Henkirikos ja henkirikoksen yritys ruotsinlaivalla v. 1987

[epikriisi]

Eikös hän kertonut partiojohtajalle olevansa veressä siksi, että yritti auttaa loukkaantuneita? Ehkä ruotsalaisiin törmätessään hän vain sanoi "tulkaa auttamaan täällä on ihmisiä hädässä" ja sai tilanteen näyttämään juuri siltä että oli yrittänyt auttaa uhreja.

Tuuriahan tuossa on pelissä ihan hitosti.

[Cinnamon]

Todisteen hyödyntämiskiellosta säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:ssä ja se liittyy itsekriminointisuojaa rikkovaan todisteeseen. Käytännössä jos poliisi haluaa varmistaa, että todistetta (esim. saatua tunnustusta) voidaan henkirikosasiassa hyödyntää, on paikalle hankittava avustaja halusi kuultava sitä tai ei.

[kasik]

Eikös hän kertonut partiojohtajalle olevansa veressä siksi, että yritti auttaa loukkaantuneita? Ehkä ruotsalaisiin törmätessään hän vain sanoi "tulkaa auttamaan täällä on ihmisiä hädässä" ja sai tilanteen näyttämään juuri siltä että oli yrittänyt auttaa uhreja.

Tuuriahan tuossa on pelissä ihan hitosti.

Ymmärsin itse, että tämä partiojohtajan tapaaminen olisi tapahtunut vasta myöhemmin sen jälkeen kun uhreja oli jo autettu ja liikuteltu.
Sinänsä hyvin kätevää tekijälle hommata tuossa vaiheessa uhrien verta päällensä ja samalla selitys myös sille, miksi tekopaikalla saattaisi myöhemmin löytyä hänen jättämiään jälkiä.

Tuo ruotsalaisten kohtaaminen taaseen oli välittömästi teon jälkeen, jos siis mennään sen mukaan mitä tanskalaismies on itse epävirallisesti tapahtumista kertonut jälkeenpäin "tunnustaessaan".

Jos tunnustus pitää paikkansa, ruotsalaiset paikalle sattumisellaan todennäköisesti keskeyttivät teon ja siten pelastivat myös naisen hengen. Tekijä oli pakotettu lopettamaan väkivalta ja hankkiutumaan eroon tekovälineestä heittämällä sen mereen. Myös motiivina ollut ryöstö jäi siis kesken.

Toisaalta tekijällä kävi uskomaton tuuri, että teko keskeytyi, koska muuten hän olisi omien sanojensa mukaan myöhemmin jäänyt poliisille kiinni uhreilta varastettua omaisuutta hallussaan. Sen sijaan hänestä tuli uhreja auttanut sankari.

Tunnustuksen todenperäisyyttä tukee mielestäni myös se, että selvinnyt nainen on kertoman mukaan jossain vaiheessa pelastustilannetta vauhkoontunut ja luullut auttajiaan hyökkääjiksi. Olihan tekijä yksi auttajista.

[strangelove]

Asetelma lähes täysin samanlainen kuin Palmen murhassa. Samaa on myös se, ettei murhaaja pysty pitämään asiaa hiljaa sisällään, vaan haluaa puhua siitä eri yhteyksissä. Molemmissa tapauksissa mikään ei viittaa katumukseen, vaan enemmänkin teoilla ylpeilyyn.
Huomionhakuiselle narsistille piinallisinta on tilanne, jossa hän tietää tehneensä jotain järisyttävää, mutta jonka kertomisesta seuraa itselleen suurta vahinkoa. Siksi vihjailujen pitää olla hienovaraisia ja sellaisia, joista on tositilanteessa helppo puhua itsensä kuiville. Näin ovat toimineet sekä Palmen murhaaja Stig Engström että tämä tanskalainen partiolainen. Ja sivumennen sanoen, näin toimi myös Kyllikki Saaren murhan todennäköinen tekijä.

Jo tässä vaiheessa on mielestäni täysin selvää, että syytettynä on oikea tekijä. Sen sijaan langettavaan tuomioon en usko, koska näyttö ei tule millään riittämään. Henkilö ei voisi tietää tuollaisia asioita teon yksityiskohdista, ellei olisi itse syyllinen. Tuo hänen esittämänsä tapahtumien kulku on looginen ja uskottava motiivia myöten.

