Elli Immon murha Kemi 1955

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4320
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Elli Immon murha Kemi 1955

Viesti Kirjoittaja ABC »

Kemiläinen nuori kauppakoululainen Elli Immo surmattiin tanssipaikasta kotiin tullessaan 7.12.1955. Hänet löydettiin läheltä kotiporttiaan, ja paikalla oli ilmeisesti kamppailtu. Immoa oli illan aikana useasti tanssittanut tuntematon mies. Tätä miestä on arvuuteltu esimerkiksi Hans Assmanniksi.

Murha muistutti Kyllikki Saaren tapausta, mutta ei saanut yhtä suurta huomiota.

Olisiko jollakin tarkempia tietoja asiasta, epäillyistä ym.?

Loka
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5207
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: On The Edge

Viesti Kirjoittaja Loka »

Netin hakuammuntaa.

Vieno Assmann huolestui, kun vuonna 1955 surmattiin kemiläinen Elli Maria Immo ja hänen miehensä oli jälleen kerran samalla paikkakunnalla surman tapahtuessa. Elli Immo oli ollut työväentalolla pidetyissä tanssiaisissa ja siellä tanssiaisvieraiden antamien tuntomerkkien perusteella häntä oli tanssittanut mies, joka olisi sopinut Hans Assmanniksi.

Elli Maria Immon kimppuun oli hyökätty lähellä kotiporttia takaapäin, ja hyökkääjä oli iskenyt uhriin viiltoja oikealle puolelle kaulaan sekä pistohaavan oikean korvan taakse, johon verenvuotoon uhri oli sitten menehtynyt. Rikospaikan läheisyydessä oli autonjälkiä, joiden todettiin olleen siinä jo noin tuntia ennen murhaa ja joita ei sen enempää tutkittu. Pikkupojat löysivät Elli Immon ruumiin polulta parin metrin päästä kotiportilta.


Hansiahan tässäkin tarjotaan syylliseksi. Pistin koko stoorin bodomiin Assmannin oman ketjun alle.

Loka
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5207
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: On The Edge

Viesti Kirjoittaja Loka »

Laajemmin,

ELLI IMMON MURHA

"Tuo tapaus oli se, jossa kemiläinen kauppakoululainen Elli Maria Immo surmattiin joulukuun 7. päivän iltana 1955. --

Elli oli tiettävästi palaamassa työnväentalossa pidetyistä tansseista. Siellä häntä tanssitti moneen otteeseen mies, jota kukaan tansseissa mukana ollut ei ole ilmoittanut tunteneensa. Marttalan tienhaarassa hän erosi toveristaan ja ilmoitti menevänsä kotiin. Pikkupojat löysivät Ellin ruumiin hänen kotiporttinsa läheltä parin metrin päässä polulta, missä näkyi myös taistelun jälkiä. Surmaajan on täytynyt olla raivon vallassa, sillä näin selosti tapahtumia joulukuun 9. päivänä ilmestynyt kemiläinen Pohjolan Sanomat lukijoilleen:

'NEITONEN MURHAAJAN UHRIKSI KEMIN RISTIKANKAALLA

Elli Maria Immon kimppuun on ilmeisesti hyökätty takaapäin. Hyökkääjä on iskenyt tyttöön viiltohaavoja oikealle puolelle kaulaan sekä pistohaavan oikean korvan taakse, josta aiheutunut verenvuoto lääkärinlausunnon mukaan oli aiheuttanut kuoleman.

-- Rikospaikan läheisyydestä tavattiin autonjälkiä, mutta ne on todettu olleen siinä jo tuntia ennen tapahtumaa ja luultavasti niillä ei ole mitään yhteyttä murhaan.'

Tätäkin tapausta selvittämään etsittiin tutkija Helsingistä. Hän oli komisario Paavo Mömmö, sittemmin Kotakoski, mutta surmaaja jäi häneltä ja muiltakin löytämättä. Ketään ei ole edes epäilty vakavasti, mutta tanssiaisvierailta kerättyjen tuntomerkkien perusteella hän saattoi olla Hans Assmann.

Mikä sitten oli Vienon huoli tällä kertaa?

Huoli oli se, että Hans oli juuri tuona yönä Kemissä. Hän oli nytkin ollut matkoilla monta päivää ja kertonut menevänsä tapaamaan Reino Järvistä, kemijärveläistä sotavankikaveriaan. Ainoa puna-armeijan vangiksi ottama suomalainen Reino Järvinen on kuitenkin asunut Keski-Suomessa eikä koskaan Kemijärvellä tai muualla pohjoisessa.

