Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3546
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Batista kirjoitti:Rikosposti-lehdessä vuodelta 1981 on kuulemma juttu Onervan murhasta ja kuvia kellarista ( K-18), onko kenellekään artikkelia, löytyisikö se jostain arkistoista?
"Kuulemma"? Saattaisiko hänellä, jolta artikkelista kuulit, olla hallussaan ko. artikkeli? Jos ei, niin herää kysymys, miten joku muistaa...
Kansallisarkistossahan noita olisi.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Batista
Alibin satunnaislukija
Viestit: 52
Liittynyt: Su Heinä 27, 2008 11:12 pm

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Batista »

Eräs haastattelemani henkilö oli varma, että Rikospostissa oli juttua tapahtuneesta lähes välittömästi sen jälkeen. Valitettavasti hänellä ei ole siitä artikkelia tallella. Tuli vaan mieleen, jos oletetaan että joku tunnustaisi tämän teon, miten hän voisi todistaa, että juuri Hän oli murhaaja, jos oletetaan että tekijän jättämästä verestä, mikäli sitä on tallellakaan ei saisi kyllä tiiätte mitä. Tä. Sama taitaa koskea kahta muutakin kellarisurmaa, vad. Ainakin Onervan tapauksessa oli aika tarkkaan klitsussa merkattu, missä teko tapahtui ( ja kerrottu miten se tapahtui) . Riittäisivätkö silminnäkijäpoikien ja parvekemiehen ja epäillyn yhteneväiset kertomukset mihinkään? Ei varmasti.
storm
Susikoski
Viestit: 33
Liittynyt: La Tammi 12, 2008 11:44 pm

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja storm »

Batista kirjoitti:Itselläni on nyt aika kiireinen syksy ja vetoan aktiivisiin palstalaisiin! Rikosposti-lehdessä vuodelta 1981 on kuulemma juttu Onervan murhasta ja kuvia kellarista ( K-18), onko kenellekään artikkelia, löytyisikö se jostain arkistoista?
Rikosposti alkoi ilmestyä vasta vuonna 1987.
Batista
Alibin satunnaislukija
Viestit: 52
Liittynyt: Su Heinä 27, 2008 11:12 pm

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Batista »

storm kirjoitti:
Rikosposti alkoi ilmestyä vasta vuonna 1987.

Kiitos tiedosta. Kyseessä lienee sitten joku toinen lehti. Yritänpä etsiä, lupaus on velka.
19736
Frank Drebin
Viestit: 388
Liittynyt: La Joulu 08, 2007 1:19 pm

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja 19736 »

Tuo huoltomies Pasilan kulmilla on aika kinnostava havainto. Saatteli naisia kotiin ja meni kellaritiloihin. Jotenkin sopii myös Lindholmin tapaukseen muutama vuosi aiemmin. Voisi olla vaikka tekijä. Onkohan elossa?
Ihme juttu että kansa puhui kaverista mutta siltä ei henkilöllisyyttä tiedetä tai sitten kaveri on vaan hävinnyt.
Ottikohan Poliisi kaverin tarkempaan syyniin?
mamma71
Neuvoja-Jack
Viestit: 568
Liittynyt: Ke Kesä 16, 2010 10:43 pm

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja mamma71 »

Kyllä tuon huoltomiehen nimi on tiedossa ainakin entisillä työkavereilla. Varmaan on hänen osallisuutensa tutkittu aikoinaan. Sen verran sitä huhua hänestä liikkui, että luulisi poliisin tarkastaneen asian. Katosi varmaan siksi, kun alkoi liikaa katseita kohdistua häneen. Ja se, että hänet on mahdollisesti nähty "riitelemässä" jonkun naisen kanssa pihalla, ei vielä tee hänestä murhaajaa. Onhan tekijä voinut olla joku toinen.
Vaikka Pasilassa hänestä puhuttiinkin, niin se on voinut myös olla huhua. Vaikea sanoa, mutta jos joku Pasilan Huollossa tuohon aikaan työskennellyt antaisi enemmän tietoa hepusta, voisi tarkemmin päätellä olisiko hän mahdollinen tekijä. Miksi lähti, saiko potkut töistä jne.?
Ainahan sitä voisi verrata samantyyppisiä tapauksia toisiinsa ja miettiä olisiko sillä alueella voinut työskennellä ko. kuvaukseen sopiva huoltomies. Onkohan poliisi tehnyt tämän? Toki on heppu voinut vaihtaa ammattiakin.
Inhorealisti