[Kuolemannaakka]

Ylen uutisessa lukee, että tanskalainen saapui paikalle vasta sen JÄLKEEN kun muut pojat olivat havainneet uhrit.

"Ruotsalaisten mukaan tanskalaispartiolainen ilmestyi paikalle vasta heidän jälkeensä.

Partiolaiset kertoivat, että tanskalainen jäi uhrien luo vartioon, kun muut lähtivät hakemaan apua. Kun ruotsalaiset palasivat, tanskalaispartiolainen oli alkanut kantaa naista. Tällöin myös ruotsalaiset ryhtyivät auttamaan kantamisessa.

Kuulustelussa partiopoika kertoi, että hän kävi helikopterikannella kaksi tai kolme kertaa ennen kuin havaitsi saksalaiset. Lopulta hän näki ruotsalaisten rientävän helikopterikannelle ja seurasi heitä. Vasta tuolloin hän näki uhrit loukkaantuneina.

Kuulustelija pyrki ilmeisen tarkasti selvittämään epäselvyyksiä miehen kertomuksissa, sillä hän pyysi partiopoikaa piirtämään reittinsä jokaisella käyntikerralla.

Kuulustelun lopuksi poliisi kysyi suoraan, oliko tanskalaisella mitään tekemistä Viking Sallylla tapahtuneen henkirikoksen kanssa. Partiopoika vastasi, että ei ole."

Henkilökunta oli pessyt tanskalaisen veriset vaatteet tapahtumien jälkeen.

https://yle.fi/uutiset/3-11945943



Olisiko tanskalainen tullut verisissä vaatteissa kannelle ruotsalaisten jälkeen? Hmm. Ja miksei verta havaittu. Eli siis kertomusten mukaan tanskalainen ei tuolloin vielä ollut ruumiisiin koskenut.

Tuo reitti ja suunta mistä tanskalainen tuli pitäisi tietää, niin voisi hahmottaa, olisiko hän voinut jotenkin kannelta kiertää ruotsalaisten "taakse".

Vaikka uhrit olivatkin makuupusseissa, niin iskut kohdistuivat kasvoihin. Pakko siitä on roiskeita lentää. Ehkä tuurilla ei kengänpohjat tule verisiksi.

Hakkaat pari minuuttia sitten toisten naamat vasaralla paskaksi, ja sitten alat auttaa heitä ja kantaa sairaalaan. Kannettava jää eloon, mutta ei muista mitään. Elämässä pitää ottaa riskejä...

[Childofhale]

Kuinkahan pimeää tekohetkellä/uhrien löytöaikaan oli? Olisivatko ruotsalaiset voineet olla huomaamatta verijälkiä tanskalaisen vaatteissa?

Sehän on sopii kuvaan aika hyvin, että syytetty rupeaa omatoimisesti kantamaan naisuhria jos hänellä täytyy olla hyvä syy verisiin vaatteisiin.

[riihitonttu]

Kuinkahan pimeää tekohetkellä/uhrien löytöaikaan oli? Olisivatko ruotsalaiset voineet olla huomaamatta verijälkiä tanskalaisen vaatteissa?

Sehän on sopii kuvaan aika hyvin, että syytetty rupeaa omatoimisesti kantamaan naisuhria jos hänellä täytyy olla hyvä syy verisiin vaatteisiin.

Juuri näin. Jos epäilee, että on saanut jotain roiskeita, niin ne voi pyrkiä peittämään kantamalla uhria. Toisaalta vakavasti loukkaantuneita uhreja ei pitäisi lähteä siirtämään ennen kuin paikalla on joku alan ammattilainen ja siirtämiseen tarkoitettu välineistö. Tämänkin 18-vuotias partiolainen olisi saattanut tietää sen varsin hyvin varsinkin kun partiossa opetetaan yleisesti ensiaputaitoja. Uhrin oma-aloitteinen siirtäminen ei ole rationaalista toimintaa varsinkin kun tiedetään, että apua ollaan hakemassa ja paaritkin sitä kautta luultavasti tulossa. Jos tarkoitus on peittää sillä omia mahdollisesti vereentyneitä paikkoja, niin se on sitten varsin hyvä syy mennä sotkemaan itsensä vereen.

[takka]

Tässä tämä oikeudenkäymiskaaren kohta, josta ei ole mitenkään luettavissa, että tanskalaisen tunnustus olisi pitänyt hylätä tai että se ylipäätään voitaisiin hylätä. Käräjäoikeus on tehnyt selvän virheen.