Urho

Viesti Kirjoittaja Urho »

Edes Matti Paloaro ei usko Hans Assmannin murhanneen Elli Immoa. Eli se siitä. Vieno Assmann oli juopotteleva höppänä, joka yritti myydä vanhoilla päivillään alibille juttuja. Juttujen uskottavuudesta kertonee jotain se, ettei yhtään taidettu edes julkaista. Ehkä Lahtosen aikana olisi toisin :wink:

Hannes Markkulan viimeisessä kirjassa kerrotaan, että n. 10 vuotta tapauksen jälkeen KAKSI kemiläistä poliisimiestä oli tekemässä tutkintapyynntöä Ellin murhan puutteelisista tutkimuksista. Pupu meni kuitenkin pöksyyn, ja asia jäi silleen. Eläisivätköhän ko. poliisimiehet vielä?

Loka
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5207
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: On The Edge

Viesti Kirjoittaja Loka »

^Eikö tuon Ellin isä (vai veli?) ollut myös poliisi? Sikälikin ihmetyttää että asia ei ole ollut niin tapetilla kuin Kyllikin tapaus.

Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4320
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Viesti Kirjoittaja ABC »

Hans Assman vaikuttaa olleen jonkinlainen kestoepäilty 50-luvun rikoksissa. Liekö syynä se, että oli ulkomaalaisena helposti tunnistettava ja vielä väkivaltainen tapaus.

Jotenkin tulee mieleen ajatus, että Immon surma olisi mustasukkaisuusrikos: tyttöhän oli tanssinut koko illan jonkun muun kuin tavallisten kavereidensa kanssa.

Avatar
Quorthon
Jane Marple
Viestit: 1013
Liittynyt: To Heinä 19, 2007 5:37 pm
Paikkakunta: Tshernobyl, UKR

Viesti Kirjoittaja Quorthon »

Jossain bodom-foorumilla, olisiko ollut Suur-Tapiolassa tai Muuralassa, spekuloitiin aikanaan tällaisella, muistaakseni potentiaalisella sarjamurhaajalla, joka olisi tehnyt tämän Immonkin. Tosin sen jutun yhteydessä hänen kontolleen pantiin myös bodomia ja jotain muutakin. Mieheen liittyi jotenkin karjakaivot. Hänen nimikirjaimensa olivat V.A.P. Joku asioita tarkemmin tutkinut piti häntä tekijänä ainakin johonkin mainituista jutuista. Jos joku tietää henkilön ja mistä on kyse, niin kommenttia kiitos.

Avatar
Quorthon
Jane Marple
Viestit: 1013
Liittynyt: To Heinä 19, 2007 5:37 pm
Paikkakunta: Tshernobyl, UKR

Viesti Kirjoittaja Quorthon »

Kaipaisin edelleen tietoja tästä Vilho P:stä.

Patricia C. Itämaa
Javier Pena
Viestit: 1864
Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am

Viesti Kirjoittaja Patricia C. Itämaa »

ABC kirjoitti:Hans Assman vaikuttaa olleen jonkinlainen kestoepäilty 50-luvun rikoksissa. Liekö syynä se, että oli ulkomaalaisena helposti tunnistettava ja vielä väkivaltainen tapaus.
Tai voisiko olla niin,että juuri Hans Assaman on eräs niitä harvoja sarjamurhaajia pohjoismaissa. :roll:
Totuus on tarua ihmeellisempää

Patricia C. Itämaa
Javier Pena
Viestit: 1864
Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am

Viesti Kirjoittaja Patricia C. Itämaa »

ABC kirjoitti:Hans Assman vaikuttaa olleen jonkinlainen kestoepäilty 50-luvun rikoksissa. Liekö syynä se, että oli ulkomaalaisena helposti tunnistettava ja vielä väkivaltainen tapaus.
Tai voisiko olla niin,että juuri Hans Assaman on eräs niitä harvoja sarjamurhaajia pohjoismaissa. :roll:
korjaan...saattoi olla
Totuus on tarua ihmeellisempää

Hessu52
Watson itse
Viestit: 5685
Liittynyt: To Huhti 26, 2007 7:36 am

Viesti Kirjoittaja Hessu52 »

Eikös tämän Immon murhapaikan läheltä löytynyt Morapuukon muovinen tuppi.

