Yleiskatsaus aiheeseen

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
MEG
Adrian Monk
Viestit: 2569
Liittynyt: La Huhti 07, 2007 2:01 pm

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja MEG »

Kuten "yllä" kirjoitin, Rikoslehden toimittajilla on helpot hommat ja muidenkaan lehtien rikoskirjoittelusta emme me lukijat sen enempää kuin toimitusten esimiehetkään anna palautetta tai kritiikkiä.
Olen toisaalla kirjoittanut että kadonneista pitäisi saada jonkun viranomaistahon vahvistama lista, josta ilmenisi kutka vuosien varrella kadonneiksi ilmoitetut ovat edelleen hakusessa ja ketkä löydetyt (selvitetyt).

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Tämän päivän (5.7.) Iltalehdessä on kuulemma muutaman sivun artikkeli selvittämättömistä henkirikoksista Suomessa. Toki nuo kaikki tiedämme, mutta olisihan se kerrassaan mainiota, jos joku voisi kertoa mitä kaikkea lehdessä onkaan.
- Ja juu, saan sen tietooni joskus, mutta "heti minfoon kaikki tänne."
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

strangelove
Adrian Monk
Viestit: 2921
Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja strangelove »

Lukaisin lehden pikaisesti huoltsikalla. Juttuun oli koottu 100 selvittämätöntä henkirikosta Kustaa Lepistöstä Hervannan kiinalaisnaiseen ja joka tapauksesta oli infoa noin lauseen-parin verran. Kadonneita henkilöitä ei ollut listalla. Mukana oli sellaisiakin tapauksia, joita esimerkiksi Alibin parin vuoden takaisella listalla ei ollut (esim. Kauhavan myrkytyssurmat). Yhdeksi lähteeksi jutussa on mainittu Murha.info.

Avatar
maija turjukka
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4942
Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja maija turjukka »

^^Kysymäsi artikkeli on kahden kokonaisen aukeaman kokoinen, tosin ensimmäisellä sivulla on vain lyhyt johdanto ja "kissan kokoisilla" kirjaimilla teksti: 100 mysteeriä ja vähän pienemmällä: Suomessa on tehty valtava määrä henkirikoksia, joiden tekijöitä ei ole saatu vielä kiinni.

Johdannossa kerrotaan, että Iltalehti listasi eri lähteistä (suurimmat päivälehdet, Wikipedia, murha.info, Suomen Kuvalehti, Iltalehti) 100 vuoden ajalta 100 selvittämätöntä henkirikosta. Tekstiosuudessa ne on sitten aikajärjestyksessä alkaen Kustaa Lepistöstä (1912) ja Maiju Lassilasta (=Algot Untola 1918) ja päättyen Mikko Alaseen (1910) ja Tampereen kiinattaren surmaan (Yuqing 2011).

Jokaisesta surmasta on muutaman virkkeen pituinen selvitys ja kertalukemisella epäilisin, että ehkä 2-4 tapauksista on semmoisia, että en muista heistä olevan minfossa juttua. Kuvituksena kasvokuvat Susanne Lindholmista, Elsa Argillanderista ja Tuula Lukkarisesta plus puolenkymmentä kuvaa tapahtumapaikoista tms.

Onhan tuossa toki ollut kirjoittajalla työtä, kun on faktat varmistanut, mutta mitään oleellista uutta ei artikkelissa ole. Ei ainakaan, jos on minfonsa kunnolla lukenut :wink:
Toki voin vastata huomenissa kysymyksiin, jos jotain yksittäistä surmaa haetaan, skannaaminen on hieman hankalaa koko sivun kokoisesta jutusta :|

edit. sorry, tuli hieman päällekkäisyyksia strangeloven jutun kanssa, kirjoitin omaani sen verran hitaasti.
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Tää juttu on nyt ihan väärässä osiossa, mutta en parempaakaan löytänyt. Puhutaan tuomioista, vaikka osio on että ketään ei ole tuomittu...

Suomessa saa ehdollista käsittämättömistä väkivaltarikoksista

Kirjailija Sofi Oksasen kritisoi suomalaista rangaistuskäytäntöä väkivaltarikoksissa A-studion haastattelussa. Oksasen mielestä hänen ja monen kansalaisen oikeustajun mukaan väkivaltarikoksista saa liian helposti ehdollisia tuomioita.

A-studio käsitteli aiheena suomalaista väkivaltaa ja sen tilastointia. Mitä väkivaltatilastojen takana on – kasvavia lukuja vai median luomaa tunnetta yhä väkivaltaisemmasta Suomesta, jossa murhat ja tapot ovat jokaviikkoista arkea?

