Pirkko Ryhäsen puukotus Kumpulassa 1963

[paccasucco]

Rahvaanomaisena esimerkkinä voisin mainita Kyllikin tapauksen.Ymmärrän,jos tämä tuntuu Sinusta "kalutulta luulta".Niin erinomainen artikkeli kuin Pentti Kankaanpään Alibi-lehdessä ollut haastattelu aikanaan olikin(yksi Alibin historian parhaista!),niin tosiasia kuitenkin on,että Axel Skogman kumppaneineen tiesivät samat asiat jo 50.vuotta aikaisemmin!Se on aika pitkä aika,vai mitä?

[Thinkabautthat]

Heipä hei kaikille. Itse katselin läpi noita EVK videoita ja niiden pohjalta pitkälti olen arvuuttelemassa. Seuraavassa omia ajatuksia. Pahoittelut jos ulosanti hiukan ontuu.

Torsti Ossian Koskinen, ehdonalaisvanki, täyspäiväalkoholisti, oli palaamassa morsiammensa kanssa väliaikaiselle asuinpaikalleen, kun kolmen lättähatun porukka alkoi ahdistella heitä.
Koskinen erottautuu ja hakee aseen. Palaa takaisin puolustaakseen naistaan raiskauksen yritykseltä. Onko mahdotonta että mukaan olisi otettu sekä leipäveitsi, että Mora samalla kertaa?
Myöhemmin on selvinnyt erään heistä, Rainer Tuunelan lyöneen koskista ja tämän iskettyä häntä tempaisi sitten puukon (leipäveitsen) ja huitaisi sillä Tuunellaa. Samalla hän lähti kavereineen pakoon. Tämä tapahtui 21 tiennoilla.

Tämän jälkeen (Torsti & morsian) kävivät majapaikassaan, josta Koskinen lähti ostamaan alkoholia.


- Koskinen oli tapahtumahetkellä yksin liikenteessä. Lisäksi hänellä on täydellinen "black out" juuri murhan ajankohdalle osuvaan 40 minuuttiin.
Sanojensa mukaan hän oli voimakkaassa humalassa ja ryypännyt raskaalla kädellä useita päiviä. Toisaalta hän oli osannut aikaisemman lättähattuporukan törmäämisen selittänyt niin, että vähintään omasi siitä jonkinmoisia muistikuvia jotka osasi laittaa lineaariseen järjestykseen. Tai tällainen kuva ainakin allekirjoittaneelle on jäänyt
Kuinka paljon viinaa hän oli tuon tapahtuman ja lähtemisensä välillä sitten ottanut, ettei muistanut edes kävelyreittiään putkinotkoon?

- Koskinen mainitsi heittäneensä Mora puukon metsään Jyrängöntiellä, mutta kiisti tämän muistikuvansa myöhemmin.

- Koskinen tunnusti itse tapon epäsuorasti. Hän kertoi pohtineensa mahdollisuutta, että olisi tappanut muistamatta mitään.
Koskinen antoi hypoteesin jossa poikien hävyttömän käytöksen kiihdyttämänä ja kenties takaa-ajettunakin olisi hirveässä
humalatilassa erehtynyt luulemaan Ryhästä erääksi äsken mainituista pojista. Uskoakseni ilman tätä "tunnustusta" poliisien olisi ollut huomattavasti haastavampaa kehittää motiivi Koskiselle.
Kehittäisikö syytön mies tällaista tarinaa?

- Koskisella oli veritahra joka sopi sekä Tuunelaan, että Ryhäseen. Ei omaa ollut kuitenkaan.

- Koskisen morsian oli ollut surmapäivän jälkeen peloissaan ja hakenut leipäveitsen putkinotkosta ja heittänyt sen pois. Poliisi löysi sen myöh. hänen avustuksellaan.

- Koskinen oli vaihtanut ainakin kengät väliaikaisesta asuinpaikastaan.