Sittemmin Tulilahden surmista syytteessä olleella Runar Holmströmillä, oli tupeton Morapuukko, josa tupen sijaan suojana oli korkinpalanen.

Liian kaukaa haettua mielestäni, mutta kyllä Runaria tosissaan tästäkin epäiltiin, vaikka hänellä olikin vankka alibi, olihan hän muistaakseni lusimassa jotain aikaisempaa kolttosataan.

Kyllikin surmastakin Runas oli epäilty, vaikka silloinkin hänellä oli vedenpitävä alibi, olisiko ollut jossain hoidosa silloin.

Tällaisia kestosyyllisisiä näköjään löytyy juttuun kuin juttuun.

Olisiko Runarin joku läheinen sukulainen, tai kaveri, käynyt Bodomilla
johtamassa tutkijoita harhaan, sillä murhathan ovat sen laatuisia, ettei niitä ole yksin pystynyt kukaan tekemään, niin paitsi tämän Elli Immon, sillä murhapaikalla oli suurikokoisen miesten kenkien jäljet.

Huomattakoon sekin, että näistä surmista Kemin surma tehtiin muuloin kuin sulan maan aikaan.

merzi
Hetty Wainthropp
Viestit: 466
Liittynyt: Ti Touko 15, 2007 9:51 am

Viesti Kirjoittaja merzi »

Quorthon kirjoitti:Jossain bodom-foorumilla, olisiko ollut Suur-Tapiolassa tai Muuralassa, spekuloitiin aikanaan tällaisella, muistaakseni potentiaalisella sarjamurhaajalla, joka olisi tehnyt tämän Immonkin. Tosin sen jutun yhteydessä hänen kontolleen pantiin myös bodomia ja jotain muutakin. Mieheen liittyi jotenkin karjakaivot. Hänen nimikirjaimensa olivat V.A.P. Joku asioita tarkemmin tutkinut piti häntä tekijänä ainakin johonkin mainituista jutuista. Jos joku tietää henkilön ja mistä on kyse, niin kommenttia kiitos.
merziä kiinnostais kans :roll: Onko Urholla tietoa/muistoa asiasta?

Avatar
Quorthon
Jane Marple
Viestit: 1013
Liittynyt: To Heinä 19, 2007 5:37 pm
Paikkakunta: Tshernobyl, UKR

Viesti Kirjoittaja Quorthon »

Urholla on lehtiartikkeli juuri ko. asiasta.

Urho

Viesti Kirjoittaja Urho »

Hymy 2/69

Miksi hän on yhä vapaana



On kysymys murhista. Ei yhdestä vaan useasta. On kysymys murhaajasta joka on saanut olla vapaana. Erikoisesta miehestä. Älykkäästä, hauskasta, toverillisesta, voimakkaasta.

Mutta kun jokin riistäytyy irti, hän muuttuu. Silloin hän on raakalainen, jonka paikka ei missään tapauksessa ole keskuudessamme.

Teksti: Jaakko S. Toikka

Tämä kirjoitus ja nämä rivit ovat syntyneet paineesta jolla totuus etsii tietään silloin kun rikokset tuntuvat selvittämättömiltä, ja aika yhdessä lukuisten väärien johtolankojen kanssa rakentaa tihenevän verhon syyllisen suojaksi.

Tämä kirjoitus ja nämä rivit ovat syntyneet tosiasioista ja tapahtumista joiden summaa on vaikea selittää sattuman tilille. Jos joku kuitenkin uskoo voivansa voittaa viisi kertaa peräkkäin päävoiton raha-arpajaisissa, ja jatkavansa sitten vielä kahdella veikkaustäysosumalla, niin häntä varten nämä rivit ovat tarpeettomat. Hänelle en voi väittää sitä mihin itse olen päätynyt. Hänelle en voi murhaajaa osoittaa.

Ehkä kuitenkin käymme läpi joukon asioita, jotka "sattumalta" ovat mukana luomassa kuvaa harvinaisen älykkäästä ja kylmäverisestä ihmisestä. Eräästä niistä murhaajista, jotka vielä tätä kirjoittaessa kävelevät keskuudessamme. Hiihtävät joukossamme kansanhiihtoladulla. Ostavat kanssamme kalaa samalta torimyyjältä. Istuvat iltaa jossakin niistä ravintoloista, joissa me tapaamme käydä!