Sofi Oksanen arvostelee nykyistä suomalaista lainsäädäntöä löysäksi. Hänen mielestään se ei toimi ennaltaehkäisevänä nykyisillä rangaistuksilla.
- Suomessa annetaan aika heikkoja tuomioita väkivallasta. Veikkaisin, että aika monikin suomalainen on sitä mieltä, että meillä voisi olla huomattavasti tiukemmat tuomiot. Täällä pystyy ihan käsittämättömiä rikoksia tekemään ja selviämään ehdollisella, sanoo kirjailija A-studiolle.
- Suomen lainsäädännöstä puuttuu myös mm vainoaminen, joka aika monissa maissa on rikos, muistuttaa Oksanen.

Parisuhde kapenee nyrkkiin

Sofi Oksanen nostatti kohun vuonna 2009 kommenteillaan suomalaisesta väkivallasta tanskalaisessa televisiossa. Hän sanoi muun muassa, että koti on suomalaiselle naiselle vaarallisin paikka, koska siellä mies voi hakata vaimoaan ilman pelkoa rangaistuksesta. Seisooko hän vielä kommenttiensa takana?
- Myös suomalainen nainen on väkivaltainen, koska niin kuin jo sanoin, lapsia kuritetaan enemmän Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Ja silloin kun puhutaan lapsista, niin silloin se tuppaa olemaan enemmän nainen joka on väkivaltainen kuin mies.
- Suomessahan on henkirikoksia yhtä paljon kuin Baltian maissa, Itä-Euroopan maissa. Me kuulumme ehkä tässä mielessä itäiseen väkivaltatraditioon kenties voi sanoa jopa niin, toteaa Oksanen.
- Se miten väkivallan kierre lähisuhdeväkivallassa alkaa, niin se voi alkaa hyvin huomaamattomina asioina. Sellaisena, että aletaan kaventaa toisen elinpiiriä. Se on asia, joka myös on mahdollista naisellekin eli kyllä mies voi joutua samanlaiseen tilanteeseen. Aletaan tarkkailla toisen tekemisiä ja menemisiä vähän enemmän ja enemmän. Se oma tuttavapiiri kapenee ja kaikki kapenee. Sitten se nyrkki tulee vasta siinä vaiheessa, kun se on tarpeeksi kapea, miettii Oksanen.

Kännitappajat eivät äänestä

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa seurataan tarkasti henkirikoksia. Tilastojen valossa suomalainen tappaa harvemmin. Henkirikoksien määrä on laskenut jo 1970-luvulta lähtien.

Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan 134 uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta. Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 2,5. Vuonna 2011 henkirikosten määrä oli ennakkotietojen mukaan niinikään 134 ja rikollisuustaso 2,5.

Pitäisikö median antaa toisenlainen kuva suomalaisesta väkivallasta. Onko nykyinen kuva väärä?
- Se kuva on väärä, mutta media toimii median ehdoilla. Perushenkirikokset eivät kiinnosta ketään, ei niillä myydä lehtiä, sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehti.

Ketä kiinnostavat sitten nk. tavalliset kännitapot, jotka kuitenkin ovat enemmistönä suomalaisissa väkivaltatilastoissa?
- Ehkä se kiinnostaa niiden läheisiä, kavereita mutta suurta yhteiskuntaa se ei hirvittävästi kiinnosta sen takia, että se väkivalta on siellä porukan sisällä suurimmaksi osaksi ja se porukka ei äänestä eikä vaikuta yhteiskunnallisiin asioihin, sanoo Martti Lehti
- Joskus on semmoinen käsitys ollut että suomalainen sosiaalipolitiikka ei vähennä väkivallan määrää, koska se perustuu osittain suorille tulonsiirroille jotka käytetään alkoholin ostoon ja juodaan se alkoholi ja kuollaan pois.

Onko suomalainen mies sitten erityisen väkivaltainen?
- Ei suomalainen mies ole varmaan sen väkivaltaisempi kuin muutkaan miehet. Suomessahan henkirikollisuutta asukasta kohti, jos verrataan Ruotsiin tai Länsi-Eurooppaan, on jonkin verran enemmän, mutta ei voi yleistää että se olisi koko Suomen kansa tai kaikki suomalaiset miehet olisivat erityisen väkivaltaisia, muistuttaa erikoistutkija Lehti.

