Henkirikos ja henkirikoksen yritys ruotsinlaivalla v. 1987

[Kuolemannaakka]

Käsittääkseni surma-aseeksi ei ole tunnistettu kuonavasaraa, joten miten sellaisen aseen ilmoittanutta tunnustajaa voitaisiin edes syyttää?

[ammattiamatööri]

Suomeen kannattaa tulla murhailemaan jos on tarpeeksi pätevä, auttaa jos on vielä kavareitakin samalla aaltopituudella. Suomen oikeus kun on osittain munaton tietyistä historiallisista syistä.

No faktahan se, että aihetodisteilla ei onnistuttu kytkemään aukottomasti partiopoikaa tekohetkeen tekopaikalle ja kaiken päälle edes tekovälinettä ei pystytty aukottomasti osoittamaan kuonavasaraksi. Se millaisen kuvan ihmiset on tästä kaverista saanut se on ihan toinen maailma kyllä minullakin edelleen päässä kolkuttaa että tuossahan se tekijä mutta oikeusvaltioon nyt kuuluu ettei syytä epäillä-kynnys riitä murhatuomioiden jakamiseen. Ja mielummin näin kuin että ruvetaan lätkimään isoja tuomioita ilman, että tekijää on voitu aukottomasti sitoa tekopaikalle tekoaikana.

[Catdog]

Suomeen kannattaa tulla murhailemaan jos on tarpeeksi pätevä, auttaa jos on vielä kavareitakin samalla aaltopituudella. Suomen oikeus kun on osittain munaton tietyistä historiallisista syistä.

No faktahan se, että aihetodisteilla ei onnistuttu kytkemään aukottomasti partiopoikaa tekohetkeen tekopaikalle ja kaiken päälle edes tekovälinettä ei pystytty aukottomasti osoittamaan kuonavasaraksi. Se millaisen kuvan ihmiset on tästä kaverista saanut se on ihan toinen maailma kyllä minullakin edelleen päässä kolkuttaa että tuossahan se tekijä mutta oikeusvaltioon nyt kuuluu ettei syytä epäillä-kynnys riitä murhatuomioiden jakamiseen. Ja mielummin näin kuin että ruvetaan lätkimään isoja tuomioita ilman, että tekijää on voitu aukottomasti sitoa tekopaikalle tekoaikana.

Näin. Minunkaan ajattelussani ei rikosta saada ratkaistuksi ja jotenkin mieltä huojentuneemmaksi sillä että epäilty laitettaisiin puoliväkisin vankilaan. Mieluummin avoin tapaus ja keskustelu ja speku jatkukoon vaikka loputtomiin.

[Päämiäs]

Kerrankin edes oppimiskykyiset syyttäjät. Mutta pätevät syyttäjät olisivat alunperinkin jättäneet selvästi syyttömän Himlen rauhaan, koska häntä vastaan ei mitään todisteita.
Poliisit toimi kyllä oikein, koska kerskailu vankilasta murhalla ylittää syytä epäillä kynnykset. Mutta syytteelle ei ollut todennäköisiä syitä, kun ammattirikollinen kusetti suomalaista poliisia ajankulukseen. "Tunnustus" päinvastoin todistaa syyttömyyttä, koska eihän edes tanskalainen niin tyhmä ole että elinkautisen hankkisi, jos olisi syyllinen.
Jo 1987 poliisi teki perusteellista työtä, joten olisi huomannut jos 18v olisi murhamies ollut.
Murhaa ei hitsarin kuonahakulla tehty, sillä ei niitä kaiteilla loju eikä ruosteenpoistoon käytetä.

Ulvilan valeraiskausoikeusmurhien tuntija Korkman konsultoi Viikinginkin jutussa ja ruotsalaisten partiolaisten muistot olivat paljon muuttuneet, mutta olisi pojat huomanneet jos verinen Himle olisi porukkaansa kiertänyt.
Muistipeli
Jakso 5: Ovatko meidän muistomme meidän?
29.3.2022
Muistin toiminta on kiehtova palapeli, jonka avulla elämme koko ajan monessa aikatasossa. Tässä jaksossa pohditaan muistin luotettavuutta, ja muistellaan jekuttavaa vaaria.
Ihmisellä on hyvä muisti, mutta meidän muistomme eivät aina peilaa todellisia tapahtumia. Olemme hyvin alttiita ottamaan omiin muistikuviimme muiden antamaa tietoa. Lisäksi olemme taipuvaisia tekemään muistoissa itsestämme vähän paremman version.
Valemuistot voivat johtaa myös vääriin syytöksiin itseä ja muita kohtaan. Esimerkiksi #MeToo on vaikuttanut vahvasti ihmisten muistoihin.
Haastateltavana on oikeuspsykologi Julia Korkman.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-62091758

35 vuoden takainen Viking Sallyn murha jäämässä selvittämättä

Kolmenkymmenenviiden vuoden takainen murha matkustajalaiva Viking Sallylla on jäämässä selvittämättä, sillä syyttäjät ovat peruuttaneet valituksensa hovioikeuteen.
Ratkaisevaksi asiassa muodostui hovioikeuden ratkaisu, jonka mukaan syyttäjät eivät saa myöskään hovioikeudessa käyttää näyttönä esitutkintakuulusteluja, joissa rikoksesta epäilty vihjaili olevansa syyllinen ja muun muassa kertoi mahdollisesta henkirikoksen tekovälineestä.
Matkustaja-alus Viking Sallyn veriteko tapahtui heinäkuussa 1987. Surmansa sai 20-vuotias länsisaksalainen reppureissaaja ja hänen 22-vuotias naisystävänsä loukkaantui vakavasti.
https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-113653

[Oikeus ennen kaikkea]

Viking Sallyn murha-aseen kohtalo saattoi vihdoin selvitä – Uutuuskirja paljastaa myös useita mahdollisia tappajia, joista poliisi on tähän saakka vaiennut

Kaikkea ei ole vielä kerrottu Viking Sallyn murhatapauksesta, sanoo vanhaan mysteeriin sukeltanut toimittaja Tuomas Rimpiläinen. Hänen kirjoittamansa kirja tarjoaa uutta tietoa yli 35 vuotta sitten tapahtuneen surman lukuisista epäillyistä – ja jopa meren pohjaan kadonneeksi luullusta murha-aseesta.

Silmitön hyökkäys nukkuvaa pariskuntaa kohtaan julkisella paikalla, keskellä yössä kuohuvaa Itämerta. Satojen järkyttyneiden matkustajien herääminen laivassa, jonka kyydissä tappajan uskotaan mahdollisesti edelleen olevan. Epäiltyjen joukossa oudosti käyttäytynyt englantilainen maankiertäjä, pariskunnan läheinen ystävä, ranskalaismies, tanskalainen partiolainen, algerialainen muusikko, laivan kokki…
Matkustaja-alus Viking Sallylla heinäkuussa 1987 tapahtunut surmatapaus muistuttaa alusta alkaen perinteisen rikosromaanin juonta. Saksalaiset interrail-matkaajat Klaus Schelkle, 20, ja Bettina Taxis, 22, nukkuivat makuupusseissaan ulkona laivan helikopterikannella, kun joku kävi heidän kimppuunsa. Hyökkäyksessä molemmat saivat vakavia päävammoja, joihin Schelkle menehtyi seuraavana päivänä.

Surmaajaa ei löydetty – epäiltyjä oli kymmeniä
Surmatutkinnasta tuli yksi Suomen historian laajimmista. Poliisi puhutti yli tuhatta ihmistä, mutta tekijää ei koskaan löydetty. Tapaus avattiin uudelleen vuonna 2014. Silloin päädyttiin nostamaan syytteet laivalla matkustanutta tanskalaista partiolaista Thomas Nielseniä vastaan. Tekohetkellä 18-vuotias Nielsen kertoi alun perin löytäneensä uhrit ja yrittäneensä auttaa heitä. Paljon julkisuutta saaneessa oikeudenkäynnissä mies kuitenkin todettiin syyttömäksi.

Kaikkea ei silti ole vielä kerrottu Viking Sallyn mysteeristä. Näin sanoo toimittaja ja rikoskirjailija Tuomas Rimpiläinen, jonka vasta julkaistu kirja Viking Sallyn veriteko (Tammi) käy tarkasti läpi paitsi itse rikoksen myös avainhenkilöiden vaiheet ennen hyökkäystä ja sen jälkeen. Myös epäonnistumisesta parjattujen poliisin tutkijoiden näkökulma tapahtumiin nostetaan uudella tavalla esiin.
Lisäksi kirja tuo päivänvaloon useita epäiltyjä, joista poliisi oli kiinnostunut tutkinnan aikana, mutta joita ei ole aiemmin käsitelty julkisuudessa.
– Poliisin esitutkintapöytäkirjan ulkopuolisista asiakirjoista nousi esiin uusia tutkintalinjoja ja paljon sellaisia hahmoja, jotka voisivat olla rikoksen tekijöitä. Itselleni ainakin aukeni, että tämä partiopoika ei ole ainoa mahdollinen tekijä, Rimpiläinen sanoo.
Poliisi oli kiinnostunut esimerkiksi laivassa surmayönä liikkuneesta kangasalalaisesta ”Jannesta”. Hänen tiedettiin syyllistyneen impulsiivisiin väkivaltarikoksiin, ja hänen vaatteistaan löydettiin verijäämiä. Tuoreeltaan poliisi pyysi havaintoja myös ”myssymiehestä”, jonka käytöstä laivan tarjoilija oli kuvaillut pelottavaksi. Epäiltynä olivat myös laivan kokki, jonka uskottiin katsoneen samana iltana Hohto-kauhuelokuvaa, sekä laivan kasinon ruletinpyörittäjä. Epäiltyjä oli kaikkiaan kymmeniä.

Uutta tietoa mahdollisesta surmavälineestä
Kirja sisältää täysin uutta tietoa myös tekovälineenä pidetystä kuonavasarasta, jonka tekijän on yleisesti uskottu heittäneen mereen surmatyön jälkeen. Kirjassa jutun parissa aikoinaan työskennelleet poliisit väittävät, että vuonna 1988 laivan henkilökunta löysin epäiltyä tekovälinettä muistuttavan työkalun piilotettuna laivan savupiipun rakenteisiin. Poliisit eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa osanneet yhdistää työkalua surmaan, ja sen arvellaan päätyneen hävitettäväksi.
Rimpiläinen todistaa kirjassaan, että näinkin merkittävästä yksityiskohdasta on edelleen löydettävissä seikkoja, jotka haastavat kolme vuosikymmentä vallalla olleita näkemyksiä – ja ihmisiä kertomaan näistä asioista. Uudet tiedot perustuvat kymmeniin haastatteluihin sekä poliisilta tietopyynnöillä saatuihin, aiemmin julkaisemattomiin tutkintamateriaaleihin.

Vuonna 1980 syntynyt Rimpiläinen on lähtöisin Turun saaristossa sijaitsevalta Kuusiston saarelta. Lapsuudessa Ruotsiin suuntaavat laivat olivat hänelle tuttu näky – myös myöhemmin kirotuksi kutsuttu Viking Sally.
– Todennäköisesti olen ollut laivan kyydissäkin, vaikka en ole pystynyt sitä varmistamaan.
Lapsuudestaan Rimpiläinen muistaa myös toisen Viking Sallylla tapahtuneen henkirikoksen, jossa 44-vuotias tamperelaisliikemies surmattiin laivan hyttiin. Tämä tapahtui vuotta ennen hyökkäystä helikopterikannella. Tuolloin poliisia kiiteltiin hyvästä työstä, kun haastavan mutta onnistuneen tutkinnan jälkeen teosta tuomittiin tunnettu rikollinen Reijo Hammar.

Vuonna 2019 saksalaisnuorten tapaus oli kuitenkin edelleen pimeänä. Toimittajana työskennellyt Rimpiläinen kiinnostui rikoksesta ja alkoi kerätä aineistoa kirjaansa varten. Samaan aikaan hän siirtyi töihin Ylelle, ja pääsi tekemään aiheeseen liittyviä juttuja.

Poikkeus Suomen rikoshistoriassa
Suomen rikoshistoriassa tapaus on monella tapaa poikkeuksellinen, mikä tekee siitä myös kiehtovan. Surman tekopaikka oli julkinen, avoin tila, ja samaan aikaan rikos tapahtui suljetussa tilassa laivalla. Poikkeuksellista on myös oletus, ettei tekijä tuntenut uhrejaan etukäteen – ja esimerkiksi se, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneita uhreja oli kaksi.
– Myöhemmin tapauksesta teki poikkeuksellisen myös se, että syyte nostettiin niin pitkän ajan kuluttua rikoksesta. Ja että pääepäillyksi tuli tapauksen päätodistaja.
Raa’an rikoksen tekijän epäiltiin olleen tuon ajan termein jollakin tavalla häiriintynyt. Nykyisin häikäilemättömän teon voitaisiin tulkita viittaavan persoonallisuushäiriöiseen tekijään. Ryöstömurha taas on rikoksena erittäin harvinainen, ja olisi ollut sitä jo 1980-luvulla.
Aluksi poliisi oli sitä mieltä, ettei saksalaisiin kohdistunut hyökkäys ollut ryöstö tai sellaisen yritys. Näin ainakin julkisuuteen kerrottiin. Rimpiläisen mukaan taustalla poliisit pitivät vaihtoehtoa koko ajan mahdollisena ja he selvittivät hyvin tarkasti, oliko uhreilta hävinnyt jotain omaisuutta.

Apu-lehti kirjoitti Viking Sallyn murhatapauksesta elokuussa 1987. Lehden toimittaja haastatteli juttuun tuolloin vielä todistajana pidettyä tanskalaista partiolaista Thomas Nielseniä sekä hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden saksalaisten ystävää Thomas Schmidiä.

Uusi tutkinta ja hämärä tunnustus
Uuden tutkinnan käynnisti vuonna 2014 uutta rikostutkijoiden sukupolvea ja toimintatapoja edustanut poliisi, jonka mielestä lähes 30 vuotta pimeänä olleen tapauksen voisi selvittää. Tutkijat matkustivat Saksaan haastatellakseen hyökkäyksestä selvinnyttä Bettina Taxisia, jota ei alkuperäisessä tutkinnassa ollut päästy kuulustelemaan. Edelleen tapahtuneesta järkyttynyt Taxis ei kuitenkaan suostunut puhumaan suomalaisille.
Tutkinta näytti jumiutuneen jälleen, kunnes kohtalo vaikutti puuttuvan peliin. Tammikuussa 2016 poliisi sai Tanskan viranomaisilta tiedon, jonka mukaan Herman Himle -niminen taparikollinen oli uhkaillut entistä puolisoaan tekstiviesteillä, joissa hän väitti tappaneensa saksalaisen ja vammauttaneensa toista laivalla.

”Minullahan on se, mikä poliisilta puuttuu, ja he saavat sen ehkä jonain päivänä”, Himle kirjoitti yhdessä Tanskan poliisille päätyneessä viestissään.
Pian selvisi, että Thomas Nielseninä aikoinaan tunnettu mies oli vaihtanut nimensä Herman Himleksi ja istunut vuosia vankilassa kotimaassaan eri rikoksista. Tanskassa tehdyissä haastatteluissa Himle vaikutti olevan halukas keventämään sydäntään ja antoi kierrellen ymmärtää olevansa poliisin vuosia etsimä Viking Sallyn tappaja.
Poliisissa rikosta pidettiin jo selvitettynä. Uudessa tutkinnassa myös pääepäillyn motiiveja yritettiin kartoittaa. Suomalaispoliisien mukaan kurjista oloista lähtöisin oleva Himle olisi puhutteluissa kertonut aikoneensa ryöstää nukkuneet saksalaiset.
– Osittain hänen itsensä kertomana ja osittain poliisin omien päätelmien kautta nousi esiin teoria, että hän olisi tullut rikospaikalle ja nähnyt Klausilla hienot uudet korvalappustereot. Tästä hänelle olisi tullut eräänlainen kateusraivo, Rimpiläinen sanoo.
Tämä jäi kuitenkin pelkäksi teoriaksi, koska vuonna 2021 pidetyssä oikeudenkäynnissä Varsinais-Suomen käräjäoikeus vapautti Himlen syytteistä. Himlen kuulusteluja ei lopulta saatu käyttää oikeudessa, sillä niissä ei ollut läsnä oikeusavustajaa. Väitetyn tunnustuksensa Himle taas teki yksittäiselle poliisille ilman todistajien läsnäoloa.

Tutkinnassa tehtiin lukuisia virheitä
Rimpiläinen kertoo miettineensä paljon virheitä, joita Viking Sallyn tapauksen tutkinnassa tehtiin. Mikä merkitys näillä virheillä on ollut? Nykyhetkestä katsottuna asiat alkoivat mennä pieleen alusta lähtien.
– Heti alussa rikospaikalla ravasi todella paljon ihmisiä. Rikospaikka oli tallattu pahasti jo ennen kuin poliisi pääsi paikalle, eikä tästä voi syyttää poliisia.

Paikalla kävi aamun aikana suuri määrä laivan henkilökuntaa ja sivullisia, minkä lisäksi uhrit sairaalaan vienyt ja poliisin tutkijat paikalle tuonut helikopteri laskeutui muutaman metrin päähän rikospaikasta. Kansi oli täynnä verisiä kengänjälkiä, ja sormenjälkiä oli joka puolella.
– Poliisi teki valtavan työ selvittäessään, kenelle mikäkin jälki kuului. Siinä päästiin pitkälle, mutta yhden kämmenenjäljen ja muutaman sormenjäljen alkuperä jäivät mysteeriksi.
Surman jälkeisenä aamuna poliisi käynnisti Turun satamassa operaation, jossa koko laiva saarrettiin ja kaikki matkustajat pyrittiin puhuttamaan ja kuvaamaan videokameralla. Suunnitelman toteutus osoittautui kuitenkin odotettua vaikeammaksi.
– Siinä paineet kasautuivat hieman liikaa ja suunnitelmasta jouduttiin tinkimään.

Jo tutkinnan alkuvaiheessa keskeisessä asemassa oli 18-vuotias tanskalainen Thomas Nielsen. Poliisin kuvaamalla videolla näkyy, kuinka jopa tuolloin avaintodistajana pidetyn Nielsenin haastattelu tehtiin hätiköiden. Videolla yhteistä kieltä poliisille ja kuulusteltavalle ei meinaa löytyä, ja suurimman osan ajasta kysymyksiin vastaa mukana oleva partio-ohjaaja, ei Nielsen itse.
Erikoista oli myös Nielsenin käsitteleminen sekä tutkinnassa että tapauksesta kiinnostuneissa tiedotusvälineissä ”poikana”, vaikka tämä oli tuolloin uhrien kanssa lähes samanikäinen, täysi-ikäinen mies. Vasta myöhemmin poliisi keksi mahdollisuuden, että verisissä vaatteissa rikospaikan lähellä tavattu Nielsen voisikin olla tekijä.
– On vaikea sanoa, miksi näin on toimittu. Maailma on silloin ollut hyvin erilainen, ja Nielsen on vaikuttanut kunnolliselta ja esiintynyt vakuuttavasti ja rauhallisesti. Joka tapauksessa häntä olisi siinä alussa pitänyt tutkia tarkemmin.

Ällistyttävän tarkkoja yksityiskohtia uhrien vammoista
Uudessa tutkinnassa poliisit kiinnittivät huomionsa pian rikoksen jälkeen julkaistuun Seura-lehden artikkeliin, jossa tuolloin vielä todistajana pidetty partiolainen kertoi ällistyttävän tarkkoja yksityiskohtia uhrien vammoista ja mahdollisesta tekovälineestä. Myös Avun surmakesänä tekemässä haastattelussa Nielsen arvioi, että uhrien vammat oli ehkä aiheutettu ”raskaalla esineellä”.
– Hän oli todella terävä, tai sitten tieto oli sellaista, jota voi olla vain rikoksen tekijällä. On erikoista, että poliisi ei koskaan kiinnostunut näistä yksityiskohdista.

Rimpiläisen mielestä Nielsenin lehdille antamat kommentit olisivat voineet kääntää koko tutkinnan suunnan, jos poliisi olisi huomioinut ne tuoreeltaan. Siloposkisen ja uskovaisen partiopojan sijaan poliisi kuitenkin kiinnostui paremmin sen ajan rikollisen muottiin sopivista hahmoista. Selliin päätyi esimerkiksi nuorten suomalaisten punkkareiden porukka sekä hampuusiksi nimitetty englantilainen maankiertäjä.
– Tuon ajan yhteiskunnassa punkkarinuori on ollut kävelevä huutomerkki, jota on paheksuttu pelkän pukeutumisen ja hiustyylin vuoksi. Tämä on varmasti vaikuttanut myös tutkintaan.
Kirjaa tehdessä Rimpiläiselle paljastui uusia, järkyttäviä asioita Nielsenin lapsuudesta ja nuoruudesta. Hän kutsuu Nielseniä erittäin kaltoinkohdelluksi lapseksi, josta lähes kukaan aikuinen ei ollut koskaan huolehtinut, kuten olisi pitänyt.
– Kun tutustuin hänen taustaansa, palaset alkoivat ikään kuin loksahtaa paikalleen. Sitä taustaa vasten ei ole lainkaan yllättävää, että hänestä on tullut rikollinen, joka on syyllistynyt useisiin ryöstöihin ja paennut vankilasta.
Olisiko Viking Sallyn mysteeri vielä mahdollista selvittää? Nykyaikaisella rikostutkinnalla DNA-tekniikoineen poliisi olisi voinut päästä paljon lähemmäs rikoksen tekijää. Monet todisteet, kuten uhrien veriset vaatteet, on kuitenkin ehditty jo hävittää.
– Pidän mahdollisena, että rikos selviää vielä, mutta nyt se on enää pelkästä tuurista kiinni. En usko, että mikään poliisin oivallus tai tutkintatoimenpide enää tätä ratkaisee.

https://www.apu.fi/artikkelit/viking-sa ... n-vaiennut

[Kuolemannaakka]

"partiolainen kertoi ällistyttävän tarkkoja yksityiskohtia uhrien vammoista ja mahdollisesta tekovälineestä. Myös Avun surmakesänä tekemässä haastattelussa Nielsen arvioi, että uhrien vammat oli ehkä aiheutettu ”raskaalla esineellä”."

Eikö uhrit löytänyt ja heidän kanssaan kuulemma sairaanhoitoa odottanut (ja kuljetuksessa avustanut?) henkilö sitten olisi voinut havaita, että uhrien vammat oli aiheutettu ehkä raskaalla esineellä? Mitä hänen olisi pitänyt sanoa? "En tiedä yhtään, millä ne oli aiheutettu" ?? Eikös hän nyt nähnyt ne hyvin läheltä, oli sitten syyllinen tai syytön? Vai oliko paikalla niin pimeää, ettei vieressä minuuttitolkulla ollut ihminen olisi vammoista voinut mitään päätellä?

No, ehkä niitä ällistyttävän tarkkoja yksityiskohtia sitten tuossa kirjassa mainitaan. Esim täällä mainittu sormen katkeaminen/melkein irti oleminen ei mielestäni ole sellainen seikka, vaan hyvinkin silminnäkijän huomion kiinnittävä ja mieleen painuva asia.

Jos tämä partiolainen olisi ensihaastattelussaan sanonut, että haavat oli kaikki tehty puukolla, niin lehdet kirjoittaisivat nyt että "uhrit löytänyt ja heidän kanssaan useita minuutteja ollut epäilty kertoi totuudenvastaisesti, että vammat näyttivät puukolla tehdyiltä, vaikka päävammat oli helppo havaita tehdyn jollain raskaalla esineellä"...


Riippumatta siitä onko syytön vai syyllinen, niin tämmöiset aina vähän ärsyttää.

[ammattiamatööri]

Sinänsä mielenkiintoinen väittämä tuo surma-asetta muistuttava työkalu savupiipun rakenteissa.
Mutta jos miettii murhaajan näkökulmasta niin mikä hemmetin järki olisi jemmailla tekovälinettä sormenjälkineen ja kuituineen johonkin laivan rakenteisiin mistä se varmuudella löydetään ennemmin tai myöhemmin sen sijaan, että viskaa sen yksinkertaisesti kaiteen yli mereen.

Toki harmi ettei esinettä ymmärretty tutkia.

No siinä mielessä nyt on tehty täydellinen rikos joka ei tule koskaan selviämään. Aihetodisteet eivät riitä ulkopuolisen tekijän poissulkemiseen ja pääepäillyn tapaus on jo oikeudessa punnittu. Tietyllä erittäin ruma luku suomalaisessa rikoshistoriassa koska itse tekijä ei välttämättä ole ollut mikään järjen jättiläinen vaan lähinnä satumainen tuuri on johtanut tähän tilanteeseen

[mikko1979]

Ruotsin-laivan kokki katsoi illalla kauhuelokuvan – Aamulla hän sai niskaansa hyytävän epäilyn

Viking Sallyn veriteko on edelleen selvittämättä. Uutuuskirja raottaan tapauksen tutkinnan käänteitä.

Alkoholia turhan runsaasti nauttinut kokki päätyi epäillyksi Viking Sallyn julmasta surmasta klassikkoelokuvan takia.

Näin kerrotaan toimittaja ja kirjailija Tuomas Rimpiläisen kirjassa Viking Sallyn veriteko (Tammi 2023).

Saksalaisnuorukainen surmattiin julmasti Viking Sally -laivalla 28. heinäkuuta 1987. Matkaseurana ollut nainen loukkaantui vakavasti.

Veriteon yönä laivan kokki oli katsonut muun henkilökunnan kanssa Stanley Kubrickin Hohtoa. Kauhuelokuvien klassikon kuuluisassa kohtauksessa Jack Nicholsonin esittämä päähenkilö jahtaa puolisoaan ja hakkaa ovea kirveellä.

Tässä kohtaa kokki kertoi muille työntekijöille omista kokemuksistaan, joissa oli hänen mukaansa samoja piirteitä. Kokin mukaan merimieskollega oli saanut eräällä rahtilaivalla juoppohulluuskohtauksen ja hakannut kokin hytin ovea.

Aluksi leffavalinta oli tuntunut lähinnä karmivalta sattumalta, mutta sitten joku oli heittänyt ilmoille ajatuksen: olisiko joku miehistöstä voinut intoutua elokuvasta ja saada päähänsä ajatuksen murhasta?

Asiaa pohdittiin niin Suomen poliisissa kuin Saksassakin. Kun Suomen poliisille selvisi puhutuksissa, että kokki oli humalassa, pohdittiin oliko mahdollista, että kokki olisi elokuvan nähtyään intoutunut hyökkäämään kirveen kanssa nukkuvien uhrien kimppuun. Teorian uskottavuutta tiedusteltiin myös oikeuslääkäriltä, joka piti sitä mahdollisena.

Myös saksalainen rikoskomisario oli ajan tapaan sitä mieltä, että henkilökunnan tiloissa yöllä pyörinyt Hohto-elokuva saattoi hyvinkin liittyä rikokseen.

Teko tapahtui aikana, jolloin ”väkivaltavideoita” pidettiin usein osasyynä etenkin nuorten tekemistä väkivaltarikoksista. Suomessa väkivaltaa sisältäviä elokuvia oli yritetty syyttää monista kohurikoksista. Iltalehti uutisoi esimerkiksi toukokuussa 1987, että ”videot viilaavat lapsista sadisteja”.

Useita epäiltyjä
Kokin lisäksi Viking Sallyn veriteosta epäiltiin lukuisia matkustajia ja laivan henkilökunnan jäseniä. Epäiltyjen joukossa oli niin punkrokkareita kuin lontoolainen maankiertäjä, miespuolinen tarjoilija, norjalaisena esiintynyt pariskunta sekä väkivaltainen kangasalalaismies.

Moni päätyi mahdollisten epäiltyjen listalle menneisyytensä tai omituisen käytöksensä takia.

Miespuolinen tarjoilija esimerkiksi oli joutunut listalle siksi, että hän oli surman jälkeen julistanut eri puolilla laivaa teon kauheutta ja hirveyttä niin tunnepitoisesti, että matkustajat olivat alkaneet kiinnittää siihen huomiota.

Myöhemmin oikeuden eteen joutunut mies oli aluksi todistajien ja sittemmin vähintään löyhästi myös epäiltyjen listalla. Mutta vasta 2010-luvulla asia päätyi ensi kertaa oikeuteen asti.

”Olen selviytynyt murhasta”
Murhamysteeristä saatiin oikeuden eteen vuosikymmeniä myöhemmin tanskalainen mies. Häntä kuulusteltiin jo aikanaan, mutta lopulta tuolloin 18-vuotias partionuorukainen tiputettiin pois epäiltyjen listalta.

Mies tunnusti tekonsa 2010-luvulla entiselle puolisolleen, jota uhkaili viesteitse.

”Minä muistan laivan kuin eilisen päivän. Luulen että suomalainen mies pidätettiin siitä. Mutta tuomittiinko hänet? En tiedä, eikä se liikuta minua yhtään. Saan olla ylpeä siitä, että olen selviytynyt murhasta. Olen niitä harvoja, jotka ovat tehneet ratkaisemattoman”, mies viestitti naiselle.

Mies oli antanut ymmärtää myös poliisille, että saattaisi olla veriteon takana. Häntä ei kuitenkaan koskaan tuomittu.

Vuonna 2016 tehdyt kuulustelut eivät olleet oikeuskelpoisia. Oikeusasteet kielsivät hyödyntämästä niitä. Kieltämisen perusteluna on muun muassa se, että syytetyllä ei ollut tilanteessa avustajaa. Sittemmin mies itse kiisti surmatyön.

Kesäkuussa 2021 Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi syytteet tanskalaismiestä vastaan. Käräjäoikeuden mukaan näyttö ei riittänyt. Ei tullut näytetyksi, että mies olisi ollut ainoa henkilö, jolla oli tilaisuus ja mahdollisuus tehdä rikos. Hänellä ei ollut esimerkiksi tekovälineestä sellaista tietoa, jota ainoastaan tekijällä olisi ollut.

Lopullinen päätös asiaan tuli loppuvuodesta 2022, kun hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden hyödyntämiskiellon vanhoista kuulusteluista. Hovioikeuden hyödyntämiskieltopäätöksen myötä syyttäjät peruivat valituksensa Viking Sallyn murhajutussa Turun hovioikeuteen.

Kursivoidut kohdat ovat Tuomas Rimpiläisen kirjasta Viking Sallyn veriteko. Juttu perustuu kirjan lisäksi Iltalehden omaan arkistoon.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a4b1 ... db0faabb1f

[Boswell]

No joo, pakko sanoa ja kommentoida jotain tähänkin juttuun. Ehkä vain sen takia, juttelin valan tehneen partiolaisen kanssa, joka ihan ekana vain kiinnitti huomiota myös videoon. Kommentoija oli partioryhmän vetäjä. Tästä eteenpäin huomio kiinnittyi siihen, että mies ei puhunut mitään itse uhrien löytäjästä missään muodossa. Hänen mukaansa partiolaiset ovat kaikki sitoutuneet valaan. Herää kysymys tai monia sellaisia, että kuullusteltiinko ko. henkilön taustaa Tanskassa. Lähinnä sosiaallisen taustan, kiduttiko kissoja, hirttikö frettejä, ampui koiria. No,näin vähän alustukseksi. Okei, Partioleiri Suomessa, herää kriteerit, kuka ja mikä ja miksi. Kaikkihan on ollu valvojina abiristeilyllä. Siis, et edes nähnyt näitä "risteilijöitä" ja kaikki oli abit oli vaan niin helvetin koomassa. Nyt se tarkkuus vaan tähän. Jotain on tapahtunut ennen murhia. Joku pikku tönäisy ja kommentti suuntaan tai toiseen, kosto, vain ja ainoastaan, riitti seuraamaan pariskuntaa. Kun olinpaikka varmistui, oli teko vain ajan kysymys. Se että kaverini kommentoi asiaa, oli, koska missään ei kerrottu, mikä oli asianomaisen henkinen tila. Tuliko henkilön tunteneita ystäviä/partiokavereita ja muita, esim. perheenjäseniä analysoitua tarpeeksi ja miten ko. henkilö/ryhmä on päätynyt Suomeen partioleirille. Siis analysointi murhan jälkeisille ajoille. Mutta joo, sain jotain ajattelua aikaiseksi, en ehkä sitä mitä halusin. Mutta kuitenkin, ehkä kuulustelut pitäisi aloittaa tältä pohjalta. ei muuta kuin terveisiä Terolle.

[MikaelaBlomqvist]

Kuuntelin juuri Rimpiläisen kirjan. Suosittelen, silmiä avaava. SN aka HH on aikamoinen p***ainen. Käytännössä juttu ratkesi kuitenkin v. 2016 kielimuuriin, tanskalaisen systeemin erilaisuuteen ja kuulustelut täysin puutteellisesti kirjanneeseen tanskalaispoliisiin.

[Ghost hunting]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009518984.html
Viking Sallyn murhasta syytettynä ollut tanskalais­mies pidätettiin tuho­poltosta

Herman Himle vapautui murhasyytteestä viime syksynä. Hänet pidätettiin maaliskuussa kotimaassaan Tanskassa tuhopoltosta epäiltynä.

Mittään en oo tehny nih!

[mikko1979]

Viking Sallyn murhasta aiemmin syytetty tanskalaismies pidätettiin kotimaassaan

Tanskalaismedian mukaan miestä syytetään tuhopoltosta.

Viking Sally -laivalla vuonna 1987 tapahtuneesta murhasta aiemmin syytetty ja myöhemmin syytteistä vapautettu tanskalaismies on pidätetty kotimaassaan, uutisoi tanskalaislehti B.T.

Lehden mukaan miestä epäillään tahallisesta tuhopoltosta, joka liittyy valtavaan räjähdysmäiseen paloon Rødovressa Kööpenhaminan länsipuolella tämän vuoden tammikuussa.

Tulipalo kohdistui remontissa olleeseen huvilaan. Kukaan ei loukkaantunut sen seurauksena, mutta kuusi viereisessä rakennuksessa oleskellutta henkilöä jouduttiin evakuoimaan. Tanskalaismedian mukaan sammutustöihin osallistui peräti 49 palomiestä.

Syytteen mukaan nykyään 54-vuotias mies avasi kahden kaasupullon venttiilit noin kello 00.36 ja sytytti vuotavan kaasun aiheuttaen vakavan tulipalon.

Tanskalaismedian mukaan syyttäjä totesi tällä viikolla oikeudessa, että tuhopolton tekijän on täytynyt ymmärtää teon saattavan muita ihmisiä hengenvaaraan. Mies itse on kiistänyt syyllisyytensä.

– Minulla ei ole mitään salailtavaa. En tiedä, miksi istun täällä, hänen kerrotaan sanoneen oikeudessa.

Tanskalaismies on saanut kotimaassaan tuomioita aiemminkin, lähinnä omaisuusrikoksista. Sen sijaan vuoden 1987 Viking Sallyn murhajutussa hänet on vapautettu syytteistä.

Miehen tuoreimmasta pidätyksestä uutisoi Suomessa aiemmin Ilta-Sanomat.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/624 ... 9587e91687

[Oikeus ennen kaikkea]

Lain silmissä syytön
Yksi Suomen rikoshistorian suurista mysteereistä on Viking Sallylla vuonna 1987 tapahtunut henkirikos. 30 vuotta myöhemmin poliisi luuli napanneensa murhaajan, mutta käräjäoikeus oli eri mieltä. Uutuuskirja selvittää, miten uhreja auttanut hiljainen partiopoika päätyi syytetyksi murhasta ja kasvoiksi kuohuttavalle rikokselle.

KESKIVIIKKONA 30. kesäkuuta 2021 Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi päätöksensä murhaoikeudenkäynnissä, joka oli Suomen historiassa ainutlaatuinen. Syytettynä oli tanskalainen Herman Himle, joka vielä 1987 tunnettiin Thomas Nielseninä.

Himle oli ollut 28.7.1987 mukana Tukholmasta Turkuun liikennöivällä Viking Sally -aluksella. Syyttäjän mukaan hän oli tarttunut aamuyöllä astaloon helikopterikannella ja hakannut sillä silmittömästi kahta nuorta saksalaista, Klaus Schelkleä ja Bettina Taxisia. 20-vuotias Schelkle kuoli vammoihinsa jo matkalla sairaalaan, ja hengestään taistelleeseen Taxisiin, 18, hyökkäys jätti ikuiset arvet.

TIISTAINA ilmestyneen kirjan Viking Sallyn veriteko (Tammi) kirjoittaja, rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen oli suomalaisista toimittajista eniten tekemisissä Himlen kanssa. He juttelivat hotellin aamiaisella, ja Rimpiläinen sai Himleltä haastattelun oikeudenkäynnin ollessa vielä kesken. Rimpiläinen selvitti Himlen taustoja ja paljastaa kirjassaan asioita, jotka eivät ole olleet juurikaan esillä mediassa.
Rimpiläisen mukaan Himlessä on ikään kuin kaksi puolta.
– Hän on sanavalmis ja seurallisen oloinen tyyppi, joka tykkää olla huomion keskipisteenä. Hän vaikuttaa henkilöltä, jonka kanssa olisi hauskaa viettää aikaa, vaikka baarissa kaljatuopin edessä. Mutta tiedän riittävästi siitä, että hänellä on myös toinen puoli eli hän osaa olla myös inhottava toisia ihmisiä kohtaan, Rimpiläinen sanoo.

VAIKKA HIMLE ei ole lain silmissä murhaaja, hän on kuitenkin tuomittu rikollinen. Kun tutkinta avattiin uudelleen vuonna 2015 ja hänestä tuli murhaepäilty, hän oli jo istunut 18 vuotta elämästään vankilassa. Hänen tuomionsa olivat tulleet talousrikoksista, ryöstöistä, laittomista aseista, uhkauksista ja vankilapaoista, joilla hän oli jo niittänyt mainetta Tanskassa. Himle on avoimesti kertonut kovasta lapsuudestaan, jolla todennäköisesti oli merkittävä vaikutus hänen myöhempiin vaiheisiinsa.

Myöhemmin Thomas esiintyi useassa lehdessä, sillä toimittajat haastattelivat todistajaa mielellään, eikä Thomas karsastanut medialle puhumista. Seura-lehdessä hän kuvaili tarkasti uhrien vammoja ja jopa analysoi mahdollista surma-asetta, mihin ei kuitenkaan kiinnitetty huomiota vielä vuonna 1987.
Thomasia kuulusteltiin uudestaan saman vuoden lokakuussa, jolloin hän oli Tanskassa tutkintavankeudessa varkaudesta. Häntä ei pidetty nyt todistajana vaan epäiltiin taposta ja tapon yrityksestä. Puhutus kesti seitsemän tuntia, mutta se ei vahvistanut poliisin epäilyitä.
Lopullisen sysäyksen uudelle tutkinnalle antoi nainen, joka käveli Pohjois-Sjellannin poliisitalolle saman vuoden joulukuussa. Kyseessä oli Himlen ex-vaimo, joka pelkäsi Himleä kuollakseen. Nopeasti alkanut suhde ja avioliitto olivat muuttuneet painajaiseksi. Himle oli uhannut viesteissä tappaa naisen ja tämän pojan ja kertoi tehneensä niin aiemminkin.

Vaikka Himle kieltäytyi itse avustajasta, käräjäoikeuden mukaan hänellä olisi pitänyt olla sellainen. Puhutuksen aikana Himle kertoi surma-aseesta ja siitä, kuinka partiopoikien ilmestyminen oli pelastanut hänet: muuten hän olisi varastanut uhreilta tavaroita, jotka olisi myöhemmin löydetty. Hän myös kertoi haluavansa välttää vankilatuomion.
Suoraa tunnustusta poliisi ei puhutuksessa saanut, mutta Himle käski kertoa uhrille terveisiä, että poliisilla on oikea mies. Seuraavan päivän kuulusteluissa Himle myönsi kertomansa asiat oikeiksi, mutta tanskalainen kollega oli kirjannut sen pöytäkirjaan vain lyhyellä maininnalla ilman erittelyä näistä myönnetyistä asioista. Himle kertoi uskovansa, ettei mitään pystytä enää todistamaan oikeudessa.
Suomalaiset poliisit saivat myös tunnustuksen, mutta siitä ei lopulta ollut mitään hyötyä.
Allekirjoitettuaan pöytäkirjan Himle halusi puhua yhdelle poliiseista epävirallisesti vankilan pihalla, jotta hänen sanomisiaan ei voisi nauhoittaa. Pihalla Himle tunnusti murhan Mika Paaerille. Himleä oli suututtanut se, että hänen äitinsä ei ollut antanut hänelle juurikaan rahaa partioreissulle ja jopa hänen partiovarustuksensa oli kovin puutteellinen. Hän oli päättänyt ryöstää saksalaiset.
Koska tunnustuksella ei ollut muita kuulijoita eikä Himlellä avustajaa, käräjäoikeus ei hyväksynyt tätä keskustelua todisteeksi oikeudenkäyntiin.

https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009513800.html

[Infoaja]

"partiolainen kertoi ällistyttävän tarkkoja yksityiskohtia uhrien vammoista ja mahdollisesta tekovälineestä. Myös Avun surmakesänä tekemässä haastattelussa Nielsen arvioi, että uhrien vammat oli ehkä aiheutettu ”raskaalla esineellä”."

Eikö uhrit löytänyt ja heidän kanssaan kuulemma sairaanhoitoa odottanut (ja kuljetuksessa avustanut?) henkilö sitten olisi voinut havaita, että uhrien vammat oli aiheutettu ehkä raskaalla esineellä? Mitä hänen olisi pitänyt sanoa? "En tiedä yhtään, millä ne oli aiheutettu" ?? Eikös hän nyt nähnyt ne hyvin läheltä, oli sitten syyllinen tai syytön? Vai oliko paikalla niin pimeää, ettei vieressä minuuttitolkulla ollut ihminen olisi vammoista voinut mitään päätellä?

No, ehkä niitä ällistyttävän tarkkoja yksityiskohtia sitten tuossa kirjassa mainitaan. Esim täällä mainittu sormen katkeaminen/melkein irti oleminen ei mielestäni ole sellainen seikka, vaan hyvinkin silminnäkijän huomion kiinnittävä ja mieleen painuva asia.

Jos tämä partiolainen olisi ensihaastattelussaan sanonut, että haavat oli kaikki tehty puukolla, niin lehdet kirjoittaisivat nyt että "uhrit löytänyt ja heidän kanssaan useita minuutteja ollut epäilty kertoi totuudenvastaisesti, että vammat näyttivät puukolla tehdyiltä, vaikka päävammat oli helppo havaita tehdyn jollain raskaalla esineellä"...


Riippumatta siitä onko syytön vai syyllinen, niin tämmöiset aina vähän ärsyttää.

Melkoinen väkivallan ekspertti tuo 80-luvun partiopoika sitten oli, jos osasi siinä verisestä uhrista äkkiseltään ja rationaalisesti arvioida vammojen laadun ja tekoaseen. Kuvittelisi, että johtopäätöksen käytetyn välineen raskaudesta pystyisi tekemään vasta koulutettu oikeuslääkäri sen jälkeen, kun on siistinyt kropan, leikellyt nahat pois ja havainnut lukuisat vammat kallossa.

[strömmingen]

Kuuntelin juuri Rimpiläisen kirjan. Suosittelen, silmiä avaava. SN aka HH on aikamoinen p***ainen. Käytännössä juttu ratkesi kuitenkin v. 2016 kielimuuriin, tanskalaisen systeemin erilaisuuteen ja kuulustelut täysin puutteellisesti kirjanneeseen tanskalaispoliisiin.

Kuuntelin myös. Saattoi juttu mennä reisille jo alkuvaiheessa kun Turun poliisi päästi partiojohtajan sotkemaan Thomasin ensimmäiset kuulustelut. (kirjainleikeistä pitäville tiedoksi että aka HH on TN ja partiojohtaja SN).

Ja kun Turun poliisi löysi oli epäiltyjä Kangasalta, olisiko perinteinen Turku-Tampere-antipatia noussut tutkintalinjoja määrääväksi tekijäksi.

Ei kai tekijästä liene epäselvyyttä. Jos koko helikopterikansi oli täynnä verisiä kengänjälkiä, jotain kai olisi näkynyt muuallakin laivassa jos tekijä olisi poistunut hyttikäytäville tms. Siis jos tekijä ei ollut niin fiksu että olisi riisunut kengät. Herätti kyllä ihmetystä että poliisi tutki helikopterikannen kengänjälkiä tuntikausia mutta ainakaan kirjan mukaan muualla laivassa ei juurkaan tehty teknistä tutkimusta ja siivoojatkin jynssäsi vessoja ja käytäviä puhtaaksi samaan aikaan kun poliisi tutki helikopterikantta. Ehkä tänä päivänä poliisi eristäisi helikopterikannen odottamaan tarkempia tutkimuksia ja keskittäisi alussa tutkimukset niihin paikkoihin mitä ei voida eristää. Vaikka en mä poliisia moiti, kahden konstaapelin voimin tutkimukset lähti merellä käyntiin ja runsaammin lisävoimia tuli vasta satamassa joten mission impossible.