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Inhorealisti »

mamma71 kirjoitti:Kyllä tuon huoltomiehen nimi on tiedossa ainakin entisillä työkavereilla. Varmaan on hänen osallisuutensa tutkittu aikoinaan. Sen verran sitä huhua hänestä liikkui, että luulisi poliisin tarkastaneen asian. Katosi varmaan siksi, kun alkoi liikaa katseita kohdistua häneen.
Vaikka tämä keskustelu vaikuttaa olevan entisten pasilalaisten (jota itse en ole) hallinnoimaa, tuonpa muutaman ajatukseni julki. Jo pelkästään sen takia, että luin tämän ketjun alusta loppuun ajatuksella, eikä se tapahtunut ihan parissa minuutissa.

Itse asiaan... mamma71, lihavoin ongelmakohdat. Mistä poliisi olisi voinut tietää haastatella tätä Pasilan Huollon entistä työntekijää, jos kukaan ei erikseen nimennyt häntä? Nimen tiesivät työkaverit, mutta jospa he ajan hengessä pysyivät vaiti? Tai jospa poliisit eivät tuolloin ottaneet asiaa vakavasti, jos joku muu mainitsi asiasta? Voisithan sinäkin, kun kerran tunnut tietävän nimen, ottaa yhteyttä KRP:iin ja kertoa tietosi. Näin tuon seikan voisi ainakin varmistaa. Elossa ollessaan hänet saa nopeasti saman pöydän ääreen juttutuokioon.

Toinen seikka, jonka haluaisin tuoda esille: pitkän pohdinnan perusteella uskallan kiistää jyrkästi väitteet, että Ketola olisi mennyt pesutupaan mielessään seksiakti! Vaikka toisaalta isosiskon olo asunnossa kielii sen puolesta, että pesutupa etenkin siihen kellonaikaan olisi ollut Onervalle diskreetimpi paikka aktille, en siltikään usko siihen. Painavin peruste on tuo selkävamma, joka pakotti hänet pois töistä. Ei 42-vuotias selkävammasta kärsivä nainen halua ehdon tahdoin jonnekin pesutuvan lattialle tai jonkin tason päälle mennä naitavaksi, saati sitten jos hän olisi edes kyennyt siihen. Tarkempia tietoja hänen selkävaivastaan ei minulla tosin ole, mutta maksimissaan (pahoitteluni, että tämä menee hieman alatyyliseksi) hän olisi ehkä ajatellut seisoaltaan tyyliin takaapäin, mutta tuskin enempää. Kun omalla puolisollani on vähääkään selkävaivoja, ajatus seksistä on suurin piirtein viimeisenä hänen mielessään, lupaan hänelle puoli valtakuntaa tai en.

Kaiken lisäksi: Ketolan on pitänyt olla todella ihastunut tyypin ulkonäköön tai olla todella päissään, mikäli tuo vartin mittainen verbaalinen kiista on saanut hänen päänsä kääntymään seksin kannalle. Kaikkihan sen tietävät, että riitely ei juuri koskaan johda seksiin, ellei kyse ole vanhan pariskunnan ns. sovintoseksistä. Ja kun kerran Onerva lähti yksin kapakasta, niin ei voida sanoa tämän illan "loppuhuipentuman" eli seksin olleen hänen mielessä talsiessaan katua kotiinpäin. Tuli kyllä mieleen nyt, että useinhan kuulee ja näkee keski-ikäisten humalaisten riitoja kapakoiden edessä - paljon meuhkataan kovalla volyymillä, mutta pian ollaan jo hymyssä suin parin tuopin ääressä. Tällöin tosin käyttäytyminen antaa olettaa, että henkilöt ovat tunteneet toisensa jo pitkään. Onervahan ei kaikesta päätellen mielestäni tuntenut tätä jannua entuudestaan