Tuomioistuin ei saa rikosasiassa hyödyntää 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti hankittua todistetta. Hyödyntämiskielto koskee myös todistetta, joka on hankittu muussa menettelyssä kuin esitutkinnassa tai rikosasian oikeudenkäynnissä henkilöltä pakkokeinon käyttämisen uhalla tai muutoin vastoin hänen tahtoaan, jos hän oli tällöin epäiltynä tai vastaajana rikoksesta taikka esitutkinta tai oikeudenkäynti oli vireillä rikoksesta, josta häntä syytetään, ja jos todisteen hankkiminen rikosasiassa olisi ollut vastoin 18 §:ää.

Hyödyömiskielto koskee kolmea tilannetta, eli tilanteita, joissa todiste on hankittu

- 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti
- pakkokeinon käyttämisen uhalla
- tai muutoin vastoin hänen tahtoaan.

Mikään näistä vaatimuksista ei täyty tässä tapauksessa. Lain 18 §:ssähän puhutaan vaitiolo-oikeudesta. Rikoksesta epäilty saa pitää suunsa kiinni, mutta jos hän päättää tunnustaa, niin toki tunnustusta voidaan käyttää häntä vastaan. Voisin kuvitella, että suurin osa rikoksista ratkeaa pelkän tunnustuksen perusteella ilman sen kummallisempia näyttöjä.

Toiseksi, lainkohdassa puhutaan pakkokeinon käyttämisen uhasta. En ole huomannut, että häntä olisi uhkailtu millään tavalla. Lehtien mukaan äijä halusi itse keventää sydäntään poliisille.

Ja sama koskee kohtaa kolme, "muutoin vastoin hänen tahtoaan". Ei kai tässä ole tanskalaisen tahdon vastaisesti toimittu, kun hän itse on nimenomaisesti halunnut kertoa tapahtumasta.

En näe lainkohdassa sellaista vaatimusta, että asianajajan pitäisi olla paikalla, kun rikollinen tunnustaa syntejään. Ei kai poliisikammareilla asianajajia ole paikalla kun pikkunilkit tunnustavat tekosiaan.

Paha virhe käräjäoikeudelta.

[kasik]

Tässä syytetyn aiempia lausuntoja ja lehtihaastatteluja lueskellessa ihmettelen, ettei tanskalainen missään jutussa kerro pelänneensä sitä mahdollisuutta, että tekijä tulisi takaisin.

Jos miettii tuota tilannetta: 18-vuotias (lapsi) löytää keskellä yötä pilkkopimeässä pariskunnan verilammikosta, paikalle saapuu muutama muu kaveri ja päätetään hakea apua. Syytetty haluaa kuitenkin jäädä rikospaikalle yksin. Luulisi siinä hiukan jännittävän ja edes korviaan höristelevän, että hyökkääkö joku kohta minunkin kimppuuni.

Ei luonnollisestikaan silloin kun on suorittanut teon itse...

[Still love]

Tässä syytetyn aiempia lausuntoja ja lehtihaastatteluja lueskellessa ihmettelen, ettei tanskalainen missään jutussa kerro pelänneensä sitä mahdollisuutta, että tekijä tulisi takaisin.

Jos miettii tuota tilannetta: 18-vuotias (lapsi) löytää keskellä yötä pilkkopimeässä pariskunnan verilammikosta, paikalle saapuu muutama muu kaveri ja päätetään hakea apua. Syytetty haluaa kuitenkin jäädä rikospaikalle yksin. Luulisi siinä hiukan jännittävän ja edes korviaan höristelevän, että hyökkääkö joku kohta minunkin kimppuuni.

Ei luonnollisestikaan silloin kun on suorittanut teon itse...

Nimenomaan. Tätä samaa tuumin mielessäni jo ennen kuin partiopoikaa teosta syytettiin. Lisäksi ettei haastatteluissaan tästä maininnut mitään. Ekana tulisi mieleen auttajana yksin tällaisessa tilanteessa, että jos joutuu uhriksi vielä itsekin.

[Still love]

Ylen uutisessa lukee, että tanskalainen saapui paikalle vasta sen JÄLKEEN kun muut pojat olivat havainneet uhrit.

