Isä surmasi kaksi lastaan Tyrnävällä 2011

[Talontytär]

Itku tuli.

Ja isänpäivä.

Jos minulle kävisi noin, menisin itse lasteni perässä.

Minusta tuo viimeinen lause on todella ajattelemattomasti sanottu. Kukaan, paitsi lapsensa menettäneet eivät tiedä mitä tuossa tilanteessa tekee tai tuntee. Tuollakin äidillä on vain kaksi mahdollisuutta, joko yrittää rakentaa uusi elämä suuren surunsa kanssa tai tehdä itsemurha. Mielestäni ensimmäinen on parempi vaihtoehto, vaikka monet suureen ääneen huutelevatkin, että tappaisivat itsensä, jos menettävät lapsensa. Kun se tilanne tulee omalle kohdalle, loppuvat usein huutelutkin.

En näe Milanan sanoissa pahaa. Jos ihminen tuntee jotain, niin kait sitä voi purkaa sen uloskin, Paljon paremmin voidaan kysyä, miski lapset olivat isän kanssa ja missä äiti oli? Miksi he olivat eroamassa?
Pakko tuotakin on voida kysyä. Miksi lapset olivat erossa äidistään. Jotainhan suhteessa oli pielessä, jos ero oli tulossa. Miksi hän halusi erota? Tuo miksi on tässä pirun olennaista, miksi eroon, mitä vikaa miehessä? Noiden kysymysten avulla ja jos niihin olisi vielä vastaukset..... Eikö mikään soita varoituskelloja?
Miten mies suhtautui lapsiin, eroon jne? Pettikö nainen toisen kanssa, jos sen jälkeen otetaan ero esiin, niin onko turvallista antaa lapset isälle. Vai asuiko lapset isän kanssa vielä?
Aivan toinen asia on kysymykseni, joka on liian hirveä edes kirjoitettavaksi. Kuolivatko lapset tuleen ja tajusivatko he sen? Jos oli pakko tappaa, niin eikö voinut edes lyödä halolla päähän? Onhan se helpompi lähtö kuin palaminen. Ei terve ihminen voi tappaa noin. Pateettisia isänpäivä touhuja en mieti.
Miten mikään varoitus ei toiminut ihmisen sisällä???

[Hopalong Cassidy]

En usko persoonallisuushäiriöihin tai viinan + lääkkeiden sekotukseen tms. Väitän, että äijän narsistinen ego sai kolauksen kun muija hakee eroa ja luotu unelmaidylli särkyy. Sama hommahan se oli aikoinaan siinä Jämsän vai Jämsaänkosken tapauksessa. Näkeehän sen jo tuon ukon valokuvista, että oikein itseeään täynnä oleva paska.

[ulrikeM]

En usko persoonallisuushäiriöihin tai viinan + lääkkeiden sekotukseen tms. Väitän, että äijän narsistinen ego sai kolauksen kun muija hakee eroa ja luotu unelmaidylli särkyy. Sama hommahan se oli aikoinaan siinä Jämsän vai Jämsaänkosken tapauksessa. Näkeehän sen jo tuon ukon valokuvista, että oikein itseeään täynnä oleva paska.

Samaa mieltä, paitsi kuvia en ole nähnyt, enkä muutenkaan kuvien perusteella lähtisi ketään arvioimaan.

JOS tilanne on ollut vielä se, että viime vuodet ovat sisältäneet vain sisällötöntä työtä (rahoitusala), perhettä (kahden pienen lapsen kanssa on omat haasteensa) ja kodin rakentamista (jokainen omaa taloaan rempannut tietää, että se on yhtä helvettiä), niin ei siinä ole jäänyt aikaa harrastuksille ja ystäville. Näin ollen kun mies on menettämässä perheensä ja kotinsa, jää jäljelle vain työ. Ja rahoitusalan työssä ei ole mitään mikä antaisi sisältöä elämään, joten voidaan sanoa, ettei äijälle jäänyt mitään.

Siis tämä on yritys ymmärtää miehen mielenmaisemaa. Uskon myös, että taustalla on jonkin asteista ja ehkä pitkäkestoista masennustakin, johon osasyynä on voinut olla elämän suorittaminen ja "eläminen ulospäin". Traaginen lopputulos on siten monen asian summa.

