Sivu 1/15

Lyle Stevik

Lähetetty: Pe Elo 17, 2007 12:06 pm
Kirjoittaja ummikko
Tässä tapauksessa kyse ei ole kadoneesta sikäli, että ruumis on kyllä tallessa, mutta henkilöllisyys ei.

Kyseinen mies kuoli syyskuussa 2001 Washingtonin osavaltiossa hotellissa hirttäytymällä. Hän oli kirjautunut sisään nimellä Lyle Stevik, mutta hänen nimistään ei sopivaa löydy. Mies oli rodultaan valkoinen, ehkä hieman intiaaniverta, komea, pitkä ja normaalipainoinen. Vatsassa oli umpisuolen leikkauksesta johtuva arpi. Hampaat olivat hyvässä kunnossa. Hän maksoi huoneesta ja hänet löydettiin siis hirttäytyneenä.

Jotenkin tosi outoa, ettei henkilöllisyys ole selvinnyt. Mies saattoi puhua hienoisella kanadalaisella aksentilla. Kuvia miehestä (myös ruumiista, mikä varoituksen sanana) osoitteista:
http://doenetwork.org/cases/233umwa.html
http://www.theyaremissed.org/ncma/galle ... 200300405S

Lähetetty: Pe Elo 17, 2007 4:38 pm
Kirjoittaja Tiina
Onpa merkillistä että ei kukaan tunnista.
Onhan tämäkin pakosti käynyt kouluja ja asunutkin jossain.
Onhan meilläkin toki tämä Oriveden vainaja....mutta maailmassa ei varmaan kauheasti tunnistamattomia vainajia ole tai sellaisia joita ei kukaan edes ilmoita kadonneeksi.

Lähetetty: Pe Elo 17, 2007 4:58 pm
Kirjoittaja Blues
Mä lain ihan koukkuun tuohon tapaukseen. Kävin tuolla websleuths.com:ssa lukemassa asiaan vihkiytyneiden keskustelua. Ottipa siihen osaa jo eläkkeelle jäänyt setä, kun tutki tuota tapausta.
kovasti monet hakivat asiayhteyttä 9/11 tapahtumiin, kun vain muutama päivä iskujen jälkeen tappoi itsensä. Tuo tutkija-setä mainitsi roskiksesta löydetyistä paperisilpusta, että on saattanut kirjoittaa jollekin kirjeen, jotta nyt on suisiidi käsillä.
Täytyy jatkaa lukemista :)

Lähetetty: Ti Touko 13, 2008 3:46 pm
Kirjoittaja Kataja
Muistan tämän jutun tuolta ajalta vieläkin, vaikka terrori-iskut toki päällimmäisenä tuolla uutisissa olivatkin.

Lyle Stevik niminen hahmo esiintyy kirjailija Joyce Carol Oates kirjassa "You Must Remember This" se kertoo hyvin menestyvästä ja kunnioitetusta perheestä 1950-luvun Amerikassa. Perheen puhtoisen ulkokuoren taakse kätkeytyy kuitenkin salaisuuksia, joita perhe yrittää piilottaa myös toisiltaan mainettaan varjellakseen.

Hotellista löydetyn ruumiinkin uskottiin tulleen hyvistä oloista ja olleen mahdollisesti hyvinkin koulutettu, mutta silti jopa kansalaisuuden määrittäminen on ollut mahdotonta. Kanadaan ei ole tuolta pitkäkään ja toisaalta mahdollinen intiaaniveri sopisi myös jopa lähiseutujen geenistöön, mutta koska vainajasta otettu hyvä kuvakaan ei ole mitään tuloksia tuottanut voi mies olla kaukaakin (Pohjois-Amerikan mantereen alueelta). Bussilla hänen tiedetään saapuneen, mutta varmuutta ei ole mistä ilmansuunnasta.

Eläkkeellä oleva tutkija on jatkanut tapauksen aktiivista tutkintaa edelleen, mutta tuloksetta. Eräs uskomus on että "Lyle" kirjoitti itsemurhakirjeen perheelleen, joka ei sen tähden häntä ole kaivannut. Kuulostaa tuokin oudolle, mutta kenties juuri tuon kirjan kaltainen perhe voisi poikansa itsemurhankin lisätä vain salaisuuksiensa listaan.

