Samankaltaiset selvittämättömät surmat Helsingissä 1970-luvulla - sarjamurhaaja?

[viivahattu]

Tutkailin selvittämättömiä henkirikoksia kartalla, ja Helsingissä osui silmiin ainakin neljä pääpiirteittäin hyvin samankaltaista, ajallisesti melko lähellä toisiaan olevaa selvittämätöntä surmaa.

- Eronen, Eino Elias (puukotettu Kaisaniemen puistossa 27.5.1970, kuoli Töölön sairaalassa 16.2.1971)
- Auvinen, Arvi Olavi (puukotettu Lapinlahden puistikossa 17.6.1972, kuoli rikospaikalle)
- Järvinen, Jaakko Vilho Johannes (puukotettu Merikadulla puistonpenkille 27.8.1972, kuoli rikospaikalle)
- Aaltonen, Jalo Matias (puukotettu Oulunkylän asemalla 22.11.1978, kuoli rikospaikalle)

Varmasti Helsingissä puukko heilui tuohon maailmanaikaan usein, mutta näissä neljässä tapauksessa tuntui niistä saatavilla olevien niukkojen tietojen valossa olevan sarjamurhaajamaisia yhtäläisyyksiä. Puukotukset ovat tapahtuneet julkisella paikalla. Uhreissa ei ainakaan saatavilla olevien tietojen mukaan ollut kamppailun jälkiä, esimerkiksi Järvinen oli ilmeisesti surmattu yhdellä puukoniskulla kaulaan hänen nukkuessaan puistonpenkillä. Liikkuiko Helsingissä 1970-luvun alussa saalistaja, joka etsi uhreikseen päihtyneitä tai sammuneita miehiä, surmasi heidät puukolla ja jätti niille sijoilleen? Tuomittiinko tuolloin ehkä joku vastaavanlaisesta rikoksesta, jonka jälkeen selvittämättömät miesten puukotukset julkisilla paikoilla loppuivat?

Jos tällainen saalistaja oli liikkeellä, kuka hän oli ja miksi hän teki tekonsa? Oliko hän esimerkiksi nuori, parikymppinen mies, joka oli joutunut kärsimään sodan käyneen alkoholisti-isänsä pahoinpitelyjä ja laiminlyöntiä, ja purki traumaansa alkoholisteihin ja päihtyneisiin, itseään vanhempiin miehiin? Vai oliko hän ihan puhdas thrill killer, joka tahtoi kokea surmaamisen aikaansaaman hurmoksen, ja valikoi uhreikseen päihtyneitä miehiä ja puliukkoja siksi, että he olivat runsaslukuisia ja helppoja uhreja? Miksi hän lopetti tappamisen? Jäikö hän kiinni, perustiko perheen, käänsikö puukkonsa terän itseensä päin? Vai oliko mitään sarjamurhaajaa olemassakaan, ja nämä ovat vain sattumalta selvittämättä jäänyt jäävuoren huippu tuontyyppisistä rikoksista, joita siihen aikaan tapahtui paljon? Tuskinpa näihin mitään vastauksia koskaan tullaan saamaan, poliisi ei varmasti enää tutki puoli vuosisataa vanhoja puliukkojen surmia. Kuitenkin jos nämä surmat olisivat saman tekijän käsialaa, hän saattaisi vielä hyvinkin olla hengissä.

[Osmium]

Tuossa viimeisessä tapauksessa vähän pidempi tauko ensimmäisiin, kolme ensimmäistä pienemmässä aikaikkunassa. Mikäli tekijä olisi esimerkiksi tullut Helsinkiin jostakin kauempaa ja kokenut vaikka hylätyksi tuntemisen kokemuksia vanhempiensa taholta. Tai mainitsemasi alkoholistivanhemmat käy myös (tavallaan sama hylkäämis syy) selitykseksi. Lisäksi mikäli tekijä olisi narsisti, olisi tämä hylätyksitulemisen kokemus niin nöyryyttävä, että tällaiset teot olisivat jopa "luonnollinen seuraus" narsistin kokemasta "vääryydestä" (laitettu tienpäälle kun 18v. Mittarissa tms) .
Ehkä äitinsä vielä oikein tummahipiäinen niin näihin tekoihin voisi saada jopa jatkumoa..