"Ruotsalaisten mukaan tanskalaispartiolainen ilmestyi paikalle vasta heidän jälkeensä.

Partiolaiset kertoivat, että tanskalainen jäi uhrien luo vartioon, kun muut lähtivät hakemaan apua. Kun ruotsalaiset palasivat, tanskalaispartiolainen oli alkanut kantaa naista. Tällöin myös ruotsalaiset ryhtyivät auttamaan kantamisessa.

Kuulustelussa partiopoika kertoi, että hän kävi helikopterikannella kaksi tai kolme kertaa ennen kuin havaitsi saksalaiset. Lopulta hän näki ruotsalaisten rientävän helikopterikannelle ja seurasi heitä. Vasta tuolloin hän näki uhrit loukkaantuneina.

Kuulustelija pyrki ilmeisen tarkasti selvittämään epäselvyyksiä miehen kertomuksissa, sillä hän pyysi partiopoikaa piirtämään reittinsä jokaisella käyntikerralla.

Kuulustelun lopuksi poliisi kysyi suoraan, oliko tanskalaisella mitään tekemistä Viking Sallylla tapahtuneen henkirikoksen kanssa. Partiopoika vastasi, että ei ole."

Henkilökunta oli pessyt tanskalaisen veriset vaatteet tapahtumien jälkeen.

https://yle.fi/uutiset/3-11945943



Olisiko tanskalainen tullut verisissä vaatteissa kannelle ruotsalaisten jälkeen? Hmm. Ja miksei verta havaittu. Eli siis kertomusten mukaan tanskalainen ei tuolloin vielä ollut ruumiisiin koskenut.

Tuo reitti ja suunta mistä tanskalainen tuli pitäisi tietää, niin voisi hahmottaa, olisiko hän voinut jotenkin kannelta kiertää ruotsalaisten "taakse".

Vaikka uhrit olivatkin makuupusseissa, niin iskut kohdistuivat kasvoihin. Pakko siitä on roiskeita lentää. Ehkä tuurilla ei kengänpohjat tule verisiksi.

Hakkaat pari minuuttia sitten toisten naamat vasaralla paskaksi, ja sitten alat auttaa heitä ja kantaa sairaalaan. Kannettava jää eloon, mutta ei muista mitään. Elämässä pitää ottaa riskejä...

Onkohan partiopojalla siis tappohommat keskeytynyt muiden tullessa paikalle, ja poistunut paikalta paikalta hetkeksi palatakseen sinne heti uudelleen? Tarkastamaan tilannetta? Ennenkuin partiopoikaa syytettiin, luin aikalaishaastattelunsa, jolloin mietin häntä potentiaalisena tekijänä, haastattelun sisällön perustella. Kertoi nähneensä pariskunnan aiemmin, maisemia katsellessa. Tämä kiinnitti kovasti huomion. Sopivasti liikkui yksin silloin, ja kun pariskunta pahoinpitelyn jälkeen löydettiin. Kuvasi vammoja tarkkaan, ja kuten muutkin aiemmin mainitsi, sai "syyn vereentyä" auttopuuhissa. Halusi kovin tuoda esille kuin oli auttavainen. Jäi yksin auttamaan, mikä kiinnitti myös huomion, samoin Bettinan kerrottu reaktio. Ajatusta syyllisyydestään sekoitti se, että toisessa haastattelussa kerrottiin hänen tulleen paikalle toisia myöhemmin, ja että oli saanut ea-koulutusta (jokainen ko.koulutuksen saanut tietää kuinka ensiarvoisen tärkeää on jäädä auttamaan, että ei kaikki lähde hakemaaan apua.)
Tuokin outoa, miksi noin moni lähti hakemaan apua eikä jääneet uhrien avuksi.
Lisäksi oli hyvä lause pois syyllisyydestään haastattelussa kertoa Klausista, että "en voi uskoa että hän on nyt kuollut". Tuo järkytys uhrin kuolemasta sai myös miettimään tuolloin, josko sittenkään olisi syyllinen tekoon.

Mtv uutiset (24.5.21) kertovat meille muun muassa, että "Uhrien vierestä tapahtumapaikalta löytyi virtsalle haisevia tavaroita." Kellään muulla tämä hyppää silmille? Ihan varmasti tekijä (=partiopoika) kusassut kamppeisiin. Ennen vai jälkeen tappohommien? Nöyryytysmielessä?