Oman ajatukseni mukaan hänen tarkoituksensa ei tahallisesti ollut tappaa Ryhästä, muttei hän ilmeisesti halunnut myöskään koulutytön tappajan mainetta kontolleen.
Eikä varsinkaan tuomiota. Taparikollinen kiistää yleensä kaiken.
Koskinen käytti tässä vanhaa kunnon "Mä en muista mitään"- puolustusta. (Oli totta tai ei, erittäin huonoon saumaan hänen kannaltaan se osui.)
Lisäksi vaikka ensimmäisten puukoniskujen jälkeen hän olisi havahtunut tekoonsa, olisi uhri ollut pakko hiljentää.

- Kun Pekka Lappalainen otti syyt niskoilleen hehkutti Koskinen sitä suuresti. (Muistaakseni jossain lehdessä)
"Minun kenkäni ei sopinut tekopaikalta löydettyyn kenkään."
Ja kaikista tärkein "Hän pystyi kertomaan murha-aseen sijainnin, jonka vain poliisi ja murhaaja tietävät."
Olisiko Koskinen siis kertonut asiasta Lappalaiselle linnassa? Tällöin selittyisi kuinka Lappalainen tiesi puukon olinpaikan. Jonkunhan näistä se on täytynyt tietää kun tieto Lappalaisellakin oli, vai poliisiko sen oli ilmoittanut?
- Koskisen vaatetus ja ulkonäkö sopivat melko hyvin kohdilleen tunnistettavien ihmisten kanssa.
Pimeätä on ollut kuunvalosta huolimatta. Sen suomaa valaistusta tässä ainakaan ei sovi liioitella.

Tietenkään varma ei voi olla. Vastaankin kun seikkoja asiassa on... (Puukon jäljet).
Hirveän riskin tekijä on ottanut, kun suorittaa henkirikoksen keskellä tietä. Kuuhulluusko syy?

[paccasucco]

Olen nähnyt asian samassa valossa.Pidän Koskista AINOANA MAHDOLLISENA TEKIJÄNÄ.Mielestäni todisteet aikanaan olivat täysin riittäviä.Ihmisillä esiintyy kummallista taipumusta mystifioida asioita.Ei se surmaaja mistään ulkoavaruudesta ollut kotoisin.Hänelllä oli täysi motiivi teolleen.Olipa sitten täysin henkilökohtainen,tai uhriin liittyvä.Vertaa Elli Immo tai Kyllikki.

[Peräkylän Maigret]

Heipä hei kaikille. Itse katselin läpi noita EVK videoita ja niiden pohjalta pitkälti olen arvuuttelemassa. Seuraavassa omia ajatuksia. Pahoittelut jos ulosanti hiukan ontuu.

Koskinen ei muistaakseni palannut yksin viinhakumatkaltaan vaan siinä oli toinen kaveri mukana. Koskinen viipyi jonkun aikaa tuolla mustalaismökissä ja naukkaili viinaa joten Black Out on melko uskottava.

Ei Koskinen ollut kiihtynyt tuosta lättähattu-episodista , ainakaan kukaan todistaja ei maininnut että olisi puhunut siitä mitään. Eihän toi Koskisen näkökulmasta ollut kummoinenkaan episodi, hän oli kadulla ja alamaailmassa pyöriessään tottunut moiseen menoon.Tuskinpa nuo kundit olisivat Koskisen kimppuun käyneetkään jos olisivat tienneet tämän rikosrekisterin. Koskinen olisi voinut jo tuossa tappelunujakassa hankkia lisävoimia lähimökeistä, romanien kaveri kun oli ja löylyttää pahemman kerran nuo lättähatut. Mutta se ei ollut Koskisen intressi vaan Koskinen halusi pitää hiljaista ääntä jottei kukaan soittaisi poliisia paikalla koska hän oli poliisin vanha tuttu ja ehdonalaisessa vapaudessa ja tuo vapaus olisi palanut saman tien jos olisi käynyt ilmi että heilui leipäveitsen kanssa kadulla. Ei Koskinen ollut mikään päätön riehuja vaan rikokset olivat olleet ennen kaikkea tapa rahoittaa juomista.Tuohon aikaan ei sossusta saanut viinarahaa.

