Ulkomaalaisten tekemiä henkirikoksia Suomessa 1973 - 2018
Lähetetty: Ti Huhti 05, 2016 8:50 pm
Olen koostanut etusivulle ulkomaalaisten, sekä ulkomaalaistaustaisten tekemiä henkirikoksia Suomessa vuosina 1973 – 2016. Aihe on perinteiseen tapaan luettelomuodossa.
Alla oleva tilasto saattaa sisältää 1-3 luvun poikkeamia etusivulla olevaan luetteloon, mutta on aika vahvasti suuntaa antava. Poikkeamat johtuvat pääosin siitä onko itsemurhan tehnyt henkirikoksen tekijä uhri vaiko eikö ja Hämeenkyrön tapauksesta, jota ei ole mukana tekijäluvuissa, sillä tekijäksi ehdokkaita on neljä. Tilastoissa ei ole mukana tapauksia, jotka ovat etusivulla ns. todennäköisinä tapauksina. Kaksi tai useamman uhria vaatineet henkirikokset ovat käsitellyt luettelossa yhtenä tapauksena.
98 TEKOA, 100 TEKIJÄÄ, 112 UHRIA
Kuudessa tapauksessa 2 tai enemmän uhreja. Viidessä tapauksessa 2 tai enemmän tekijöitä.
Tekijänä mies, 90 tapausta ja tekijänä nainen, 7 tapausta. Kolmessa tapauksessa ei ole tiedossa tekijän sukupuolta. Ne tapaukset, joiden oikeuskäsittely on kesken, eivät sisälly tilastoon.
Uhrina mies 62 tapauksessa ja nainen 48 tapauksessa. Kahdessa tapauksessa ei ole tiedossa uhrin sukupuolta. Uhriluvuissa ovat mukana myös ne tapaukset, joiden oikeuskäsittely on kesken.
Ikäjakauma; tekijät
alle 20 10
20 – 29 33
30 – 39 21
40 – 49 17
50 – 59 9
60 – 69 0
70 tai yli 0
ei tiedossa 9
uhrit
alle 20 16
20 – 29 30
30 – 39 24
40 – 49 18
50 – 59 7
60 – 69 7
70 tai yli 2
ei tiedossa 12
Tekijöiden kansalaisuudet/kotimaat/lähtömaat/alkuperät:
Viro 14
Venäjä 12 (sis Neuvostoliitto vuoden 1991 loppuun)
Irak 7
Somalia 6
Ruotsi 5
Ei tiedossa 3
Kosovo 3
Turkki 3
Vietnam 3
Sekä 1 – 2 tekijää 34 eri maasta.
Uhrien kansalaisuudet/kotimaat/lähtömaat/alkuperät:
Suomi 60 (63 tulkinnasta riippuen)
Venäjä 9 (sis Neuvostoliitto vuoden 1991 loppuun)
Viro 8
Turkki 5
Ei tiedossa 4
Somalia 3
Vietnam 3
Sekä 1 – 2 uhria 15 eri maasta
Tekopaikkakunnat top 14:
Helsinki 25
Espoo 9
Tampere 9
Turku 6
Oulu 3
Pertteli 3
Rovaniemi 3
Imatra 2
Kouvola 2
Nurmijärvi 2
Rauma 2
Siuntio 2
Tornio 2
Vaasa 2
Muita paikkakuntia 26 kappaletta
Tekoväline/uhrimäärä
Teräase 44
Ampuma-ase 16
Pahoinpitely 11
Ei tiedossa 7
Kuristaminen 6
Tulipalo 5
Astalo 3
Hukuttaminen 2
Jalkajousi 2
Myrkyttäminen 2
Yliajo 1
Tuomiot:
Ei tiedossa 11
Ei mitään 2
Hoito 4
alle 5 vuotta 3
5-10 vuotta 30
yli 10 vuotta 17
elinkautinen 23
Tekijän itsemurha 7
Poliisin surmaama 1
Käsittely kesken 5
Pakolaisina, turvapaikanhakijoina, turvapaikan saaneina sekä oleskeluluvalla olevia henkirikoksen tekijöinä on listalla 25 henkilöä. Luku on noin arvio, sillä kaikista tapauksista ei maallikko voi tietää miksi jokin henkilö on Suomessa. Pakolaisina yms tulleita on myös uhreina.
