Mikko Saarelan surma Vantaalla 1998

[Doctor Lecter]

Vantaan Hakunilassa asunut eläkeläinen Mikko Saarela ammuttiin Ponikujalla sijaitsevassa asunnossaan maaliskuussa 1998.

Hänen ruumiinsa löytyi neljän päivän kuluttua surmasta, kun Saarelan yläkerrassa asunut nainen ei ollut saanut yhteyttä häneen. ”Mä kävin viikon aikana soittelemassa Mikon ovikelloa. Katselin postiluukusta ja näin, että vessassa oli koko ajan valot ja että lattialla lojui tyhjä muovikassi. Viimein soitin palvelutalon huoltomiehelle”.

Surmailtana humalainen mies oli soittanut Vantaan poliisille ja kertonut, että ”täällä on ammuttu haulikolla, nimeäni en sano…” Soitosta huolimatta poliisiautoa ei paikalle lähetetty.

Paikallisessa pubissa, jossa Saarela tapasi usein istua liikkui huhu, että hänet surmattiin siksi, koska hän olisi ilmiantanut paikallisen pankkikorttihuijarin. Tämän huhun asiaa tutkinut rikosylikonstaapeli Päivi Heiskanen tyrmäsi, samoin kun sen pubiporukan epäilemän miehen osuuden surmaan. ”Häntä on kuulusteltu jo heti alussa ja ääni on varmasti eri kuin soittajalla. Muistaakseni hänellä oli Alibikin”.

On hyvin mahdollista, että Saarela ammuttiin vahingossa. Ase oli hänen ja se oli otettu säilytyspussista. Saarelaa ei siis yllätetty asunnossaan, siellä ei ollut kamppailun jälkiä, eikä mitään oltu varastettu. Harkitun murhan puolesta puhuu oikeastaan vain se, ettei ampuja ole ilmoittautunut poliisille. Poliisin mukaan on mahdollista, että Saarelan ampui hänen hyvä metsästyskaverinsa. Hän oli vieraillut Saarelan luona usein ja teki surman jälkeen itsemurhan.

Vantaan poliisi alkoi selvitellä omaa kömmähdystään vasta elokuussa 2001, jolloin HS teki artikkelisarjaa ”Kaupunki etsii murhaajaa” –sarjaa varten. Tuolloin HS sai käyttöönsä nauhan, josta ilmenee tuo hätäsoitto. Lisätietoa asiasta ei HS:n toimittaja juurikaan saanut, sillä tuolloin -98 ja vuonna -01 hälytyskeskuksen vastaava oli lomalla ja loma jatkui vapaapäivillä juuri sopivasti kun toimittaja kävi kyselemässä ikäviä…

KRP otti kyllä yhteyttä asiasta heti maaliskuussa Vantaan poliisin ja paheksui heidän toimintaa, mutta jäivät siihen luuloon, että Vantaan poliisi hoitaa asian ns. sisäisesti.

Virheen käsittely siirtyi Helsingin syyttäjänvirastolle.

Tapaus sai mielenkiintoisen käänteen kun Mikko Saarelan poika soitti HS:n toimitukseen ja kertoi pyytäneensä surmaa tutkivalta poliisilta, että heidän virheitään alettaisiin tutkia. Töppäyksen tutkiminen ei ole KRP:n vastuulla vaan on Vantaan poliisin sisäinen asia. Surmaa tutkiva poliisi ei kommentoi miksi hän ei ottanut yhteyttä Vantaan poliisin pojan pyynnön jälkeen. KRP taas ei tiennyt Saarelan pojan ja surmaa tutkivan poliisin, Heiskasen, välisistä keskusteluista.

Lähdeaineisto HS arkisto

Tästä surmasta on keskusteltu jo aiemminkin, mutta ei omassa osiossa, vaan täällä http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=1725

Poliisien keskinäinen puhumattomuus, vastuun siirto ja pakoilu sekä omien töppäilyjen mitätöinti ei anna kovin hyvää kuvaa heidän toiminnastaan. No, asialla on aina kaksi puolta.

