Rautavaaran perhesurma 26.10.2014, äiti ja 3 lasta kuoli

[sukka]

Jos kyseessä olisi koti-isä, joka olisi yksin huolehtinut 6-vuotiaasta omasta lapsestaan ja kahdesta pienestä vaimonsa kanssa yhteisestä lapsesta vaimon ollessa viikot toisella paikkakunnalla töissä (ja pettäisi häntä, kuten jossain viesteissä epäiltiin po. miehen tehneen), niin mielestäni voisi hyvinkin olla mahdollista, että myös isä olisi uupunut, pettynyt, epätoivoinen, vihainen ja kauhuissaan vaimon kertoessa haluavansa erota. Ehkä isäkin olisi syöksynyt bussiin puhumaan lastenhoidon järjestämisestä ja vaatimassa, että äitikin ottaisi vastuuta, ei lähtisi vielä...

Kun ihmisellä on valtava, sietämätön ahdistus, hätä, kauhu ja pelko, se voi saada ihmisen (oli mies tai nainen) tekemään noinkin epätoivoisen teon.

Tämän selkeämmin ei voi sanoa, että "MINÄ EN JAKSA ENÄÄ". Ehkä hän vei lapset mukanaan siksi, koska hän oli toivoton myös heidän tulevaisuutensa suhteen. Minä näkisin tapahtuneessa yhden äärimmäisen epätoivoisen ihmisen, joka ei enää yksinkertaisesti jaksanut. Viha ja pettymys kulkevat käsi kädessä.

Mielestäni tämän tapauksen isäkin on osaltaan syyllinen tilanteeseen, mihin ajauduttiin. Ei kuolemaan, mutta siihen epätoivoon ja tuskaan, johonka äiti joutui. Tämän varmasti isäkin tietää ja tiedostaa, ja se lisää hänen tuskaansa entisestään. Koska hän oli saattanut maailmaan kaksi lasta, mielestäni lasten äidin hylkääminen ja uuteen suhteeseen lähteminen on edesvastuutonta sekin.

Mutta menneitä ei voi muuttaa. Kävi niin kuin kävi. Varmaankin vie aikaa ennen kuin isä jaksaa antaa itselleenkään anteeksi omaa osuuttaan tapahtuneeseen.

[jeejeeskif]

Kristev - olin jostain lukevinani, että vanhemmat olivat tehneet sopuratkaisun lopulta huoltajuuskiistassa. Eli voi hyvin olla että tapaamiset on rajattu ihan vain äidin tahdosta. Sen puolesta toki puhuisi myös hieman yhteishuoltajuus - aivan huonolta iskältä olisi käräjäoikeus ehkä rajannut yhteishuollon pois.

Olen kännykällä niin en nyt ala tarkistamaan tämän sopu ratkaisu epäilyno lähdettä, voin tarkistaa koneelta illalla.

[Minsku]

Ja edelleen kyseenalaistan äidin uupumustakin; miten ihmeessä äiti on jaksanut järjestää yksivuotissynttärit pienimmälle jos on ollut niin uuvuksissa?

Synttäreitäkin voi viettää monella tavalla. Tuntemani äiti järjesti juuri 1-vuotissynttärit pojalleen. Leipoi koko edellisen illan vaikka ja mitä, ja talo oli täynnä ilmapalloja. Vieraitakin oli toistakymmentä. Mutta toinen vaihtoehto on ostaa valmis kakku kaupasta ja juoda sen lisäksi kahvit isän kanssa. Sen kai uupunutkin jaksaa tehdä?

