Aatos Uutela Someron Kultela 1975
Aatos Uutela Someron Kultela 1975
Muistelisin että tämän niminen talon isäntä katosi kesällä 1975 someron kultelan kylässä. onko jollakin tietoa jutusta että löytyikö isäntä koskaan?
Hmm. Ihan kuin olisin jostain muinaisesta Alibista lukenutkin jonkun herra Uutelan katoamisesta, mutta muistelen että tässä tapauksessa surmattu ruumiinsa olisi löydetty muutaman vuoden kuluttua omalle tontille haudattuna. Kyseisen miehen oli arveltu häipyneen rajan taakse Neuvostoliittoonkin.
Tulee muuten toinenkin vanhasta Alibista luettu 70-80-lukujen katoaminen mieleen: tässä tapauksessa sukulaistensa talolla asunut kuuromykkä vanhapoika hävisi tyysti. Ei löytynyt läheisistä vesistöistä ja yliajollakin spekuloitiin. Sijoittui kenties Lappiin tämä tapaus.
Tulee muuten toinenkin vanhasta Alibista luettu 70-80-lukujen katoaminen mieleen: tässä tapauksessa sukulaistensa talolla asunut kuuromykkä vanhapoika hävisi tyysti. Ei löytynyt läheisistä vesistöistä ja yliajollakin spekuloitiin. Sijoittui kenties Lappiin tämä tapaus.
"Rahaa on tullut ja sitä on myös mennyt"
-Albert Järvinen-
-Albert Järvinen-
Re: Aatos Uutela Someron Kultela 1975
Olipas yllättävää että tästä oli näin pieni keskustelun tynkä täällä. Aikanaan Alibissa uutisoitiin paljonkin tästä jutusta, voin kirjoitella nuo Alibien jutut tähän ketjuun niin saa kiinnostuneet lukea kunhan löydän kyseiset lehdet.
Uutela katosi muistaakseni 1975 ja löytyi muistaakseni useita vuosia myöhemmin kotipihaansa haudattuna luurankona luoti päässään. Oma poikansa oli ampunut mutta oikeus uskoi että kyseessä oli vahingonlaukaus kun pojan kertoman mukaan hän oli tuonut isälleen tämän pyynnöstä asetta ja ase olisi vahingossa lauennut ja Aatos kuoli siihen paikkaan. Tämä isäntä oli muistaakseni perheen kertoman mukaan väkivaltainen luonne, tässähän olisi motiivi henkirikokselle.
Kaiken lisäksi juonessa oli mukana vaimo Eeva Uutela, joka antoi esimerkiksi Alibiin haastattelunkin miehensä mystisestä katoamisesta ja kovasti haastattelussa ihmetteli että missähän se Aatos on, ei varmasti kukaan olisi osannut epäillä tätä maatalon rouvaa mistään. Huhuja liikkui erittäin paljon että Uutela olisi varmuudella nähty mm. Ruotsissa.
Uutela katosi muistaakseni 1975 ja löytyi muistaakseni useita vuosia myöhemmin kotipihaansa haudattuna luurankona luoti päässään. Oma poikansa oli ampunut mutta oikeus uskoi että kyseessä oli vahingonlaukaus kun pojan kertoman mukaan hän oli tuonut isälleen tämän pyynnöstä asetta ja ase olisi vahingossa lauennut ja Aatos kuoli siihen paikkaan. Tämä isäntä oli muistaakseni perheen kertoman mukaan väkivaltainen luonne, tässähän olisi motiivi henkirikokselle.
Kaiken lisäksi juonessa oli mukana vaimo Eeva Uutela, joka antoi esimerkiksi Alibiin haastattelunkin miehensä mystisestä katoamisesta ja kovasti haastattelussa ihmetteli että missähän se Aatos on, ei varmasti kukaan olisi osannut epäillä tätä maatalon rouvaa mistään. Huhuja liikkui erittäin paljon että Uutela olisi varmuudella nähty mm. Ruotsissa.