Onkohan tästä surmasta kuulunut tämän jälkeen mitään uutta tietoa tai onko poliisien töppäily johtanut toimenpiteisiin?

[vasikka]

^Jäi vähän epäselväksi, mikä oli tuossa tohtorin kirjoittamassa jutussa mainittu poliisin kömmähdys?

[ShipWreck]

^Jäi vähän epäselväksi, mikä oli tuossa tohtorin kirjoittamassa jutussa mainittu poliisin kömmähdys?

Eiköhän se ole tämä:

Surmailtana humalainen mies oli soittanut Vantaan poliisille ja kertonut, että ”täällä on ammuttu haulikolla, nimeäni en sano…” Soitosta huolimatta poliisiautoa ei paikalle lähetetty.

[Inhorealisti]

^Jäi vähän epäselväksi, mikä oli tuossa tohtorin kirjoittamassa jutussa mainittu poliisin kömmähdys?

Eiköhän se ole tämä:

Surmailtana humalainen mies oli soittanut Vantaan poliisille ja kertonut, että ”täällä on ammuttu haulikolla, nimeäni en sano…” Soitosta huolimatta poliisiautoa ei paikalle lähetetty.

Vantaalla sitä vaan sattuu ja tapahtuu... Joskus poliisin tilannearviot onnistuvat, joskus eivät. En lähtisi hirveän paljon syyllistämään heitä. Kuinkahan paljon älyttömiä pilapuheluita ihmiset soittivat jo tuolloin?

Ei ole Hesarissakaan kaikki aina tiptop. Lainaan Doctoria, joka lainasi Hesaria:
”Häntä on kuulusteltu jo heti alussa ja ääni on varmasti eri kuin soittajalla. Muistaakseni hänellä oli Alibikin”. Lehden hallussapito onkin merkityksellistä! Mutta sattuuhan noita kirjoitusvirheitä itse kullekin. Kenties huvittavinta kuitenkin on, että tämäntapaisten yksittäisten sanavirheiden perusteella eräs nimimerkki ratkoo täällä tekstianalyysin tyylisesti rikoksen jos toisenkin...

Takaisin aiheeseen: jäljet taitavat jäädä tämänkin keissin osalta "kylmiksi", ellei mitään yllättävää ilmaannu? No, nyt on ainakin tämän alueen etusivulla - ei muuta kuin spekulaatiot käyntiin!

[Helmie]

Siis minkä ikäinen Mikko Saarela oli kuollessaan? Aloituksessa kerrotaan olleen eläkemies ja aloitusviestissä linkatussa keskustelusta poimittua: "Hän oli mukava papparainen. Hänellä ei tiedetä olleen minkäänlaista vihaa tai kaunaa eli rikokseen ei ole mitään motiivia", rikosylikomisario Harri Rahikka keskusrikospoliisista ihmettelee. Jonkun omaatuntoa surma varmasti painaa, mutta ketään ei ole saatu kiinni. "

Silmiini osui myös tämän Mikon naapurin kommentti, että soitti palvelutalon huoltomiehen paikalle. Eli asuiko Mikko jossakin palvelutalossa?!?! Eikö työntekijät kiinnittäneet mitään huomiota, kun Mikkoa ei näkynyt ja/tai mites työntekijöiden havainnot mahdollisesta surmaajasta?
Melkoinen töpeksintä kyl Vantaan poliiseilta toi hätäpuhelun väheksyminen !

[justica]

Mikko Saarela ei asunnut palvelutalossa vaan tavallisessa kerrostalossa, lehti on virheellisesti kirjoittanut palvelutalosta ja oven avasi huoltomies ja ikää hänellä oli 59 vuotta.

[Doctor Lecter]

Tämä tapaus vanhenee maaliskuussa 2108 - runsaan puolentoistavuoden kuluttua.