Vietnamilaisten ja myanmarilaisten teoissa vastapuoli on aina ollut maanmiehiä ja -naisia.
Näyttää siltä, että jos mies haluaa itsensä hengiltä ulkomaalaisen surmaamana, on syytä hakeutua Helsinkiin ja ryhtyä ryyppäämään virolaisten kanssa talossa, jossa on paljon teräaseita. Jos taasen nainen haluaa tälle listalle, niin suurimmat kertoimet ovat hänellä, joka ryhtyy seurustelusuhteeseen tai siihen siveellisempään olotilaan, avioliittoon, afrikkalaisen tai lähi-itäläisen kanssa.
Mauno Koiviston (sd) presidenttiaikana tehty päätös inkerinsuomalaisten muuttamista Suomeen nk. paluumuuttajastatuksella voidaan ajatella virhearviona. Koivisto onnistui siinä missä Josif Stalin ei; hävittämään Inkerinmaalta inkeriläiset ja heidän kulttuurinsa. Pahempaa on kuitenkin se, että sinisilmäiset viranomaiset Suomessa eivät ymmärtäneet millaisen maaperän tuo päätös poiki rikollisuudelle. Suomeen tuli tuhansia ihmisiä väärennetyillä papereilla; riitti kun toinen isovanhemmista oli inkerinsuomalainen, ja hakijan perhe tuli siinä samalla. Neuvostoliiton aikana halveksitusta statuksesta ”suomalainen”, tuli tavoiteltu ja yhä useampi kertoi ääni väristen ”suomalaisjuuristaan”. Kuviteltiin, että päätös tuo Suomeen vanhoja mummoja, mutta vielä mitä; suurin osa tulijoista oli täysin venäläistyneitä ja osa heistä rikollisia, alkkoholisteja ja narkomaaneja.
Vuosien saatossa paluumuuttoehdot tiukkenevat, mutta siemenet oli jo kylvetty.
Paluumuuttajastatuksen löysin 9 tekijälle. On heitä toki uhreinakin.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija, Martti Lehti kertoi 27.2.2016 ilmestyneessä Turun Sanomissa, että ”Turvapaikanhakija on tappanut vain kolmasti” Tutkija Lehti pitää määrää vähäisenä jos sitä suhteuttaa 12 vuoden (2003-2014) tilastoon.
- Ehkä tutkija Lehti ei muista entisen kansanedustaja Päivi Lipposen (sd) kertomaa, että yksikin tapaus on liikaa – tosin Lipponen puhui paljon pahemmasta; rasismista.
Samaisessa uutisessa mainitaan, että tp-hakijoiden surmatyöt ovat vuosilta 2005, 2006 ja 2013. Vuoden 2005 tapaus on etusivulla, samoin vuoden 2006, mutta mutta… Silloin oli kaksi tp-hakijoiden suorittamaa henkirikosta! Tutkija puhuu vain yhdestä. Vuoden 2007 tapaus Imatralta puuttuu tutkijan listalta, sekä vuonna 2010 Vaasassa tehty henkirikos ja saman vuonna tehty Tampereen pizzerian räjäytys, jonka toinen sytyttäjä oli tullut Suomeen turvapaikanhakijana ja omasi teon tehdessään edelleen tuon statuksen. Sen sijaan sitä mainittua vuoden 2013 tapausta en löytänyt mistään.
Joukossa on kuitenkin myös henkilöitä, joille ei turvapaikkaa eikä pysyvää oleskelulupaa ole myönnetty, vaan he ovat jääneet Suomeen, kun heitä ei ole voitu karkottaa tai ovat saaneet vain väliaikaisen oleskeluluvan, koska ovat esim. syyllistyneet rikkeisiin.
On syytä muistaa, että tp-hakija ei ole mikään pitkäaikainen ja pysyvä status. Kun lukuihin otetaan mukaan jo turvapaikan saaneet ja pakolaisina tuolloin ja aiemmin tulleet, niin tuona ajankohtana (2003-2014) päästään lukuun 12 henkilöä ja heidän tekeminä 18 uhria.
- Ihan jotain toista kuin vähätelty otsikko ”tappanut vain kolmasti”.
Tutkija Lehti sanoo myös, että…
”Viimeisten 12 vuoden aikana 32 Suomessa vakituisesti asuvaa ulkomaan kansalaista on syyllistynyt henkirikokseen. Lisäksi on ollut viisi maahanmuuttajataustaisen Suomen kansalaisen tekemää henkirikosta”.
