Hilkka Myllymäen surma - Alavus 1971

[Lissu]

Kiitos Lissu! Olipa mielenkiintoinen ketju tästä keissistä tuon linkin takana. Tuon lukemani pohjalta voin tehdä tarkentavia kyselyitä paikalla asuneilta sukulaisiltani.

Mä juttelen huomenna sen Alavuden tuttavan kanssa ja kyselen, josko hän tietäis jotakin.
Aika mielenkiintoista, jos tuo Suomi24:n ketjun Aulis on oikeasti tämä alkuperäinen epäilty Aulis.

[Doctor Lecter]

S24:lla ollut kirjoitus on hyvinkin mielenkiintoinen ja kuvaa varsin osuvasti 40 vuoden takaista aikaa, joten on syytä siirtää teksti myös tänne luettavaksi:

Alavuden sääskiniemeläisille ja muillekin muistin virkistämiseksi 40 vuoden muistutus

Epätäydellisten tietojen kanssa kulkenut murhajuttu Hilkka Myllymäki -tapaus täyttää 40 vuotta pian. On siis paikallaan käydä tapausta tutkimuksien ja erään syylliseksi leimatun lähtökohdista.

Kesäkuun alussa lauantaina 1971 Alavuden Sääskiniemellä lähti tansseihin 16 vuotias Hilkka Myllymäki. Paikallisen tavan mukaan tullaan maantien varteen, josta bussi vie tanssipaikka Aulavalle tanssiväen. Sama bussi tuo väen takaisin sitten yöllä. Siitä bussista sunnuntain pikkutunnilla astui Hilkka Myllymäki tienposkeen. Ajoi kohti kotiaan kapeaa metsätietä. Se oli hänen elämänsä viimeinen pyörämatka. Siellä tuli vastaan murhaaja, naapurin aikamiespoika ja sukulainen Paavo Maijala.
Pienen keskustelun jälkeen Paavo M. pahoinpiteli, raiskasi ja kuristi Hilkan lähellä uhrin kotoa. Hän vei ruumiin 25 metrin päähän tiheään pensaikkoon ja heitti Hilkan polkupyörän vielä kauemmaksi metsään piiloon. Sitten murhamies palasi äitinsä luokse kotiin.

Hilkkaa ei varsinaisesti heti kaivattu kotona. Joskus hän oli jäänyt ystävien luokse kirkonkylään. Vasta maanantaina, kun tiedettiin polkupyörän kadonneen aloitti naapurit, mukana myös Paavo M. etsinnät. Ruumis löytyi ja pyörä löydettiin. Samalla sotkettiin paikan jälkiä ja ammattitaidoton Alavuden poliisi päästi jopa uteliaita paikalle.

Pienen kylän peitti pelko ja tieto levisi mm. kauppa-auton mukana tiistaiaamulla pitkin kylää. Tuolloin tiistaina kylällä asuva Aulis S. oli lähdössä 17 vuotiaana Helsinkiin työhakuun ja etsimään onnellisuutta maailmalta. Juna vei Auliksen yöllä Helsingin asemalle. Eli kuten stadin kundit nauraa: ”Bönde ståndas bulis pläägis steissillä landena!”

Aulis oli kuitenkin toiminnan miehenalku. Hän käveli pääpostiin kysymään työtä. Pääsi kello 15 iltatuuriin laittelemaan paketteja. Päivällä oli Alavudella päästy murhatutkimuksissa alkuun. Paikalle tuli Vaasan KRP:n päällikkö komisario Ahti Aronen ja apulaisensa. Pikaisessa kuulustelujen alkukehässä kuultiin myös Paavo M. Hänen esiintymisensä oli kuulemma ollut varmaa ja vakuuttavaa, kertoi Aronen myöhemmin julkisuudessa.

Aulis S:n paikkakunnalta lähteminen vietiin heti poliisin tietoon. Kuvannee jonkinlaista poliisityön nopeutta, että Auliksen olinpaikka Helsingin pääpostissa oli poliisin tiedossa klo 16 saman päivänä! Poliisi Alavudella vielä tavoitteli Aulista silloin kotoaan.

Auliksen saartoi postin kaksi etsivää ja neljä KRP:n poliisia laittelupöytää vasten rynnäköllä. Raudoitti monien työtoverien nähden hämmästeltäväksi. Aulis S. sai kyydin Volgan takapenkillä raudoissa pahamaineiseen Ratakatu 12:sta ja siellä alimpaan kellariselliin.

Sellin lattia on asfalttia, veeseepönttöä ei ole vaan on reikä lattiassa. Sen reunat täynnä kuivanutta ihmispaskaa ja kusiliemi lilluu reiässä. Betoninen sänky, josta patja tyynyineen on rullattu ylös kaapinpäälle ja likaiset seinät täynnä rivouksia, kusta, räkää ja muuta edellisten sinne jättämää. Niissä selleissä ovat murtuneet punakaartilaiset, sotasyylliset, desantit, valco-roistot, metromiehet ja kovat konnat vuosikymmenten aikana.