Väkivaltatilastot uusiksi, sanoo rikostoimittaja

Eläkkeelle siirtynyt rikostoimittaja Hannes Markkula ehti nähdä lähes 50 vuoden työuransa aikana paljon rikoksia iltapäivälehden rikostoimittajana. Kokeneen rikostoimittajan mielestä myös väkivaltarikosten tilastointia pitäisi uudistaa.
- Rikokset ovat tulleet raaemmiksi, ja yhä useammat naiset tekevät henkirikoksia, niin tämän tapaiset asiat eivät näy niissä tilastoissa lainkaan. Niissä puhutaan vaan, että murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, pahoinpitely ja niin poispäin.
- Jotta tiedettäisiin, missä mennään tässä yhteiskunnassa, niin sinne pitäisi tulla tällaisia käsitteitä kuin laajennettu itsemurha, itsemurha ja sitten myöskin näitä motiiveja kertomaan miten tämä tapahtui, Markkula toivoo.

Miksi tarkempaa väkivaltatilastointia ei ole sitten jo tehty?
- Minusta tuntuu että tilastonikkarit eivät mielellään lähde muuttamaan tällaista helppoa tilastomenetelmää vaikeammaksi ja mutkikkaammaksi. Mutta tämä on yksi tärkeä syy että, samanaikaisesti kun murhien määrä laskee todellisuudessa, ihmiset luulevat että ne kasvavat, koska teot ovat tulleet raaemmiksi ja niitä tapahtuu usein.

Mitä kaiken ja paljon nähneen rikostoimittajan mielestä sitten on vielä kenties tulossa? Hannes Markkula on pessimistinen.
- Pelkään pahoin että joukkosurmat tulevat lisääntymään Suomessa. Hiukan ihmettelen tässä epätoivoisessa odotustilanteessa, että poliitikot ja monet vastuuhenkilöt lupasivat paljon molempien koulusurmien yhteydessä, mitä yhteiskunta tulee tekemään ja parantamaan asioita. Samoin kuin aseenhankkiminen ei ole tullut yhtään vaikeammaksi kuin aikaisemmin. Toisin sanoen, yhteiskunta laahaa jäljessä, samaan aikaan kun malleja ikävistä asioista on saatavilla yhä herkemmin”, rikostoimittaja Hannes Markkula pohtii.


http://yle.fi/uutiset/kirjailija_sofi_o ... ta/6391989
A-studio26.11.2012 klo 19:46| päivitetty 26.11.2012 klo 21:45
Ohjelma nähtävissä tvkaista.fi tai yleareenan kautta.

Oksaseen on helppo yhtyä.

Markkula ennustaa että joukkosurmat tulevat lisääntymään Suomessa.

Hmmm... aika näyttää. Mutta aina kun Suomessa on tehty ns. joukkomurha; Vantaan Myyrmäki, Tuusulan Jokela, Kauhajoki ja Espoon Leppävaara (Sello), niin silloin Suomessa on ollut kokoomuslainen sisäministeri.

Ei sillä etteikö juuri se olisi ollut pontimena tekoihin, vaan pikemminkin vitutus ja mustasukkaisuus. Toki Kokoomuksen harjoittama politiikka vituttaa yhä useampaa ihmistä, mutta jälkimmäiselle syylle ollaan kyllä aikas voimattomia. Tai onhan niitä erilaisia ja eriasteisia vihanhallintakursseja.

En tiedä Oksasen tietämyksestä tuomioiden suhteen, mutta kyllä viime vuosina on ollut selkästi havaittavissa linjan koveneminen ja varttihulluuksien hullut vuodet ovat jääneet taa.
- Siitä huolimatta, että oikeusministerinä oli vv 2007 - 2011 juoksukaljalain äiti, kammotus nimeltä Tuija Brax (vihr).
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Karjalainen: Armahdusten ja armahdusanomusten määrät pudonneet

Armahdusten sekä armahdusanomusten määrät ovat pudonneet selvästi viime vuosikymmeninä, kertoo sanomalehti Karjalainen.

Kun vuonna 1990 anomuksia tehtiin yli 400, vuonna 2010 niitä tehtiin enää satakunta. Samaten on laskenut armahdettujen määrä: vuonna 2012 aloittanut presidentti Sauli Niinistö on armahtanut yhteensä vain 11 kertaa.

Armahduskäytäntöjä tutkineen tutkija Virpi Anttosen mukaan muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa rangaistusjärjestelmän kehittyminen ja lainsäädännön muutokset.
- Tuomiot ovat myös lieventyneet ja rangaistusten suorittamisen tapoja on monipuolistettu. Tarvetta armahduksille ei samalla tavalla enää ole kuin oli vielä 70-luvulla, Anttonen sanoo.