[Irvikissa]

Ruotsalaispojat olivat nuorempia kuin tanskalaisemme, nuorin vasta 11. He olivat maanmiehiä ja todennäköisesti tutumpia keskenään. En ihmettele, että halusivat pysyä yhdessä.

[veejee]

Tässä tämä oikeudenkäymiskaaren kohta, josta ei ole mitenkään luettavissa, että tanskalaisen tunnustus olisi pitänyt hylätä tai että se ylipäätään voitaisiin hylätä. Käräjäoikeus on tehnyt selvän virheen.

Tuomioistuin ei saa rikosasiassa hyödyntää 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti hankittua todistetta. Hyödyntämiskielto koskee myös todistetta, joka on hankittu muussa menettelyssä kuin esitutkinnassa tai rikosasian oikeudenkäynnissä henkilöltä pakkokeinon käyttämisen uhalla tai muutoin vastoin hänen tahtoaan, jos hän oli tällöin epäiltynä tai vastaajana rikoksesta taikka esitutkinta tai oikeudenkäynti oli vireillä rikoksesta, josta häntä syytetään, ja jos todisteen hankkiminen rikosasiassa olisi ollut vastoin 18 §:ää.

Hyödyömiskielto koskee kolmea tilannetta, eli tilanteita, joissa todiste on hankittu

- 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti
- pakkokeinon käyttämisen uhalla
- tai muutoin vastoin hänen tahtoaan.

Mikään näistä vaatimuksista ei täyty tässä tapauksessa. Lain 18 §:ssähän puhutaan vaitiolo-oikeudesta. Rikoksesta epäilty saa pitää suunsa kiinni, mutta jos hän päättää tunnustaa, niin toki tunnustusta voidaan käyttää häntä vastaan. Voisin kuvitella, että suurin osa rikoksista ratkeaa pelkän tunnustuksen perusteella ilman sen kummallisempia näyttöjä.

Toiseksi, lainkohdassa puhutaan pakkokeinon käyttämisen uhasta. En ole huomannut, että häntä olisi uhkailtu millään tavalla. Lehtien mukaan äijä halusi itse keventää sydäntään poliisille.

Ja sama koskee kohtaa kolme, "muutoin vastoin hänen tahtoaan". Ei kai tässä ole tanskalaisen tahdon vastaisesti toimittu, kun hän itse on nimenomaisesti halunnut kertoa tapahtumasta.

En näe lainkohdassa sellaista vaatimusta, että asianajajan pitäisi olla paikalla, kun rikollinen tunnustaa syntejään. Ei kai poliisikammareilla asianajajia ole paikalla kun pikkunilkit tunnustavat tekosiaan.

Paha virhe käräjäoikeudelta.

https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsingi ... anpera.pdf

Hovioikeuden julkaisu mainitsee ” Todisteiden hyödynnettävyys tuomioistuimessa on lähtökohtaisesti jätetty tuomioistuimen harkintaan vapaan todistelun periaatteeseen nojaten”.

Eli sananmukaisesti tuomarilla ilmeisesti on suuret valtuudet asiassa. Mutta kuten oikeudenkäymiskaaresta voi tulkita, ei mitenkään suoraselitteisesti partiopojan tunnustusta voi asettaa hyödyntämiskieltoon.




Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa (https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2013/20130025) ainakin huumausainerikoksesta ilman avustajaa saatua tunnustusta kuulustelussa voitiin hyödyntää oikeudenkäynnissä. Tässä tapauksessa se oli jotakuinkin ainut näyttö tapauksesta, joten syytteet kuitenkin hylättiin.

Tässä jutussa Korkein oikeus mainitsi itsekriminointisuojan;

”Korkein oikeus myös totesi, ettei A ollut missään vaiheessa asiaa käsiteltäessä vedonnut itsekriminointisuojaansa. Korkeimman oikeuden mukaan asiassa ei ollut tullut ilmi, etteikö A olisi ollut tietoinen häntä koskevan rikosepäilyn sisällöstä tai ymmärtänyt avustajasta ja kuulustelutodistajasta luopumisen merkitystä. Asiassa ei ollut myöskään viitteitä siitä, että A:ta olisi pakotettu tai taivutettu taikka hänet olisi muutoin epäasiallisesti saatu kertomaan itselleen epäedullisia seikkoja.”