Mies surmattiin haulikolla Hakunilassa

Vantaan poliisi löysi perjantaiaamuna Hakunilasta haulikolla surmatun miehen. Miestä lähdettiin etsimään, kun hänestä ei kuultu mitään päiväkausiin. Mies lienee surmattu joko viime viikon lopussa tai tämän viikon alussa.
Surmattu oli 59-vuotias Mikko Johannes Saarela. Hän asui yksin Ponikuja 4 A 2:ssa. Vantaan poliisi pyytää Saarelan viimeaikaisista liikkeistä tietäviä tai hänen seurassaan olleita ottamaan yhteyttä poliisin numeroon 8730236.
HS 28.3.1998
-------------------------------
KAUPUNKI ETSII MURHAAJAA

Kantabaarissa syntyy yhä teorioita Saarelan murhasta
Poliisi epäillyt vahinkoa ja metsästyskaveria

Kirjoitussarja kertoo selvittämättä jääneistä henkirikoksista Helsingin seudulla.
Eläkeläinen Mikko Saarela ammuttiin asuntoonsa Vantaan Hakunilassa maaliskuussa 1998. Kuollutta miestä kaipasi neljän päivän ajan vain yläkerrassa asunut nainen. Hän huolestui viimein ja kutsui apua paikalle.

Nainen käy yhä Saarelan kantapaikassa, aivan surma-asunnon lähellä olevassa Olutliiterissä. Hän kiihtyy muistellessaan kolmen vuoden takaisia tapahtumia.

"Mä kävin viikon aikana soittelemassa Mikon ovikelloa. Katselin postiluukusta ja näin, että vessassa oli koko ajan valot ja että lattialla lojui tyhjä muovipussi." "Huutelin luukusta, että Mikko! Mikko! Kun mitään ei kuulunut moneen päivään, ajattelin, ettei Mikolla ole nyt kaikki hyvin. Sitten pyysin palvelutalon huoltomiestä käymään katsomassa", nainen kertoo.

SUURIN OSA BAARIN asiakkaista muistaa Saarelan. Häntä kuvaillaan hiljaiseksi ja mukavaksi mieheksi, jota kukaan ei tuntunut vihaavan.
Moni sanoo tunnistaneensa salaperäisen soittajan äänen, kun nauha soitettiin aikanaan Poliisi-tv:ssä.

Asiaa tutkiva rikosylikonstaapeli Päivi Heiskanen hymähtää, kun kuulee kapakkaporukan epäilemän miehen nimen.
"Häntä kuulusteltiin jo heti alussa, ja ääni on varmasti eri kuin soittajalla. Muistaakseni hänellä oli alibikin", Heiskanen sanoo.

HEISKANEN TYRMÄÄ myös pubiväen teorian surman motiivista. Todennäköisesti Saarelaa ei siis ammuttu siksi, että hän olisi ilmiantanut paikallisen pankkikorttihuijarin.
Moni muukin asia on vääristynyt huhumyllyssä, jota on käyty Olutliiterin pöydissä vuosien varrella. Asunnosta löytyneen paidan väri on juoruissa muuttunut, Saarelasta on tullut huumeiden käyttäjä ja moni ulkopuolinen on leimattu syylliseksi.
"Havukoskella liikkuu iso äijä, jota pelkään aina. Se on Mikon tappanut, olen siitä aivan varma!" yksi nainen pui nyrkkiään. On keskipäivä, ja happy hours on juuri päättynyt.

ON HYVIN MAHDOLLISTA, että Saarela ammuttiin vahingossa. Ase oli hänen, ja se oli juuri otettu säilytyspussista. Eläkeläistä ei siis yllätetty pienessä asunnossaan. Siellä ei ollut kamppailun jälkiäkään, eikä mitään ollut varastettu.