Esimerkiksi totaalikieltäytyjät voivat nykyisin kärsiä vankeusrangaistuksensa kotiarestina jalkapantavalvonnan avulla. Lisäksi elinkautisvankien vapauttamisratkaisuista suurimman osan tekee nykyään Helsingin hovioikeus.

Iltalehti
Torstai 9.6.2016 klo 05.05

Karjalainen

No mitäs tää nyt on; ...rangaistusjärjestelmän kehittyminen ja lainsäädännön muutokset...

Kuitenkin: Elinkautisvankien määrä moninkertaistunut – syy on edelleen pienoinen mysteeri

Syy 2: Elinkautinen voi napsahtaa myös varttihullulle

Mielentilalausuntoja koskevaa lainsäädäntöä on muutettu kaksi kertaa 2000-luvulla. Vuoden 2004 muutos antoi mahdollisuuden tuomita myös alentuneesti syyntakeinen elinkautiseen vankeuteen.

Vuonna 2006 voimaan tullut muutos taas antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden harkita, onko mielentilalausunnon pyytäminen perusteltua. Tämä on saattanut vähentää mielentilatutkimuksen pyyntöhaluja etenkin rajatapauksissa.

Sitä, ovatko lakimuutokset käytännössä vähentäneet mielentilatutkimusten määrää tai lisänneet elinkautisten tuomioiden määrää, ei ole kuitenkaan selvitetty. Muitakin selityksiä ilmiöön kuitenkin löytyy.


YLE
Kotimaa 16.5.2015 klo 17:46 | päivitetty 16.5.2015 klo 19:28

Siis aivan toistensa poissulkevaa uutisointia. EK-tuomiot ovat lisääntyneet, mutta tutkijan mukaan armahdusten ja armonanomusten määrät ovat vähentyneet. Ei täsmää.

EK-tuomiot ovat lisääntyneet viimeisen 10 vuoden aikana selvästi. Syy 2 tuossa YLE:n uutisessa kertoo, että miksi. 1960-lukulaisten vasemmistoidealistien harhaisuus johti siihen, että varttihulluja oli lähes puolet tappajista. Uskottiin, että hullun papereilla on parempi olla vapaana aiemmin. En sano, että jokin poliittinen suuntaus olisi asennetta muuttanut, mutta joka tapauksessa linja on koventunut.

Toki multinikki sianliha (ex VPY, ex mopoterroristi ja ex vaikka mitä) ottaa tähän nyt esille jotain kokoomusta, viheroikeistoa, porvaria ja että kuinka ennen oli kaikki paremmin kun demarit oli valtionhoitajapuolue, mutta ei auta; tuomiot ovat koventuneet ja hullun esittäminen ei enää automatic tuo sitä kovasti odotettua lievää tuomiota.

Miksi näiden "tutkijoiden" näkemykset ovat usein niin erilaisia kuin mitä tilastot tms esittävät. Kuten se terroritutkija sanoi; terroristeja ei ole tullut Eurooppaan pakolaisten mukana.
- Oli tullut ja tulee yhä. Mutta silti väittää ei ole tullut eikä tule.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Aizerbaidzan
Angus MacGyver
Viestit: 6651
Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Aizerbaidzan »

Doctor Lecter kirjoitti:Siis aivan toistensa poissulkevaa uutisointia. EK-tuomiot ovat lisääntyneet, mutta tutkijan mukaan armahdusten ja armonanomusten määrät ovat vähentyneet. Ei täsmää.
Tämä on tällaista sanoilla kikkailua: Helsingin hovioikeus ei armahda ek-vankia laskiessaan tämän ehdonalaiseen vapauteen. Vain tasavallan presidentti armahtaa. Armahdusten ja armahdusanomusten määrät ovat vähentyneet, koska ek-vankien vapauttamiset ovat käytännössä siirtyneet kokonaan Helsingin hovioikeuden harteille.

En tiedä, mikä olisi oikea sanavalinta hovioikeuden päätökselle. Ehkä vain, että Helsingin hovioikeus päätti laskea ek-vangin ehdonalaiseen.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Iltalehdessä rikosvisa; Kuinka hyvin tunnet suomalaiset rikokset ja lain? Tee testi!
Iltalehti

Mukana kysymyksiä myös selvittämättömistä aiheista.