Kolmanneksi, onko joku muu pitänyt outona tuota pankkikirjan kohtaloa? Avaimien viemisen ymmärtää, koska niistä oli käytännön hyötyä, mutta pankkikirja... eihän 25-30-v. mies saa penniäkään rahaa tililtä, joka on nelikymppisen naisen nimissä. Vähintään miehellä pitäisi olla puolisonaan tai tuttavanaan nainen, joka olisi samaa ikäluokkaa. Siltikin ongelma voisi tulla siitä, kun nainen pankkikirja kädessään menee lähipankkiin, jossa tuttu virkailija huomaa Ketolan pankkikirjan eksyneen toisen käsiin. Toki siinäkin tilanteessa olisi voinut yrittää jollain hätävalheella "Onerva pyysi hakemaan rahaa, makaa kotona kipeänä jne...", mutta velvollisuudentuntoinen virkailija olisi kieltäytynyt. Näin pitkälle tuskin edes tuo surmaajakaan ehti ajatella asiaa siellä pesutuvassa paniikissaan. Vaan ehkäpä 80-luvun Pasilassa pankkitiskillä asioiminen oli erilaista kuin 80-luvulla Varsinais-Suomessa? Mielelläni ottaisin kommentteja/tietoja vastaan tästä pankkikirja-asiasta. Jos/kun joku sitä käytti tai yritti käyttää, hän oli murhaaja tai tiesi murhasta.

Neljänneksi, Batista, se Kurvin sälli sinun sietäisi paikallistaa uudestaan! Jos kaveri pystyi alkoholin sumentamilla aivoillaan tiedostamaan nimen "Onerva Ketola", voisi olettaa hänen vähintään istuskelleen samoissa keppanaporukoissa. Itse en välttämättä heti ajattelisi häntä surmaajana, vaikka olisikin ulkonäöltään sopiva tuntomerkkeihin: nuo surmaajan tuntomerkit ja vielä pipo päässä osuvat kyllä aika moneen suomalaismieheen tuolta aikakaudelta. Helkatti, oma isänikin oli tuohon aikaan tuon näköinen. Joka tapauksessa se sälli saattaisi osata kertoa Onervan tuttavuuksista tuona aikana jotain... minimissään. Tuskin kukaan huvin vuoksi sanoo tuntevansa ketään, ellei ole täysi toope.

Viidenneksi, en oikeastaan ymmärrä tätä mykkyyttä, jota ainakin Batista, Kylli ja Cotton olette kokeneet. Jos kerran yksi näistä silminnäkijöistä pisti Facebookiin asti (minulla tosin se linkki ei toiminut enää) tietojaan tuosta illasta, miksi hän ei voi kahden kesken kertoa enempää? Eiväthän tällaiset epäviralliset juttutuokiot tule kenenkään muun tietoon. No ehkä tänne, mutta eihän täällä paljon yleensä todistajien nimillä huudella. Poliisi ei ainakaan julkista todistajien nimiä.

Mutta... novellissani oli muistaakseni pari kysymystäkin, joten toivottavasti joku viitsii uhrata muutaman minuutin ajastaan vastatakseen niihin, kiitos.

EDIT: pari kirjoitusvirhettä muokkasin.
mamma71
Neuvoja-Jack
Viestit: 568
Liittynyt: Ke Kesä 16, 2010 10:43 pm

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja mamma71 »

Vastaan viestiisi omalta osaltani. Uskon poliisin aikoinaan tarkkaan jututtaneen Pasilassa asuneita ja muitakin. Luulisin, että tuon huoltomiehen liikkeet on tutkittu. Sitä en tiedä onko kuulusteluihin asti mennyt, olin itse silloin vielä aika nuori, aikuiset ei kauheesti halunneet näistä asioista puhua.
Mutta muistan, kun joka puolella oli kuva tuosta miehestä. Vieläkin on muistissa ne kasvot. Ja tosiaan Pasilan Huollossa työskennelleitä asui Pasilassa useita, ihan meidän talossakin 3. Joten uskon siis, että "epäillyn" tiedot on aika monen muistissa. Itse en tuota nimeä enää muista, harmi, sillä olisin jo tutkaillut, että löytyykö hänestä tietoa.