[rosamarine]

Ja sitten kun kuulemme motiivin, yritämme ymmärtää tapahtunutta ja tapahtuneen osallisia. Kysymme itseltämme olisko minulle/läheisilleni voinut käydä noin? Voisiko minulle/läheisilleni käydä noin? Mitä voin tehdä, ettei minulle tai läheisilleni tapahdu mitään vastaavaa?

Näinhän se ihmismieli usein miten tekee. Sitä yrittää ymmärtää ja selittää tapahtuneen. Mua huvitti muutama päivä sitten, kun Novan toimittaja tokaisi että täällä Suomessahan murhia ja perheentappajia ovat ne normaalit ja terveet ihmiset. Sekin oli aika osuvasti sanottu.

Siis tämä on yritys ymmärtää miehen mielenmaisemaa. Uskon myös, että taustalla on jonkin asteista ja ehkä pitkäkestoista masennustakin, johon osasyynä on voinut olla elämän suorittaminen ja "eläminen ulospäin". Traaginen lopputulos on siten monen asian summa.

Hyvä analyysi. Jotkut tässä ketjussa ovat verranneet tapausta Jämsän tapahtumiin, kieltämättä samantyyppinen kuvio tuntuu olevan. Ainakin näillä tiedoilla, mitä julkisuuteen on annettu tietoa.

[cracker]

Ja rahoitusalan työssä ei ole mitään mikä antaisi sisältöä elämään, joten voidaan sanoa, ettei äijälle jäänyt mitään.

En ymmärrä tätä kommenttia yhtään, miksi rahoitusalalla ei olisi mitään annettavaa? Se on haluttua työtä, monet sitä tekevät ja kokevat asiaan aitoa innostusta ja intohimoakin. Ymmärrän että joku monotoninen, mekaaninen tehdastyö ei anna hirveästi, mutta en näe rahoitusalaa ollenkaan sellaisena.

Toinen asia mistä olen eri mieltä monen kanssa on remontoiminen/rakentaminen. Toki se on rankkaa, omakohtaisesti tiedän, mutta toisaalta se on monen valitsema tie, intohimo, asia josta saa paljon, varsinkin kun itselleen tekee.

Taustallahan on epäilemättä mielenterveyden häiriö, traaginen kohtalo kaikille ja äärimmäinen teko.

[ulrikeM]

Ja rahoitusalan työssä ei ole mitään mikä antaisi sisältöä elämään, joten voidaan sanoa, ettei äijälle jäänyt mitään.

En ymmärrä tätä kommenttia yhtään, miksi rahoitusalalla ei olisi mitään annettavaa? Se on haluttua työtä, monet sitä tekevät ja kokevat asiaan aitoa innostusta ja intohimoakin. Ymmärrän että joku monotoninen, mekaaninen tehdastyö ei anna hirveästi, mutta en näe rahoitusalaa ollenkaan sellaisena.

Voisitko kertoa mitä annettavaa rahoitusalalla on? Mikä siinä herättää innostusta ja intohimoa? Se, että se on ehkä haluttua työtä, ei ole sama kuin elämään sisältöä antava.

Toinen asia mistä olen eri mieltä monen kanssa on remontoiminen/rakentaminen. Toki se on rankkaa, omakohtaisesti tiedän, mutta toisaalta se on monen valitsema tie, intohimo, asia josta saa paljon, varsinkin kun itselleen tekee.

Kyllä siinä rempatessa ja rakentaessa pystytetään monen kohdalla vain kulisseja. Onhan sekin yksi intohimon herättäjä.

[cracker]

Voisitko kertoa mitä annettavaa rahoitusalalla on? Mikä siinä herättää innostusta ja intohimoa? Se, että se on ehkä haluttua työtä, ei ole sama kuin elämään sisältöä antava.