Eikö edellä mainittu pitkälti päde myös Viking Sallyn tapaukseen? Vastaajan täytyy ymmärtää mistä häntä epäillään, ymmärtää itsekriminointisuojan ja avustajasta luopumisen merkityksen. Käsittääkseni partiopoika ymmärtää nämä paremmin kuin hyvin?




2012:45 Korkeimman oikeuden ratkaisussa (https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2012/20120045) ilmeisesti, ainakin gradun s.53 (https://core.ac.uk/download/pdf/33734242.pdf ) mukaan, Korkein oikeus määräsi ensimmäistä kertaa esitutkintakertomuksen hyödyntämiskieltoon. Rikos oli törkeä huumausainerikos. Siinä epäilylle ei ollut kerrottu oikeudesta olla myötävaikuttamatta omaan syyllisyyteensä. Myöskään avustajaa ei ollut kaikissa kuulusteluissa läsnä ja esitutkintapöytäkirjat kirjoitettiin suomeksi, jota epäilty ei ymmärtänyt lainkaan. Jos oikein ymmärsin, nämä kaikki yhdessä johtivat hyödyntämiskieltoon.

Samassa ratkaisussa Korkein oikeus totesi seuraavaa: ”Vain sellaisissa tapauksissa, joissa menettelyvirheet todisteiden hankinnassa muodostavat vakavan menettelyvirheen, voidaan todisteiden käyttäminen oikeudenkäynnissä kieltää kokonaan. Näissäkin tapauksissa kyseessä on KKO:n mukaan punnintatilanne, jossa huomioitavaksi tulee ottaa yhtäältä oikeudenloukkauksen vakavuus ja toisaalta rikostenselvittämisintressi.”

Viking Sallyn tapauksessa rikoksenselvittämisintressi on mielestäni erittäin korkea, koska kyseessä on murha ja murhan yritys. Oikeudenloukkauksen vakavuus (avustajan puuttuminen) on pieni tai sitten sitä ei ole lainkaan, sillä partiopoika tiesi oikeutensa!
Itsellä on sellainen tuntuma tästä, että juttu voi mennä Korkeimpaan oikeuteen saakka käsiteltäväksi ainakin hyödyntämiskiellon osalta. Hyödyntämiskielto ei ole lainkaan niin yksinkertainen asia, että sen tuomarit oikeudenkäynnin alussa 20 minuutissa voisivat vedenpitävästi ratkaista.

[Cinnamon]

Tässä tämä oikeudenkäymiskaaren kohta, josta ei ole mitenkään luettavissa, että tanskalaisen tunnustus olisi pitänyt hylätä tai että se ylipäätään voitaisiin hylätä. Käräjäoikeus on tehnyt selvän virheen.

Tuomioistuin ei saa rikosasiassa hyödyntää 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti hankittua todistetta. Hyödyntämiskielto koskee myös todistetta, joka on hankittu muussa menettelyssä kuin esitutkinnassa tai rikosasian oikeudenkäynnissä henkilöltä pakkokeinon käyttämisen uhalla tai muutoin vastoin hänen tahtoaan, jos hän oli tällöin epäiltynä tai vastaajana rikoksesta taikka esitutkinta tai oikeudenkäynti oli vireillä rikoksesta, josta häntä syytetään, ja jos todisteen hankkiminen rikosasiassa olisi ollut vastoin 18 §:ää.

Hyödyömiskielto koskee kolmea tilannetta, eli tilanteita, joissa todiste on hankittu

- 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti
- pakkokeinon käyttämisen uhalla
- tai muutoin vastoin hänen tahtoaan.

Mikään näistä vaatimuksista ei täyty tässä tapauksessa. Lain 18 §:ssähän puhutaan vaitiolo-oikeudesta. Rikoksesta epäilty saa pitää suunsa kiinni, mutta jos hän päättää tunnustaa, niin toki tunnustusta voidaan käyttää häntä vastaan.

En näe lainkohdassa sellaista vaatimusta, että asianajajan pitäisi olla paikalla, kun rikollinen tunnustaa syntejään. Ei kai poliisikammareilla asianajajia ole paikalla kun pikkunilkit tunnustavat tekosiaan.

Paha virhe käräjäoikeudelta.

