Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Jos lapsesta asti ovat olleet yhdessä, niin luultavasti suhde vain kehittyi sellaiseksi mikä siitä tuli. Sukulaiset haluaisivat JB:n tekstin poistettavaksi, ymmärrän, mutta toisaalta en näe sukulaisten toiminnassa mitään sellaista, että heillä olisi tarvetta tällaista vaatia. Meneehän tuo kertomus erittäin hyvänä varoittavana esimerkkinä siitä mitä saattaa seurata, jos perustaa elämänkumppaninsa kanssa ns. 30-vuotisen sodan. Olen nähnyt monia vanhojakin pareja yhä vielä yhdessä, vaikka elämä on mennyt jatkuvaksi toisen naljailuksi, halveksimiseksi ja väheksymiseksi. Paulankin ajatukset tuntuivat olevan jossain muualla kuin kodissa ja parisuhteessa - mitenkään JB:n tekoa puolustelematta - ehkä se oli pakenemista hankalasta tilanteesta. En myöskään usko, että kukaan ulkopuolinen olisi asiaan puuttumalla pystynyt etukäteen vaikuttamaan lopputulokseen. Tuntui olevan sen tason taisteluasemat kummallakin, ja puolisosta olikin tullut se pahin vihollinen.
Mielenkiintoista oli huomata, miten Jarmo B vastaa useinkin kolmannessa persoonassa tekemisistään. Tämä viittaisi siihen, että hän ottaa itsensä irti tapahtuneesta ja luo kuvan itsestä ulkopuolisena henkilönä tässä casessa.
Eli allekirjoitan ed. kirjoitukset siitä, että J.B pitää itseään uhrina enemmän kuin syyllisenä.
Samoin hän välillä kääntyy pitämään sitä korttitaloa pystyssä siirtymällä tyyliin Paula ja minä vastaan muut asetelmaan, esimerkkinä lapsen kasvatus ja hoito. Kovin oli hyvät perusteet sille, miksi lapsen oli hyvä nukkua päikkärit aina autossa, tai siitä puolustuksena, miksi Paula ei reagoinut lapsen itkuun kylässä ollessaan (yöaikaan), vaan antoi lapsen itkeä...tai se, miksi 2v nukkuu jo omassa huoneessaan...
Kyllä siinä suhteessa on kulisseja pidetty puolin ja toisin pystyssä, kaksi jollain tasoin kieroutunutta ja toisiinsa kasvanutta ihmistä, ketkä eivät löydä ulospääsyä mahdottomasta yhtälöstä = parisuhde= lapsi= politiikka= ulkoiset kulissit= Chaos.....
A winner listens, a loser just waits until it is their turn to talk...
Minä en huomannut 3. persoonassa kirjoittamista. Missä kohdin sitä on? Alkukappaletta lukuun ottamattahan J.B. lainaa muiden sanomisia ja kommentoi itse kursiivilla.
"Näin varmasti on, että ajallisesti Liisa oli eniten Paulan ja isovanhempien seurassa. Tästä huolimatta Liisalla oli rakastava isä, enot, tädit ja Mummi. Liisa vietti aikaa isänsä kanssa aamuisin, sekä iltaisin ja viikonloppuisin"
Miten on käyttäydytty?
"Hermostuu esimerkiksi mistä?"
"Osaisiko joku kertoa avioliittoni vaikeuksista minullekin? Toki meillä on ollut värikästä.
Paula ja Jarmo eivät niin helppoja tapauksia olleet."
"Villen mielestä Jarmolla oli henkinen yliote Paulasta. Kellään ei ole ollut yliotetta Paulasta. Henkinen yliote Paulasta oli kuitenkin syyllisyydellä."
Tässä muutamia...Suurimmaksi osaksi kuitenkin puhuu minä muodossa kursoritekstit, ja nämä on myös niitä kursoritekstejä.
A winner listens, a loser just waits until it is their turn to talk...
Kammottavan uskomatonta - kun sitä lukee ja oikein ajattelee - kaveri todella siirtä itsensä ulkopuolelle ikään kuin vain tarkkailijaksi. Kolmas persoona tulee ainakin herkästi, jos hän vastaa jonkun arvosteleluun ...huomasin myös. Todella tämä "Jarmo ei lyö naista" meni yli hilseen, kuten myös "Miksi Paulan olisi pitänyt pelätä?" -kysymys. On miehellä palikat hukassa totisesti - ovat luultavasti olleet jo ennen loppunäytöstäkin.
Kiinnittäkääpä huomiota myös aikamuotoihin, ne on vähän sama juttu kuin tuo kolmaspersoona. Hän puhuu Paulasta preesenssissä, eikä menneessä aikamuodossa, sama toistuu muutaman kerran, kun hän puhuu tulevaisuudesta.
Ja tuosta kirjeestä pystyy näkemään niin kirkkaasti tämän miehen liikkeet pään sisällä, se, että hän ei todellakaan pidä itseään syyllisenä, vaan olosuhteiden pakosta ns. uhrina.
Seppo, Paulan työkaveri on selkeästi ollut jonkinlainen uhka Jarmon ja Paulan yhteiselolle, epäilen mustasukkaisuutta.
En yhtään ihmettele, etteikö Paula olisi ollut voimakastahtoinen, kunnianhimoinen ja vaikutusvaltainen nainen, siinäpä se kait olikin, että vaikka Jarmolla ja Paulalla oli suhteellisen suuri ikäero, Paula taisi kuitenkin "jollain tasolla" olla Jarmon yläpuolella monessakin asiassa.