Re: Aatos Uutela Someron Kultela 1975
Muistan lukeneeni jostain vanhasta Alibista tästä tapauksesta. Ei minulla sitä lehteä enää ole tallessa joten ulkomuistista vetelen. Olen pahoillani jos tulee kovinkin paljon virheitä, korjatkoon se joka taitaa ja ehtii, mutta jotain nyt tähän koetan runoilla.
Tämä Uutela oli vanhan kansan mies joka ei suvainnut sitä että hänelle sanottiin vastaan, ainakaan perhepiirissä. Tavan takaa hän pisti sakkinsa kuriin koviakin otteita käyttäen, ja varsinkin humalassa hän antoi melkoista satikutia niin vaimolle kuin lapsilleenkin. Kerrankin oli potkaissut vaimonsa nenän tohjoksi ja mustat silmät sekä luunmurtumat kuuluivat muutenkin kiinteästi emännän arkeen.
En muista minkä ikäinen Uutela oli kadotessaan. Hän oli kuitenkin jostain syystä jo osittain kuuroutunut ja tämä harmitti miestä kovin, kun ei aina tiennyt sitäkään että mille kaverit ympärillä naureskelivat. En muista sitäkään oliko hän jossain kodin ulkopuolella töissä, mutta ilmeisesti oli koska hän ihaili kovasti Neuvostoliittoa, näytteli kavereille jostain käsiinsä saamia Neuvostoliitto-aiheisia postikortteja ja kehuskeli että "siellä se on työmiehen paratiisi" eikä uskonut kun kaverit sanoivat että "ei siellä oikeasti ole sellaista mitä ne uskottelee". Uutela oli todennut että jonain päivänä hän menee itse katsomaan, ja tästä ne puheet kai Neuvostoliittoon karkaamisesta syntyivät.
Sitä en muista paljonko Uutelan perheessä oli lapsia, ja oliko heitäkin otettu huostaan isän ryypiskelyn ja väkivaltaisuuden takia. Tämä yksi poika sitten ainakin oli kotona vielä, tai oliko tuolloin ampumahetkellä sitten vaan kotona käymässä.
Joka tapauksessa Uutela oli ollut päivällä ryypiskelemässä jossain kylillä ja tullut illan suussa kotiin. Emäntä oli kattanut ruuan pöytään mutta se ei ollut Uutelalle kelvannut vaan hän oli mennyt makuulle. Emäntä ja kotona ollut poika olivat alkaneet vetää sängyllä makaavan Uutelan jaloista saappaita, jolloin Uutela oli aloittanut hurjan vastarinnan ja potkinut kaikkialle niin että saappaat jäivät sillä kertaa riisumatta.
Emäntä oli lähtenyt navettaan lypsylle ja poika oli jäänyt isänsä kanssa pirttiin. Yhtäkkiä isä oli noussut sängyssä istumaan ja käskenyt poikaa tuomaan kiväärin. Ja poika totteli, sillä "kun isä jotain käski niin se tehtiin". En muista menikö se pojan kertomus niin että hän toi kiväärin ja se laukesi vahingossa jo hänen käsissään, vai antoiko hän kiväärin isälleen ja tämän alkaessa puhdistamaan tai muuten vaan roplaamaan sitä se laukesi.
Joka tapauksessa kuula upposi kalloon ja Aatos Uutela kuoli. Poika meni paniikkiin, raahasi ruumiin pihalle ja edelleen ulkorakennuksen taakse johon hän hautasi sen. Ilmeisesti jonkinlaisen kompostin tai jätekasan alle, en muista tarkkaan.
Tähän ne muistikuvat loppuvat. En muista mistä tuli vihje että Uutela saattaisi löytyä kotipihasta, kävikö poika itse tunnustamassa teon ja näytti paikan? Emäntä ei ilmeisesti ainakaan tiennyt mitään koko tapauksesta vaan hän uskoi Aatoksen lähteneen Neukkuja kattomaan.