Koskisella oli veritahra vaatteissaan mutta se oli aika pieni eli sellainen joka olisi juuri voinut tulla tuosta lättähatun kanssa tapellessa. Ryhästä oli lyöty parikymmentä kertaa puukolla ja tekijä on ollut uhrinsa päällä joten tahrojen olisi luullut olevan paljon laajemmalla alueella.
Tätäkään juttua ei tarvitsisi spekuloida jos KRP oli älynnyt säilyttää veriset vaatteet myöhempiä aikoja varten DNA-tutkimuksiin.

Kaikesta huolimatta tekijä saattaa olla Koskinen mutta kyllä vasta-aineistoakin löytyy.

[finnbar87]

Kovin kiehtova tapaus kaikkinensa, luultavasti miulle henkilökohtaisesti se kaikkein eniten mielenkiintoa aiheuttanut rikostapaus Tulilahden ohella, jo pienestä pitäen.

Hyviä pointteja tuossa edellä esitetty. En ollut aiemmin, edes montakymmentä kertaa Ei vanhene koskaan -sarjan jaksot katsoneenakaan tullut miettineeksi, että olisiko voinut olla jollakin tapaa tietynlaista sopimusta Koskisen ja Lappalaisen välillä, että ota syyksesi ja myönnä ja kiellä sitten käräjillä ja saat tietyn summan sitten koppikorvauksista. Kyllähän silloinkin viestit kulkivat kivilinnan sisällä, siinä missä nytkin tuntuu pääsevän vaikka ja mitä, sisään sekä ulos. Aika kova suunnitelma olisi ollut, ehkä jopa liiankin järkevä ja härski vanhalle juopolle ja sekopäiselle nistille toteutettavaksi.

Maigretille sen verran, että siellä oli se peltiseppä-Seppo, jonka kanssa Koskinen olisi heilunut Putkinotkossa ja sen jälkeenkin ilmeisesti. Eli tässä kohtaa pitäisin sitä todennäköisempänä, että Koskisella on ollut edes hivenen uskottavampi alibi kuin Lappalaisella. Lisäksi sen puolesta puhuvat nuo yleiset esitetyt silminnäkijälausunnot, jotka puhuvat mielestäni pelkästään Koskisen puolesta.

Miun mielestäni loppujen lopuksi Lappalainen on todennäköisempi tekijä tähän kuin Koskinen. Todennäköisempi kuin Koskinen, mutta onko hänkään sitten kuitenkaan se todennäköisin...? Mie näkisin, että Lappalainen oli vain joko kiristetty tai lahjottu syntipukki ja tekijä on jossain muualla. Ehkä jopa siinä lättähattuseurueessa, kukapa tietää?

Yksi asia on kuitenkin varma. Kyllä sitä rikospaikkatutkinta osattiin sotkea poliisien puolelta ennen Ulvilaakin. Tässä, Bodomjärvellä, Tulilahdella... Nämä kolme olisivatkin vielä ihan ymmärrettävissä nykytietojen valossa, että silloin tehtiin tietämättömyyttä asioita joiden tekemisestä nykytiedoilla tiedetään paremmin. Mutta kuinka selittää sitä esimerkiksi Ulvilassa?

[paccasucco]

^Yritin löytää vanhoja sanomalehtijuttuja Pirkko Ryhäsen puukotussurmasta. Näin nopealla aikataululla en niitä löytänyt. Katsotaan joskus myöhemmin ja paremmalla ajalla. Jossain vanhassa lehdessä oli haastateltu Torsti Koskisen äitiä.
Ilta-Sanomien legendaarinen rikostoimittaja Hannes Markkula oli sitä mieltä, että surmaaja oli joku muu, kuin Koskinen. Samaa mieltä oli Koskinen itsekin.