Hän oli vaihtanut huonetta liiallisen melutason vuoksi hiljaisempaan. Hän jätti täysin uusia seteleitä maksuksi huoneesta yöpöydälleen ja jälkeensä ainoastaan yllään olleet vaatteet sekä hammasharjan.

Ihme huomaavaisuutta maksaa, joten voisi sopia kuvaan kirjoittaa myös kirje omaisille ja lähettää se ennen tekoa, jotta on ikään kuin mahdollisimman vähän vaivaksi kaikille.

Edit: niin ja tästä taas tuli mieleen, että Washingtonin osavaltiossa on avoimena tapauksena myös eräästä hotellista löytynyt naisvainaja, jonka henkilöllisyys on yhä täysi mysteeri. Voisin siitäkin naputella aikani kuluksi jotain.

Lähetetty: Ma Touko 19, 2008 2:03 pm
Kirjoittaja Walrus
Nämä löytyneet tunnistamattomat-tapaukset ovat NIIN kiinnostavia.
Ja outoja. Ettei oikeasti kukaan tule sanomaan,että "HEI! Toi on mun serkku tms."

Lähetetty: Ti Touko 20, 2008 10:18 am
Kirjoittaja Tiina
Aika huvittava tuo, että Lylellä oli hammasharja mukana itsemurhareissulla.
Pesee ensin hampaat ja sitten tappaa itsensä. :shock:
Mutta eipä nuo hyvät hampaatkaan sitten näköjään takaa onnellista elämää.... :roll:

Lähetetty: Ti Touko 20, 2008 11:36 am
Kirjoittaja VoDKa
Tiina kirjoitti:Aika huvittava tuo, että Lylellä oli hammasharja mukana itsemurhareissulla.
Pesee ensin hampaat ja sitten tappaa itsensä. :shock:
Mutta eipä nuo hyvät hampaatkaan sitten näköjään takaa onnellista elämää.... :roll:
Minusta siinä taas ei ole mitään outoa. Hitto vie, en varmasti ihmettelisi vaikka itsemurhaajalla olisi mukanaan 10 000 euroa ja loton päävoittoon oikeuttava lottokuponki kuolinhetkellään. Siinä vaiheessa kun se itsemurha tulee ajatukseksi ja päättää semmoiseen ryhtyä, niin ei siinä ajattele läheskään niin selvästi, että kaikki kävisi ns. täysijärkisen ajatuksien kanssa yks yhteen.

Itse joskus öisin salaa kun olen miettinyt, että jospa sitä tekisi sen itsemurhan, niin mukaan on kyllä ollut siinä vaiheessa lähdössä vaikka kuinka eriskummallisia tavaroita, jotka varmasti ei kävisi järkeen teille muille millään tavalla. :lol:

Ja eikös se ole se joku sanontakin, ettei reissuun tarvitse mukaan kuin passin ja hammasharjan, muun saa paikanpäältä? :wink:

Lähetetty: Ti Touko 20, 2008 12:35 pm
Kirjoittaja Tiina
VoDKa kirjoitti: Ja eikös se ole se joku sanontakin, ettei reissuun tarvitse mukaan kuin passin ja hammasharjan, muun saa paikanpäältä? :wink:
No sehän tässä just ihmetyttääkin, että mihin se on sen passin jemmannu? :wink:

Lähetetty: Ti Touko 20, 2008 12:51 pm
Kirjoittaja joey
Minusta kaveri näyttää ranskalaiselta.

Tästä alkaa internetin syövereiden penkominen, todella mielenkiintoinen tapaus, tämäkin.

Lähetetty: Ma Touko 26, 2008 3:22 pm
Kirjoittaja Fredriikka
Melko karuja kohtaloita tuolla jenkkien tunnistamattomien listalla, mukana lapsia, äitejä, vanhuksia, kodittomia, itsemurhan tehneitä.. 60-luvulta lähtien tapauksia, joissa osassa ihan tarkkoja kuvia/tuntomerkkejä, mutta silti kukaan ei kaipaa..

http://www.theyaremissed.org/ncma/galle ... ied&alpha=%

Hauskaa, että muutkin miettivät näitä :-)

Lähetetty: Ti Touko 27, 2008 8:01 am
Kirjoittaja ummikko
Mies pitää minua ihan friikkinä, varsinkin, kun meillä on MTV3 Fakta vain sitä varten, että voin katsella katoamisdokkareita...