Sitten aloitettiin 17 vuotiaan kuulustelut. Silloin oli virallinen täysi-ikäisyysikä 21 vuotta! Ei ollut myöskään paikalla sosiaaliämmiä, eikä koukkunokkaisia juristeja apuna. Ensimmäinen kuulustelu merkittiin päättyneeksi klo 23.48! Siinä oli ensikertaiselle maalaispojalle alku elämään! Alavuden poliisi ”vuoti” Auliksen pidättämisen lehdille. Ilta-Sanomat veti otsikon ”Alavuden murhatutkimukset siirtyneet Helsinkiin”! Seuraavana päivänä tiesi, että ”Alavuden murhaaja pidätetty Helsingissä?”

Tämä tieto kiiri muutaman kymmenen talouden kylässä sihisten käärmeentavalla sanomalehti Ilkassa ja Viisikunnassa. Auliksen naapuritalon emäntä vielä lisäsi kiimansa vaahtoa kertomalla, että oli nähnyt Auliksen menevän yöllä murhapaikalle päin.

Sen poliisi nieli sellaisenaan. Sillä emännän valheella hiillostettiin poikaa Helsingissä. Samaan aikaan kuitenkin poliisien papereissa oli jo tieto, että ns Myllymäentiellä oli ollut liikkeellä traktoreineen Paavo Maijala juuri bussin kulkemisaikaan yöllä. Poliisi tiesi, että Paavo M. oli tullut kotiinsa verisissä vaatteissa. Hänen vanha äitinsä oli pessyt vaatteet heti yöllä. Tämä ei poliisia kiinnostanut. Piti nopeasti saada Aulis tunnustamaan. Ainoa sopiva tekijä jätettiin sivuun!

Tunnustusta lähti Helsinkiin hakemaan itse Ahti Aronen. Pää-KRP:stä tuli älyllisyyden ja tutkinnan huippua mukaan kuulusteluun mm. Kaarlo Nummela ja sittemmin poliisijohtajaksi noussut Erkki Korhonen.

Aulis haettiin nyt uudesta asunnostaan. Se oli Helsinginkadulla no 17 oleva alivuokralaiskämppä, jonka Aulis oli saanut Uskovaisten Asuntovälityksen kautta. Hieman ennen kello kahdeksaa illalla oli ovikello. Soittamassa oli varmuudeksi kolme poliisia.

Se oli juuri kaupunkiin tulleen hiljaisen maalaispojan kova paikka. Siitä vietiin poikaparka miesvoimin pois. Vuokraemäntä vielä saatteli tiedolla, että ”sinähän maksoit vain kuukauden vuokran! Et asu sitten kauempaa!” Alkoi yökuulustelu, jossa maamme poliisin kertakaikkinen parhaimmisto painosti 17 vuotiasta tunnustamaan, että saisi janoonsa Jaffaa ja pääsisi nukkumaan! Samaan aikaan Alavuden Sääskiniemellä asiat olivat sekaisin.

Oli tullut ilmi tutkimuksissa, että kiihkeä raittiusliikkeen puuhamies tunnusti, olleensa omalla pontikkatehtaalla keittämässä sinä yönä. Kirkkohallinnon näkyvä ja kiivassanainen puheenjohtaja pakotettiin kertomaan olleensa makaamassa nuorta leskinaista! Arkipuheissa hän manasi saatanan käryllä synnit muiden niskaan. Muutakin ”rikollista ja moitittavaa” löytyi. Pikku kylä olikin melkoinen rikoksen ja salaperäisen touhun pesä! Monet olivat kuitenkin siitä tyytyväisiä, että Aulis oli pidätetty.

Paavo Maijalaa saattoi joku epäillä jo, mutta mm. kylän kaksi ökyisäntää puolsi Paavoa lähtökohtanaan, että ”Paavo on innokas nuorisoseuramies! Sellainen ei tee rikoksia! Paavo on nuorisoseuratalon järjestysmies ja lämmittäjä, joten paskapuheet pitää loppua!” Paavo Maijala jätettiin tutkimuksissa rauhaan syyskuuhun saakka! Miksi jätitte? tiedusteltiin komisario Aroselta oikeudenkäynnissä? Hän ei ”Tutkinnallisista syistä halunnut vastata! Kyllä häneen kohdistui jokin tutkinnan haara jo kesällä”.

Auliksen vanhempia haukuttiin ja syyteltiin. Kylällä levisi hullummat seksijutut ja muut jumalattomuudet Auliksen niskaan.

Samalla Helsingissä Aulis meni uuteen työpaikkaan bussifirmaan. Siellä hän opetteli uutta ammattia ja ruotsin kieltä. Paikan väki puhui vain sitä. Poliisi tuli noutamaan kesken työpäivän. Sellainen ei ole työnantajasta hauskaa koeaikana. Piti siis taas vaihtaa työtä toiseen bussifirmaan. Siellä Aulis ehti kertoa vainostaan työnjohdolle. Sille naurettiin, mutta hölmöjen hymy hyytyi ensimmäisen pidätysnäytöksen myötä.

Elokuussa päätti Ahti Aronen ja Kaarlo Nummela ja poliisit, joiden nimet eivät esiinny kuulustelupöytäkirjoissa todella pusertaa Aulista. Oltiin taas Ratakatu 12 kuulusteluhuoneessa ja nyt lähtökohta oli, että ”Tunnustus tulee tavalla tai toisella! On niin paljon todisteita!” Ei sellaista tunnustusta tullut, vaan Auliksen veljet noutivat pikkuveljensä pois keskellä yötä. Uhkasivat asian julkisuudella. Oli takana yhdeksän syömätöntä ja juomatonta kuulustelutuntia 17 vuotiaalla pojalla.
Sitä eivät kestäisi nämä nykyiset läskiset jengimiehet ja valtion kouluttamat ammattitappajat. Oli kesä 1971 ja naisten ruumiita löytyi sorakuopista ja teiden varsilta. Poliisi oli voimaton, joten lehdistökin halusi mitä vain sähäkkää äksöniä juttuihin.