Yhden kysymyksen oikea vastaus on tulkinnanvarainen/ei aina pidä paikkaansa. Huomasitko mikä kysymys?
Viimeksi muokannut Doctor Lecter, Su Marras 06, 2016 2:40 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Tovi
Neuvoja-Jack
Viestit: 515
Liittynyt: Su Marras 22, 2015 12:18 pm

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Tovi »

Sinähän olet varsinainen kriminologi! Oletko harkinnut asianajajan tai Murha.info-keskustelijan uraa?

:D


Itse vastasin yhteen kysymykseen, että rikoksesta tuomittu voidaan tuomita ehdonalaiseen jolloin hän ei joudu vankilaan ja se oli väärin....

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Polvijärvellä - siellä liki sarjahukuttaja Pekka Seppäsen maisemia - surmattiin Antti Kiiski liki 40 vuotta sitten. Ruuminsa oli tungettu siltarumpuun.

Kiisken Antin tapauksesta ei ole omaa ketjua, mutta nimensä ja kohtalonsa on tullut esiin mm. ketjussa Pohjois-Karelian kadonneet

Karjalainen-lehdessä on nyt huomioitu tämä tapaus:

Polvijärveltä löydettiin miehen ruumis siltarummusta vuonna 1979 – tappajaa ei voida enää syyttää, jos syyteoikeus vanhenee

Jos rikoksesta voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen, syyteoikeus ei vanhene koskaan. Muutoin tekijä on turvassa syytteiltä 2–20 vuoden kuluttua teosta. Jos rikoksesta voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen, syyteoikeus ei vanhene koskaan. Muutoin tekijä on turvassa syytteiltä 2–20 vuoden kuluttua teosta.
Murha on rikos, joka ei vanhene koskaan paitsi tavallaan tietysti silloin, kun tuntemattomaksi jäänyt tekijä kuolee itse. Murhasta tuomitaan aina elinkautiseen.


16.1.2019 06:48

Artikkeli on vain tilaajille.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Kunto Kalpa
Sofia Karppi
Viestit: 442
Liittynyt: Pe Marras 06, 2015 1:17 pm

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Kunto Kalpa »

Henkirikoksen vanheneminen on tosiaan mielenkiintoinen aihe pohtia. Olisi tosiaan aika makaaberia, jos tutkimuksissa selviäisi, että Pertti tappoi Martin vuonna 1979, mutta olkoon, kun kerran vain kiivastuksissaan pari kertaa puukolla löi.

Suomessa ei tosiaan käydä oikeutta kuolleita vastaan, joten tapaukset jäävät melkein aina tekijän kuoltua ratkaisematta. Mutta ei kuitenkaan ihan aina. Esim. kouluampumiset kai katsotaan juridisesti seövitetyiksi. Millaisella prosessilla ja päätöksellä, sitä en tiedä. Tietääkö tohtori Lecter?

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Suomi on Pohjolan henkirikosmaa – täällä tapetaan syrjäkylillä, kun muissa Pohjoismaissa henki lähtee suurkaupungeissa

Suomessa tehdään Pohjoismaista eniten henkirikoksia suhteessa väestömäärään, vaikka trendi on ollut laskeva viimeiset 70 vuotta, selviää tuoreesta Pohjoismaiden henkirikoskatsauksesta.
–  Tilanne ei ole mikään pysyvä, mutta se on ollut pitkään tämäntyyppinen. Ero muihin Pohjoismaihin on pienentynyt, tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo.

Tutkimuksen mukaan henki riistetään kaikissa Pohjoismaissa useimmiten yksityisasunnossa teräaseella. Suomessa yksityisasunnon osuus kuitenkin korostuu, ja täällä rikos tehdään syrjäkylillä tai maaseudulla. Esimerkiksi Ruotsin tilastoissa pistää silmään suurkaupungeissa ampuma-aseilla julkisella paikalla tehtyjen surmatöiden muita maita suurempi osuus.

Lehden mukaan yksi selitys Suomen mustille tilastoille löytyy historiasta.
–  Siihen on monia syitä. Suomessa on ollut 1900-luvulla paljon enemmän erilaisia kriisejä ja yhteiskunnalliset ristiriidat ovat olleet pahempia. Toisaalta meillä on ollut 1700-luvun puolesta välistä vertailukelpoista kuolemansyytietoa Ruotsin kanssa ja ero on ollut aika vakaa myös ennen 1900-luvun kriisejä ja niiden jälkeen, Lehti sanoo.