Ilmeisesti poikaa ei kuitenkaan tuomittu taposta eikä murhasta vaan oikeus katsoi tapahtumien menneen juuri niin kuin poika ne kuvaili.
Jos nyt matlockb löydät tapauksesta kirjoittavan Alibin niin kirjoita siitä miten tarina oikeasti meni. Tämä on ihan puhtaasti omien muistikuvieni perusteella kirjoitettu.
Tämä Uutela oli vanhan kansan mies joka ei suvainnut sitä että hänelle sanottiin vastaan, ainakaan perhepiirissä. Tavan takaa hän pisti sakkinsa kuriin koviakin otteita käyttäen, ja varsinkin humalassa hän antoi melkoista satikutia niin vaimolle kuin lapsilleenkin. Kerrankin oli potkaissut vaimonsa nenän tohjoksi ja mustat silmät sekä luunmurtumat kuuluivat muutenkin kiinteästi emännän arkeen.
En muista minkä ikäinen Uutela oli kadotessaan. Hän oli kuitenkin jostain syystä jo osittain kuuroutunut ja tämä harmitti miestä kovin, kun ei aina tiennyt sitäkään että mille kaverit ympärillä naureskelivat. En muista sitäkään oliko hän jossain kodin ulkopuolella töissä, mutta ilmeisesti oli koska hän ihaili kovasti Neuvostoliittoa, näytteli kavereille jostain käsiinsä saamia Neuvostoliitto-aiheisia postikortteja ja kehuskeli että "siellä se on työmiehen paratiisi" eikä uskonut kun kaverit sanoivat että "ei siellä oikeasti ole sellaista mitä ne uskottelee". Uutela oli todennut että jonain päivänä hän menee itse katsomaan, ja tästä ne puheet kai Neuvostoliittoon karkaamisesta syntyivät.
Sitä en muista paljonko Uutelan perheessä oli lapsia, ja oliko heitäkin otettu huostaan isän ryypiskelyn ja väkivaltaisuuden takia. Tämä yksi poika sitten ainakin oli kotona vielä, tai oliko tuolloin ampumahetkellä sitten vaan kotona käymässä.
Joka tapauksessa Uutela oli ollut päivällä ryypiskelemässä jossain kylillä ja tullut illan suussa kotiin. Emäntä oli kattanut ruuan pöytään mutta se ei ollut Uutelalle kelvannut vaan hän oli mennyt makuulle. Emäntä ja kotona ollut poika olivat alkaneet vetää sängyllä makaavan Uutelan jaloista saappaita, jolloin Uutela oli aloittanut hurjan vastarinnan ja potkinut kaikkialle niin että saappaat jäivät sillä kertaa riisumatta.
Emäntä oli lähtenyt navettaan lypsylle ja poika oli jäänyt isänsä kanssa pirttiin. Yhtäkkiä isä oli noussut sängyssä istumaan ja käskenyt poikaa tuomaan kiväärin. Ja poika totteli, sillä "kun isä jotain käski niin se tehtiin". En muista menikö se pojan kertomus niin että hän toi kiväärin ja se laukesi vahingossa jo hänen käsissään, vai antoiko hän kiväärin isälleen ja tämän alkaessa puhdistamaan tai muuten vaan roplaamaan sitä se laukesi.
Joka tapauksessa kuula upposi kalloon ja Aatos Uutela kuoli. Poika meni paniikkiin, raahasi ruumiin pihalle ja edelleen ulkorakennuksen taakse johon hän hautasi sen. Ilmeisesti jonkinlaisen kompostin tai jätekasan alle, en muista tarkkaan.