Hymy lupasi 15 000 mk Hilkan jutun selviämisestä. Se oli silloin valtava raha! Sillä olisi ostanut 2 kupla Volkkaria tai kahdeksan hyvää lypsylehmää! Sääskiniemellä monet ovat läheistä sukua keskenään ja juuri Myllymäen sukuun oli paljon kiinnekohtia. Siksi huhut vahvistuivat ja painostus kykenemätöntä Alavuden poliisia kohtaan lisääntyi. Haluttiin Auliksesta murhamies vaikka miten!
Toisaalta haluttiin Paavo Maijalan maine puhtaaksi lopullisesti. Koko alkukesä levitettiin tietoa vaaleasta autosta. Sellaista ei todellisuudessa etsitty! Pyrittiin ainoastaan löytämään lisää huhuja ja ”silminnäkijöitä” Auliksen liikkumisen varmistamiseksi.

Aulis oli päättänyt mennä vapaaehtoisena armeijaan. Hänet hyväksyttiin lokakuun erään Isosaareen. Hän ehti jo järjestää uudessa kolhoosiasunnossaan uuden vuokralaisenkin tilalleen ja puhua asiat työnantajalleen. Aivan viime tingassa armeija perui perustelematta asian. Poliisi oli pystynyt vaikuttamaan palvelukseenastumiseen. Aulis pääsi armeijaan sitten helmikuussa 1972, kun Maijalan oikeudenkäyntikin oli aluillaan.

Kesäkuun alusta marraskuuhun 1971 pyrki Suomen poliisin parhaimmisto tekemään 17 vuotiaasta maalaispojasta Ratakatu 12:sta kellarissa murhamiestä! Sitten, kun murhaaja itse alkoi viestittää murhatyöstään, vaihdettiin vastantahtoisesti tutkimukset takaisin Alavudelle Paavo Maijalaan!

Tätäkään ei Aronen kyennyt selvittämään järjellisesti oikeuden käynnin aikana. Hän oli sokeasti typeryyttään mennyt Sääskiniemen kyläläisten hokemaan harhaisuuteen. Paha virhe poliisilta, joka sai myöhemmin asiasta paljon kiitosta!
Harvassa henkirikoksessa on tunaroitu näin hirveästi! Suurin töpeksijä oli päätutkija Ahti Aronen. Häntä auttoivat Helsingin KRP:n parhaat nousevat tutkijat -jo silloin johtavassa asemassa ollut Korhonen. Muistuttaa kovin Nils Gustafssonin ajojahtia Bodonjärvestä, tai Ulvilan Aueria.

Nuorukaiselta vietiin kolme työpaikkaa tarkoituksellisena painostustoimenpiteenä. Hän joutui etsimään asuntoa, kuin jokin pakolainen! Toinen toimenpide oli painostaa nuorukainen johonkin tunnustukseen syömättömyydessä ja janossa! Häntä kohdeltiin monen lain vastaisesti. Hän oli alaikäinen, jota kuulusteltiin öisin! Hänet kampattiin elämänsä ensimmäisenä päivänä yhteiskunnan toimesta lähtötelineeseen! Sitten hänet unohdettiin. Häntä ei sitten ollutkaan.

Valtava määrä Auliksen kuulustelupöytäkirjojen litteitä on hukattu 1971 – 75 ajalla matkalla KRP:stä Alavuden arkistoon. Ainakin kahden yökuulustelun materiaalista on etusivut rytyten repäisty. Seuraa vain sisäsivut jäljellä arkistossa. Niistä ei voi enää lukea kellonaikoja? Kuka ne onkaan tuhonnut? Kenen/keiden piti saada pois silmistä sellaista materiaalia, joka joskus olisi voinut olla raskauttavaa Erkki Korhoselle, Ahti Aroselle, tai Kaarlo Nummelalle? Kaikkien kuulustelijoiden nimiä ei mainita virallisissa kuulustelupöytäkirjoissa! Eikä aina selvennetty ”kuulijatodistajankaan” sutattua nimeä.

Hymy -lehden palkkiota ei jaettu kenellekään, mutta sen avulla lehti teki pienestä kylästä kyräilyn ja vihan pesän vuosikymmeniksi. Vieläkin siellä elää se naapurin emäntä Eeva H. joka ”näki Auliksen menevän murhapaikalle”! Siellä nauttii myös käydessään suurta nuorisoseuralaista arvostusta murhaaja Paavo M. Erikoisinta on, että Hilkan suku kantoi Auliksen suvulle kaunaa, vaikka syyllinen on omassa suvussa! Siinä olisi sielutieteilijöille ongelman selittämistä.

Yhä Sydänmaan nuorisoseurantalolla kesäjuhlilla tai Santeri Alkio-päivillä viinapäissään jotkut jupisee Paavo Maijalan puolesta puolustuspuheita. Nuorisoseuraliike ja silloinen maalisliitto oli Alavudella yksi ja sama voimavaikuttaja. Kaikki asiat eivät menneet poliittisesti kaikkien mieleen murhatutkimuksissa. Päätutkija oli maalaisliiton miehiä Vaasassa poliisitoimensa ohessa.