Osaselitys löytyy juomatavoista
Suuri osa henkirikoskuolleisuudesta Suomessa liittyy nykyään työelämän ulkopuolella olevien alkoholin suurkuluttajien alkoholisidonnaiseen väkivaltaan. Aiemmin humalassa tehtyihin tappoihin syyllistyivät kouluttamattomat työläismiehet. He olivat sosiaaliselta asemaltaan silloisessa yhteiskunnassa samantyyppinen ryhmä kuin työelämästä syrjäytyneet nykyään.
–  Pystymme hyvin määrittelemään sen, mikä ryhmä on ilmiön takana. Mutta minkä takia tämäntyyppistä kuolemaan johtavaa väkivaltaa on enemmän Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, on vaikeampi kysymys, Lehti sanoo.

Lehden mukaan yksi selitys piilee juomatavoissa. Ei niinkään alkoholin kokonaiskulutuksessa, vaan esimerkiksi siinä, otetaanko lasilliset viiniä vai juodaanko kerralla koko pullo vähän väkevämpää. Se ei kuitenkaan selitä koko kuvaa.
–  Alkoholi on keskeinen näissä jutuissa nimenomaan Suomessa. Meidän juomatapamme ovat rajuja, ja henkirikokset on tutkimuksessa usein yhdistetty nimenomaan juomatapoihin, Lehti sanoo.

Kymmenessä vuodessa yli tuhat uhria
Suomessa henkirikoksen uhriksi on joutunut vuosina 2007–2016 yhteensä yli tuhat ihmistä. Väkiluvultaan noin neljä miljoonaa suuremmassa Ruotsissa määrä on noin 900.

Suomi on Pohjoismaisessa tilastossa eräänlainen kummajainen myös alueellisesti. Täällä henkirikoksia tehdään syrjäkylillä. Muualla Pohjolassa henkirikokset taas ovat yliedustettuna suurimmissa kaupungeissa.

Kun poikkeuksellista Norjan Utøyan terrori-iskua ei lasketa mukaan tilastoon, Lappi on 2000-luvulla ollut koko Pohjoismaiden maakuntien kärjessä henkirikosten määrässä väkilukuun suhteutettuna. Myös seuraavat kahdeksan mustinta maakuntaa löytyvät Suomesta, pääosin maan itä- ja keskiosista.
–  Meillä suurten kaupunkien rikostaso on sama kuin muissa Pohjoismaissa. Tässä menee läntisen ja itäisen raja. Meillä on samanlaista kuin Venäjällä, täälläkin ryypätään maaseudulla. Länsi-Euroopassa taas on lähiöväkivaltaa, ja henkirikostilastoissa yliedustetut siirtolaiset ovat usein suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Ruotsissa siirtolaisten jengiväkivalta on kasvanut samalla, kun kantaruotsalaisten henkirikollisuus vähenee, selvittää Lehti.
Hämeen Sanomat
25.10.2019 13:01 Päivitetty 25.10.2019 13:21
...henkirikostilastoissa yliedustetut siirtolaiset* ovat usein suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Ruotsissa siirtolaisten jengiväkivalta on kasvanut samalla, kun kantaruotsalaisten henkirikollisuus vähenee
Mitäs tämä nyt tarkoittaa? Yliedustetut - miten tutkija edes kehtaa lausua moista, vaikka meille on sanottu, että...
"Turvapaikanhakijat ovat väkivallan uhreja - eivät sen tekijöitä"

*siirtolaiset = ilman passeja tahi muita dokumentteja reissuun lähteneitä, pääosin nuoria miehiä, jotka ilmoittautuvat turvapaikanhakijoiksi ja saavat jostain ihme syystä perseillä aivan vapaasti ympäri Eurooppaa. Asettuvat lähes poikkeuksetta maihin, joissa heitä palvotaan ja joissa he saavat parhaat mahdolliset sosiaalietuudet.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Yleiskatsaus aiheeseen

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Suomessa on yli 200 selvittä­mätöntä henki­rikosta: Tällaisia ovat tunnetuimmat murha­mysteerit

Ulvilan murha yksi Suomen tunnetuimmista ratkaisemattomista henkirikoksista mutta ei suinkaan ainoa. Myös monen naisen surma on edelleen ratkaisematta.

ANNELI AUERIN puolison Jukka S. Lahden surmasta Ulvilassa 1. joulukuuta 2006 käynnistyi vyyhti, joka hakee vertaistaan suomalaisessa rikoshistoriassa.