Okei, mutta miettikääpä nyt tätäkin tapausta: http://www.theyaremissed.org/ncma/galle ... 200500007S

Mies jää rattijuopon alle liftireissulla (moni meistä on liftannut eli ei mitenkään pöyristyttävää). Mies pystyy sanomaan nimensä, elää vielä 4 vuotta tällin jälkeen, joskin kuvista päätellen ei enää ihan täysissä sielun voimissa. Kuolee sitten tämän rattijuopumuksen takia tosiaankin vuosia myöhemmin ja sanomastaan nimestä huolimatta (Steve Hex (Hicks)) viranomaiset eivät tiedä, kestä on kyse. Ihan pimeetä.

Niin paljon kuin minäkin olen hammaslääkärikeikkoja ja -laskuja kiroillut, niin ainakin minusta löytyy hammaskartat, jos huonosti käypi.

Lähetetty: Ke Touko 28, 2008 12:13 pm
Kirjoittaja Fredriikka
^ Niimpä. Mulla on tatskoja ja kaiverrettu sormus ja syntymämerkki, mutta eipä tämmöset seikat ole noissakaan tapauksissa aina auttaneet. Kadonneiden puolella samalla sivustolla on aika monella medical condition, mutta eipä sen perusteelta voi vielä mitään päätellä..

Lähetetty: Ke Touko 28, 2008 9:56 pm
Kirjoittaja Walrus

Lähetetty: Ke Kesä 04, 2008 10:31 am
Kirjoittaja Mata Hari
Voisiko sitten olla jostain sellaisista piireistä, jotka eivät juurikaa tiedotusvälineitä seuraa, ei nettiä tms. Jos ilmoitus ollut joskus lehdessä eikä sitä ole huomannut.. Ja jos yhteisössä ei niin tarkkaa lukua pidetä kaikista jäsenistä.. tai sitte joku lastenkodin kasvatti, jolla ei omaisia. Myöhemmin liittynyt muukalaislegioonaan ja karannut sieltä sitten. Kukaan ei kaipaa , lähin omainen viranomainen...

tää ihan tajunnanvirtaa..

Lähetetty: Ke Kesä 04, 2008 11:44 pm
Kirjoittaja Kataja
Tajunnanvirtaan näissä tapauksissa joutuu usein turvautumaan kun faktoja ei liiemmin ole.

Yhteiskunnan ulkopuolelle tai sen harmaille alueille siirtyminen on USAssa huomattavasti helpompaa kuin Suomessa muutenkin. Kovin kattavaa turvaverkostoa tai rekisteriä ei oikeastaan ole ja massaan on helppo sekoittua kaupunkia vaihtamalla, jolloin ei varmasti kukaan edes tunnista. Jo lukioikäiset nuoret ovat vuosikymmeniä hommanneet väärennettyjä papereita päästäkseen baareihin ja löytyy lukuisia tarinoita rikollisistakin, jotka ovat käyttäneet monia henkilöllisyyksiä jälkiensä peittämiseen. Hiljattain eräs kadonnut tyttö löytyi, koska hän oli epähuomiossa ottanut uudeksi nimekseen erään toisen kadonneen tytön nimen ja työnantajan googletus johti kiinnijäämiseen.

Joskus olen tuon doenetworkin kahlannut läpi ja kyllähän sieltä monen moista löytyy. Vaikka olin yksin niin siltikin tuli itsekseen mietittyä että mikähän lapsena meni pieleen kun pitää satoja kuolleiden naamoja kahlata ihan huvikseen (ei tarpeeksi transformersseja?).

Useista huomaa löytöpaikan ja ulkoisen olemuksen perusteella, että elämäntavat ovat olleet sen verran riskialttiita ja epämääräisiä, että yhteydet sukulaisiin ja ystäviin ovat helposti voineet katketa joko omasta tahdosta tai siitä huolimatta. Varsinkin Texas ja 80-luku tuntui olleen vahvasti edustettuna tai ainakin sellainen kuva itselleni jäi. Meksikon rajan läheisyys ja huumekaupan villit vuodet varmaan selittävät monen tuon alueen puskaruumiin kohtaloa, mutta onhan se suomalaisittain outoa ettei edes suvun mahdollisia "mustia lampaita" kukaan kaipaa.