Aulis tutki juristin kanssa koko myllytyksen läpi myöhemmin. Löytyi paljon moitittavaa. Oli joitakin raskaitakin virheitä poliisilla mm. alaikäisyys, yökuulustelut, sosiaalitoimen laiminlyönnit, veljien paikallaolokielto alaikäisen kohdalla, janossa ja nälässä pitäminen ja laittomien menetelmien käyttäminen.
Aulista neuvottiin ja suoraan varoitettiin pitämään ”matalaa linjaa” asiassa. Vihjattiin ongelmista myöhemmin. Valtio/poliisi ei sitten syksyn 1971 ole ollut Aulikseen yhteydessä tässä keississä. Silloin 9.6.1971 annettu Helsingistä poistumiskielto luvatta on vieläkin voimassa!

Epäiltynä ollut Aulis itse osallistuu myös keskusteluun:
Outoa lukea tältä itseään koskevaa historiaa! Nämä aloituksen tiedot ovat tarkoitettu ja annettu aivan muuhun käyttöön. Hieman ihmettelen niiden täällä olemista. Mitään vahingollista ja erikoista niissä ei ole. Kaikki tapahtunutta ja jotakin puuttuukin.

Alkuajan eräs kuulustelu päättyi klo 22-23. Minut vain työnnettiin Ratakadulle ovesta! Rööperin Ratakadulta Kallion Helsinginkadulle pitää kulkea 5-6 kaupunginosan läpi. Se ei ole lyhyt matka ja siihen osuu ”kovia kulmia” Hakaniemestä, Kaisaniemeen, aseman kulmiin ja Siltavuoreen. Se on kuulkaa kova reitti kesäyössä muutama viikko Helsingissä olleelle alaikäiselle! Moni ei sitä kulkisi ryhmässäkään.

Talvella 1972 Isosaaren varuskunnassa tapasin kapiaiskouluttajakersanttini, joka oli alavutelaisen kauppiaan poika. Ensimmäiseksi hän kahden kesken kertoi ”tietävänsä” kaiken sääskiniemeläisten asenteista, Maijalasta, sekä komisario Arosen laajojen utelujen kohdistuneista minuun. Hän oli tietoinen asioista, joita voi tietää ainoastaan jutun tutkijat. Lopullisesti tiesin hänen puhuneen totta, kun 1975 siirryin valtion ministeriauton kuskiksi. Minulle tehtiin silloin samaisella Ratakadulla Suopossa ns. ”turvaluokitus” virkaa varten.

Tuosta haulikkotarinasta sen verran, että oli silloin virallinen metsästysaika. Häpeä kyläläisille, jos valehtelunsa pelosta metsiin juoksivat. Meillä oli metsästysalueita siellä suunnalla.

Olen kerran pyrkinyt saamaan Alavudella 1970-luvulla kaiken Hilkka Myllymäki- materiaalin itsestäni käyttööni. Se ei ollut silloin ”nyt mahdollista teknisesti”. Oli puhe, että konstaapeli N.X. ilmoittaa, kun se on mahdollista. Sitä ilmoitusta ei ole kuulunut koskaan!

Samalla reissulla näin niitä puuttuvia(?) ja vahingoitettuja kuulustelupöytäkirjojani. Mukana oli ”merkillisiä liitteitä” ja sitten puoliksi revittyjä sivuja. Kukaan ei osannut vastata kuka, miksi, missä, tai milloin ne revittiin. Lukupaikaksi annettiin hälisevä asiakastiskinpää ja aikaa ruokatuntiin. Se oli sen aikaista poliisitoimintaa!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9885381
-------------------------------------------------------------

On varmasti ihan totta tuo, että halutaan sopiva syyllinen. Tuolloin - vuonna 1971 - oli maailma tyystin erilainen kuin mitä nyt, myös rikostutkinnan ja ihmisten luokittelun heidän asemansa/säätynsä mukaan: Puolustettiin ökyisäntien toimesta tekijää selityksillä "Paavo on innokas nuorisoseuramies! Sellainen ei tee rikoksia! Paavo on nuorisoseuratalon järjestysmies ja lämmittäjä, joten paskapuheet pitää loppua!”

Muun muassa Kyllikki Saaren ja Tulilahden tapauksissa on tutkinta ns. ryssitty koska oikea syyllinen on ollut ihan joku muu kuin olisi suotavaa. Tapaukset haluttiin unohtaa; "No eihän me nyt voida häntä syyttää. On kirkkovaltuuston ja kunnanhallituksen sekä Keskustapuolueen jäsen, lapset oppikoulussa ja vaimokin ylioppilas".

Jossain määrin samanlaista ajettelutapaa sulkea silmät totuudelta ja saada syylliseksi sopiva henkilö tai väestöryhmä on yhä olemassa, esim. Tampereella pizzeriaan tehty terrori-isku. Syyllisten toivottiin olevan suomalaisia ja mahdollisuus siihen, että tekijät olivatkin kultamunia oli joillekin tahoille täysin mieletön.

Ohessa Hymy-lehdessä 7/1971 ollut useamman sivun artikkeli:


Hilkka Myllymäki.


Hilkan kotitalo.