[Norrelo]

Kujanjuoksu -elokuva on tullut telkkarista viimeksi 10.12.1977. Esittäjänä oli MTV2 -kanava.

http://elonet.fi/title/ek2i40/esitys

Nyt sitä taas saa dvd:llä: https://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/ma ... su/P100245

[paccasucco]

^Kiitos tiedosta. Olen tuon elokuvan joskus kauan sitten nähnytkin.

Pirkko Ryhäsestä on ollut täällä murha.infossa paljon keskustelua ja mielenkiintoisia spekulaatioita. Yhtään kuvaa en kuitenkaan hänestä onnistunut löytämään.

Korjataan sekin puute:

[krais]

Maunu Kurkvaaran Kujanjuoksu on myös vapaasti katsottavissa Kavin sivuilla: https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_116784

[Sverdlov]

Eikös eräs Herr Assmann asustellut noihin aikoihin sangen lähellä puukotuspaikkaa?

[dazu]

^Mä pidän Assmannia enemmänkin satusetänä ja sarjatunnustajana, kuin todellisena murhaajana. Kun aikoinaan luin Assmanniin ja hänen väitettyihin murhiinsa liittyviä tietoja, niin pidin niitä hyvin uskottavan tuntuisina. Kuitenkin, kun myöhemmin on avattu näitä poliisin esitutkinta-aineistoja ja on tullut esiin muita juttuja, niin on käynyt selväksi, että Assmann on puhunut ihan höpöjä.
Assmann väitti mm. että Kyllikki Saari jäi hänen autonsa alle, kun todellisuudessa Saari joutui raiskausmurhan uhriksi. Assmann ei myöskään ollut Suomessa Saaren kuoleman aikaan.

Minä uskon, että todellinen "Assmann" oli Teuvo Kauhanen ja, että Kauhanen oli mahdollisesti sekä Tulilahden surmien toinen tekijä, että Pirkko Ryhäsen surmaaja.

[paccasucco]

^Mä pidän Assmannia enemmänkin satusetänä ja sarjatunnustajana, kuin todellisena murhaajana. Kun aikoinaan luin Assmanniin ja hänen väitettyihin murhiinsa liittyviä tietoja, niin pidin niitä hyvin uskottavan tuntuisina. Kuitenkin, kun myöhemmin on avattu näitä poliisin esitutkinta-aineistoja ja on tullut esiin muita juttuja, niin on käynyt selväksi, että Assmann on puhunut ihan höpöjä

Näin ilman muuta on. Assmann oli Jorma Palolle samanlainen pakkomielle, kuin "Bodomin Arska" Wagnerille

[paccasucco]

Oikaisin ja parantelin Pirkko Ryhäsen kuvaa, lisäsin kuvaan vintage-vaikutelmia saavuttaakseni "ajan hengen".

[mikko1979]

Koululaisen julma surma

Maaliskuisena tiistai-iltana kuu loisti kirkkaana. Nuori tyttö oli aiemmin kirjoittanut äidilleen, että pelkää liikkua Jyrängöntiellä. Sitten hän kuoli karulla tavalla.

Uutisissa kerrottiin Helsingissä sattuneesta veriteosta. 16-vuotiasta tyttöä oli puukotettu. Uutisen kuultuaan äiti tiesi menettäneensä tyttärensä.

Nuoren Pirkko Ryhäsen kuolemasta tulee tänä viikonloppuna kuluneeksi 60 vuotta. Veriteko on edelleen täysi mysteeri. Alun perin väärä mies vangittiin.

Mitä tuona iltana todella tapahtui?

Äiti tajusi heti
Ryhäsen perheessä elettiin onnellisen odotuksen aikoja. Äiti-Inkeri synnytti 4. maaliskuuta 1963 Iisalmen aluesairaalassa terveen tytön, perheen kuudennen lapsen. Esikoisen, 16-vuotiaan Pirkon oli ollut puhe tulla lomalle kotiin. Pirkko oli muuttanut jo 14-vuotiaana sukulaisperheeseen Helsinkiin, jossa hän hoiti lapsia ja kävi iltakoulua.