Ja kun näemme tuon vieraan miehen, mukavan sedän, tutun naapurin. Emme tiedä että juuri tämä mies on vaarallinen. Emme uskoisi että juuri tämä mies on tehnyt sarjan raakoja rikoksia. Tappanut osan meistä. Murhannut, ryöstänyt, pahoinpidellyt.

Emme tiedä, että tämä mies on asettanut itsensä meidän yläpuolellemme. Ja kuitenkin, niin on, sillä lapsuuden ystävälleen hän ei malttanut olla kehumatta asioilla, jotka kuuluvat salatuimpiin.

Hän kertoi sen vappuna 1962 helsinkiläisessä ravintolassa. Kertoi olevansa itse oma tuomarinsa. Tunnusti tappaneensa puukolla Elli Maria Immon.

ELLI IMMO

Joulukuussa 1955 murhattiin Kemin Ristikankaalla 20-vuotias kauppakoululainen Elli Maria Immo. Murha tapahtui ilmeisesti illalla klo 21.45. Tyttö oli ollut kaupungilla kävelemässä erään ystävättären kanssa. Erottuaan tästä hän hän oli joutunut raa´an verityön uhriksi, vain 30 m:n päässä omasta kodistaan.

Tytöllä oli ollut kaulassaan ilmeisesti puukolla aiheutettu viiltohaava ja lisäksi pistohaavoja oikean korvan takana. Elli Immon ruumiissa olleet haavat ja jäljet murhapaikalla todistavat murhan yhteydessä käydyn katkeran kamppailun.

Rikospaikalta löydettiin puukon tuppi ja suurikokoiset miehen hiihtokengän jäljet.

Poliisi työskenteli korkeapaineella ja kuulusteli muutamassa päivässä yli 60 henkilöä. Tapausta verrattiin mm. Kyllikki Saaren murhaan, ja pian todettiin ettei veriteon suorittajasta onnistuttu tässäkään tapauksessa samaan mitään tietoja. Kun murhaan ei liittynyt ryöstöä eikä sukupuolista väkivallan tekoa eikä sen aiheeksi pidetty mahdollisena mustasukkaisuutta, niin otaksuttiin rikos jonkun mielisairaan suorittamaksi.

Lehtitietojen mukaan kaikki paikkakunnan mielipuolet olivat kuitenkin olleet todistettavasti muualla mainittuna iltana. Tutkimukset ajautuivat lähes umpikujaan.

Tuossa umpikujassa ne ovat olleet toistakymmentä vuotta. Poliisi sai kuulla miehestä, joka tunnusti tappaneensa Elli Immon, tämän ystävältä vasta viime syksynä. Ilmeisesti poliisi kuitenkin jo hieman aikaisemmin oli jostain syystä yhdistänyt tunnustajan Elli Immon tapaukseen, mutta todistusaineiston puutteessa mies selvisi rutiinitarkastuksen jälkeen vapauteen.

Miehellä ei ollut kovin vakuuttavaa kuvaa suomalaisesta poliisista, sillä useissa eri yhteyksissä hän viljeli ystävilleen ja myöhemmin myös minulle vähemmän kohteliaita termejä poliisikunnastamme.

- Kyllä suomalaiset poliisit ovat perkeleen tyhmiä. Ei tartte kun hakata niin perusteellisesti ettei jää puhelahjaa eikä todisteita. Suomen poliisi ei pysty mihinkään. Jos ne epäilee, niin kiinni eivät kuitenkaan saa, kun ei mene lankaan. Niiden on vaan pakko laskea vapaaksi.

Tuo ylimielinen teksti saa vielä kovemman sävyn, kun tietää että asiaa hokeva rikollinen tuntee lukemattomia poliiseja ja esiintyy heidän ystävänään. Mättää ehkä sivuhankkeeksi lunta pois poliisilaitoksen katolta.

Ja mitä hän ystävälleen kertoi Elli Immon tapauksesta?

Kertoi tavanneensa tämän yhdellä monista Lappiin suuntautuneista matkoistaan. Antoi sen kuvan, että Immo oli sittemmin "vaivautunut ja juossut perässä", kunnes puukko oli "puhunut".

Kun Hymy-lehti muutama viikko sitten otti yhteyden Elli Immon äitiin ja tytön parhaaseen ystävättäreen, niin kävi ilmi että Elli oli käynyt useita kertoja Lapissa perheen Kemin muuton jälkeen, joka tapahtui 1951.