Mutta tuo mainitsemasi seikka, että noin vaan ei mennä kellariin, antaisi kyllä mulle sen vaikutelman, että Onerva Ketola sittenkin tunsi tekijän. Siihen kuvaukseen tuo huoltomies sopisi. Mutta miksi hänen sitten olisi pitänyt kinastella sinne menosta? Luulisi hänellä olleen avain. Toki se olisi voinut olla työpaikallakin.

Tuo pankkikirjan vieminen voisi viitata siihen, että surma on yritetty lavastaa ryöstöksi. Pankkikirjalla sai joistain pankeista helposti rahaa, mutta piti olla tuttu siinä pankissa. Eli jos sut tunnettiin, et tarvinnut henkkareita. Mutta mies nostamassa naisen pankkikirjalla, ei onnistu. Paitsi ehkä valtakirjalla.

Mua vaivaa itseäni se, että jollain parvekkeella oli ihmisiä silloin kun tuo riita oli. Ja jotain nuoria pihalla. Kai he olisivat tuon huoltomiehen tunnistaneet? Ja kuka heidät näki? Eli joku todennäköisesti tietää enemmän kuin kertoo. Tosin tohon maailman aikaan aika tiukkaan suut pidettiin supussa. Jopa Itä-Pasilan tapahtumat pysy siellä ja Länsi-Pasilan lännessä. Mutta varmasti löytyy tänäkin päivänä Pasilasta joku joka tietää kuka tuo tarkoittamani mies on. Hän ainakin on tuntenut nuo kellarit.
Rikosmaisteri
Remington Steele
Viestit: 228
Liittynyt: Ti Joulu 30, 2008 10:00 am

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Rikosmaisteri »

mamma 71 kirjoitti:
Mutta tuo mainitsemasi seikka, että noin vaan ei mennä kellariin, antaisi kyllä mulle sen vaikutelman, että Onerva Ketola sittenkin tunsi tekijän.
Tämä uhrin ja tekijän toistensa tuntemisen aste on yksi kaikkien kellarisurmien askarruttava piirre. Onerva Ketolan tapaus on ainoa, jossa julkisuuteen on annettu tietoa siitä (tai on surmaajan lisäksi edes ollut tietoa), miten kellariin on menty. Ilmeisesti todistajat eivät kuitenkaan kuulleet ovella käydyn sanailun sisältöä? Kun vänkääminen kesti kuitenkin jonkin aikaa, en usko, että kyseessä oli mikään huoltomies tai vastaava "viran" puolesta kellariin hinkunut. Kai Onerva olisi sellaisen henkilön sisään päästänyt ilman ylimääräistä teatteria? Jotenkin tuo kellaritiloihin vapaaehtoisesti sekstailemaankaan meno ei mielestäni tunnut todennäköiseltä. Oma veikkaukseni on, että vänkääjä oli (tai teeskenteli olevansa) yösijaa vailla ja joutui sen vuoksi taivuttelemaan ovella Onervaa. Mahdollisesti Onerva ja surmaaja olivat myös vähintään kapakkatuttuja, ja sen(kin) vuoksi raiskausta seurasi raaka surma.