Sitä mikä siinä innostaa tai herättää intohimoa, pitää varmaan kysyä sen alan valinneilta, kun ei ole oma alani, mutta ei ole vaikea kuvitella että sellaisiakin on, onhan esimerkiksi Kauppakorkeakoulut niitä runsaimmin hakijoita kerääviä. Ja jos on mielekkääksi, kiinnostavaksi ja haluamakseen kokevansa työ, eikö se anna sisältöä elämään? Jokaisella alalla on varmaan niitä pakkopuurtajiakin ja työhönsä kyllästyneitä, mun en mitenkään pysty kuvittelemaan yhtä alaa sellaiseksi, joka ei anna tekijälleen mitään.

Tunnen talousalan ihmisiä ja kyllä he ovat asiasta aidosti ja oikeasti innostuneita ja sitä kautta kokevat työnsä mielekkääksi ja ihan varmasti siitä saavat myös sisältöä elämäänsä.

Kyllä siinä rempatessa ja rakentaessa pystytetään monen kohdalla vain kulisseja. Onhan sekin yksi intohimon herättäjä.

Sitä alaa tunnen puolestani enemmän ja väitän, että enemmän niitä ihan aidosti ja oikeasti itselleen kotia tekeviä on kuin kulissien pystyttäjiä. Satun omistamaan kyseisen lehdenkin, jossa tämän perheen kotia esiteltiin ja kyllä siitä ihan aito innostus kohteeseen kuultaa, ei mikään pakolla tekeminen. Toki tuonkaltainen projekti on aina raskas, mutta kyllä siinä täytyy sydän olla mukana kun siihen ryhtyy. Perheen äidillä oli omakohtainen sidos taloon sekä sisustusalaan, joten en pidä talon laittoa mitenkään kulissina, näin ulkopuolisen silmissä.

Se toki jutussa mainitaan, että projekti on ollut raskas ja vielä on tekemättömiä töitä, esimerkiksi vinttitilojen käyttöönotto, jotka saavat odottaa. Sitä aikaa ei sitten vaan tullut.

[Pirhonen]

Varsin typerää leimata joku rahoitusala niin ettei se missään nimessä anna sisältöä elämään. Ulrikem tuskin edes tietää mitään koko alasta.

Lisäksi tuollakin alalla on niin erilaisia työtehtäviä, että senkin perusteella koko alan yleistäminen on typerää. Mitä tuo mies tarkalleen teki työkseen, tietääkö kukaan?

[Mat-Lock]

Sitä alaa tunnen puolestani enemmän ja väitän, että enemmän niitä ihan aidosti ja oikeasti itselleen kotia tekeviä on kuin kulissien pystyttäjiä. Satun omistamaan kyseisen lehdenkin, jossa tämän perheen kotia esiteltiin ja kyllä siitä ihan aito innostus kohteeseen kuultaa, ei mikään pakolla tekeminen. Toki tuonkaltainen projekti on aina raskas, mutta kyllä siinä täytyy sydän olla mukana kun siihen ryhtyy. Perheen äidillä oli omakohtainen sidos taloon sekä sisustusalaan, joten en pidä talon laittoa mitenkään kulissina, näin ulkopuolisen silmissä.

Se toki jutussa mainitaan, että projekti on ollut raskas ja vielä on tekemättömiä töitä, esimerkiksi vinttitilojen käyttöönotto, jotka saavat odottaa. Sitä aikaa ei sitten vaan tullut.

Tästä saa vähän sen kuvan kuin kyseessä olisi jokin normikaverille sattunut traaginen onnettomuus. Kuitenkin jamppa itse poltti omat lapsensa palavilla nesteillä ja kaasuilla, mikä on mielestäni aika heviä tavaraa. Ei sitä selitä mikään remppauupumus. Syvä masennus ehkä voisi selittää, mutta tuntuu aika oudolta että syvästi masentunut mies antaa vain vähän aiemmin lehteen haastattelun jossa "kuultaa aito innostus".

[cracker]

Tästä saa vähän sen kuvan kuin kyseessä olisi jokin normikaverille sattunut traaginen onnettomuus. Kuitenkin jamppa itse poltti omat lapsensa palavilla nesteillä ja kaasuilla, mikä on mielestäni aika heviä tavaraa. Ei sitä selitä mikään remppauupumus. Syvä masennus ehkä voisi selittää, mutta tuntuu aika oudolta että syvästi masentunut mies antaa vain vähän aiemmin lehteen haastattelun jossa "kuultaa aito innostus".