[Kurvi]

Onko huoltajuuskiista vanhimmasta lapsesta alkanut välttämättä heti eron yhteydessä? Näin ei suinkaan aina ole. Saatetaan ensin mennä jokunen vuosi tietyllä tapaamis- ja huoltomeiningillä, mutta sitten joko tulee jommallekummalle elämänmuutos, jonka vuoksi haluaa muuttaa tapaamis- tai huoltajuuskäytäntöjä, tai jompikumpi huomaa, että lapsi voi huonosti toisen luona, ja alkaa taistella saadakseen toiselta huoltajuuden tai tapaamiset pois. Näissä tilanteissa ei välttämättä ole hyvä ja paha vanhempi -asetelmaa, ja jos on, se pahis voi olla kumpi osapuoli tahansa. Narsisti riitelisi oikeudessa oikeudesta lapseen vaikka vuositolkulla ihan periaatteen ja kiusanteon vuoksi. Oli hän sitten etä- tai lähivanhempi, äiti tai isä. Tahdon sanoa siis, että välttämättä huoltajuuskiista ei ole ollut pitkä, mutta on saattanut olla. En tekisi näillä tiedoilla vielä mitään johtopäätöksiä äidin luonteesta huoltajuuskiistan perusteella.

Mistä muuten on peräisin se varmana pidetty tieto, että äiti oli uupunut? Onko lähipiiri kertonut siitä, vai onko se vain päätelty lastenhoitoriitelystä? Joku voi riidellä lastenhoidosta ihan periaatteenkin vuoksi, ei siihen uupumusta tarvita. Elämä kahden pienen ja yhden eskarilaisen lapsen kanssa tietysti on helposti uuvuttavaa, mutta eivät kaikki siitä puolikuoliaiksi väsähdä. Mutta ihmisllä saattaa olla ihanteita ja periaatteita, joiden mukaan kotityöt ja lastenhoito jaetaan tasan tai jollain muulla tavalla, ja eikös tämä äiti ollut kovin ehdoton oman tahtonsa kanssa. On niin vaikea mieltää täysin uupunutta ihmistä ajelemassa bussien perässä ja säätämässä, johan lähtö kotoa on kolmen lapsen katraan kanssa työlästä: vaihda kahden vaipat, käske yhden käydä pissalla, pue kaksi, huolehdi, että kolmaskin pukee, paimenna katras autoon, tarkista jokaisen turvavyöj, taklaa riidat ja tönimiset, vastaa samalla eskarilaisen lukuisiin kysymyksiin... Uupunut ei lähde tällaista rumbaa huvikseen tekemään. Ei, koska hän on uupunut. Normimammalle tuo ei ole tietysti mikään suoritus.

[MissHolmes]

Taas hieman ohi topikin, mutta ulvilan tapauksessa ovat todistajat kertoneet nuorimman lapsen ristiäisistä, joita äiti ei ollut laisinkaan valmistellut, eikä ollut edes mitenkään tavoistaan poiketen laittautunut. Ja tällä henkilöllä ei omasta mielestään ole tuolloin ollut mitään uupumusta tms.
Kukin järjestää juhlia tavallaan, eikä siitä kannata ehkä lähteä vetämään uupunut vai ei johtopäätöksiä.

Isän syyllistämistä en hyväksy. Keskustelut ja neuvottelut ei mene niin, että toisen työhön lähtö estyy, tai asiaa yritetään puida julkisella paikalla (bussi).

Jos myöhemmin ilmenee, että miehen täysin välinpitämätön ja terrorimainen käytös on ajanut äidin tuohon tilaan, olen valmis muuttamaan asennettani, mutta tähän astisen perusteella en usko niin olleen. Erosta on puhuttu jo kuukausia ja pari asui kuitenkin edelleen samassa osoitteessa ja isä oli mukana lapsen juhlissa.

Voi kun jaksaisin kertoa teille erotilanteessa vaikeasta vastapuolesta, niin ehkä ymmärtäisitte kantani täydellisesti.