Tähän ne muistikuvat loppuvat. En muista mistä tuli vihje että Uutela saattaisi löytyä kotipihasta, kävikö poika itse tunnustamassa teon ja näytti paikan? Emäntä ei ilmeisesti ainakaan tiennyt mitään koko tapauksesta vaan hän uskoi Aatoksen lähteneen Neukkuja kattomaan.
Ilmeisesti poikaa ei kuitenkaan tuomittu taposta eikä murhasta vaan oikeus katsoi tapahtumien menneen juuri niin kuin poika ne kuvaili.
Jos nyt matlockb löydät tapauksesta kirjoittavan Alibin niin kirjoita siitä miten tarina oikeasti meni. Tämä on ihan puhtaasti omien muistikuvieni perusteella kirjoitettu.
Onnellisen miehen vatsa on täynnä olutta.
Re: Aatos Uutela Someron Kultela 1975
Löysin kyseisen Alibin, etusivulla Uutelan kuva ja teksti "Sensaatoimaisen tapahtumasarjan tausta vain Alibissa
AATOS UUTELAN LUURANKO LÖYTYI OMASTA PIHASTA"
Juttu on Alibissa 7/1987, kopion jutun jonnekkin tai kirjoitan sitten suoraan tänne kun ehdin, Alibi kuitenkin löytyi, tiedoksenne asiasta kiinnostuneille.
AATOS UUTELAN LUURANKO LÖYTYI OMASTA PIHASTA"
Juttu on Alibissa 7/1987, kopion jutun jonnekkin tai kirjoitan sitten suoraan tänne kun ehdin, Alibi kuitenkin löytyi, tiedoksenne asiasta kiinnostuneille.
-
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17112
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Aatos Uutela Someron Kultela 1975
Viitaten edelliseen postaukseen, niin sen kauempaa enää odottelematta...
Uutelan tapaus meni kutakuinkin nimerkki Rokun kertoman mukaan. Puheet työläisten paratiisista Aatos U oli ottanut tosissaan. Mikäs ihme se toisaalta oli, kun "Neuvostoliiton työläiset ovat Krimillä lepokodissa, mutta Suomessa työväki kerjää leivänpaloja" - tyyppinen uskomus upposi meillä vuosikymmenien ajan jopa poliitikkoihin, joten ei ihme, että myös kovan työmiehen maineessa olleeseen Uutelaan.
Uutela asui Someron Pajulan kylässä, Hämeen Härkätien liepeillä ja katosi tiistaina 29.4.1975. Takana oli kova työpäivä kaivinkoneen rengashommissa, mutta helpotusta toi alkkoholi, jota Uutela nautti siinä määrin, että tultuaan kotiinsa n klo 17 hän rojahti pirtin laverille lepäämään.
Noustuaan ylös n klo 18:30 hän lähti ulos, astelemaan kohti karjarakennusta. Sen jälkeen ei enää kukaan nähnyt Aatos Uutelaa...
Kun Uutela oli viipynyt reissullaan jo sunnuntaihin, niin perhe teki hänestä katoamisilmoituksen. Eivät olisi sitä vielä silloinkaan tehneet, mutta heinänsiementä kyselleet tutut miehet sanoivat, että jos kerran on kadonnut, niin kyllä siitä ilmoitus pitää tehdä.
Naapureita itsaripuheet oudoksuttivat; ei se perkele itseään ole tappanut, rahaakin tilillä. "Kun se vei mulleja teurastamoon, niin saattoi saada kymmenenkin tonnia".
Hymy -lehti lupasi 5000 markkaa Uutelan löytäjälle. Vaan ei tuonut sekään selvyyttä tapaukseen, kunnes poliisi sai perheen pojalta vihjeen, että Aatos-isä ei olekaan ItäOnnelassa, vaan paljon lähempänä...
Poliisi löysi Uutelan luurangon tämän kotitilallaan olleesta akanakasasta torstaina 14. toukokuuta 1987. Samassa yhteydessä pidätettiin 28- ja 30-vuotiaat somerolaismiehet ja ryhdyttiin selvittämään onko se mahdollisesti pienoiskiväärin luodin tekemä reikä päässä tullut tahallisesta teosta, vaiko sattumien summana.