En ollut selittämässä tapahtunutta remppauupumuksella - niinkuin moni muu sen listasi täällä syihin ja motiiveihin arveluissaan - vaan itse olen enempi sitä mieltä, että se ei ole selittävä tekijä. Rempat ovat uuvuttavia ja raskaita, mutta niistä monet myös saavat paljon. Olen myös sitä vastaan, että hienosti ajatuksella rempattu koti olisi "kulissi". Se voi olla joissain tapauksissa, mutta useimmiten ei ole.

Mies ei muuten ollut mukana haastattelussa, hänet kyllä mainittiin, mutta hän ei ollut kuvissa eikä haastateltavana. Johtuen paljolti oletettavasti äidin ammatista, Marimekon tekstiilit olivat todella vahvasti esillä jokaisessa kuvassa.

Nuo jutut tehdään muuten usein aika paljon aikaisemmin kuin mitä julkaisu on, joskus vuosikin etukäteen, joten kun haastattelun aika ei ole tiedossa niin "vähän aiemmin" ei välttämättä päde.

Ja omasta puolestani olen sitä mieltä myös että kyseessä on "heviä tavaraa", traaginen tapahtuma mutta ei onnettomuus, ja kyllähän siinä taustalla pitää olla todella vahva mielen häiriö, että omat lapsensa polttaa. Sen analysointi taas aiheuttiko tuon mielen häiriön ero, remppauupumus, työvaikeudet, egon ongemat vai mikä, se ei tule nettipalstoilla ratkeamaan ja on sikäli turhaa.

[ulrikeM]

Sitä mikä siinä innostaa tai herättää intohimoa, pitää varmaan kysyä sen alan valinneilta, kun ei ole oma alani, mutta ei ole vaikea kuvitella että sellaisiakin on, onhan esimerkiksi Kauppakorkeakoulut niitä runsaimmin hakijoita kerääviä.

Se, että joku ala tai opinahjo houkuttaa ihmisiä, ei todellakaan ole merkki siitä. Joku työ antaa henkisesti enemmän kuin toinen ja minä näen rahoitusalan olevan siellä listan häntäpäässä. Tämä on minun näkemykseni.

Kyllä siinä rempatessa ja rakentaessa pystytetään monen kohdalla vain kulisseja. Onhan sekin yksi intohimon herättäjä.

Sitä alaa tunnen puolestani enemmän ja väitän, että enemmän niitä ihan aidosti ja oikeasti itselleen kotia tekeviä on kuin kulissien pystyttäjiä.

Toivottavasti näin on. Minun kokemukseni vaan on toinen. Rakennetaan ja rempataan taloja kun muutkin niin tekevät. Tai sitten halutaan hienompaa ja isompaa kuin muilla. Huomaa myös, että tälläinen toiminta voi olla myös tiedostamatonta. Ihmiset menevät naimisiin, kun "kuuluu tehdä niin". Samasta syystä ostavat talon ja tekevät lapset. Katsovat televisiosta samoja ohjelmia, lähtevät matkalle Thaimaahan. Liian harva miettii miksi tekee niin kuin tekee.

Satun omistamaan kyseisen lehdenkin, jossa tämän perheen kotia esiteltiin ja kyllä siitä ihan aito innostus kohteeseen kuultaa, ei mikään pakolla tekeminen. Toki tuonkaltainen projekti on aina raskas, mutta kyllä siinä täytyy sydän olla mukana kun siihen ryhtyy. Perheen äidillä oli omakohtainen sidos taloon sekä sisustusalaan, joten en pidä talon laittoa mitenkään kulissina, näin ulkopuolisen silmissä.

En ole lukenut Glorian juttua, enkä tunne Tyrnävän paria, mutta sen voin sanoa, että median tehtävänä voi olla myös illuusion luominen. Median ammattilainen laittaa senkin kiiltämään, mikä ei ole kultaa.