Päätutkija Ahti Aronen tuskailee.


Paavo Maijala mainitaan ohimennen sivun oikeassa laidassa


Hilkan isä ja ruumiin löytäjä


Kyläläiset päivittelevät ja siunailevat

[Severin A]

Kiitos Doctor Lecter parhaasta joululahjasta! Tässä on juolupyhinä tullut sukulaisia haastateltua Myllymäen surmaan liittyvistä asioista.
Kaikkea mielenkiintoista on tullut esille, esim. se ettei kaikki olleet valmiita Auliksen syyllisyyteen uskomaan, vaan pitivät Maijalaa syyllisenä. Maijalalle Hilkka oli ollut jonkinlainen pakkomielle, mutta ennen murhaa tuolle pakkomielteelle vain naureskeltiin ja pidettiin Maijalaa hieman 'hulluna', mutta harmittomana. Puheet vaaleasta autosta ja Maijalan jättäminen poliisien toimesta vaille huomiota saivat aikaan paniikkia ja pelkoa. Syntyi käsitys tuntemattomasta, yhteisö ulkopuolisesta tekijästä ja kyräiltiin kesävieraiden suuntaan lukuisille huviloille (= kesämökit). Auliksen pitämistä poliisien toimesta syyllisenä ihmeteltiin kaikessa hiljaisuudessa, sillä kaikki eivät olleet valmiita astumaan siihen valokeilaan, joka valaisi nämä tutkintaan tavalla tai toisella osallistuneet.
Jotenkin kaikista jutuista täällä Minfossa saa käsityksen, että Sääskiniemi olisi pieni pahainen alue ja kaikki sukua keskenään. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Totta on, että monet ovat sukua keskenään, mutta eivät kaikki. Se mikä todella oli vielä pitkään vahvasti olemassa (välillä tuntuu, että vieläkin) oli tuo mainittu luokkajako eikä sen voimaa ja valtaa sovi vähätellä. Mutta jos tarvitsisi määritellä ne rajat, jonka pohjalta jako syntyy, olisi se hyvin vaativa tehtävä.
Tuon ajan Sääskiniemi oli aivan, kuten tänäkin päivänä väkiluvultaan vähäiset kulmakunnat, täynnä salaisuuksia ja 'skandaaleja'.

Käyn läpi vielä ajan kanssa muistiinpanojani haastateluista ja laitan tänne, jos jotain merkittävää tulee ilmi.

Vielä kun joku jostain onnistuisi sen lehden löytämään, missä oli kuvia Hilkan hautajaisista ja mm. Maijala laskemassa kukkiaan...

[pikasso]

DL laittanut mehevää matskua tuossa ylempänä. Tämänkin tarinan lukenut aiemmin, mutta nyt otti silmääni muuan erikoinen yksityiskohta.

Eli Paavo Maijala oli surmyönä/työn jälkeen ajanut traktorilla kotiinsa alkoholin vaikutuksen alaisena.

Tuossa skannatussa sivu 85 tekstein "Paavo Maijala mainitaan sivun oikeassa laidassa" löytyy kohta missä kerrotaan näin: Kello 18 aikaan oli Myllymäentietä pitkin ajanut polkupyörällään OS. Hän oli vienyt traktorin PM:lle noin kilometrin päähän Myllymäen talosta ja palannut pyörällä kotiaan kohti. Hän oli kuullut, että Hilkkaa etsittiin....


Maanantaina siis lähdettiin Hilkkaa etsimään. Mikä tämän traktorin tarina sitten lienee kun kotiin se oli ajettu, mutta palautettu maanantaina toisen toimesta.

[Alibaba]

Täällä jotkut lupasi katsoa asiaan lisää tietoa. Olenko turhan hätäinen kysyessäni niistä nyt?
Toisaalta tämä keissi on erikoinen sikäli, että se sai eräässä toisessa nettisaitissa (suomi 24/ pohjanmaa) yli kaksisataa kirjoitusta. Joista tämä Auliksen oli kai kaksi. Sitten siihen tuli sensuuri.
Sensuuriin se joutui Matts Dumelin ja eläkeläispoliisin valmis pätkä TV Rikosraporttisarjassa. Se sensuroitiin ja Dumel vai totesi, että kaikkea ei voi antaa ulos. Jotakin erikoistahan asian poliisitutkinnassa oli pahasti vialla, kun 43 vuotta myöhemminkin vielä salataan.
Melkein toivoisin asiaan vielä selvyyttä. Minuakin kummastuttaa tuo traktori, sen lainaus, pesu ja poissa pitäminen tärke'n ajanjakson. Samoin tuo Maijalan veristen vaatteiden kohtalo, joka oli poliisilla tiedossa heti keskiviikkona. Sääskiniemellä pitäisi käydä jonkun ajattelevan keskustelemassa hieman vielä asiaa läpi vanhojen ihmisten kanssa.
Tämä Maijala on näköjään 2011 kuollut. Hilkan sisaruksia on elossa. Kyläläisistä kai ei monikaan enää kerro mitään? Aulis lienee Helsingissä ja tutkineista poliisista ei taida heilua kukaan joukossamme.

[Alibaba]

Pitää vielä lisäämän kysymys noista Lechterin Hymyn kuvista. Ottiko ne joku Aijaasta pois, tai sulki nyt maanantaina? Eivät ainakaan mulle aukea. Sekin olisi kummallinen sattuma!