Surman arvioitu ajankohta on myös askarruttanut. Silminnäkijöiden mukaan kellariin mentiin jo puolenyön aikoihin, mutta poliisin arvio surma-ajasta oli muutama tunti sisäänmenoajasta eteenpäin? Onko poliisin julkisuuteen tuoma aika virheellinen? Tai jos ei, niin mitä tehtiin väliaikana ennen surmaa?
Kysy oikeita kysymyksiä...
Ralle Ryökäle
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 114
Liittynyt: Ma Huhti 27, 2009 8:50 am

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Ralle Ryökäle »

Inhorealisti kirjoitti:[Kolmanneksi, onko joku muu pitänyt outona tuota pankkikirjan kohtaloa? Avaimien viemisen ymmärtää, koska niistä oli käytännön hyötyä, mutta pankkikirja... eihän 25-30-v. mies saa penniäkään rahaa tililtä, joka on nelikymppisen naisen nimissä. Vähintään miehellä pitäisi olla puolisonaan tai tuttavanaan nainen, joka olisi samaa ikäluokkaa. Siltikin ongelma voisi tulla siitä, kun nainen pankkikirja kädessään menee lähipankkiin, jossa tuttu virkailija huomaa Ketolan pankkikirjan eksyneen toisen käsiin. Toki siinäkin tilanteessa olisi voinut yrittää jollain hätävalheella "Onerva pyysi hakemaan rahaa, makaa kotona kipeänä jne...", mutta velvollisuudentuntoinen virkailija olisi kieltäytynyt.
Kyllä toisen pankkikirjalla rahaa sai kun vaan osasi hommansa. Toukolassa kun surmattiin kaksi ihmistä vuonna 72 niin sen puolimustalaisen miesuhrin kirjalla nosti yksi tekijöistä rahaa ja käytti henkkarina uhrin ruotsalaista ajokorttia. kuulusteluissa pankkivirkailija väitti kivenkovaan että rahojen nostaja oli tilin haltija vaikka tämä oli erinäköinen ja se ei voinut olla uhri kun tämä oli jo silloin raatona Pasilan ja Kumpulan välisessä metsässä.Rahat 500 markkaa nostettiin kurvin KOP pankista. Voi olla että Ketolan surmaaja kuvitteli hyötyvänsä jotain siitä kirjasta ,tuskin siellä rahaa kovasti oli mutta sata markkaakin on iso raha jos ei itellä oo yhtään.
...tie auki taivasta myöten, eikä koskaan takaisin.
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1846
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

Ralle Ryökäle kirjoitti: Kyllä toisen pankkikirjalla rahaa sai kun vaan osasi hommansa. Toukolassa kun surmattiin kaksi ihmistä vuonna 72 niin sen puolimustalaisen miesuhrin kirjalla nosti yksi tekijöistä rahaa ja käytti henkkarina uhrin ruotsalaista ajokorttia. kuulusteluissa pankkivirkailija väitti kivenkovaan että rahojen nostaja oli tilin haltija vaikka tämä oli erinäköinen ja se ei voinut olla uhri kun tämä oli jo silloin raatona Pasilan ja Kumpulan välisessä metsässä.Rahat 500 markkaa nostettiin kurvin KOP pankista. Voi olla että Ketolan surmaaja kuvitteli hyötyvänsä jotain siitä kirjasta ,tuskin siellä rahaa kovasti oli mutta sata markkaakin on iso raha jos ei itellä oo yhtään.
Jos en aivan väärin muista niin taisipa tuo nostaja sipaista mustaa kenkäplankkia hiuksiinsa ennen pankkiin menoa. Kari K taisi olla tämä valeromaani.

Itse olen Onervan tapauksessa sitä mieltä että sitkeä sisäänpyrkijä oli joku rahaton,asunnoton siipiveikko. Onerva tunsi tekijän ainakin etunimeltä. Jos tekijä olisi ollut aivan outo, niin en usko että Onerva olisi viitsinyt alkaa kinastelemaan aivan tuikituntemattoman,arvaamattomankin henkilön kanssa vaan tyytynyt vetämään oven kiinni. Tämä on vain intuitioni ja voin toki olla väärässä.

Huomattavaa että Onervalla oli eläkeläisenä säännölliset tulot vaikka ehkäkin pienet ja tämän takia varmaan joutui noiden rahanpummaajien kohteeksi noissa kapakkaporukoissaan.
Cotton
Martin Beck
Viestit: 772
Liittynyt: Pe Huhti 25, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Fall River

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Cotton »

Aivan tumput suorina täällä ei olla seisoskeltu: Silminnäkijä N.N. haastattelusta 5.3.2011 tuli muutamia asioita selville.