Nuo Lapin käynnit eivät vielä osoita edes sitä, että Immo todella olisi tavannut murhaajansa jo siellä, mutta ne 29 viilto- ja pistohaavaa jotka tytön kaulasta, niskasta ja selästä murhan jälkeen löydettiin, kertovat puukon käyttäjän käsitelleen asettaan samalla tavalla kuin mitä tapahtui esimerkiksi Bodomjärven murhien yhteydessä. Ja...

Tämä sama mies on ollut useaan otteeseen poliisin edessä Bodomin-jutussa. Tämä sama mies liikkuu tottuneesti Bodominjärven luoteispuolelle jatkuvassa vaikeakulkuisessa tiettömässä maastossa, juuri sillä suunnalla jonne poliisi kohdisti vähiten huomiotaan Bodomin tutkimuksiensa alkupäivinä, jolloin lukuisat väärät johtolangat vetivät kolmoismurhaajaa takaa ajavan poliisin mielenkiinnon Bodominjärven eteläpuolelle, kohden Helsinkiä.

Tämä sama mies on yksityiskohtaisesti kertonut kuinka hän suoritti kolmoismurhan ja pahoinpiteli Nils Gustafssonin. Tämä sama mies piti telttaansa jo kahtena Bodomin murhenäytelmää edeltäneenä kesänä läheisellä Nuuksion retkeilyalueella.

Sanotaan rikollisen palaavan rikospaikalle.

Tämä mies palasi tuolle samalle alueelle jokaisena kesänä Bodomin verisen helluntain jälkeen. Jos hän murhayönä heitti vielä kadoksissa olevia uhreille kuuluneita tavaroita telttalampensa tumman pinna alle, niin hän ei ilmeisesti luottanut pohjamudan kaikki kätkevään voimaan, vaan palasi vartioimaan "omaa niemeään" jo varhain keväällä, hiihti sen maisemissa talvella, korjasi telttansa pois vasta ensilumen saavuttua. Sitä hän ei tiennyt, ettei kaikki kuitenkaan kadonnut jäljettömiin.

SEPPO, ANJA JA MAILI

Tieto tapahtuneesta verityöstä annettiin Leppävaaran poliisiasemalle sunnuntaiaamuna klo 11.25. Espoon kunnan uudelta vielä rakennusvaiheessa olevalta vesilaitokselta soitti tällöin Esko Johansson -niminen mieshenkilö. "Kiirehtikää tänne Bodominjärven rannalle, täällä on henkitoreissaan haavoittunut mies", kuului kiihtyneen Johanssonin ääni.

Espoon poliisiasemalta kiiruhti paikalle kaksi päivystysvuorossa olevaa konstaapelia, jotka soittivat takaisin poliisiasemalle: "Täällä on nyt piru irti, sillä loukkaantuneen lisäksi täällä on kolme ruumista".

Tämän ilmoituksen jälkeen annettiin hälytys kaikille Espoon poliisiviranomaisille sekä Keskusrikospoliisille, joka ehti nopeasti rikospaikalle eristäen sen lähistölle kerääntyneeltä yleisöltä.

Gustafsson ja hänen kolmen surmatun toverinsa ruumiit makasivat kaikki maassa revityn teltan päällä. Surmatut tytöt lepäsivät rintarinnan ja heidän päällään poikittain suu alaspäin oli Gustafsson, jossa vielä oli havaittavissa elonmerkkejä. Neitosten jalkopäässä oli surmattu Seppo Boisman.

Seppo Antero Boisman, Anja Tuulikki Mäki ja Maila Irmeli Björklund haudattiin yhteiseen leposijaan Helsingin pitäjän kirkkomaalle 12.6.1960. Varhaisen sunnuntaiaamun neljäs uhri kamppaili sairaalassa elämän ja kuoleman rajamailla, mutta jäi henkiin. Poliisi kuulusteli Nils Gustafssonia jo Töölön sairaalassa, mutta pian todettiin, ettei poika muista mitään sellaista, joka saattaisi ratkaisevasti auttaa raa´an verityön selviämistä.

Keskusrikospoliisi työskenteli korkeapaineella. Kahden vuoden aikana kuulusteltiin Bodominjärven verityön tutkimusten yhteydessä yli 4000 henkilöä. Keskusrikospoliisille tehtiin lukemattomia ilmoituksia Bodominjärven "murhasta ja murhaajasta", ja näitä ilmoituksia tuli jatkuvasti lisää vielä vuonna 1968.