Harkitun murhan puolesta puhuu oikeastaan vain se, ettei ampuja ole ilmoittautunut poliisille. Vastaavissa tapauksissa tekijä ei usein kestä omantunnontuskia.
Poliisin mukaan on mahdollista, että liipaisinta painoi Saarelan hyvä metsästyskaveri. Hän oli vieraillut usein Saarelan luona ja teki surman jälkeen itsemurhan.
Surmasta voi soittaa vihjeitä keskusrikospoliisin numeroon (09) 83886560.
HS 13.8.2001

Siis asui aivan tavallisessa kerrostalossa, ei palvelutalossa, kuten täällä on jo mainittu. Ponikuja 4 oli siitä - siihen aikaan - erikoinen talo, että rapussa oli valvontakamerat.

Tapaus Saarela on siis edelleen tutkinnassa, mutta vieläkö Olutliiterissä (tai sen mahdollisessa seuraajassa) huhuja liikkuu?

[veejee]

Tämä tapaus vanhenee maaliskuussa 2108 - runsaan puolentoistavuoden kuluttua.

Mies surmattiin haulikolla Hakunilassa

Vantaan poliisi löysi perjantaiaamuna Hakunilasta haulikolla surmatun miehen. Miestä lähdettiin etsimään, kun hänestä ei kuultu mitään päiväkausiin. Mies lienee surmattu joko viime viikon lopussa tai tämän viikon alussa.
Surmattu oli 59-vuotias Mikko Johannes Saarela. Hän asui yksin Ponikuja 4 A 2:ssa. Vantaan poliisi pyytää Saarelan viimeaikaisista liikkeistä tietäviä tai hänen seurassaan olleita ottamaan yhteyttä poliisin numeroon 8730236.
HS 28.3.1998
-------------------------------
KAUPUNKI ETSII MURHAAJAA

Kantabaarissa syntyy yhä teorioita Saarelan murhasta
Poliisi epäillyt vahinkoa ja metsästyskaveria

Kirjoitussarja kertoo selvittämättä jääneistä henkirikoksista Helsingin seudulla.
Eläkeläinen Mikko Saarela ammuttiin asuntoonsa Vantaan Hakunilassa maaliskuussa 1998. Kuollutta miestä kaipasi neljän päivän ajan vain yläkerrassa asunut nainen. Hän huolestui viimein ja kutsui apua paikalle.

Nainen käy yhä Saarelan kantapaikassa, aivan surma-asunnon lähellä olevassa Olutliiterissä. Hän kiihtyy muistellessaan kolmen vuoden takaisia tapahtumia.

"Mä kävin viikon aikana soittelemassa Mikon ovikelloa. Katselin postiluukusta ja näin, että vessassa oli koko ajan valot ja että lattialla lojui tyhjä muovipussi." "Huutelin luukusta, että Mikko! Mikko! Kun mitään ei kuulunut moneen päivään, ajattelin, ettei Mikolla ole nyt kaikki hyvin. Sitten pyysin palvelutalon huoltomiestä käymään katsomassa", nainen kertoo.

SUURIN OSA BAARIN asiakkaista muistaa Saarelan. Häntä kuvaillaan hiljaiseksi ja mukavaksi mieheksi, jota kukaan ei tuntunut vihaavan.
Moni sanoo tunnistaneensa salaperäisen soittajan äänen, kun nauha soitettiin aikanaan Poliisi-tv:ssä.

Asiaa tutkiva rikosylikonstaapeli Päivi Heiskanen hymähtää, kun kuulee kapakkaporukan epäilemän miehen nimen.
"Häntä kuulusteltiin jo heti alussa, ja ääni on varmasti eri kuin soittajalla. Muistaakseni hänellä oli alibikin", Heiskanen sanoo.