Ryhästen nuorimmainen oli vain kahden päivän ikäinen, kun Inkeri puoliltapäivin kuuli sairaalan radiosta STT:n uutiset. Niissä kerrottiin edellisiltana Helsingin Kumpulassa tapahtuneesta veriteosta. 16-vuotiasta tyttöä oli puukotettu Jyrängöntiellä. Hän oli kuollut myöhemmin illalla vammoihinsa. Surmansa saanut oli kotoisin Iisalmen maalaiskunnan Hernejärveltä.

Pirkko oli kirjoittanut äidilleen, että pelkää liikkua Jyrängöntiellä. Alue oli tuohon aikaan rauhatonta parakkiasuntoineen. Uutisen kuultuaan äiti tiesi menettäneensä tyttärensä.

Elettiin aikaa, jona televisio oli harvinaisuus eikä kaikilla ollut edes radiota saati puhelinta. Ryhästen kotitilalla ei ollut mitään niistä. Tieto Pirkon kuolemasta saavutti Pirkon isän ja kotona olleet neljä nuorempaa sisarusta vasta, kun poliisi kävi heillä surman jälkeisenä päivänä.

Monia silminnäkijöitä
Surmailtana maaliskuun 5. päivänä Pirkko oli ollut tulossa Keskuspuiston iltakoulusta, joka sijaitsi Hämeentiellä. Viimeisellä tunnilla pidetyn kokeen ahkera tyttö oli tehnyt nopeasti. Siksi hän pääsi koulusta ennakoitua aiemmin. Normaalisti hänen poikaystävänsä Seppo tuli häntä koululle vastaan ja saattoi kotiin. Nyt Pirkko lähti tarpomaan yksin Koskelantielle Käpylään. Maaliskuun alun iltaa valaisi kirkas kuu.

Tummansiniseen toppatakkiin ja hiihtohousuihin pukeutunut 160-senttinen Pirkko oli kävellyt Hämeentieltä Jyrängöntielle ja edennyt Kumpulan ihotautisairaalan ja Limingantien väliselle katuosuudelle. Kotimatka keskeytyi julmasti noin kello 21.10. puukottamalla häntä useita kertoja. Ilmeisesti puukottaja lähestyi häntä takaapäin. Teräaseen arvioitiin olleen Mora tai Martini.

Jyrängöntiellä oli tapahtuma-aikaan yllättävän runsaasti kulkijoita, joista monella oli havaintoja Pirkosta tai hänen huudostaan. Hyvin lyhyessä ajassa tapahtui paljon. Havainnot ovat osin ristiriitaisia.

Puukotuspaikasta noin 150 metrin päässä ollut autonkuljettaja Pentti Pitkänen kuuli naisen huudon. Huuto alkoi kimeänä, särkyi välillä ja jatkui sitten matalana. Hän näki kaksi hahmoa, joista toisen kädet heiluivat sivusuunnassa. Pitkäsen kuvauksen mukaan käsiään heiluttanut hahmo oli turkislakkinen. Silminnäkijä lähti katsomaan, mistä oli kyse.

Vielä lähempänä surmapaikkaa, noin 20 metrin päässä töihin menossa ollut yövartija Frans Suominen näki jonkun kiskovan tiellä tummaa esinettä. Hän ei kuitenkaan kuullut huutoa eikä havainnut mitään kamppailua. Paikalle saavuttuaan hän näki, että joku juoksi poispäin ja maassa makasi joku. Suominen kysyi, oliko jotain hätänä. Maassa maannut oli kohottanut hieman vasenta kättään. Kysyjä tulkitsi sen merkiksi siitä, että hätää ei ollut ja lähti pois.

Hänen jälkeensä paikalle ennätti 150 metrin päästä tullut autonkuljettaja Pitkänen. Pitkäsen saapuessa maassa makaavan luona oli jo hänen poikaystävänsä.