Se, että kaikki helposti seurattavat johtolangat veivät tutkimusten suunnan ensimmäisinä hetkinä ja päivinä Bodominjärven eteläpuolelle, ja jutun tutkimuskeskuksen suuntaan, Leppävaaran poliisiaseman ja Bembölen välimaastoon , on ilmeisesti yksi syy siihen ettei kolmoismurhaa vieläkään ole poliisin toimesta selvitetty.

On selvää ettei mitään johtolangoista saa jättää tutkimatta, mutta vähintään ihmeelliseltä vaikuttaa se että alusta alkaen on murhapaikalta koilliseen suuntautuva vaikeakulkuinen asumaton maasto jätetty lähes huomioitta.

Kuitenkin juuri tuosta suunnasta olisi löytynyt mies, joka myöhemmin on yksityiskohtaisesti kertonut kuinka hän suoritti, ja miksi hän suoritti Bodomin murhat. Saman miehen, joka on yhdistetty Elli Immon murhaan. Miehen joka tunsi hyvin maaston Bodomin ja telttapaikkansa maisemissa. Rikollisen, jonka tilille poliisi oli joutunut kirjaamaan jo aikaisemmin mm. tankojuoppouden, pahoinpitelyn, ilkivaltaisuuden ja useita juopumuspidätyksiä.

Miehen joka sanoo:

- Se yksi perkele sai liian vähän.

Miehen joka kertoo tuosta kolmoismurhasta yksityiskohtaisesti. Kertoo kuinka hän oli illalla mennyt teltan läheisyyteen seuratakseen mitä nuoret puuhailivat. Myöhemmin kun hän oli ollut kertomansa mukaan kurkkimassa ja kuuntelemassa miten ne siellä lempivät niin että teltta kohoili, niin joku oli tullut ulos teltasta ja yllättänyt hänet.

Mies kertoo napanneensa käteensä jonkun karahkan tai vastaavan, ja lyöneensä sillä ulostullutta jolloin tämä ilmeisesti oli menettänyt tajuntansa. Lyödystä oli tullut verta, ja samalla oli teltan sisältä alkanut kuulua meteliä, jolloin mies oli heittäytynyt teltan päälle antaen "puukkonsa puhua". Ilmeisesti mies oli sotkeutunut osittain teltan naruihin, josta syystä hän valitti lyöntien osuneen epätasaisesti.

- Se yksi perkele sai liian vähän, ja se ei kuollut.

Tämä siitä huolimatta, että myös hän (Nils Gustafsson) sai osakseen useita lyöntejä. Ryöstöstä mies ei itse ole kertonut mitään tarkempaa. Mutta kertoo sensijaan purosta jossa pesi kätensä, samoin mäestä pakomatkan alkuvaiheessa. Sekä saapumisestaan päivällä Solvallaan. (Miehen vakituiselta telttapaikalta on matkaa Solvallan urheiluopistolle noin 2 kilometriä.)

Myöhemmin mies liittyi tutkimuksia seuraavan yleisön ihmettelevään joukkoon.

MURHAAJAN MAHDOLLISUUDET

Tällä miehellä oli vuosien etumatka, kun hän joutui ensimmäisen kerran vastatusten poliisien kanssa Bodomin vertailua varten juopumuspidätyksen yhteydessä v. 1967.

Uudelleen hänen yhteydessään suoritettiin tarkistus v. 1968, jolloin tuo etumatka oli jos mahdollista entisestäänkin lisääntynyt. Herkästi hymyilevä murhaaja oli saanut lisää varmuutta onnistumisestaan. Lain pitkä koura haparoi tyhjää.

Alusta pitäen tämä mies oli selvinnyt onnellisten tähtien alle, mutta nyt häntä suojeli myös tietoisuus siitä, että poliisin oli vaikeata myöntää joutuneensa alussa väärille jäljille. Lehdet jotka saivat vihiä tästä uudesta mahdollisesta nimestä, lopettivat tutkimuksensa siinä vaiheessa, kun "yhteistyöhaluinen" poliisi vääriä tietoja antamalla pyrki jo alkuvaiheessa pesemään miehen taustan todellisuutta puhtaammaksi ja vähätteli kyseisen miehen mahdollista syyllisyyttä.

