saattoiko sen avulla saada vankilan sanan, että Ceeli Björkqvist ei ollut lomalla vankilasta 7.-8.8.1976, vaikka olisi todellisuudessa ollut..

Lähteet: Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953-1990; Sjöberg & Nykänen: Rööperi.

[Chikatilo]

Pari oikaisua:

1 Naiset eivät oikeastaan työskennelleet samalla alalla. Korlin myi lomamatkoja, Lindholm oli lentoyhtiön virkailija. Molemmat toki liittyvät matkustamiseen, kuten myös merikapteeni ja matkaopas.

2 Ceeli ja Lindholm olivat suomenruotsalaisia. Helena Korlin oli 100% suomensuomalainen, os. Kytövuo. Sukunimi tuli ex-miehen, Kalervo Korlinin kautta. Hänkin oli suomenkielinen.

3 Naisten surmapaikkojen etäisyys oli muutama kilometri. Tarkalleen ottaen noin 6 km, mikä on Helsingissä paljon.

4 Väite, että naiset tunsivat toisensa, ei perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että joku arveli heidän tuntevan toisensa, koska ovat tekemisissä matkustamisen kanssa. Tuntevathan kaikki Suomen lentäjätkin kaikki maamme merimiehet.

[Pinokkio]

Kiitos Jeromiina.
Chikatilo: Jokainen tulkitsee ilmeitä omalla tavallaan. Voisin nähdä tuossa myös syyttömän miehen "tuohon se murhattiin, yritänpä tässä nyt näyttää suht normaalilta" ilmeen, mutta talonmies on epäilyttänyt minua alusta lähtien. Muistanko oikein että hänen asuntonsa oli pyöräkellarin yläpuolella? On outoa että hän ei ole kuullut mitään.

Norjalaista olen vuoroin veikannut syylliseksi vuoroin syyttömäksi, okei, hänellä on alibi mutta kiinnostaisi kyllä tietää minkälainen. Kenen mukaan heidän oli tarkoitus tavata seuraavana päivänä? Eikö S poistunut suoraan hänen huoneestaan eikä tavannut enää muita? Jää siis vain norjalaisen sana.

[L.G.W.Persson]

Pari oikaisua:

1 Naiset eivät oikeastaan työskennelleet samalla alalla. Korlin myi lomamatkoja, Lindholm oli lentoyhtiön virkailija. Molemmat toki liittyvät matkustamiseen, kuten myös merikapteeni ja matkaopas.

2 Ceeli ja Lindholm olivat suomenruotsalaisia. Helena Korlin oli 100% suomensuomalainen, os. Kytövuo. Sukunimi tuli ex-miehen, Kalervo Korlinin kautta. Hänkin oli suomenkielinen.

3 Naisten surmapaikkojen etäisyys oli muutama kilometri. Tarkalleen ottaen noin 6 km, mikä on Helsingissä paljon.

4 Väite, että naiset tunsivat toisensa, ei perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että joku arveli heidän tuntevan toisensa, koska ovat tekemisissä matkustamisen kanssa. Tuntevathan kaikki Suomen lentäjätkin kaikki maamme merimiehet.

1 Niinpä. Otin pointin suoraan Markkulalta sitä tarkemmin miettimättä.

3 Totta kai 6km on Helsingissä yleisesti ottaen paljon. Mutta kyseiset rikokset ovat varsin samankaltaisia ja sattuivat suhteellisen lyhyen ajan sisällä (noin 2 1/2 vuotta), siinä suhteessa 6km on lyhyt matka. Jos toinen surma olisi tapahtunut vaikka Lahdessa ja toinen Helsingissä, ei samaa maantieteellistä yhteyttä olisi kuin nyt, kun etäisyys on vain 6km.

4 Mihin lähteeseen tietosi perustuu? Oma lähteeni on tässäkin Markkula. Ja mitä se tunteminen on? Jutelleet kerran vai viettivät vapaa-aikaa yhdessä? Mielestäni naisten mahdollinen toisensa tunteminen on joka tapauksessa pienempi seikka kuin surmien samankaltaisuus, vaikka mielenkiintoinen pointti kyllä tuo mahdollinen tunteminenkin.