[Nippu]

Pakko päästä pätemään tuossa vanhimman lapsen tapaamis- ja soitto-oikeusasiassa sen verran, että pitkä viikonloppu (esim. etävanhempi hakee lapsen perjantaina eskarista ja toimittaa maanantaina aamulla sinne takaisin) yleensä vaatii varsin täysjärkisen etävanhemman. Jos etävanhemmalla on elämänhallintaongelmia alkoholin, masennuksen tai muun yleisen jaksamisen kanssa, tapaamisia järjestetään mieluummin useammin, mutta lyhyitä (max. vrk kerrallaan), mikä parantaa etävanhemman mahdollisuuksia skarpata sen aikaa, mitä lapsi on hänellä. Toki erityisen pitkä välimatka tekee tähän poikkeuksen, jolloin joudutaan miettimään sitä, uskalletaanko lapsi päästää pitemmäksi aikaa etävanhemmalle. Mainittu pitkä viikonloppu edellyttäisi kuitenkin siinä tapauksessa joko etävanhemman mahdollisuuksia pitää kerran kuukaudessa pe ja ma vapaata lapsen kuljetusten vuoksi (vuorotyö, työtön, hoitovapaa tms.) tai ulkopuolista kuljetusapua (lähivanhempi, isovanhempi tai erityisen riitaisissa tapauksissa joskus perhetyöntekijä).

Äkkiseltään tämä siis viittaisi tässä tapauksessa äidin mielivaltaan, varsinkin, kun puhelujen kestoakin on rajattu, mikä lienee silkkaa kyykytystä, jos ei sitten isä ole pitänyt tapanaan puhua lapsen kanssa pari-kolme tuntia, mikä jo sekoittaa helposti koko lapsen päivärytmin. Ei voi tietää.

Avun hankkimisesta sosiaalitoimen kautta oli tuolla aiemmin puhetta ja valitettavasti joudun sanomaan, että varoittelu siitä ei ole turhaa pelottelua On olemassa useita kertomuksia siitä, että kun puhki uupuneena hakee sosiaalitoimelta apua lapsen kanssa, on liian monesti tarjolla vain huostaanotto. Valtio maksaa huostaanotettujen lasten kulut, joten se tulee kunnalle halvemmaksi, kuin esimerkiksi sen linkitetyn blogin kirjoittajan (Manninen?) saamat tukimuodot, joita siis ei enää ole tarjolla juuri missään kunnassa. Parhaassa tapauksessa huostaanotto tarjoaa lähivanhemmalle tilaisuuden toipua uupumuksestaan ja se puretaan heti, kun hän tuntee taas jaksavansa. Pahimmillaan joko ei saa mitään apua (11-37 lastensuojeluilmoitusta ja silleen) tai sitten huostaanotto jatkuu lapsen täysi-ikäisyyteen saakka esim. siksi, että sijoituspaikka niin rahan vuoksi haluaa ja/tai sosiaalityöntekijöille on jostain selittämättömästä syystä tullut sellainen TUNNE, että niin on varmaan parempi... Eli auttakaa, hyvät ihmiset, kanssaeläjiänne mielummin itse, kuin että tekisitte ls-ilmoituksia tai kehottaisitte luottamaan sossuihin!

Varsinaisesta tapahtumasta en oikein osaa vielä sanoa mitään muuta, kuin että johan oli kauhea tapaus! Lisää faktoja haluaisin kuulla ennen laajempaa spekulointia.

[irmuska]

Mielenkiinnolla odotan millaisen selvityksen Nurmeksen kaupunki antaa Aville perheen lastensuojeluilmoituksen suhteen. Mitään vastauksiahan Nurmeksen sosiaalijohtaja ei ole antanut kyselyihin, heidän toimenpiteensä kun ovat salaisia ja he eivät voi kertoa asiakkaistaan, joka toki oikein onkin.

[irmuska]

No, nythän ne taloushuolet on sitten Iltasanomien lehtijutussakin.