Varsin typerää leimata joku rahoitusala niin ettei se missään nimessä anna sisältöä elämään. Ulrikem tuskin edes tietää mitään koko alasta.

Olet oikeassa, en tunnekaan alaa. Mutta olen toki kiinnostunut kuulemaan millaista sisältöä kyseinen ala antaa ihmiselle.

[ulrikeM]

En ollut selittämässä tapahtunutta remppauupumuksella - niinkuin moni muu sen listasi täällä syihin ja motiiveihin arveluissaan - vaan itse olen enempi sitä mieltä, että se ei ole selittävä tekijä. Rempat ovat uuvuttavia ja raskaita, mutta niistä monet myös saavat paljon. Olen myös sitä vastaan, että hienosti ajatuksella rempattu koti olisi "kulissi". Se voi olla joissain tapauksissa, mutta useimmiten ei ole.

Pelkkää remppauupumusta ei ole kukaan listannut syyksi Tyrnävän tapaukseen. Sen sijaan se voi olla yksi osavaikuttaja. Tai sitten ei.

Sen analysointi taas aiheuttiko tuon mielen häiriön ero, remppauupumus, työvaikeudet, egon ongemat vai mikä, se ei tule nettipalstoilla ratkeamaan ja on sikäli turhaa.

Miten niin turhaa? Mistä täällä sitten sopii keskustella? Mistä itse haluaisit keskustella?

Silloin kun rikoksista puhutaan, on mukana aina motiivikeskustelu: Mikä tuon ihmisen sai tekemään noin? Tälläisiä asioita kun pohditaan tarpeeksi, voidaan löytää selityksiä ja sitä kautta parannuksia. Se on myös kehittävää itse- ja ihmistuntemuksen kannalta. Ja mikä tärkeää, hyvä syy-seuraus -keskustelu voi lisätä ymmärrystä toista ihmistä kohtaa.

[Sohvapoliisi]

Olet oikeassa, en tunnekaan alaa. Mutta olen toki kiinnostunut kuulemaan millaista sisältöä kyseinen ala antaa ihmiselle.

Itse olisin kiinnostunut kuulemaan, millä tavoin kykenet jonkun toisen ihmisen puolesta määrittelemään, miten paljon sisältöä elämäänsä hän ammatistaan saa - oli se ammatti mikä tahansa?

Tuohan on aivan absurdi ajatusmalli, että sinä olet arvottanut eri ammattikunnat henkiseen rikkausjärjestykseen, jonka perusteella määrität kuinka paljon kukin yksilö kokee saavansa sisältöä elämäänsä tekemästään työstä.

Jos ihminen nauttii työstään, mitä se sitten onkaan, on hyvin suuri riski saada sisältöä myös muille elämänalueille henkisenä ja fyysisenä hyvinvointina.

[Mat-Lock]

Ja omasta puolestani olen sitä mieltä myös että kyseessä on "heviä tavaraa", traaginen tapahtuma mutta ei onnettomuus, ja kyllähän siinä taustalla pitää olla todella vahva mielen häiriö, että omat lapsensa polttaa.

Varmasti näin, mutta se mielenhäiriö ei välttämättä ole tilapäinen vaan pysyvä ja ollut olemassa jo silloin kun "kaikki oli hyvin".

Sen analysointi taas aiheuttiko tuon mielen häiriön ero, remppauupumus, työvaikeudet, egon ongemat vai mikä, se ei tule nettipalstoilla ratkeamaan ja on sikäli turhaa.

Jos täällä ei saa analysoida motiiveja, niin ei paljon analysoitavaa jää enää kun syyllinen tiedetään.

[sonniman]

Varsin typerää leimata joku rahoitusala niin ettei se missään nimessä anna sisältöä elämään. Ulrikem tuskin edes tietää mitään koko alasta.

Olet oikeassa, en tunnekaan alaa. Mutta olen toki kiinnostunut kuulemaan millaista sisältöä kyseinen ala antaa ihmiselle.

Kyseiseltä alalta varmaan tienaa ainakin sen verran, että pystyy järjestämään sitä sisältöä elämäänsä vähän toisella tavalla kun esimerkiksi hoitoalalta.