Tapauksessa on ollut sittemmin niin monia erikoisia käänteitä, että perimmäinen kysymys on julkisuudessa lähes unohdettu: kuka tappoi Jukka S. Lahden?
- Lisäksi tutkinnassa tehtiin niin monia virheitä, että tapausta käytetään alan koulutuksessa esimerkkinä rikosprosessista, jossa suurin piirtein kaikki meni pieleen.
- Ulvilan surma ei suinkaan ole ainoa ratkaisematon henkirikos. Tässä jutussa esitellään suomalaisia henkirikoksia, jotka askarruttavat monia edelleen.

1950-LUVULTA lähtien Suomessa on jäänyt selvittämättä yli 200 henkirikosta.

Todellisuudessa niitä on kuitenkin vielä enemmän, sillä kaikki henkirikokset eivät tule poliisin tietoon. Osa kadonneeksi ilmoitetuista on todennäköisesti joutunut henkirikoksen uhriksi.
...

Tyypillinen suomalainen henkirikos on päihteidenhuuruinen välienselvittely, jossa uhri ja tekijä ovat kumpikin miehiä. Toiseksi tyypillisin on henkirikos, jossa mies surmaa naisen parisuhteessa tai suhteen päätyttyä.

Mutta on myös tapauksia, joissa uhri ja tekijä ovat toisilleen entuudestaan tuntemattomia ja he kohtaavat täysin satunnaisessa paikassa. Tällaiset tapaukset ovat poliisille vaikeimpia ratkaistavia.

Ratkaisemattomia murhia yhdistää usein myös se, että niille on hankala löytää motiivia.

SUOMEN tunnetuin murhamysteeri lienee Kyllikki Saaren murha vuonna 1953. Saari löytyi surmattuna suohaudasta viisi kuukautta katoamisensa jälkeen.

Saaren murha on kiehtonut vuosikymmeniä myös muita kuin rikostutkijoita, ja hänen kohtalostaan on kirjoitettu myös monia teoksia. Tuorein on historioitsija Teemu Keskisarjan vuonna 2021 julkaistu kirja.

Kaikki ratkaisemattomat tapaukset eivät jää askarruttamaan samalla tavalla.

Kriminologien mukaan Saaren kaltaiset nuoret, nätit ja nuhteettoman oloiset naiset ovat henkirikosten ”ideaaliuhreja”, joiden kuolemat järkyttävät –  ja myös kiihottavat mieliä –  eri tavalla kuin ryyppyporukan miesten väliset puukotukset. Siksi ne jäävät myös paremmin mieliin.

Kun verkosta alkaa etsiä tietoa ratkaisemattomista henkirikoksista Suomessa, suurin osa esimerkeistä tuntuu olevan naisiin kohdistuneita väkivallantekoja.

Todellisuudessa on kuitenkin hyvin harvinaista, että naisetkaan joutuisivat täysin tuntemattoman ihmisen silmittömän väkivallan kohteeksi.

KAKSI vuotta Kyllikki Saaren kuoleman jälkeen, vuonna 1955, kemiläinen poliisin tytär Elli Immo, 20, oli palaamassa kävellen kaupungilta kotiin, kun hänet puukotettiin kotinsa lähellä kuoliaaksi. Tappajaa ei koskaan löydetty.
...

Elämään on jäänyt myös Tulilahden kaksoismurhana tunnettu tapaus, jossa surmansa sai kaksi nuorta naista: sairaanhoitajaoppilas Eine Nyyssönen ja toimistoapulainen Riitta Pakkanen.

Lomaretkelle polkupyörillään lähteneet naiset katosivat kesken matkan heinäkuussa 1959. Elokuussa heidän ruumiinsa löydettiin – suohaudasta.

Murhista epäiltiin sekatyömies Runar Holmströmiä. Hän kuitenkin teki itsemurhan ennen pääoikeudenkäyntiä, eikä selvyyttä saatu sen enempää hänen syyllisyyteensä kuin syyttömyyteensä.

VAIN vuosi Tulilahden murhien jälkeen helluntaina 5. kesäkuuta 1960 kolme telttailemassa ollutta teini-ikäistä surmattiin brutaalisti telttaansa Espoon Bodominjärvellä.

Seurueen neljäs nuori, Nils Gustafsson, löytyi teltan päältä loukkaantuneena.

Laajoista tutkimuksista huolimatta surmateot jäivät selvittämättä. Myös yhteyttä Tulilahden surmiin selvitettiin: kummassakin tapauksessa tekijä oli yllättynyt nukkumassa olleet nuoret ja tekovälineenä oli käytetty sekä kiveä että puukkoa.
...