Suomi24 on poistanut tähän aiheeseen kolme pitkää ketjua, mutta jättänyt epähuomiossa tämän yhden.
Siinä pyritään vihjailemaan, että Maijala olisi ollut maksettu asiaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9887625#comment-0

[Alibaba]

Eikö kukaan osaa kertoa, miten Aijaan kuvat aukesivat 24.3.2014 ja 25.3. ne näyttivätkin olevan kiinni (poistettu?) juuri Hilkka Myllymäki -kohdaltaan? Oudosti osui kirjoitukseni aikahaarukkaan!

Olen päättänyt keväällä, touko- kesäkuu, käydä Alavudella itse. Tapaan tuossa Hymyssä mainitun Osmon, joka pesi Maijalan traktorin ja palautti sen vasta uhrin löytymisiltana murhaajalle. Samalla sotki uhrin polkupyörän sormenjäljet ja paikan ja ajoi murhapaikalle uudet, tuoreet traktorinjäljet.

Pyrin haastattelemaan myös uhrin vanhempaa veljeä. Häneen yhteydenottaminen vaikuttaa työläältä. Annan jonkin näkemykseni paikkakunnan nykyisestä ilmapiiristä ja haastattelujeni sisällöstä tähän ennen juhannusta. Käynen samalla paikallislehti Viiskunnan arkistossa, jos päästävät katsomaan 1971 kesäkuun numeroitaan. Luultavasti siellä ilmestyi myös Suomenselkä -niminen paikallisjulkaisu, joten pitänee tehdä työtä paljon, saadakseen käteensä jotakin. Suurin lehti, Ilkka, ei vaikuta kovin yhteistyöhaluiselta tässä asiassa puhelimessa. Sekin käytös rupesi mietityttämään.

[Alibaba]

Pakko tästä heittää pikatiedote. On se hankalaa saada asiaan tapaamisia, tai muutakaan konkretiaa. Jokin on siis vieläkin 43 vuoden jälkeen kovin lukossa Sääskiniemellä. Tarkoitus oli tässä viikonlopussa käydä Alavudella, mutta en tyhjän vuoksi, tai Hilkan hautaa varten viitsi ajaa 600 kilometriä turhaan. "Älä tuu tänne penkomaan mitää!" Oli ainut sähköpostin vastaus kyselyihini. Tiedoksi, että olen käynyt haastattelemassa todella "koviakin tyyppejä", joten tuskin enää löytyy niitä mielettömämpiä Sääskiniemeltä.
Pyrin vielä murhan vuosipäiväksi 5.6. saamaan jonkin kontaktin paikkakunnan ihmisiin.
Tietysti tämä alkaa kiinnosta yhä enemmän, eikä niin kuin jotkut kai toivovat, että "unohdetaan"!

Toisaalta tässä ketjussa oli niin moni jotenkin tietoinen ja halukas myöskin kyselemään. Heiltä ei näytä tulleen sitten vuosiin mitään. Oliko sama tyhjyys ja äänettömyys siellä heillekin?

[Chikatilo]

Käynen samalla paikallislehti Viiskunnan arkistossa, jos päästävät katsomaan 1971 kesäkuun numeroitaan. Luultavasti siellä ilmestyi myös Suomenselkä -niminen paikallisjulkaisu, joten pitänee tehdä työtä paljon, saadakseen käteensä jotakin. Suurin lehti, Ilkka, ei vaikuta kovin yhteistyöhaluiselta tässä asiassa puhelimessa. Sekin käytös rupesi mietityttämään.

Älä elättele haaveita salaliitosta. Jokaisesta lehdestä löytyy onneksesi arkistokappele Helsingin yliopistolta ja lisäksi useimmista mikrofilmi vähintään maakunnan keskuskirjastoista tai alueellisen yliopiston kirjastosta.

Tietyillä paikkakunnilla sopiva puolueen jäsenkirja (ja mitätönkin tehtävä organisaatiossa, esim. "Etelä-Korson Kepu-vesaisten sihteerin varamies") saattaa helpottaa henkilöhaastatteluita.

Itse pidän Myllymäen surmaa selvitettynä, mutta selvittelyyn liittyneitä menettelytapoja ja tapahtumia perin merkillisinä sekä asiallista skeptisyyttä herättävinä.

[Alibaba]