OK 17 luvun 18 §:n vaitiolo-oikeus tarkoittaa itsekriminointisuojaa, josta on esitutkintalain 4 luvun mukaisesti nimenomaisesti mainittava kuten myös oikeudesta käyttää avustajaa (ETL 4:10 §). Jos ei näitä ole nauhalla kun tunnustus tehdään, mukaan lukien vastaajan kieltäytyminen avustajasta (joka ei sekään aina ole pätevä oikeuskäytännön mukaan), on todiste helposti hyödyntämiskiellon piirissä. Kun soppaan lisätään vielä oikeus tulkkiin ja rikoksen vakavuus en ihmettele yhtään että käräjäoikeus päätyi kyseiseen ratkaisuun.

[Cinnamon]

https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsingi ... anpera.pdf

Hovioikeuden julkaisu mainitsee ” Todisteiden hyödynnettävyys tuomioistuimessa on lähtökohtaisesti jätetty tuomioistuimen harkintaan vapaan todistelun periaatteeseen nojaten”.

Eli sananmukaisesti tuomarilla ilmeisesti on suuret valtuudet asiassa. Mutta kuten oikeudenkäymiskaaresta voi tulkita, ei mitenkään suoraselitteisesti partiopojan tunnustusta voi asettaa hyödyntämiskieltoon.


Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa (https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2013/20130025) ainakin huumausainerikoksesta ilman avustajaa saatua tunnustusta kuulustelussa voitiin hyödyntää oikeudenkäynnissä. Tässä tapauksessa se oli jotakuinkin ainut näyttö tapauksesta, joten syytteet kuitenkin hylättiin.

Tässä jutussa Korkein oikeus mainitsi itsekriminointisuojan;

”Korkein oikeus myös totesi, ettei A ollut missään vaiheessa asiaa käsiteltäessä vedonnut itsekriminointisuojaansa. Korkeimman oikeuden mukaan asiassa ei ollut tullut ilmi, etteikö A olisi ollut tietoinen häntä koskevan rikosepäilyn sisällöstä tai ymmärtänyt avustajasta ja kuulustelutodistajasta luopumisen merkitystä. Asiassa ei ollut myöskään viitteitä siitä, että A:ta olisi pakotettu tai taivutettu taikka hänet olisi muutoin epäasiallisesti saatu kertomaan itselleen epäedullisia seikkoja.”

Eikö edellä mainittu pitkälti päde myös Viking Sallyn tapaukseen? Vastaajan täytyy ymmärtää mistä häntä epäillään, ymmärtää itsekriminointisuojan ja avustajasta luopumisen merkityksen. Käsittääkseni partiopoika ymmärtää nämä paremmin kuin hyvin?

2012:45 Korkeimman oikeuden ratkaisussa (https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2012/20120045) ilmeisesti, ainakin gradun s.53 (https://core.ac.uk/download/pdf/33734242.pdf ) mukaan, Korkein oikeus määräsi ensimmäistä kertaa esitutkintakertomuksen hyödyntämiskieltoon. Rikos oli törkeä huumausainerikos. Siinä epäilylle ei ollut kerrottu oikeudesta olla myötävaikuttamatta omaan syyllisyyteensä. Myöskään avustajaa ei ollut kaikissa kuulusteluissa läsnä ja esitutkintapöytäkirjat kirjoitettiin suomeksi, jota epäilty ei ymmärtänyt lainkaan. Jos oikein ymmärsin, nämä kaikki yhdessä johtivat hyödyntämiskieltoon.

Samassa ratkaisussa Korkein oikeus totesi seuraavaa: ”Vain sellaisissa tapauksissa, joissa menettelyvirheet todisteiden hankinnassa muodostavat vakavan menettelyvirheen, voidaan todisteiden käyttäminen oikeudenkäynnissä kieltää kokonaan. Näissäkin tapauksissa kyseessä on KKO:n mukaan punnintatilanne, jossa huomioitavaksi tulee ottaa yhtäältä oikeudenloukkauksen vakavuus ja toisaalta rikostenselvittämisintressi.”

Tämä on tosiaan ensimmäinen korkeimman oikeuden ennakkotapaus todisteiden hyödyntämiskiellosta, mutta tuolloin laissa ei vielä ollut nimenomaista säännöstä asiasta joten ratkaisu on ”vanhan lain” ajalta. Hyödyntämiskielto tuli lakiin vasta vuonna 2016 kun todistelua koskeva oikeudenkäymiskaaren 17 luku uudistettiin.