Henkirikoksista murha ei vanhene koskaan, joten joitain tapauksia on avattu uudelleen myös vuosikymmenten jälkeen, jos jotain uutta on ilmennyt. Esimerkiksi viime kesänä 69-vuotias Lasse Lehto tuomittiin elinkautiseen turkulaisen lakimiehen Ilpo Härmäläisen lähes kolmekymmentä vuotta sitten tapahtuneesta murhasta.
...

Askarruttamaan jääneitä murhamysteereitä yhdistää usein myös se, että ne ovat sisältäneet poikkeuksellista julmuutta. Uhrit ovat voineet olla myös jotenkin suojattomia ja esimerkiksi nukkumassa.

Täysi mysteeri on edelleen myös niin sanottu Kirkkonummen kolmoissurma.

Vuonna 1990 tuntemattomaksi jäänyt tekijä tunkeutui kirkkonummelaisen perheen omakotitaloon ja surmasi rakennusurakoitsija Veikko Rytkösen ja hänen avovaimonsa Berit Anderssonin teräaseella heidän vesisänkyynsä. Myös sängyssä nukkunut parin kolmikuinen vauva kuoli, todennäköisesti hukkumalla.

Perhe tunnettiin varsin tavallisena ja kunnollisena, eikä heillä pitänyt ainakaan periaatteessa olla vihamiehiä. Rytkönen tunnettiin kuitenkin paikkakunnalla aktiivisena ja oikeudentuntoisena miehenä, jolla oli tapana puuttua vähän kaikkeen. Tämän tiedettiin myös ärsyttävän monia.

Poliisi etsii syyllistä tai syyllisiä edelleen.

TOINEN 1990-luvulta mieleen jäänyt mysteeri tunnetaan julkisuudessa nimellä Hausjärven hiekkakuoppasurmat.

Vuonna 1990 mies pahoinpiteli teräaseella hiekkakuopilla nelikymppisen naisen, jolle oli aiemmin tarjonnut autokyydin. Nainen pääsi kuitenkin pakenemaan.

Vuotta myöhemmin hiekkakuopilta löytyi 28-vuotiaan väkivaltaisesti surmatun Tuula Lukkarisen ruumis. Elokuussa 1993 Järvenpäässä katosi kesken ravintolaillan 40-vuotias Maarit Haantie. Häntä ei ole vieläkään löydetty.

Poliisi on epäillyt tapausten liittyvän toisiinsa, ja epäillystä tekijästä on puhuttu Järvenpään sarjamurhaajana.

VÄHEMMÄLLE huomiolle on jäänyt 39-vuotiaan tarjoilijan Liisa Mäkikankaan surma Vääksyssä vuonna 1995. Ystävä oli huolestunut Mäkikankaasta, kun häneen ei saatu yhteyttä. Nainen löytyi tapettuna kodistaan.
...

TÄYSIN pimennossa sen sijaan on kiinalaisen Yuqing Yin henkirikos Tampereen Hervannassa vuonna 2011.

Surmaaja hyökkäsi 42-vuotiaan naisen kimppuun keskellä kirkasta päivää, kun tämä oli palaamassa lounastauolta työpaikalleen Nokian yksikköön. Useat ihmiset kuulivat naisen avunhuudot, mutta tekijä oli ehtinyt poistua paikalta, kun auttajat pääsivät paikalle.

Nainen kuoli kävelytielle ensiapuyrityksistä huolimatta.

Poliisi on saanut tapauksesta vihjeitä niin niukasti, että se on pitänyt todennäköisenä naisen joutumista väkivallan kohteeksi täysin sattumanvaraisesti. Poliisin mukaan tekijä on erittäin mahdollisesti kärsinyt mielenterveysongelmista.

VIIME aikojen ratkaisemattomia tapauksia on postinjakajanaisen murha Vantaan Myyrmäessä loppuvuodesta 2022. Parikymppinen postinjakaja joutui raa’an väkivallan uhriksi Vantaan Myyrmäessä torstaina aamuyöllä 17. marraskuuta.

Poliisi tiedotti saaneensa tekijän kiinni verekseltään, ja jopa hänen nimensä ehdittiin julkaista – kunnes selvisi, ettei miehellä ollutkaan mitään tekemistä asian kanssa.

Poliisi on ollut viime aikoina vaitonainen tutkinnan edistymisestä, mutta tässäkin tapauksessa on aivan mahdollista, että nainen joutui väkivallan kohteeksi sattumalta.
Enemmän täällä: Helsingin Sanomat
12.3.2023 2:00, päivitetty 10:05

Linkit tapauksiin ja kirjaan dl
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Vastaa Viestiin