Rautavaaran tragedian taustat: Rahahuolia ja ero tulossa
Pete Aarre-Ahtio
Julkaistu: 30.10.2014 16:57

Äiti ja kolme pientä lasta saivat surmansa, kun henkilöauto syöksyi suoraan bussin eteen Rautavaaralla sunnuntai-iltana.
Kuolonkolarin ajaneella 33-vuotiaalla nurmeslaisella äidillä oli viime vuosina taloushuolia.

Naisen ulosottorekisteristä käy ilmi, että monet eri velkojat ovat hakeneet häneltä useiden tuhansien eurojen edestä velkasaatavia. Pohjois-Karjalan ulosottoviraston toimittamat tiedot ovat viimeisten kahden vuoden ajalta.

IS:n saamista ulosottorekisteritiedoista käy ilmi, että naisella on ollut muun muassa opintovelkaa Kansaneläkelaitokselle. Nainen on ollut kuitenkin käytännössä niin varaton, ettei häneltä ole pystytty ulosmittaamaan varoja vajaata sataa euroa enempää viimeisten kahden vuoden aikana.

Isä suunnitteli eroa

Jo aiemmin uutisoitiin, että surmansa saaneen naisen puoliso oli suunnitellut eroa. Ongelmia perheessä oli aiheuttanut muun muassa miehen matkatyö.

Asia kävi ilmi, kun poliisi kuuli tragedian järkyttämää isää maanantaina sairaalassa.

-Kyllä siinä tällainen eroaie on ollut olemassa, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Heikki Mansikka-aho Itä-Suomen poliisista kertoi.

Samalla vahvistui, että myös kohtalokkaana iltana viime sunnuntaina tragediaa oli edeltänyt riitelytilanne.

Nainen ja mies riitelivät bussissa lastenhoidosta, minkä jälkeen naista pyydettiin poistumaan kyydistä. Hän lähti, meni takaisin siniseen Ford Focukseensa ja ajoi pian suoraan bussin alle lapset kyydissään. Poliisi epäilee, että teko oli tahallinen. Naisen avopuoliso istui bussin kyydissä.

Farmariauto murskaantui hetkessä kolmatta palkkiaan myöten bussin keulaan sellaisella voimalla, että sen katto tömähti bussin tuulilasiin.

6- , 2- ja 1-vuotiaat lapset sekä äiti saivat surmansa välittömästi.

[Miss Etta]

Maybellene kirjoitti sivulla 36 näin:

"Näitä Kirsejä ja muita vellihousuja, joilla ei ole mitään kykyä ottaa vastuuta, sikiää koko ajan lisää uusia sukupolvia. Pahimmillaan opettavat lapsensakin samanlaisiksi."

Jäin miettimään tuota. Juuri tuostahan monet muutkin yhteiskunnan ongelmat johtuvat huumeongelmaisista vanhemmista koulu- ja työpaikkakiusaajiin. Kun lapsia tehdään, niin vanhempien mahdolliset ongelmat voivat siirtyä jossain muodossa eteenpäin jälkikasvulle. Tässä valossa ajateltuna oliko sen erään kokoomusnuoren heitto "heikon aineksen vähentämisestä" sittenkään niin älytön, kuin sen saama kritiikki antoi ymmärtää? Eikö joidenkin ihmisten olisi yksinkertaisesti parempi olla lisääntymättä?

[reppuli]

Enkä muuten usko, että äiti oli narsisti, sillä narsisti ei halua lapsia, koska lapsiin kohdistuva ihailu ja huomio ja hoiva, on poissa heidän haluamastaan huomiosta. Aika, joka kuluu lapsen kanssa, on heiltä pois. On sitten kyseessä mies taikka nainen. Yksi vahinko(=lapsi) riittää, jos on pullahtanut maailmaan. He rakastavat vain itseään.

Toisaalta, voisiko olla niin, että hieman narsistinen henkilö hankkisi lapsia osaksi myös saadakseen kaipaamaansa hyväksyntää ollessaan "täydellinen äiti"? Jossain mielestäni luki, että nainen oli pitänyt itseään hyvänä äitinä. Lähdettä en ikävä kyllä muista, taisin lukea sen tästä threadista enkä tosiaan tiedä onko tieto luotettava.

