chevyman kirjoitti:Iltalehdestä poimittua,
Jan seuraa katseellaan, kuinka ampuja jättää isomman kiväärin rakennuksen katolle, heittää pienemmän selkäänsä ja poistuu katolta takapihan suuntaan olevia tikkaita pitkin.
13 minuuttia ensimmäisestä pamahduksesta, kello 02.12 Jan soittaa hätäkeskukseen ja kertoo ampujan poistuneen rakennuksen katolta.
- Kerroin, että ampuja pakeni takapihan kautta pusikon suuntaan.
Jos tämä kaveri olisi samantien soittanut hätäkeskukseen,niin poliisilla olisi mahdollisesti ollut tieto ,että ampuja katolla,kun saapuivat paikalle.
No varmaan mielenkiintoista seurata tapahtumia ensin 13min ja sitten vasta tehdä ilmoitus,olisi saattanut olla lopputulos eri naispoliisin kohdalla.
Toki se on noinkin, olisi voinut soittaa heti kun tilanteen havaitsi, varsinkin tieto ampujan sijainnista olisi ollut tärkeä olla mutta ei ehkä tullut sitä ajatelleeksi ja oletti vain että joku/jotkut on varmasti jo ampumisesta ilmoittaneet. Lähinnä tämä heppu soittikin sitten kai noiden omien havaintojensa vuoksi eli että ampuja ei ole enää katolla ja mihin suuntaan lähti karkuun.
kaantajavaloisa kirjoitti:Perheessähän on opetettu aseiden ja tappamisen ihannointi mm.metsästysharrastuksen kautta, tuskin kaveri noin sotapelikamojakaan on vanhempien luvatta hankkinut jne.
Ei voi olla oikein, että tässä yhteiskunnassa muut kansalaiset joutuvat uhreiksi ja maksamaan hengellään ja terveydellään pienen marginaaliryhmän tappamisella huvittelun (metsästys) tai tappamisen harjoittelun (ase ja ampumisharrastus)
Kuten joku täällä ehdottikin, niin metsästysaseisiin myönnettäköön luvat vain metsästysseuroihin kuuluville ja aseet säilytettäköön sitten muun,kuin metsästysajan seuran hankkimassa turvallisessa tilassa. Se miten asian järjestää, on metsästysseuran ongelma, se onnistuu aseliikkeiltäkin.
Ampumaharrastus on täysin tarpeeton.
Lainausta lyhennetty, mukana kohdat joihin vastaukseni osoitan. Olen kasvanut perheessä/suvussa jossa metsästys on ollut (osittain on edelleen) kaikkien miespuolisten harrastus. Väitän että sellaiseen perisuomalaiseen metsästyskulttuuriin ei kuulu tappamisen ihannointi millään lailla, harrastuksena se nimenomaan opettaa kunnioittamaan aseita ja elämää. Kuten aiemmin kerroin niin meillä on haulikot roikkuneet naulakossa metsästyskauden ajan kun olin lapsi. Ja ajatelkaa, kun olin teini-ikäinen pelasin paljon silloisia räiskintäpelejä. Ja olen vielä väkivaltaisia elokuvia ja tv-sarjojakin katsonut lapsesta asti. Enkä silti ole ketään tappanut. Eikä ole veljeni/serkkunikaan jos minua on estänyt tappamasta vain se että olen nainen.
Metsästys tai edes ampuminen harrastuksena sinänsä ei siis ohjaa väkivaltaan, ns. oikeissa käsissä ne ovat ihan hienoja harrastuksia siinä missä ratsastus tai moottiripyöräilykin. Se jokin "vika" on siis ihmisessä itsessään, ei harrastuksessa.
Mutta olen kyllä myös sen kannalla että aseiden säilytystä kodeissa tulisi entisestään rajoittaa. Jos aseen hankkimista perustelee harrastuksella niin myöntää samalla että asetta ei tarvitse harrastuksen ulkopuolella, harva harrastaa ammuntaa tai metsästystä ihan siinä omalla takapihalla niin miksi sitä asetta kotona siis tarvitaan. Aselupien kiristyksellä ei mielestäni mittavaa hyötyä saada enää aikaan, melkein kuka vaan voi sen aikaa esittää "normaalia" että saa luvan. Tosin jotain vaatimuksia harrastusajan ja ahkeruuden suhteen voisi olla ellei ole jo. Eli ei riittäisi että on metsästys- tai ampumaseuran jäsen vaan harrastuksen tulisi olla aktiivinen ja alkuun opetellaan hommia ns talon aseilla.
Metsästys- ja ampumaseurat voisi mielestäni velvoittaa järjestämään aseiden turvallinen säilytys johon pääsy on rajoitettu. (Eli ei niin että kaikilla jäsenillä on oma avain jolla aseen pääsee hakemaan halutessaan) Rahasta on turha puhua, harrastajahan sen maksaa mutta on tällä pallolla monia muitakin kalliita harrastuksia ja sehän on sitten valintakysymys että haluaako maksaa vai lopettaa harrastuksen.
Kyllä, niin halutessaan ihminen saa käsiinsä aseen jolla tappaa. Mutta jos sitä asetta ei löydy kotoa, naapurin tai isän asekaapista tai mökin lakanakaapista niin kynnys aseeseen tarttumiseen kasvaa.
Kunpa toipuisi ja pääsisi jo pois tajuttomuuden maailmasta.