Chikatilo » To Touko 29, 2014 12:33 am

Ei minulla ole salaliittoja. Niitä harrastaa Herätkää! ja HS:n lukijat! Uskon täysin Paavo Maijalan tappaneen Hilkka Myllymäen. Sitä olen ihmetellyt ja nyt oikein hämmästellyt, miksi poliisi ei 200 vuorokauteen halunnut sitä uskoa? Miksi tutkijat ohittivat kaikki todisteet, Paavon verisistä vaatteista samaan aikaan murhan kanssa paikalla liikkumiset ja epämääräiset omat, Maijalan puheet pitkin kesää?
Onko tässä nyt niin paljon yhtymäkohtia Ahti Arosen tutkimaan Tulilahteen ja sen tyrimiseen, että se on syynä vaikenemisiin yli 40 vuotta? Myöhemmät, kokeneet tutkijat, ovat suoraan sanoneet, että Tulilahti tyrittiin pilalle tutkinnan alussa, lisäksi lopetettiin kesken. Sama tutkijamieskö tyri melkein Hilkka Myllymäen Alavudella?
Onko auer- keissi sukua tälle tyrimishistorialle? Lisäksi metsästän sitä lankaa, kuinka tutkivan poliisin saa muutama ihminen ohjatuksi kuukausi- ja vuositolkulla tonkimaan oman mielenvikaisuutensa tuotteita. Siitä esimerkkinä Bodom-tapaus ja 70- luvun ratkeamattomat naistapot Helsingissä.
Vähäisin ei ole mielenkiintoni Alavuden ihmisiin tuolta 1970- luvun ajalta. Heistä kuitenkin kymmenet kirjoittivat suomi24 saitilla tästä yli 200 kirjoitusta. Siinä oli luultavasti monia niitä, joita kultiin. Joiltakin tuli niitä Aulis- vastaisia tietoja. Omistusjärjestelyissä suomi24 poisti ketjun kirjoitukset. Samoin poistuivat Aijaa-kuvat (aikaisemmin ketjussa), kun nostin tämän Hilkan esille puoli vuotta sitten. Erikoinen on sattuma, vai onko?

[Alibaba]

Tuli kirjoitettua toisessa ketjussa asiaa:

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
ViestiKirjoittaja Alibaba » To Touko 29, 2014 12:16 pm
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Viesti Kirjoittaja strangelove » To Touko 29, 2014 11:17 am
Ahti Aronen ei ole tutkinut Tulilahden tapausta. Hän oli toki yksi niistä miehistä, jotka kävivät pidättämässä Holmströmin[/quote]

Melko erikoinen tulkinta stragelove, että oikein yksi mies "joka kävi pidättämässä " ....Joo
Aluksi paikkaa tutki Mikkelin läänin poliisit Tarvaisen johdolla, mutta kuitenkin Skogman ja Vaasan alueen poliisia mm. Aronen olikin mukana jo toisena päivänä. Siitä ollee naamatunniste filmissä pikapätkänä:
http://www.youtube.com/watch?v=Nh8lQUbVeHA

Kyllä huonosti asioita tutkivasta poliisista pitää kertoa totuus, vaikka se kai sukua kirpaiseekin, kuten suitsutetun Arosen kohdalla. Mies tutkinnanjohtajana Alavudella ohitti kaikki todisteet Maijalaa vastaan sitkeästi ja passiivisella toiminnallaan! Pyrkihän Aronen 200 vuorokautta tekemään 17 vuotiaasta nuorukaisesta syyllisen väkisin yökuulusteluissa, hakemalla jatketusti työpaikoiltaan ja asunnoiltaan osan kello kahdeksan aikoihin illalla (Auliksen kertomus aikaisemmin).
Aronen Alavus-tutkimuksissaan syyllistyi siis moniin laiminlyönteihin, virkarikoksiin (yökuulustelut, alaikäisen pidättäminen, kuulustelupöytäkirjojen laiminlyöntiin)
ja sai kuitenkin kiitosta menettelystään poliisihallinnossa.
Saamieni tietojen mukaan jutun ratkaisi Auliksen veljet, jotka sisäministeriön kautta pakko viettivät saamansa Maijalan ristiriitaiset puheet ylimpään KRP:n tietoon. Arosen tutkijaryhmälle oli siis valmista materiaalia sylin täydeltä, jonka jälkeen he hyvin hitaasti reagoivat Maijalan suuntaan.

Tässä on juuri yksi syy, mikä kiinnostaa tässä keississä. Toiset taustat ovat ne kerrotut maalaisliitto-nuorisoseura-akseli ja Arosen poliittinen suuntaus siihen. Lopulta se Alavuden alueen ihmisten voimakas vaikutus tutkinnanjohtoon. Siinä lienee melkoinen ihmissuhdelukko.

[metsänmies]

Eipä ole tästä asiasta hirveesti täälä huudeltu, toki olen itsekin syntynyt muutaman vuoden murhan jälkeen ja asunut toisella puolella Alavutta ja Sääskiniemestä ei oikeastaan mitään kokemuksia sen kooommin kuin ihmisistäkään siellä. Yksi tuttunu oli samalla luokalla murhatun kanssa ja muisteli, että taisi poliisi kysellä/ kuulustella kaikkia luokkakavereita. Perus jutut muisti, mitä lehdissäkin luki.

Ihan muutama kuukausi sitten kuulin kuka tämän Hilkan sisko on. Ulkonäöltä tiedän hänet ja hänen miehensä, sekä talon missä asuu mutta en tunne henkilökohtaisesti. (ja vaikka tulisi tilaisuuskin, niin en rupeaisi mitään kyselemään, vaikka oikein mukavan ja leppoisan oloisia ihmisiä ovatkin).

Yksi pieni asia minulla joka ei ole huhu, vaan varma asia ja kuullut sen moneen kertaan henkilöltä joka itse näki tapauksen. Murhan jälkeen (en muista vuotta), mutta ilmeisesti sitten Maijalan vapauduttua, vai oliko lomilla? (varmistan asian vielä). Tämä henkilö oli mennyt alavudella elokuviin kaverinsa kanssa (olen varmistanut asian vielä tältä kaveriltakin) . Samoihin elokuviin oli tullut yhdessä Hilkan äiti, isä sekä Maijala. No eihän se välttämättä mitään tarkoita, olivathan ne naapureita ja ilmeisesti oli tilanne pakko hyväksyä. Myös sellaista huhuttiin, että Maijala oli varakas ja maksoi vanhemmille ison summan, ilmeisesti että pystyisivät elämään samassa kylässä/ naapureina???? No nämä nyt on huhuja, mutta elokuva asia on tosi, tai ainahan virheen mahdollisuus on olemassa...saman näköinen henkilö ynm. Ja on joitain huhuja kuulunut Maijalan syyttömyydestäkin...itse en kyllä siihen usko.