Narsistiseen persoonallisuushäiriöön en usko, mutta jonkinasteista empatian puutetta siitä huolimatta on tuntunut olevan. Jos unohdetaan hetkeksi karmiva lopputulema (niin vaikeaa kun se onkin), niin jo se että pakkaa lapset mukaan ja lähtee ajelemaan miehen perään kertoo jonkinlaisesta ongelmasta ymmärtää toisten tunteita. Ainakin tuo 6v on jo sen verran iso, että osaa lukea aikuisten tekoja ja sanomisia melko hyvin ja voi pelätä/tuntea myötähäpeää. Jos aikuinen ottaisi tämän huomioon, hän ei kehtaisi edes lähteä tai veisi lapset hoitoon.

Oli narsisti tai ei, eiköhän filmi ole mennyt poikki aika pian bussissa käydyn keskustelun jälkeen. Ihan sekaisin ei ole ollut aiemmin kun on sentään osannut lapset kiinnittää vöillä lähtiessään ja ylipäätään ei ole unohtanut niitä kotipihalle. Mutta silti sitten se silmitön viha, todennäköinen kostoaikomus ja nopea impulssi juuri väärällä hetkellä..

Lopuksi vielä hieman pohdittavaa psykosta kiinnostuneille. Heitin jo aiemmin ilmoille teorian naisen bipolaarihäiriöstä. Mitä olette mieltä, voisiko bipolaari käyttäytyä näin? Tällaiseen artikkeliinkin törmäsin, oli ihan mielenkiintoinen:

...
Bipolar grandiosity can sometimes masquerade as a representation of narcissism. It can look the same externally and even feel the same from the inside. Such can also lead to misdiagnosis. Even more confounding is the reality that bipolar grandiosity can co-occur along with narcissism and when this is the case then the two symptom sets are prone to synergistically potentiate each other.
...

http://www.psychologytoday.com/blog/bip ... r-disorder

[fränkkä]

Elikkä se on tyttö taloudellisesti koukussa, sekä loukussa. Tämä on varmasti ollut tiedossa. Eihän se mikään ihme ole ulosottovelka, mutta se on typerää pitää yllä tämmöstä ulosotto rekisteriä. Opintovelkaa ja mitä muuta? Älytön on valtiokin, kun samalla koittaa periä ja maksaa kotio. Voi hyvä Sylvi. Ei kuullosta kovin narsistilta.

[reppuli]

Juuri tuostahan monet muutkin yhteiskunnan ongelmat johtuvat huumeongelmaisista vanhemmista koulu- ja työpaikkakiusaajiin. Kun lapsia tehdään, niin vanhempien mahdolliset ongelmat voivat siirtyä jossain muodossa eteenpäin jälkikasvulle. Tässä valossa ajateltuna oliko sen erään kokoomusnuoren heitto "heikon aineksen vähentämisestä" sittenkään niin älytön, kuin sen saama kritiikki antoi ymmärtää? Eikö joidenkin ihmisten olisi yksinkertaisesti parempi olla lisääntymättä?

Tsiisus sentään, todella toivon että tuo oli provo. Niin tietysti juu teoriassa ehkä hyvä idea, mutta missä on se lista on, josta voin tarkistaa kuulunko "heikkoon ainekseen"? Jollei luotettavaa listaa löydy, niin on varmasti tehokkaampaa antaa randomilla vain joka toiselle oikeus lisääntyä. Ja laitetaan vielä kaupan päälle yhden lapsen rajoitus niin avot - ongelma ratkaistu.