Helsingin radiopoliisi sai hälytyksen kello 21.25. Pahoin loukkaantunut Pirkko kiidätettiin Marian sairaalaan. Hän menehtyi pian sairaalaan saapumisensa jälkeen poikaystävänsä käsivarsille.

Pirkkoa oli puukotettu kaikkiaan parikymmentä kertaa. Kuoleman aiheuttaneet haavat vaihtelivat 10 ja 17 millin välillä. Surma-aseen arveltiin olleen pituudeltaan 9 senttiä ja terän leveyden olleen 16 millimetriä. Surma-aseeksi veikkailtiin Moraa tai Martinia, mutta tosiasiassa Moran terän pituus oli 10 senttiä ja terä paksuimmillaan 19-millinen.

Sopiva epäilty
Poliisi löysi metsästä noin 35 metrin päässä surmapaikasta verijälkiä. Surmaajan pääteltiin puhdistaneen verisiä käsiään lumessa.

Poliisin kuulemat silminnäkijät kuvailivat nähneensä metsän reunassa hortoilemassa ulsteriin pukeutuneen Eden-hattuisen miehen. Havainnon tekijöiden joukossa oli myös aviopari, joka oli ollut iltakävelyllä Kumpulan kartanon niin kutsutun sillikellarin luona. Se sijaitsi noin puolen kilometrin päässä tapahtumapaikasta. Siellä sivistyneen oloinen, mutta hieman maistissa ollut mies oli tiedustellut missä hän oli ja missä oli lähin puhelinkioski. Kohtaamisen aikoihin ambulanssi ja virkavalta olivat äänistä päätellen jo tulossa rikospaikalle.

Vaatetus sopi myös poliisille entuudestaan tuttuun mieheen, jonka tiedettiin ahdistelleen teräaseella kolmea nuorta lättähattumiestä vain 300 metrin päässä rikospaikasta tuokio ennen Pirkon puukottamista. Mies oli ehdonalaisessa ollut 39-vuotias pakkolaitosvanki Torsti Ossian Koskinen.

Poliisi järjesti silminnäkijöille tunnistuskokeen, jossa rivissä seisoi Koskisen rinnalla neljä poliisimiestä. Yksi heistä tunnisti Koskisen, ambulanssikuskit miehen vaatetuksen ja kaksi silminnäkijää ei lainkaan.

Koskisen omat muistikuvat surmaillalta olivat viinanhuuruisen hatarat. Hän oli ryypännyt jo useita päiviä. Noin tunti ennen surmaa hän oli morsiamensa kanssa törmännyt kolmeen lättähattunuoreen, jotka seuraan lyöttäytyen kärttivät kaksikolta viinaa ja tupakkaa. Kolmikko suunnitteli Koskisen morsiamen raiskaamista. Kertomansa mukaan Koskinen oli kiiruhtanut lähistölle tuttavansa majapaikkaan hakemaan leipäveitsen. Hänen palatessaan morsian oli hätää kärsimässä nuorukaisten kourissa. Koskinen sivalsi yhtä nuorista veitsellä poskeen ja tilanne laukesi.

Koskinen ja morsiamensa olivat palanneet majapaikkaansa. Pian sen jälkeen Koskinen oli lähtenyt ostamaan pimeää pulloa Mustalais-Fannin mökistä. Sinne hän saapui noin 21.30 ja poistui kello 22 erään miehen seurassa. Kello 20.50-21.30 väliseltä ajalta Koskinen ei muistanut mitään.

Surmaajaa etsitään usein ensimmäisenä uhrin lähipiiristä. Varhaisessa vaiheessa poliisi totesi, että Pirkko Ryhäsen poikaystävää ei ollut syytä epäillä.

Syyllinen vai syytön?
Vapun 1963 alla Koskinen oli Helsingin raastuvanoikeudessa syytettynä tahallisesta taposta. Oikeudella oli visainen tehtävä päättää syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Koskisella oli pitkä rikollinen tausta. Sellissä kiinni otettuna ollessaan hän oli spekuloinut ”ajatuskokeessaan” voisiko olla surmaaja. Poliisi piti ajatuskoetta käytännössä tunnustuksena. Tutkinnan johdossa oli poliisi, joka oli ollut aiemmin tutkimassa edelleen ratkaisematonta Kyllikki Saaren surmaa Isojoella.