HEISKANEN TYRMÄÄ myös pubiväen teorian surman motiivista. Todennäköisesti Saarelaa ei siis ammuttu siksi, että hän olisi ilmiantanut paikallisen pankkikorttihuijarin.
Moni muukin asia on vääristynyt huhumyllyssä, jota on käyty Olutliiterin pöydissä vuosien varrella. Asunnosta löytyneen paidan väri on juoruissa muuttunut, Saarelasta on tullut huumeiden käyttäjä ja moni ulkopuolinen on leimattu syylliseksi.
"Havukoskella liikkuu iso äijä, jota pelkään aina. Se on Mikon tappanut, olen siitä aivan varma!" yksi nainen pui nyrkkiään. On keskipäivä, ja happy hours on juuri päättynyt.

ON HYVIN MAHDOLLISTA, että Saarela ammuttiin vahingossa. Ase oli hänen, ja se oli juuri otettu säilytyspussista. Eläkeläistä ei siis yllätetty pienessä asunnossaan. Siellä ei ollut kamppailun jälkiäkään, eikä mitään ollut varastettu.

Harkitun murhan puolesta puhuu oikeastaan vain se, ettei ampuja ole ilmoittautunut poliisille. Vastaavissa tapauksissa tekijä ei usein kestä omantunnontuskia.
Poliisin mukaan on mahdollista, että liipaisinta painoi Saarelan hyvä metsästyskaveri. Hän oli vieraillut usein Saarelan luona ja teki surman jälkeen itsemurhan.
Surmasta voi soittaa vihjeitä keskusrikospoliisin numeroon (09) 83886560.
HS 13.8.2001

Siis asui aivan tavallisessa kerrostalossa, ei palvelutalossa, kuten täällä on jo mainittu. Ponikuja 4 oli siitä - siihen aikaan - erikoinen talo, että rapussa oli valvontakamerat.

Tapaus Saarela on siis edelleen tutkinnassa, mutta vieläkö Olutliiterissä (tai sen mahdollisessa seuraajassa) huhuja liikkuu?

Ilmeisesti tapausta on siis tappona tutkittu jos vanhentunut maaliskuussa 2018?
Nythän sitten tutkinta pitäisi olla sitten lopetettu ja käsittääkseni esitutkintamateriaalikin on julkista. Ei sitä joku haluaisi tilata Itä-Uudenmaan poliisilta ja tehdä koostetta tänne?

[ItseoppinutN]

Tämä tapaus vanhenee maaliskuussa 2108 - runsaan puolentoistavuoden kuluttua.

Mies surmattiin haulikolla Hakunilassa

Vantaan poliisi löysi perjantaiaamuna Hakunilasta haulikolla surmatun miehen. Miestä lähdettiin etsimään, kun hänestä ei kuultu mitään päiväkausiin. Mies lienee surmattu joko viime viikon lopussa tai tämän viikon alussa.
Surmattu oli 59-vuotias Mikko Johannes Saarela. Hän asui yksin Ponikuja 4 A 2:ssa. Vantaan poliisi pyytää Saarelan viimeaikaisista liikkeistä tietäviä tai hänen seurassaan olleita ottamaan yhteyttä poliisin numeroon 8730236.
HS 28.3.1998
-------------------------------
KAUPUNKI ETSII MURHAAJAA

Kantabaarissa syntyy yhä teorioita Saarelan murhasta
Poliisi epäillyt vahinkoa ja metsästyskaveria

Kirjoitussarja kertoo selvittämättä jääneistä henkirikoksista Helsingin seudulla.
Eläkeläinen Mikko Saarela ammuttiin asuntoonsa Vantaan Hakunilassa maaliskuussa 1998. Kuollutta miestä kaipasi neljän päivän ajan vain yläkerrassa asunut nainen. Hän huolestui viimein ja kutsui apua paikalle.

Nainen käy yhä Saarelan kantapaikassa, aivan surma-asunnon lähellä olevassa Olutliiterissä. Hän kiihtyy muistellessaan kolmen vuoden takaisia tapahtumia.

"Mä kävin viikon aikana soittelemassa Mikon ovikelloa. Katselin postiluukusta ja näin, että vessassa oli koko ajan valot ja että lattialla lojui tyhjä muovipussi." "Huutelin luukusta, että Mikko! Mikko! Kun mitään ei kuulunut moneen päivään, ajattelin, ettei Mikolla ole nyt kaikki hyvin. Sitten pyysin palvelutalon huoltomiestä käymään katsomassa", nainen kertoo.