Selvitysten jälkeen nuorempi miehistä vapautettiin ja vanhempi vangittiin. Someron nimismies piti tilannetta hankalana, mutta halusi viedä asian oikeuteen. Poika kertoi, että viedessään asetta isälle, se oli vahingossa lauennut ja isä oli kuollut heti.
Käräjiä istuttiin jo saman vuoden kesäkuussa ja koska mitään todistetta teon tahallisuudesta ei ollut, niin tapposyyte hylättiin. Syy ruumiin hautaamiseen oli se, että poika pelkäsi ettei kertomusta vahingonlaukauksesta uskottaisi ja hän joutuisi vankilaan.
Uutelan tapaus meni kutakuinkin nimerkki Rokun kertoman mukaan. Puheet työläisten paratiisista Aatos U oli ottanut tosissaan. Mikäs ihme se toisaalta oli, kun "Neuvostoliiton työläiset ovat Krimillä lepokodissa, mutta Suomessa työväki kerjää leivänpaloja" - tyyppinen uskomus upposi meillä vuosikymmenien ajan jopa poliitikkoihin, joten ei ihme, että myös kovan työmiehen maineessa olleeseen Uutelaan.
Uutela asui Someron Pajulan kylässä, Hämeen Härkätien liepeillä ja katosi tiistaina 29.4.1975. Takana oli kova työpäivä kaivinkoneen rengashommissa, mutta helpotusta toi alkkoholi, jota Uutela nautti siinä määrin, että tultuaan kotiinsa n klo 17 hän rojahti pirtin laverille lepäämään.
Noustuaan ylös n klo 18:30 hän lähti ulos, astelemaan kohti karjarakennusta. Sen jälkeen ei enää kukaan nähnyt Aatos Uutelaa...
Kun Uutela oli viipynyt reissullaan jo sunnuntaihin, niin perhe teki hänestä katoamisilmoituksen. Eivät olisi sitä vielä silloinkaan tehneet, mutta heinänsiementä kyselleet tutut miehet sanoivat, että jos kerran on kadonnut, niin kyllä siitä ilmoitus pitää tehdä.
Naapureita itsaripuheet oudoksuttivat; ei se perkele itseään ole tappanut, rahaakin tilillä. "Kun se vei mulleja teurastamoon, niin saattoi saada kymmenenkin tonnia".
Hymy -lehti lupasi 5000 markkaa Uutelan löytäjälle. Vaan ei tuonut sekään selvyyttä tapaukseen, kunnes poliisi sai perheen pojalta vihjeen, että Aatos-isä ei olekaan ItäOnnelassa, vaan paljon lähempänä...
Poliisi löysi Uutelan luurangon tämän kotitilallaan olleesta akanakasasta torstaina 14. toukokuuta 1987. Samassa yhteydessä pidätettiin 28- ja 30-vuotiaat somerolaismiehet ja ryhdyttiin selvittämään onko se mahdollisesti pienoiskiväärin luodin tekemä reikä päässä tullut tahallisesta teosta, vaiko sattumien summana.
Selvitysten jälkeen nuorempi miehistä vapautettiin ja vanhempi vangittiin. Someron nimismies piti tilannetta hankalana, mutta halusi viedä asian oikeuteen. Poika kertoi, että viedessään asetta isälle, se oli vahingossa lauennut ja isä oli kuollut heti.
Käräjiä istuttiin jo saman vuoden kesäkuussa ja koska mitään todistetta teon tahallisuudesta ei ollut, niin tapposyyte hylättiin. Syy ruumiin hautaamiseen oli se, että poika pelkäsi ettei kertomusta vahingonlaukauksesta uskottaisi ja hän joutuisi vankilaan.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!