Jos satun törmäämään tuohon paikallislehden ukkoon, niin kysäsen että löytyykö vanhoja juttuja...

[Alibaba]

"Samoihin elokuviin oli tullut yhdessä Hilkan äiti, isä sekä Maijala. No eihän se välttämättä mitään tarkoita, olivathan ne naapureita ja ilmeisesti oli tilanne pakko hyväksyä. Myös sellaista huhuttiin, että Maijala oli varakas ja maksoi vanhemmille ison summan, ilmeisesti että pystyisivät elämään samassa kylässä/ naapureina????"

Olivat naapureita ja läheistä sukuakin. Kaivamani tiedon mukaan Paavo Maijala tappoi pikkuserkkunsa Hilkka Myllymäen.
Sen verran on Sääskiniemeltä tullut lisätietoa, että Paavon veli tuli Amerikasta heti kesällä 1971 kotiinsa. Aina erikoista, kun oli jo amerikkalaistunnut ja sitten ryntää takaisin! Syyskesällä, kun Aronen oli Aulista tekemässä murhamieheksi, kaadatti Paavo veljensä kanssa kiireellä valtavat metsäalueet puhtaaksi. Kylällä olleen metsäteknikon kerrottiin sanoneen miljoonaluokan kaupaksi (huom! 1971 milj. oli paljon rahaa!). Puun hinta oli ollut kesällä alimmillaan! Tukki- ja sellupinoja oli ollut yksi tienvarsi 1 200 m täynnä ja noin hehtaarin pelto 100x100 m tukkipuuta 7-9 kerrosta paksulti.
Osuipa erikoisesti nämä kaksi asiaa yhteen. Enemmän tietolähde piti mahdollisena, että Paavo tiesi jäävänsä kiinni. Veljensä kanssa realisoi Maijalan suvun omaisuutta ylikorkotilille Osuuspankkiin väärällä nimellä.

Suomi24 sensuroidussa ketjussa oli kirjoittanut huvialainen murhapaikan vierestä kuulemansa:
"Paavo Maijala oli Alavuden kirkonkylässä juovuksissa suoraan kerskunut Auliksen veljen kuullen, että veljeäsi vastaan on tehty niin paljon todistetta, että kiinni on, vaikka ei se sitä tehnyt! Minä tiedän tekijän ja Myllymäen Jussikin (uhrin isä)!"

Isä Myllymäen kerrotaan kantaneen Auliksen suvulle kaunaa kuolemaansa saakka. Sikäli tapporahanantaminen ja suosoin ostaminen uhrin suvulta on ymmärrettävää Paavo Maijalalle.
Tästä kerskumisestahan ja toisestakin jutusta se sitten oli alkanut purkautua Helsingin kautta ministeriön kiertäen.
Merkillinen juttu ja siksi niin kiinnostava! Ottivatko Hilkan kolme sisarusta tapporahaa Hilkasta Maijalan suvulta? Tätä menen kysymään kesällä.

[Severin A]

Toivotan onnea ja menestystä tulevalle projektillesi!

Omat ponnisteluni ovat olleet työläitä ja tulosta on hyvin,hyvin vähän. Muuten rennot ja puheliaat ihmiset, jotka tapahtumista ja niiden taustoista mahdollisesti jotain tietäisivät, napsahtavat kiinni kuin simpukat, kun ottaa Hilkan surman puheeksi. Tuntuu, että koko tapahtuma on tabu, josta ei sovi puhua. Ei edes niiden, jotka eivät ole likisukua uhrille tai tuomitulle tekijälle. Toisaalta tiedän muutaman muun sen kyläkunnan skandaalin vaietun yhtälailla kuolleeksi. Ehkä kyse on suojamekanismista, jolla suojellaan pienen yhteisön normaalia elämänkulkua. En tiedä.

Ainoa vähistä tiedoista, joita onnistuin kiskomaan vaitonaisista ihmisistä irti, oli vihjaus, että PM olisikin ollut ostettu syyllinen. Siinä mielessä arveluttava väite, kun ottaa huomioon PM:n taloudellisen tilan. (Esim. tulot metsäkaupoista). Oikeaksi syylliseksi tarjottiin muuatta valtion virkamiestä, joka olisi ollut tietyssä juhlassa lähitienoolla. Pitänee yrittää onkia lisää informaatiota näistä spekulaatioista. Helppoa se ei tule olemaan.

[metsänmies]

Tere!

Olen kuullut tuon saman virkamieshuhun, mutta nyt en jaksa muistaa tarkemmin. Kysäsen asiasta huomenna eräältä, joka jonkun verran tietää näistä asioista. Jos saan tarkempaa tietoa, niin laitan sen heti tänne... Olikos tämä sama virkamies ainakin huhuissa, jonkun muunkin henkirikoksen syyllinen? Kyllikki Saari ??? Vai muistanko / sekotanko koko homman täysin?