Jenkeissä ongelmia ovat mm. maan suuri koko, kansainvälisyys sekä suuri rikosten määrä. Lähes joka kylällä on oma "kyllikki saarensa" ja uusia hakuja on päällä jatkuvasti eri medioissa, jolloin yksittäiset tapaukset ylittävät uutiskynnyksen vain paikallis- ja ehkä osavaltiotasolla. Vain isoimmat mysteerit ja tapaukset pääsevät maanlaajuiseen mediaan ja silloinkin usein vain alan ohjelmiin kuten America's Most Wanted tms. jotka taas edustavat vain pientä osaa muusta ohjelmatarjonnasta tv:ssä samaan aikaan.

Sinällään ei ole ihmekään, jos joku läheinen johon yhteys on vuosien varrella kadonnut ja joka on kenties jäänyt huume/alkoholikoukkuun, liittynyt rikollisjengiin ja/tai elää kadulla, että hänen kohdallaan on jo luovuttu toivosta eikä aktiivisesti olla etsitty enää vuosiin. Nämä hukkuvat helposti tilastoihin kuolleina löydyttyään ja matkaa kotiseuduillekin voi olla niin paljon ettei heidän kuviaan koskaan siellä asti näytetäkään kun ei yksinkertaisesti tiedetä mistä edes kannattaisi aloittaa. Doenetworkin sun muiden kahlaaminen vaatii kuitenkin omanlaistaan (häiriintynyttä? :) ) mielenlaatua tai todellista halua löytää joku. Aiemmin kadonneiden lasten kohdalla maan tehokkain järjestelmä olivat kadonneiden kuvat maitotölkeissä, jolloin kuvat saatiin varmuudella ihmisten näkyville. Netin mahdollisuuksia uhrien löytämiseksi ei vieläkään osata käyttää vanhoissa tapauksissa täydellä teholla, koska kaipauksen eräpäivä oli monissa jo umpeutunut ennen netscape 1.0:n tuloa.

Lyle Stevikin ja muutaman muun kohdalla sitä vaan mielellään kuvittelee, että hän on vielä ollut kiinni normaalissa elämässä ja teko jotenkin ei vastaa olosuhteita tai sisältää mielenkiintoisen tarinan, vaikka tausta voi olla sama kuin millä tahansa irtolaisella. Jokainen tapaus on silti tragedia ja taustalta voi löytyä ainekset monellekin elokuvalle, mutta tiettyjen elämäntyylien riskit ovat toki sitä luokkaa, että päätyminen John tai Jane Doeksi nettisivuille ei, kaikki olosuhteet huomioon ottaen, ole valtava ihme. Ja sitten on ne poikkeukset...

Tarjoan kaikille kierroksen vaikkapa bar Montussa Tampereella, jos esim. tämä tapaus selviää ja jos selvittäjä on foorumilainen niin jallut päälle :D. (jos näin käy niin ehkä tasokkaampikin paikka/juoma tulee kyseeseen mikäli niin halutaan) Vaatimattomasti yli 100 vuotta vanha tapaus ilman kuvaa ja tuntomerkkejä yms. "turhaa", good luck!

Kyseessä kirjaimellisesti Viimeiset Hitaat

Unidentified Female

* Found in the late 1800's, in Harrodsburg Spring Park in Kentucky.

Case History
On an unspecified date in the late 1800's, a young woman checked into the Harrodsburg Springs Hotel in the small Kentucky town. She used a false name, and while no one knew her true identity, they recalled that she was beautiful. That night, as music played in the ballroom, the girl came downstairs and began dancing with various partners.

The girl danced and at the end of the night, her final partner realized, that the young girl had died in his arms. The staff and guests held a funeral for the girl and she was buried on the hotel's property. The hotel is gone now. It burned down more than fifty years ago, although the grave remains in what is now a public park. There is a metal marker over her resting place that reads ... "UNKNOWN - Hallowed and Hushed be the place of the dead. Step Softly. Bow Head."

As time has passed, local residents claim that the girl still returns to the site of the hotel.

Harrodsburg, Kentucky is located about thirty miles southwest of Lexington on Route 68 and just a few miles north of the Perryville Battlefield. The city park where the hotel once stood is located in the center of town. "

http://www.doenetwork.org/cases/265ufky.html