[dazu]

Sanoisin, että viimeinen ei sovi sarjaan, mutta kolme ensimmäistä ovat sellaisia pohtimisen arvoisia. Ilmeisesti ovat täysin randomeja olleet. Siellä olis ensimmäisen ja toisen teon välillä kaksi vuotta ja sitten toisen ja kolmannen välillä vain reilut kaksi kuukautta. Voisi sopia ihan hyvin vaikka thrill killeriin. Tekijä saanut itseluottamusta, niin tekojen väli on lyhyntenyt. Ainakin tekijä on näissä ollut nuori mieshenkilö ja täysi opportunisti.

[Stobbart]

Eino Eronen siis kuollut sairaalassa vasta lähes 9kk puukotuksen jälkeen? Mitä tuossa välillä on tapahtunut, vai onko hän noin pitkän ajan sairaalassa taistellut hengestään? Onko Eronen osannut sanoa mitään puukotustilanteesta tai tekijästä, vai onko häntäkin puukotettu nukkuessaan tms?

[L'amourha]

Minkähän vuoksi tuo Järvisen tapaus on sijoitettu Merikadulle kun löytöpaikka on lehtijutun perusteella ihan eri puistikko Ehrensvärdintie 17 kohdalla.

[viivahattu]

Eino Eronen siis kuollut sairaalassa vasta lähes 9kk puukotuksen jälkeen? Mitä tuossa välillä on tapahtunut, vai onko hän noin pitkän ajan sairaalassa taistellut hengestään? Onko Eronen osannut sanoa mitään puukotustilanteesta tai tekijästä, vai onko häntäkin puukotettu nukkuessaan tms?

Tuskinpa siitä on tietoa saatavissa, mutta Eronen on voinut esimerkiksi vajota koomaan ja menehtyä tulematta tajuihinsa.

Neljäs tapaus on tosiaan ajallisesti aika kaukana muista kolmesta, mutta tekotavaltaan se vaikuttaisi olevan hyvinkin samankaltainen, ja sarjamurhaajien historiassa on tapauksia, joissa murhaaja on esimerkiksi jonkin elämänmuutoksen, kuten vaikkapa perheen perustamisen vuoksi lopettanut tappamisen, mutta esimerkiksi aviokriisi on voinut vuosia myöhemmin herättää murhanhimon uudestaan.

[finnbar87]

Mielenkiintoista pohdiskelua. Täysin uusia tapauksia minulle kaikki neljä. Jääneet varmaankin vähemmälle huomiolle tiedotusvälineissäkin, kun eivät olleet nuoria, kauniita, vaaleita naisia.

Kolme ensimmäistä sopisivat mielestäni paremmin yhteen niin ajallisesti kuin paikallisestikin kuin tämä neljäs. Eihän se mitään tietenkään sulje pois, täysin mahdollinen skenaario esimerkiksi tuo viivahatun esiintuoma perheen perustamisen takia hiljentyminen ja sitten äkillinen uudelleenaktivoituminen, vaikkapa juuri aviokriisin seurauksena.

Montakohan sarjamurhaajaa lienee Suomessa jäämättä kiinni? Osa varmasti vielä elossakin. Äkkiseltään tulee mieleen ainakin Järvenpään sarjamurhaaja ja Helsingin kellarimurhaaja.

[dazu]

Neljäs tapaus on tosiaan ajallisesti aika kaukana muista kolmesta, mutta tekotavaltaan se vaikuttaisi olevan hyvinkin samankaltainen, ja sarjamurhaajien historiassa on tapauksia, joissa murhaaja on esimerkiksi jonkin elämänmuutoksen, kuten vaikkapa perheen perustamisen vuoksi lopettanut tappamisen, mutta esimerkiksi aviokriisi on voinut vuosia myöhemmin herättää murhanhimon uudestaan.

Neljäs keissi on tehty raivon vallassa ja melko näkyvällä paikalla, joten siinä lienee henkilökohtainen motiivi. Ei oikein mätsää noihin juttuihin, että syrjässä nukkuvalta puliukolta on vedetty kurkku auki.