Tausta on kuitenkin sellainen, että se antaisi normaalin järjen valossa aihetta paljon nyt tapahtunutta tarkempaan halooseen, varsinkin kun monien vähemmän merkityksellisten henkilöiden ympärille on yritetty rakentaa syyllisyyden vyyhtiä.

Se, että mies sai viettää rauhallista hiljaiseloa, asettaa määrärahapuutteet ja muut selitykset ihmeelliseen valoon, vaikka näihin selityksiin yleensä nurkumatta tyydytään, sillä on selvää, että määrärahat usein ovatkin järkyttävän pienet tarpeeseen nähden.

Tutkimusten eri vaiheista tämän miehen oli helppo päästä selvyyteen, sillä hänen tuttavapiiriinsä kuului ja kuuluu lukemattomia poliiseja urheilutovereina. Mies itse harrasti painia, toimi painijoiden hierojana, suunnisti jne.

Se, että mies osaa antaa puukkonsa "puhua" nopeasti ja ammattitaidolla, on hyvin ymmärrettävissä sitä taustaa vasten, että vielä ennen Bodomin kolmoismurhaa hänellä oli suhteellisen tunnettu ja hyvin menestynyt lihakauppa helsinkiläisessä kauppahallissa. Mies itse on ammattitaitoinen lihanleikkaaja, jolle alan työtä olisi ollut tarjolla vielä muutama kuukausi sitten Ruotsissa.

Bodomin tapahtumien jälkeen mies kuitenkin muutamassa vuodessa menetti oman yrityksensä ja vaipui lyhyessä ajassa rappiolle asuen nykyisin rappioalkoholisteille tarkoitetuissa majapaikoissa.

Bodomin tapauksen yhteydessä on helppo osoittaa, että juuri tämä mies olisi voinut teon tehdä. On myös helposti selitettävissä kuinka tuohon huomiota vaille jätettyyn suuntaan pakeneva ihminen selviää telttarannalleen Karjakaivojen ääreen, Solvallan tuntumaan, ilman että tulee huomatuksi. On todisteita, jotka osoittavat miehen todella harrastavan "tirkistelyä". Tapahtumahetkellä juuri tällä miehellä ei ole pitävää alibia. Miehen omat puheet puhuvat häntä vastaan jne. Mutta kaikesta tästä huolimatta hänet on jätetty lähes huomioitta. Se että näin todella on, käy ilmi mm. siitä hämmästyttävästä seikasta, ettei Nils Gustafssonia ole pyydetty poliisin toimesta tunnistamaan tätä miestä, vaikka hänen eteensä on vielä pari vuotta sitten marssitettu viimeisin muista murhaajaehdokkaista.

Kun me järjestimme tämän miehen Nils Gustafssonin nähtäväksi erään nyrkkeilykilpailun yhteydessä, niin Nils kertoi miehen vaikuttavan tutulta ja lisäsi hänen muistuttavan ihmeteltävästi erään selvännäkijän piirtämää kuvaa Bodomin murhaajasta.

KARJAKAIVOT

Karjakaivot on lampipari lähellä Solavallan urheiluopistoa. Sen rannalla on samassa niemessä seisonut saman miehen teltta kymmenen kesän aikana. Meille tuo mies esiteltiin murhaajana. Esittelijä oli kyseisen miehen lapsuudenystävä. Olin tuon murhaajan mukana kun hän lumettomana syystalven yönä haki telttansa pois tuolta vakiopaikalta. Samana iltana tämä mies oli kertonut minulle Ruotsin matkastaan, jonka takaa paljastui uusi selvittämättömäksi jäänyt naisen murha.

- Olin jo poliisiautossa, mutta koska paperini olivat kunnossa niin selvisin, kertoi mies ennen kuin läksimme Karjakaivoille.

Karjakaivoilla seikkailimme yhdessä heikolla jäällä ja katkoimme yön pimeinä hetkinä teltan narut miehen ehdotuksen mukaisesti. Toimme teltan pakkaamattomana vastarannalla olevan saunan alle.

Myöhemmin tunkeutui sukeltajamme tuon saman lammen jäisen pinnan alle. Jää, pakkanen ja huonot olosuhteet eivät estäneet tutkimusten suorittamista, mutta se mitä emme vielä löytäneet, ei tule jäämään pinnan alle. Kevään kuluessa jatkamme Karjakaivoilla ja muuallakin, missä kohteemme on pintaa syvemmällä.