SUURIN OSA BAARIN asiakkaista muistaa Saarelan. Häntä kuvaillaan hiljaiseksi ja mukavaksi mieheksi, jota kukaan ei tuntunut vihaavan.
Moni sanoo tunnistaneensa salaperäisen soittajan äänen, kun nauha soitettiin aikanaan Poliisi-tv:ssä.

Asiaa tutkiva rikosylikonstaapeli Päivi Heiskanen hymähtää, kun kuulee kapakkaporukan epäilemän miehen nimen.
"Häntä kuulusteltiin jo heti alussa, ja ääni on varmasti eri kuin soittajalla. Muistaakseni hänellä oli alibikin", Heiskanen sanoo.

HEISKANEN TYRMÄÄ myös pubiväen teorian surman motiivista. Todennäköisesti Saarelaa ei siis ammuttu siksi, että hän olisi ilmiantanut paikallisen pankkikorttihuijarin.
Moni muukin asia on vääristynyt huhumyllyssä, jota on käyty Olutliiterin pöydissä vuosien varrella. Asunnosta löytyneen paidan väri on juoruissa muuttunut, Saarelasta on tullut huumeiden käyttäjä ja moni ulkopuolinen on leimattu syylliseksi.
"Havukoskella liikkuu iso äijä, jota pelkään aina. Se on Mikon tappanut, olen siitä aivan varma!" yksi nainen pui nyrkkiään. On keskipäivä, ja happy hours on juuri päättynyt.

ON HYVIN MAHDOLLISTA, että Saarela ammuttiin vahingossa. Ase oli hänen, ja se oli juuri otettu säilytyspussista. Eläkeläistä ei siis yllätetty pienessä asunnossaan. Siellä ei ollut kamppailun jälkiäkään, eikä mitään ollut varastettu.

Harkitun murhan puolesta puhuu oikeastaan vain se, ettei ampuja ole ilmoittautunut poliisille. Vastaavissa tapauksissa tekijä ei usein kestä omantunnontuskia.
Poliisin mukaan on mahdollista, että liipaisinta painoi Saarelan hyvä metsästyskaveri. Hän oli vieraillut usein Saarelan luona ja teki surman jälkeen itsemurhan.
Surmasta voi soittaa vihjeitä keskusrikospoliisin numeroon (09) 83886560.
HS 13.8.2001

Siis asui aivan tavallisessa kerrostalossa, ei palvelutalossa, kuten täällä on jo mainittu. Ponikuja 4 oli siitä - siihen aikaan - erikoinen talo, että rapussa oli valvontakamerat.

Tapaus Saarela on siis edelleen tutkinnassa, mutta vieläkö Olutliiterissä (tai sen mahdollisessa seuraajassa) huhuja liikkuu?

Ilmeisesti tapausta on siis tappona tutkittu jos vanhentunut maaliskuussa 2018?
Nythän sitten tutkinta pitäisi olla sitten lopetettu ja käsittääkseni esitutkintamateriaalikin on julkista. Ei sitä joku haluaisi tilata Itä-Uudenmaan poliisilta ja tehdä koostetta tänne?

Tää olis kyllä mielenkiintoinen. Itse olen asunut lähistöllä ja tapaus sinänsä tuttu. Kaveri asui muutama vuosi sitten tossa kyseisessä asunnossa, johon Saarela tapettiin.

[Thesjoart]

Oliskohan tässä kyseessä vahinkolaukaus ja se, että se itsemurhan tehnyt metsästäjäkaveri on tekijä. Jos koitti ensin ilmiantaa itsensä poliisille, mutta kun poliiseja "ei kiinnostanut" eikä pystynyt elää tuskan kanssa, niin päätyi tekemään mitä teki