Jarmo tuo myös kovin esille kirjeessä sitä asiaa todistajien suusta, että Paula oli voivotellut juuri tehneensä jarmon kanssa lapsen, itse hän kumoaa kaikki perheeseen kohdistuneet vastoinkäymiset, ja viimiseen virkkeeseen asti haluaa vielä näyttää, että he olivat ihan tavallinen suomalainen perhe (sitä en edes epäile) ja että ulkopuoliset paineet saivat tämän kamalan teon tapahtumaan, näinhän se varmasti loppupeleissä olikin.
Pinnan alla on kytenyt kauan mykkäkouluja, selvittämättömiä asioita, Paulan halu päästä eroon väkivaltaisesta miehestään, väsymys lapsenhoitoon ja ehkä katumus siitäkin, että koskaan meni naimisiin tämän miehen kanssa ja saivat lapsen ovat näkyneet suhteessa näkymättömänä ahdistuksena . Jarmo on ehkä taas epäillyt suhdetta Paulan suunnalta, vaikka itse en usko siihen, Jarmon on ollut helppo syyllistää Paula uskotellakseen sairaassa mielessään Paulan suhteesta esim. Seppoon, se on myös antanut osittain syyn riistää toiselta ex tempore henki, kasvattaa sisäistä raivoa sisällään, koska eihän Paulalla ole mitään muuta syytä tietenkään eroon kuin toinen mies, vaikka syyt on paljon syvempänä.
Joskus miehet eivät todellakaan osaa ajatella, että nainen ei välttämättä halua uutta suhdetta, vaikka haluaakin eroa, että siinä vähän parisuhdeneuvoja takaisinpäin, kyllä naisetkin haluaa kunnioitusta, luottamusta ja tietenkin rakkautta. Ei kukaan ole kait tasa-arvon nimissä väittänytkään, että miehen ja naisen tulee olla ns. identtiset, että tasa-arvo löytyisi. Tasa-arvo voi olla ja on myös sitä molemminpuolista kunnioittamista parisuhteessa, että homma loppujen lopuksi pelittäisi.
Ja vielä tuosta preesenssisä kirjoittamisesta, huomasin saman asian, Paula ei ehkä kuitenkaan ihan joka tasolla ole kuollut Jarmolle, just tällaset kommentit että : " Paula on tottunut saaman tahtonsa läpi" = katkeruus elää ehkä...? ja "Paula vaan jankkaa luottamisesta, missä mielestäni avioparilla ei paljon muita mahdollisuuksia kuin luottaa ja jatkaa. Ei sovi mikään. Ei eteen, ei taakse."
Samoin jossain sanoo että Paula on voimakastahtoinen nainen, varmasti hän on sitä Jarmolle edelleenkin....
A winner listens, a loser just waits until it is their turn to talk...
Geepo kirjoitti:Hesarin nettisivuilta juuri luin tästä elinkautispäätöksestä ja mun mielestä siihen että 2-vuotias oli samassa huoneessa,takerruttiin liikaa.Lapsi ei tulisi luultavasti asiaa muistamaan ainakaan ikänsä puolesta (toki varmaan muistuttajia löytyy)..muistaakseni jossain dokumentissa puhuttiin näistä oppimis-muistamisasioista.Mutta kyllähän teko nyt oli siltikin raaka,oli siellä huoneessa sitten kuka "ulkopuolinen" tahansa.
Ihan varmasti kaksivuotias tuollaisen tapahtuman muistaa - jos nyt ei yksityiskohtaisesti, niin tunnelman, pelon ja äidin kauhun. Kaksivuotiaat muistavat vähäisempiäkin asioita Jos lapsi ei sitä saa purettua pois, niin siitä jää varmasti aikamoinen trauma, ei sillä ettei jo muutenkin jäisi.
Lapsihan on nyt muutenkin tapahtuneen jälkeen puhunut paljon siitä, miten isä oli lyönyt äitiä ja äiti itkenyt.
Eilinen Ilta-Sanomat kertoi, että Vaasan hovioikeus alkaa pohtimaan Björkqvistin tuomiota 7. lokakuuta.
Itse en usko tuomion muuttuvan mihinkään. Mielestäni kyseessä on päivänselvä, erityistä raakutta ja julmuutta käyttäen tehty henkirikos eli murha. Se nyt vaan on jokaisessa henkirikosjutussa niin, että tekijän ja tämän puolustuksen mielestä kyseessä on aina vain tappo murhan sijasta.
Aizerbaidzan kirjoitti:Se nyt vaan on jokaisessa henkirikosjutussa niin, että tekijän ja tämän puolustuksen mielestä kyseessä on aina vain tappo murhan sijasta.
Tappona varmasti olisi mennytkin, jos tapettu olisi ollut joku maija meikeläinen Jämsästä, mutta kun nyt sattui olemaan kynnällispöliitikkö ja vaikuttaja niin....
Jotenkin laskelmoivalta tuntui J.B:n muistamattomuus. Ensin kiistetään kaikki ja lopulta, kun näyttö osoittautuu niin vahvaksi että tuomiota ei pysty välttämään muisti palautuukin äkillisesti. Ja tietenkin sen suuntaista linjaa tukien, että kyseessä olisikin vain äkillisessä mielenhäiriössä tehty tappo.
Jos lapsi ei sitä saa purettua pois, niin siitä jää varmasti aikamoinen trauma, ei sillä ettei jo muutenkin jäisi. 
. Onhan se vähintäänkin semisärmä äijä saanut olla, jos on korpin jämät saanut.