Paljon spekuloitiin sillä, olisiko lättähattujen käytöksestä suivaantunut Koskinen luullut poikamaisesti pukeutunutta ja lyhyttukkaista Pirkko Ryhästä yhdeksi lättähattupojista ja tullut kiihtyneessä tilassa puukottaneeksi tätä.

Erikoista oli kuitenkin se, että Koskinen oli hakenut majapaikastaan leipäveitsen morsiantaan puolustaakseen. Miksi hän olisi hakenut erikseen leipäveitsen, jos hänellä oli myös Mora tai Martini, jollaisella surmatyön arveltiin tehdyn? Lisäksi surmapaikan läheltä löydetyt tekijän kengänjäljiksi epäillyt jäljet olivat suippokärkisten kenkien. Koskisella ei ollut sellaisia.

Koskinen tuomittiin lopulta tahallisesta taposta 12,5 vuodeksi kuritushuoneeseen. Teon kiistänyt Koskinen ei tyytynyt tuomioonsa. Hän kirjoitti vetoomuksia, kanteli poliisille ja oikeusasiamiehelle sekä vihjaili muiden syyllisyydestä.

Vuosien kuluttua vankiloissa alkoi kiertää huhu, jonka mukaan erä vanki oli vihjannut monille olleensa Kumpulan surman takana. Mies oli tinnerinhaistelijana tunnettu varastomies Pekka Lappalainen. Surman aikaan hän oli samanikäinen kuin Ryhänen oli ollut. Hintelä Lappalainen ei vastannut silminnäkijöiden kuvausta, mutta hän tunnusti teon. Myöhemmin hän perui tunnustuksen. Lääkärinlausuntojen mukaan mies kärsi harhoista. Vuonna 1971 oikeus katsoi miehen olleen syytön surmaan.

Uusintatutkimukset käynnistyivät vuonna 1970. Poliisin mielestä tinnerinhaistelijan tunnustus oli riittävä. Eduskunnan silloinen oikeusasiamies Risto Leskinen tuli vakuuttuneeksi Koskisen syyttömyydestä. Koskinen ehti istua tuomiotaan 7,5 vuotta kunnes hänet vapautettiin syyttömänä 1. joulukuuta 1970. Hänelle maksettiin 93 000 markan korvaukset.

Kumpulan surma yritettiin vielä myöhemmin ratkaista uuden tutkintaryhmän voimin, mutta tuloksetta.

Jäljelle jäi vain kysymyksiä, surua ja katkeruutta. Pirkko Ryhäsen vanhemmat menivät hautaan saamatta koskaan varmuudella tietää, kuka surmasi heidän esikoisensa ja saamatta tyttärelleen oikeutta. Ryhäsen sisarukset, joista kahta nuorinta hän ei ehtinyt koskaan tavata, elävät edelleen epätietoisuudessa. Koskinen katkeroitui saatuaan otsaansa ikuisen surmaajan leiman. Hän menehtyi vuonna 1987.

Lähteet: Iisalmen Sanomat, Iltalehti, Hymy, Risto Juhani: Torsti Ossian Koskinen - syyllinen - syytön (Tammi 1971), Ylen Ei vanhene koskaan -dokumenttisarjan jakso Erehdys

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/acde ... 359d6b57c5

[paccasucco]

^Ajattelinkin viikonlopun aikana, että miksi Kumpulan veriteosta ei ole pitkään aikaan täällä kirjoitettu. Tuli sellainen intuitio, että ihan kohta kirjoitetaan!
Nyrkkiposti-lehti käsitteli 1973 Kumpulan murhaa naisnäkökulmasta käsin. Huomatkaa lähdekritiikki!
Kuvakaappaukset mainitusta lehdestä: