Erityinen elokuvamusiikki

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

Avatar
LexVeritas
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

^Profiilikuvassasi rikotaan vastustajan kasseja.

Angelo Badalamentin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Angelo_Badalamenti

teema elokuvasta Kovat kundit eivät tanssi:

https://www.youtube.com/watch?v=KCZ9YCCtq3A

Twin Peaksin tunnari

https://www.youtube.com/watch?v=yFMaEIHIrGw

Wild ar heart elokuvasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Villi_syd%C3%A4n

ei Badalamentia, vaan Chris Isaacin hitti Wicked Game ei-leffavideona

https://www.youtube.com/watch?v=jd-qI62gNJM
5 no viisia Perhettä
Puu elohim jahvella
-Ai, sä oot. Mä en, veli.
Jopi ja genesis
‏אלהים‎ Sten näin Isä
ykseydellä 2 aikaa
Sepä Elia Me ts. Kaa
naassa ja
Luminol-Lennard

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto

Avatar
Virdon
Sherlock John Holmes
Viestit: 8116
Liittynyt: To Maalis 05, 2009 1:03 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja Virdon »

^ Kassiosumat ovat kyllä ihmeellisen viehättäviä varsinkin jos ei omalle kohdalle osu.

Ihanasta Rayman Origins -pelistä pari ihanaa musiikkiraitaa:

https://www.youtube.com/watch?v=vlVV9vF0adM

https://www.youtube.com/watch?v=bEuhmJ1G-i0
Onnellisuutta on se ettei vituta ihan joka päivä.

Avatar
LexVeritas
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

Polkupyörävaras (ital. Ladri di biciclette) on Vittorio De Sican ohjaama italialainen elokuva vuodelta 1948. Se kertoo köyhästä miehestä, joka kuljeksii Rooman kaduilla etsimässä varastettua polkupyöräänsä. Elokuvan tarina ei pääty onnellisesti.

Klassikkoelokuva on de Sican mestariteos ja italialaisen neorealismin kestävimpiä teoksia.


Näyttelijät:

Lamberto Maggiorani … Antonio Ricci
Enzo Staiola … Bruno Ricci, Antonion poika
Lianella Carell … Maria Ricci, Antonion vaimo
Gino Saltamerenda … Baiocco, etsinnässä auttava Antonion ystävä
Vittorio Antonucci … polkupyörävaras
Giulio Chiari … kerjäläinen
Sergio Leone … opiskelija

Palkinnot ja tunnustukset:

Elokuva sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar -erikoispalkinnon ennen varsinaisen palkintokategorian perustamista.

Vuonna 1979 kolmekymmentä suomalaista elokuva-arvostelijaa ja -asiantuntijaa teki kukin luettelon kaikkien aikojen sadasta merkittävimmästä elokuvasta, ja Polkupyörävaras oli mukana heistä yhdeksäntoista listalla.

Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti Polkupyörävarkaan kaikkien aikojen toiseksi toiseksi parhaaksi ei-englanninkieliseksi elokuvaksi Kurosawan Seitsemän samurain jälkeen.

Musiikin Polkupyörävarkaaseen on säveltänyt Alessandro Cicognini.

https://en.wikipedia.org/wiki/Alessandro_Cicognini

Elokuvan teemamusiikki:

https://www.youtube.com/watch?v=2rdM39xgMxc

https://www.youtube.com/watch?v=q6-OUS8TamM

Katsele ja kuuntele halutessasi koko elokuva:

https://www.youtube.com/watch?v=W2C8-rCOLQk
5 no viisia Perhettä
Puu elohim jahvella
-Ai, sä oot. Mä en, veli.
Jopi ja genesis
‏אלהים‎ Sten näin Isä
ykseydellä 2 aikaa
Sepä Elia Me ts. Kaa
naassa ja
Luminol-Lennard

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto

Avatar
LexVeritas
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

Edvard Grieg: Vuorenpeikkojen luolassa, alunperin Peer Gynt- näytelmästä (1867)

https://www.youtube.com/watch?v=4nMUr8Rt2AI

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorenkuninkaan_luolassa

...ja elokuvasta

M - kaupunki etsii murhaajaa

(saks. M – Eine Stadt sucht einen Mörder) on Fritz Langin ohjaama ja Thea von Harboun kanssa käsikirjoittama saksalainen klassikkoelokuva vuodelta 1931. Tätä uransa ensimmäistä äänielokuvaa Lang itse piti uransa parhaana. M – kaupunki etsii murhaajaa oli myös näyttelijä Peter Lorren läpimurtoelokuva.

Elokuva perustuu osittain Fritz Langin lukemaan artikkeliin düsseldorfilaisesta sarjamurhaajasta Peter Kürtenista. Osa tapahtumista on muutettu ja henkilöllisyyksiä vaihdettu, mutta osa taas on kuvattu kuten todellisuudessa tapahtui.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_K%C3%BCrten

Elokuva oli ensimmäisiä, joka käytti musiikillista johtoaihetta (Leitmotif) tehokeinona. Elokuvassa Peter Lorren esittämä hahmo viheltelee toistuvasti Edvard Griegin säveltämää Vuorenkuninkaan luolassa -teemaa näytelmästä Peer Gynt.

Joseph Losey teki elokuvasta uudelleenfilmatisoinnin Yhdysvalloissa 1951.

Vuonna 1979 kolmekymmentä suomalaista elokuva-arvostelijaa ja -asiantuntijaa äänesti kaikkien aikojen sadasta merkittävimmästä elokuvasta, ja M oli mukana heistä kolmentoista listalla. Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti sen kaikkien aikojen 16. parhaaksi ei-englanninkieliseksi elokuvaksi.

Vuonna 2016 belgialaisen psykiatrin Samuel Leistedtin tutkimusryhmä kartoitti elokuvia sen perusteella, missä on onnistunein psykopaattisen hahmon kuvaus. Kolme onnistuneinta olivat: Anton Chigurh (näyt. Javier Bardem) elokuvassa Menetetty maa, Hans Beckert (Peter Lorre) elokuvassa M – kaupunki etsii murhaajaa ja Henry (Michael Rooker) elokuvassa Henry Lee Lucas – sarjamurhaaja.

Valtion filmitarkastamo sensuroi elokuvan helmikuussa 1933 kokonaan kielletyksi, eikä sitä siten Suomessa voinut laillisesti esittää. Myöhemmin tehty valitus Valtion elokuvalautakuntaan muutti elokuvan sallituksi, mutta siihen vaadittiin noin 10 minuuttia leikkauksia. Täysmittaisen elokuvan esittäminen oli sallittua vasta vuonna 1967.

Katsele koko leffa englanninkielisillä tekstityksillä, jos haluat:

https://www.youtube.com/watch?v=NsMVGnLbYEU
5 no viisia Perhettä
Puu elohim jahvella
-Ai, sä oot. Mä en, veli.
Jopi ja genesis
‏אלהים‎ Sten näin Isä
ykseydellä 2 aikaa
Sepä Elia Me ts. Kaa
naassa ja
Luminol-Lennard

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto

Avatar
LexVeritas
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

Ilta Andren kanssa- elokuvassa soi Erik Satien sävellys Trois Gymnopedies:

https://www.youtube.com/watch?v=0WNCBPdetG4

Futuversio:

https://www.youtube.com/watch?v=acId5ftnjnE


lta Andrén kanssa (My Dinner with André) on Louis Mallen ohjaama draamaelokuva vuodelta 1981. Se koostuu kahden teatterimiehen, enemmän tai vähemmän itseään esittävien André Gregoryn ja Wallace Shawnin kahdenkeskisestä keskustelusta yhden ravintolaillallisen aikana. He myös käsikirjoittivat elokuvan. Pääkuvaajana pienimuotoisessa tuotannossa toimi amerikansuomalainen Jeri Sopanen.

The New York Timesin kriitikot valitsivat Illan Andrén kanssa vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.

Juoni

Keski-ikäinen teatteriohjaaja Wally kävelee New Yorkin kadulla ja esittelee itsensä kertojanäänen kautta. Hän kertoo olevansa menossa illalliselle vanhan ystävän Andrén kutsumana, vaikkei häntä juuri huvittaisi. Hän kertoo olleensa rikkaan perheen taksilla ajeleva lapsi, joka täytti elämänsä musiikilla ja taiteella. Nyt hän näkee itsensä epäonnisena näytelmäkirjailijana ja teatteriohjaajana, joka on ryhtynyt näyttelijäksi ja on nyt työtön ja rahaton 36-vuotias. Hän kertoo naisystävänsä Debbyn käyvän kolmena iltana viikossa tarjoilemassa elättääkseen heidät. Ettei joutuisi puhumaan Andrélle tilanteestaan, Wally päättää selviytyä illasta tekemällä koko ajan kysymyksiä Andrélle.

Wallyn ja Andrén tavatessa käy ilmi, etteivät he ole olleet tekemisissä pitkään aikaan. Wally kertoo lyhyesti omasta tilanteestaan ennen kuin saa yhtä vastahakoiselta tuntuvan Andrén kertomaan, mitä on tehnyt viime vuosina. Elokuvan alkupuoli keskittyykin Andrén kertomuksiin Jerzy Grotowskin kokeellisesta teatterikommuunista Puolan metsissä, Saint-Éxuperyn Pikku prinssin harjoituksista Saharassa japanilaisen munkin kanssa, jonka sitten toi New Yorkiin asumaan perheensä kanssa puoleksi vuodeksi, matkoistaan Intiaan ja Skotlannin Findhorn-yhteisöön, Belgradiin, Israeliin ja Richard Avedonin kartanoon Long Islandilla, jossa hän koki monimutkaisen uudelleensyntymisrituaalin.

Pääruoan saapuessa André vertaa kevyen ironisesti itseään natsiarkkitehti Albert Speeriin, joka myös tunsi olevansa tavallisten ihmisten arkisten murheiden yläpuolella. Vähitellen Wally alkaa kysymysten sijasta puhua itsekin. Hän kyseenalaistaa Andrén vuosia jatkuneen todellisuuspaon ja jopa väittää tämän tuhlanneen vuosia elämästään. André taas on sitä mieltä, että tapoihinsa juuttuminen on pahinta mitä ihminen voi tehdä itselleen. Wally mainitsee että hän ja Debbie hankkivat hiljattain lämmittävän sähköhuovan, mitä André pitää pahempana pakona kylmästä todellisuudesta kuin hänen omat seikkailunsa. Wally sanoo teatterin voivan auttaa ihmisiä sietämään todellisuutta vähän helpommin kuin Andrén tavalla, kulkemalla ympäri maailmaa oudoissa vaihtoehtoyhteisöissä tai vaikka kiipeämällä Mount Everestille. André kertoo epäilevänsä, että rahapiirien salaliitto tietoisesti tyhmentää ihmisiä. Hän kertoo tavanneensa ruotsalaisen fyysikon Gustaf Björnstrandin, jolla oli samansuuntaisia ajatuksia. Hän sanoo Findhornin olevan yksi uusista luostarien kaltaisista paikoista, joihin ihmiset voivat paeta elämää, joka on tekemässä heistä robotteja.

Miesten odotellessa espressojaan Wally lopulta haluaa kertoa Andrélle mitä todella ajattelee tämän tarinoista ja tavasta elää. Hän sanoo, ettei pohjimmiltaan ymmärrä mistä André oikein puhuu, koska itse nauttii valtavasti pienistä arkisista asioista tavallisessa porvarillisessa elämässään. Hän sanoo sellaisten yhteisöjen, joissa André on elänyt, olevan suunniteltu ihmisille jotka haluavat kokea täydellisen tarkoituksettomuuden. André puolustautuu sanomalla, että valtaosa ihmisistä pakenee älyllistä elämää työhön, tylsään parisuhteeseen tai muihin olosuhteisiin joissa voivat toimia robotin tavoin.

ERIK SATIE

Erik Satie (oik. Éric Alfred Leslie Satie; 17. toukokuuta 1866 Honfleur – 1. heinäkuuta 1925 Pariisi) oli ranskalainen säveltäjä ja avantgardisti. Hänet tunnetaan ennen kaikkea humoristisista, kokeilevista ja perinteisiä oppeja parodioivista sävellyksistään ja kirjoituksistaan.

Satie ehti elämänsä aikana kokeilla ja yhdistellä musiikissaan paljon erilaisia tyylilajeja – usein hän oli paljonkin edellä aikaansa. Yhteistä miltei kaikille hänen sävellyksilleen on kuitenkin tietynlainen minimalismi ja naiivius. Teosten otsikot ovat usein hullunkurisia, kuten Véritables Préludes flasques pour un chien eli ”Todella veteliä preludeja koiralle”.

Satien tunnetuin teos on pianosarja Gymnopédies, jonka valmistuttua hän alkoi nimittää itseään ”gymnopedistiksi”. Paitsi musiikistaan Satie muistetaan yhä myös omalaatuisesta, joskus huvittavasta elämäntyylistään; häntä voidaan pitää vuosisadan vaihteen pariisilaisen taiteilijaelämän ruumiillistumana.


Éric Satie syntyi 17. toukokuuta 1866 Honfleurissa, Normandiassa. Etunimeä Erik hän alkoi käyttää vasta sävellystensä signeerauksissa. Lapsuutensa Satie vietti vuoroin Honfleurissa, vuoroin Pariisissa. Kun hän oli nelivuotias, perhe muutti Pariisiin. Kaksi vuotta myöhemmin äiti Jane kuoli ja Éric lähetettiin pikkuveljensä kanssa isovanhempien luo Honfleuriin. Siellä Satie sai ensimmäiset soittotuntinsa paikalliselta urkurilta. Kun isoäiti vuonna 1878 kuoli, veljekset palasivat Pariisiin isänsä Alfredin luo, joka oli mennyt naimisiin pianonsoitonopettajan kanssa. 1880-luvun alussa Alfred alkoi julkaista salonkimusiikkia. Joukossa oli hänen omia kappaleitaan samoin kuin vaimon sävellyksiä.


Vuonna 1879 Satie pääsi Pariisin konservatorioon, jossa häntä pidettiin lahjakkaana, mutta erittäin laiskana oppilaana. Hänet passitettiin kotiin, mutta hyväksyttiin uudelleen konservatorioon vuoden 1885 lopussa. Toisella kertaa Satie ei onnistunut paljonkaan paremmin, joten hän päätti mennä armeijaan. Muutaman viikon kuluttua hän kyllästyi ja keinotteli itsensä vapaaksi hankkimalla itselleen keuhkoputkentulehduksen.

Satie muutti Montmartren taiteilijakukkulalle vuonna 1887. Tuolloin hän oli jo julkaissut muutamia sävellyksiä isänsä kustantamossa. Satie toimi kahvilapianistina muun muassa Le Chat Noirin kahvilassa ja tutustui sen taiteelliseen asiakaskuntaan. Hän kirjoitti näihin aikoihin Gymnopediansa sekä muita lyhyitä pianosävellyksiä (Ogives, Gnossiennes) ja tutustui Claude Debussyhin. 1890-luvun alussa hän liittyi ruusuristiläiseen veljeskuntaan ”Ordre de la Rose-Croix Catholique, du Temple et du Graal”, jota johti Joséphin Péladan. Tähän aikaan hän sävelsi esimerkiksi teokset Salut Drapeau!, Le Fils des étoiles ja Sonneries de la Rose+Croix.

Vuoteen 1892 mennessä Satie oli säveltänyt ensimmäiset kappaleet itse kehittämällään sävellysmenetelmällä (Fête donnée par des Chevaliers Normands en l’Honneur d’une jeune Demoiselle), luonut musiikkia ritarinäytelmään (Préludes du Nazaréen), oli julkaissut ensimmäisen valesävellyksensä (ilmoittaen ensi-illan oopperalle Le Bâtard de Tristan, jota hän ei todennäköisesti koskaan säveltänyt) ja riitaantunut Péladanin kanssa. Samana syksynä hän aloitti Uspud-baletin kirjoittamisen yhdessä Contamine de Latourin kanssa.


Satie tuli tunnetuksi eriskummallisista elämäntavoistaan: hän asui muutaman neliömetrin kokoisessa kopperossa, jonka ovi ei mahtunut aukeamaan sängyn takia. Hän pukeutui aina täsmälleen samanlaiseen samettiasuun, joita hän omisti seitsemän kappaletta.[4] Satie herätti huomiota pilapuheillaan ja arvaamattomilla tempauksillaan: hän perusti esimerkiksi oman kirkon, jonka ainoa jäsen hän oli, ja haastoi Pariisin oopperan johtajan kaksintaisteluun. Myöhemmin hän muutti Arcueil’n kaupunginosaan ja käveli joka yö Pariisin läpi, turvallisuussyistä vasara taskussaan. Samettipukujen sijaan hän alkoi käyttää mustaa knallia.

Säveltäjä Claude Debussy oli Satien pitkäaikainen ystävä. Debussy sai Satien kanssa keskustellessaan uusia ideoita impressionismin soveltamisesta musiikkiin, Satie puolestaan Debussyltä teknistä apua muun muassa sävellystensä soitintamisessa. Muutoinkin Satie sai paljon vaikutteita kuvataiteista. Ennen kaikkea hän oli kokeilija, joka raivasi tietä uusille suuntauksille. Hän ei kuitenkaan koskaan itse jatkanut ajatustensa kehittelyä, vaan jätti työn muille. Hyvä esimerkki hänen omalaatuisista sävellyksistään on pianoteos Vexations, jossa sama äärimmäisen yksinkertainen teema toistuu 840 kertaa; sen esittäminen kestää noin vuorokauden. Kun Satien sävellyksiä haukuttiin muodottomiksi, hän sävelsi ”päärynänmuotoisia kappaleita” (Trois Morceaux en forme de poire).

Satie alkoi saada mainetta vasta elämänsä loppupuolella. Hän nousi nuorten radikaalien säveltäjien esikuvaksi ja oli läheisesti tekemisissä Les Six -ryhmän kanssa. Hän kuoli alkoholismin aiheuttamaan maksakirroosiin ja keuhkokuumeeseen vuonna 1925. Hänen asunnostaan, johon hän ei ollut sallinut kenenkään astua yli kahteen vuosikymmeneen, löydettiin uskomaton sekasorto.

Satien tuotanto voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Toimeentulonsa ja kahvilasoittajan työnsä vuoksi hän sävelsi paljon kabareemusiikkia. Toisaalta hän oli taiteilija, ja taidemusiikin, etenkin näyttämömusiikin osuus kasvoi hänen muutettuaan Arcueil’hin. Gymnopedioiden ohella Satien tunnetuimmat teokset ovat pianosarja Gnossiennes, sinfoninen draama Socrate sekä baletit Parade ja Relâche.

Kyllä. Lainasin miltei kaiken suoraan Wikipediasta, sillä minä en viitsinyt.


Voit halutessasi katsella koko elokuvan ilmaiseksi allaolevasta linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=O4lvOjiHFw0&t=616s
5 no viisia Perhettä
Puu elohim jahvella
-Ai, sä oot. Mä en, veli.
Jopi ja genesis
‏אלהים‎ Sten näin Isä
ykseydellä 2 aikaa
Sepä Elia Me ts. Kaa
naassa ja
Luminol-Lennard

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto

ässähai
Adrian Monk
Viestit: 2905
Liittynyt: Pe Heinä 03, 2020 9:48 pm
Paikkakunta: Haihiha

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja ässähai »

John Williams - The Long Goodbye (1973) - Main Title Montage


https://youtu.be/boDDD16CTMI




.

Avatar
LexVeritas
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

Kultarynnäkön iloiset päivät (Paint Your Wagon) on Joshua Loganin ohjaama komediallinen lännenmusikaali, joka sai ensi-iltansa vuonna 1969. Teatterimusikaaliin pohjautuva elokuva sijoittuu Kalifornian kultaryntäyksen aikoihin 1800-luvun puoleenväliin. Pääosien näyttelijät Lee Marvin, Clint Eastwood ja Jean Seberg eivät kukaan olleet ensisijaisesti laulajia ja vaikka Eastwood ja Marvin lauloivatkin omat laulunsa, Sebergin laulut dubattiin. Lee Marvinin karhealla äänellään esittämästä kappaleesta "(I Was Born Under a) Wand’rin’ Star" tuli hitti Euroopassa.

The New York Timesin kriitikot valitsivat Kultarynnäkön iloiset päivät vuonna 2004 yhdeksi tuhannesta kaikkien aikojen parhaasta elokuvasta.

Lee Marvinin loistava kulkurilaulu:

https://www.youtube.com/watch?v=NTymtAbaG08

Clint Eastwood puhuu puille laulaen:

https://www.youtube.com/watch?v=nn8YubD01sk
5 no viisia Perhettä
Puu elohim jahvella
-Ai, sä oot. Mä en, veli.
Jopi ja genesis
‏אלהים‎ Sten näin Isä
ykseydellä 2 aikaa
Sepä Elia Me ts. Kaa
naassa ja
Luminol-Lennard

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto

Avatar
LexVeritas
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

Nuotiotunnelma elokuvasta Jäniksen vuosi:

https://www.youtube.com/watch?v=7_fnagwHBSY

Elokuvaohjaaja Risto Jarva k. 16.12.1977 Helsinki
Säveltäjä Markku Kopisto k. 15.1.2020 Espoo
Näyttelijä Antti Litja k. 12.7.2022 Helsinki

https://www.youtube.com/watch?v=MBL2abt8JUo
5 no viisia Perhettä
Puu elohim jahvella
-Ai, sä oot. Mä en, veli.
Jopi ja genesis
‏אלהים‎ Sten näin Isä
ykseydellä 2 aikaa
Sepä Elia Me ts. Kaa
naassa ja
Luminol-Lennard

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto


Avatar
Virdon
Sherlock John Holmes
Viestit: 8116
Liittynyt: To Maalis 05, 2009 1:03 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja Virdon »

Pocahontas - Colors Of The Wind

https://www.youtube.com/watch?v=xPqIt5wxLxc

Pan huilu -versio Pocahontas -elokuvan musiikista.
Onnellisuutta on se ettei vituta ihan joka päivä.

Avatar
LexVeritas
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

”Kukaan ei tule koskaan ymmärtämään Auschwitzia. Jonakin päivänä kirjoitan Sofien elämästä ja kuolemasta ja pyrin tällä tavoin osoittamaan, että absoluuttinen paha ei ole koskaan katoava maailmasta. Auschwitzia itseään on mahdoton selittää.

Syvällisin Auschwitzista tähän mennessä esitetty toteamus ei ole lainkaan toteamus, vaan vastaus.

Kysymys: Sano minulle, missä Jumala oli Auschwitzissa? Ja vastaus: Missä oli ihminen?”


Sofien valinta (Sophie’s Choice) on vuonna 1982 ensi-iltansa saanut Alan J. Pakulan ohjaama ja käsikirjoittama yhdysvaltalainen draamaelokuva. Se perustuu William Styronin samannimiseen romaaniin vuodelta 1979. Sofien valinta kertoo tarinan kauniista puolalaisesta maahanmuuttajasta Sofiesta ja tämän kiihkeästa rakastajasta, joka elää Brooklynissä nuoren kirjailijan kanssa. Elokuvan pääosissa ovat Meryl Streep, Kevin Kline ja Peter MacNicol.

Meryl Streep palkittiin roolisuorituksestaan sekä parhaan naispääosan Oscarilla että Golden Globella. Elokuva sai lisäksi neljä Oscar-ehdokkuutta, kaksi Golden Globe -ehdokkuutta ja kaksi Bafta-ehdokkuutta.
Premiere Magazine listasi Streepin roolisuorituksen 100 kaikkien aikojen parasta roolisuoritusta -listalla kolmanneksi.

Musiikin elokuvaan on säveltänyt Marvin Hamlisch.

https://www.youtube.com/watch?v=XhI-Ah1qGko
5 no viisia Perhettä
Puu elohim jahvella
-Ai, sä oot. Mä en, veli.
Jopi ja genesis
‏אלהים‎ Sten näin Isä
ykseydellä 2 aikaa
Sepä Elia Me ts. Kaa
naassa ja
Luminol-Lennard

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto

ässähai
Adrian Monk
Viestit: 2905
Liittynyt: Pe Heinä 03, 2020 9:48 pm
Paikkakunta: Haihiha

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja ässähai »

.

Jeanette - Porque te vas | https://youtu.be/TjUhXbGdLYo

" Cannesissa palkittu Korppi sylissä on espanjalaisen mestariohjaajan Carlos Sauran kuuluisin elokuva. Sen suosioon 1970-luvulla vaikutti myös José Luis Peralesin säveltämä ja Jeanetten esittämä tunnussävelmä Porque te vas, josta tuli listahitti ympäri Eurooppaa. Suomessa siitä on tehty useita eri versioita kuten Emma Salokosken Miksi sä meet, Tuula Amberlan Korppi ja Merja Rantamäen Veit sydämen. " (YLE / Vesa Nykänen )

Tuula Amberla - Korppi | https://youtu.be/fECoFd6cgDc

.

damfin
James Bond (David Niven)
Viestit: 10561
Liittynyt: Ke Elo 10, 2011 1:04 am

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja damfin »

Kun elokuvamusiikista puhutaan, niin eihän tätä voi jättää mainitsematta, tosin itse kappale taisi soida elokuvassa vasta lopputekstien päällä...


Ei ehkä mikään taidepläjäys, mutta omassa lajissaan parasta laatua 8)

ässähai
Adrian Monk
Viestit: 2905
Liittynyt: Pe Heinä 03, 2020 9:48 pm
Paikkakunta: Haihiha

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja ässähai »

.

Fargo (1996) - 'Fargo, North Dakota'
(Opening) scene [1080]


.

Fargo - "... And it's a beautiful day"

.

Avatar
LexVeritas
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: Erityinen elokuvamusiikki

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

Jon Hassel: The Nature Boy

Kappale on alun perin George Alexander Aberlen eli eden ahbezin säveltämä tunnusmelodia elokuvasta The Boy with Green Hair (ohj. Joseph Losey v. 1948), joka tuli laajemmin tunnetuksi Nat King Colen listaykkösenä.

Kappaletta ovat vuosikymmenten saatossa tulkinneet lukuisat artistit - mm. Frank Sinatra, Sarah Vaughn, Tony Bennet, Lady Gaga, David Bowie ja Miles Davis.

Tässä kyseessä elokuvan Angel Eyes (2001) kohtaus, jossa kuulemme (emme näe) Jon Hasselin trumpetisointia. Huilua soittaa Ronu Majumdar.

https://www.youtube.com/watch?v=k_L6Iki6yqA

"There was a boy
A very strange, enchanted boy
They say he wandered very far, very far
Over land and see
A little shy and sad of eye
But very wise was he

And then one day
A magic day he passed my way
And while we spoke of many things, fools and kings
This he said to me:

The greatest thing you`ll ever learn
Is just to love and be loved in return"
5 no viisia Perhettä
Puu elohim jahvella
-Ai, sä oot. Mä en, veli.
Jopi ja genesis
‏אלהים‎ Sten näin Isä
ykseydellä 2 aikaa
Sepä Elia Me ts. Kaa
naassa ja
Luminol-Lennard

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto

Vastaa Viestiin