- Ketolalla ja epäillyllä ei ollut riitaa eikä minkäänlaista suukopua sisäänpääsystä eikä mistään muustakaan. Silminnäkijä oli itsekin ihmetellyt lehtien viittauksia edellisenkaltaisiin väittämiin ja huhuihin.

- Ketola ja epäilty eivät tulleet samaan aikaa rappukäytävän ovelle. Ensin saapui Ketola, joka jäi odottamaan ovelle hetken päästä saapunutta epäiltyä. Tämän jälkeen edm. henkilöt menivät sopuisasti portaita kellariin.

- Ovessa ollut reikä josta Ketola oli tungettu sisään oli ollut olemassa jo jonkin aikaa ennen tapahtunutta.

- Silminnäkijällä on oma epäiltynsä tekijästä, joka sekin tuli ilmi keskustelussa..
Alussa on rakkaus, lopussa on naru. (K. Palsa)
Clyde
Axel Foley
Viestit: 2478
Liittynyt: Su Syys 14, 2008 9:12 pm

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Clyde »

Jees, eli olisiko tuolla riidalla sitten yritetty laimentaa Ketolan "statusta". Siis että sinne ei suinkaan menty sillämielellä vaan ihan pakotettuna. Eihän Onervan taustoista muutenkaan ole juuri vuodettu julkisuuteen. Olisiko sisko pelännyt tällaisen asian julkituloa ja siksi ei ollut puhunut Onervasta juuri mitään julkisuuteen. Se yksi huhuhan eli rapussa ja lähistöllä, että kellariin on menty nimenomaan harrastustarkoituksessa. Eli sillä huhulla näyttää olevan joku perä..
Niinkuin aiemmin silloin ihmettelin, että kuka ottaisi riskin ja potkisi sisään oven kellarissa? Luulisi sellaisen aiheuttavan meteliä (ovien pamauskin kuului) ja siksi se tuntuikin oudolta, koska tekijähän nimenomaan halusi päästä karkuun eikä jäädä kiinni (niinkuin se koriskentän puukottaja).
Hienoa työtä Cotton!
Nanika ga tooku matteiru to
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3546
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Useitakin meitä askarruttanut kysymys surmatyön ajankohdasta on myöskin saanut lisäselvitystä. Asiantuntijatapaamisessa sain selville, että kuolinajan määrittäminen on hankala homma, ja arvio saattaa heittää jopa tunteja vaikka tiedossa olisikin ympäristön lämpötila jne. Eli tämän mukaan Onervan ja tekijän kellariinmenon ja surman välillä ei tarvitse olla tunteja. Joissakin lehtitiedoissa esitetty aika on nimenomaan heitto, ei faktaa.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Moona
Harjunpää
Viestit: 322
Liittynyt: Ke Huhti 07, 2010 12:34 pm

Re: Onerva Ketolan kellarisurma, Helsinki 1981

Viesti Kirjoittaja Moona »

Kyllä se ihan mahdollista on, että olisi menty harrastamaan, mutta jos näin, niin miksi tappaa? Toki on myös mahdollinen ilmaan heitetty epäily, että tekijä olisikin voinut olla nainen. Onerva istui paljon iltoja kuppiloissa - eläkkeellä kun oli, selkänsä takia - eronnut, "villi ja vapaa".

Niin, hän oli minun tätini, tosin muistan nähneeni vain kerran, kun me olimme maalaisia ja hän stadin friidu. Ei hän muistaakseni mikään kuvankaunis ollut, mutta ihan tyylikäs siihen aikaan lähiökuppilaan.
Elämä on pitkä puutelista...
Nemo me impune lacessit
On hyviä ihmisiä, on pahoja ihmisiä ja on ihmisiä, jotka olevat olevinaan ihmisiä...
Vastaa Viestiin