[jmit]

"Äkkiseltään tämä siis viittaisi tässä tapauksessa äidin mielivaltaan, varsinkin, kun puhelujen kestoakin on rajattu, mikä lienee silkkaa kyykytystä, jos ei sitten isä ole pitänyt tapanaan puhua lapsen kanssa pari-kolme tuntia, mikä jo sekoittaa helposti koko lapsen päivärytmin. Ei voi tietää."

Puhelujen salittu aika oli tietyn tunnin kuluessa ja lisäksi toivottiin, että puhelut eivät olisi kovin pitkiä. Eli yksi tunti oli joka tapauksessa maksimi. Tästä voi jokainen arvioida mitä tuomarin päässä on liikkunut, jos mitään. Itse arvelen tuomarin tarkoittaneen, että paras olisi, jos isä ymmärtäisi olla kokonaan soittamatta ja jos soittaa niin 5 min voisi olla hyvä aika ja 20 min maksimi.

Itse en ole eronnut ja lapset jo aikuisia. Jos olisin joskus tuollaisen kyykytyksen kohteeksi joutunut, niin minua ei enää olisi. Olisin yksinkertaisesti hajonnut ja todennäköisimmin kuollut johonkin sairaskohtaukseen.

[Dr Bergmeister]

Elikkä se on tyttö taloudellisesti koukussa, sekä loukussa. Tämä on varmasti ollut tiedossa. Eihän se mikään ihme ole ulosottovelka, mutta se on typerää pitää yllä tämmöstä ulosotto rekisteriä. Opintovelkaa ja mitä muuta? Älytön on valtiokin, kun samalla koittaa periä ja maksaa kotio. Voi hyvä Sylvi. Ei kuullosta kovin narsistilta.

Minä pidän törkeänä sitä, että tällainen ulosottorekisteri on julkista tietoa ja kuka tahansa voi saada käsiinsä jonkun henkilön rekisteriotteen. Törkeää on myös se, että lehdet ja yleensä media mässäilee näillä tiedoilla julkisesti, jotta kaikki saavat tietää tässä perheessä olleet rahavaikeudet. Mitä hittoa se kellekään kuuluu, jos naisella olikin ulosotossa laskuja. Sellainen on yksityisasia eikä mikään yleinen tieto.

[Dr Bergmeister]

"Äkkiseltään tämä siis viittaisi tässä tapauksessa äidin mielivaltaan, varsinkin, kun puhelujen kestoakin on rajattu, mikä lienee silkkaa kyykytystä, jos ei sitten isä ole pitänyt tapanaan puhua lapsen kanssa pari-kolme tuntia, mikä jo sekoittaa helposti koko lapsen päivärytmin. Ei voi tietää."

Puhelujen salittu aika oli tietyn tunnin kuluessa ja lisäksi toivottiin, että puhelut eivät olisi kovin pitkiä. Eli yksi tunti oli joka tapauksessa maksimi. Tästä voi jokainen arvioida mitä tuomarin päässä on liikkunut, jos mitään. Itse arvelen tuomarin tarkoittaneen, että paras olisi, jos isä ymmärtäisi olla kokonaan soittamatta ja jos soittaa niin 5 min voisi olla hyvä aika ja 20 min maksimi.

Yleisesti ottaen kuusivuotias ei jaksa olla puhelimessa kerralla kovin pitkää aikaa, en usko että kokonaisen tunnin mittainen puhelu kovin hyvin onnistuisi. Ja tämän tiedän ihan omakohtaisesti, kun olen puhunut lapsenlasten kanssa puhelimessa. Ei välttämättä ole niin, että tämä äiti olisi kiusalla halunnut rajoittaa puheluaikoja. Ja mitä tulee tuohon tapaamiseen niin tämän kuusivuotiaan lapsen isä voi asua jollain toisella paikkakunnalla, jonka takia tapaamisia ei ole ollut mahdollista useammin järjestää. Kuusivuotias ei vielä yksin matkusta tapaamaan isää, teini-iässä se onnistuu kyllä hyvinkin.