VÄSTERÅS 6.2. 1966

Kun tarkistimme ajankohdan, jolloin Karjakaivon mies kertoi liftanneensa rahattomana ruotsalaiseen poliisiautoon Tukholman ja Norrtäljen välillä ja joutuneensa epäillyksi tapahtuneesta naismurhasta, jouduimme jälleen yllättävän yhteensattuman eteen.

Köpingissä Västeteråsin lähellä oli silloin todella murhattu nainen. Uhri oli ollut 42-vuotias Gunhild Hietanen. Kyseessä oli ollut raiskausmurha, jossa oli käytetty tylsähköä teräasetta tavalla, joka muistutti sekä Bodomin, että Elli Immon tapauksien yhteydessä tapahtunutta.

Tämä henkirikos on muutoin ainoa naiseen kohdistunut, vielä selvittämätön tapaus Tukholmassa ja lähiympäristössä ajalta 1. 1. 1962-31. 12. 1967. Kyseinen 1957 eronnut rouva (omaa sukua Gädda) on muuttanut Helsingistä Ruotsiin 1960.

Tutkimme parast´aikaa sitä mahdollisuutta, että murhaaja olisi tuntenut kyseisen murhatun jo Helsingissä.

PEKKA TALIKKA 24.9. 1965

Viipurissa 1917 syntynyt Pekka Johannes Talikka löydettiin hukkuneena Korkeasaaren ja Katajanokalla sijaitsevan Valmetin rannan väliltä. Mies todettiin kuolleeksi 24.9. 1965 löydön yhteydessä. Todettiin myös, että hukkuneen kurkun oli mahdollisesti venemoottorin potkuri leikannut auki. Hukkuneen veneestä löydettiin kuvaan huonosti sopiva todistuskappale.

Tästä tapauksesta Karjakaivon asukin mielestä paistoi jälleen esiin suomalaisen poliisin tyhmyys.

- On ihme, että ne luulevat hukkuneen miehen kurkun voivan aueta jonkun potkurin leikkaamana sillä tavalla.

Mies näytti tavan kuvainnollisesti peukalollaan, ja kertoi kuinka oli riidellyt kyseisen johtajan kanssa Mustikkamaan rannassa, ja kuinka riita päätyi tappeluun, jonka loppu koitui kohtalokkaaksi Talikalle.

MUITA YSTÄVIÄ

Kun Karjakaivon asukin liikekumppani karteltuaan näkyvästi ystäväänsä ja liiketoveriaan yllättäen kompastui rappukäytävässä ja taittoi niskansa, niin miehen lapsuudenystävän kertoman mukaan "kaverit olivat varmoja, että tämä Kai Nylander -niminen invalidi oli joutunut kaverinsa tappamaksi". - Nauroivat, että Janne tappoi kaverinsa, jotta saisi liikkeen itselleen.

Kun tapauksilla ja nimillä tässä painajaisten listassa ei vielä ole olemassa loppua, niin otan tähän vielä pätkän tekstiä, jonka miehemme lapsuudenystävä on kertonut poliisille ja meille "tuoreimmasta tapauksesta":

- Kun tulimme ulos ravintolasta, niin hän ryntäsi kadun yli Patologisen laitoksen ovelle.

- Hän ryskytti nyrkillään laitoksen suljettua ovea ja huusi Kale, Kale, Inkisen Kale.

- Kyseessä oli matruusi Kai Ingman eli Inkisen Kai.

- Kysyin häneltä onko Kale se matruusi, joka löydettiin hukkuneena ja hän myönsi, että on. Sitten hän kertoi, että heille oli tullut riitaa Inkisen kanssa Katajanokan kärjessä viinapullosta, ja heillä oli ollut mukana eräs nimeltä mainittu kolmas mies.

- Sitten hän kertoi lyöneensä Inkistä, joka putosi mereen ja hukkui.

Tämä Karjakaivojen mies on Vilho Aleksanteri Parikka. Viimeksi hän on asunut Lauttasaarentien yömajassa.

Jos kysytte häneltä näistä rikoksista, on vastauksena ystävällinen hymy ja:

- Enhän ole voinut tehdä Bodomin, Kemin ja niitä viittä muuta murhaa koska edelleen olen vapaalla jalalla.

EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Loistava artikkeli. Kiitos Urkille vaivannäöstä.

Vastaa Viestiin