Tutkijan tilaston mukaan tapauksia on vuosina 2003-2014 aikana yhteensä 37. Tekemäni tilastossa on 48 tapausta! Mistä erot sitten johtuvat? Ehkä oikeuspoliittinen tutkimuslaitos määrittelee ulkomaalaisuuden tai henkirikoksen eri tavalla tai sitten mukana tilastossa ei ole tapauksia, joissa ulkomailla asuva on poikennut Suomeen ja tehnyt henkirikoksen. Niitä tapauksia on tuolta aikaväliltä muutama.
Varmasti tutkijoilla, joilla on käytettävissä se paras mahdollinen tieto, on erilaiset luvut, enkä tiedä millä perusteella ulkomaalaisuus tutkijoiden kammioissa ratkaistaan; kuka on ja kuka ei. Käytin omia arvioitani ja oletan, että ne poikkeavat virallisista kriteereistä.
Tässä asiassa olen tutkijan kanssa yhtä mieltä; ”Sen sijaan maassa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien osuus henkirikoksiin syyllistyvistä tulee todennäköisesti kasvamaan väestöosuuden kasvaessa”.
- Se on toki pieni hinta siitä, että kuulemme kaduilla iloista puheensorinaa, näemme värikkäitä vaatteita ja havaitsemme erilaisia rumpuryhmiä ja huikeita performansseja kävelykaduilla, kouluissa, ostoskeskuksissa ja lukemattomissa etnisissä kahviloissa sekä saamme asuntomme remontoitua halvalla työvoimalla.
Ulkomaalaisuutta käytetään myös hyväksi
Ulkomaalaisuus on monelle taholle myös mahdollisuus sälyttää syy toisen kontolle. Sen salaperäisen ulkomaalaisen.
Muun muassa Raija Juutilan surmaaja Tauno Luukkala keksi mielikuvituksellisen tarinan venäläisistä, jotka rahaa saadakseen tappoivat Juutilan ja toivat hänet varoittavana esimerkkinä Luukkalan yrityksen tontille. Tampereella vuonna 2011 surmatun kiinattaren tapauksessa syyllistä on etsitty ulkomailta, Kiinasta asti. Imatralla 2001 surmatun Eveliina Lappalaisen tapauksessa media aprikoi ”tuliko Eveliinan surmaaja Venäjältä?”.
Turussa 6.4.1992 surmatun opettaja Eila Engblomin tappaja Veikko Juutilainen jätti veriteon jälkeen asuntoon latvialaisia ja liettualaisia hotellien mainoksia, sekä kirjoitti puutteellisella suomenkielellä tikkukirjaimin lapulle; "muistatko viime kerran, missä on rahat?". Juutilainen halusi sälyttää syyn teostaan baltialaisten niskoille. Mutta epäonnistui.
Jollaksen palkkamurhassa idean isä, uhrin poika, Fred Högsten kehitti tarinan ”Venäjän mafiasta”, joka tuli ja tappoi. Poliisit kävivät näiden hallusinaatioiden takia useasti Viipurissa. Högstenin venäläissyntyinen vaimo oli tapauksen johdosta jopa vangittuna kesäkuussa 1992. Helsingin Sanomat myös uutisoi, että Högstenillä on laajat yhteydet venäläismafiaan.
- Surkuhupaisaa on se, että Suomessa kuvitellaan jokaisen venäläisen mansikanpoimijankin olevan yhteydessä ”mafiaan” ja jopa varastettu ämpäri on mafian tilaustyö.
Bodomissa epäiltynä oli saksalaismies Hans Assman – kuten oli myös mm. turkulaisen Sirkka-Liisa Valjuksen tapauksessa. Viimeksi mainittuun etsittiin tekijäksi myös hollantilaista merimiestä. Kultamurhien japanilainen tekijä mainitsi, että uhrit ampui ”saksalainen Hans”.
Selvittämättömiä ulkomaalaisten tekeminä?
Suomessa on tehty paljon henkirikoksia, joiden tekijää ei ole tiedossa. Emme voi varmuudella sanoa, onko tekijöissä ollut ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Todennäköisesti on. Raisa Räisänen katosi lokakuussa 1999 ja hänet on mahdollisesti surmattu. Yhtenä tutkintalinjana poliisilla oli lähellä Raisan viimeistä havaintopaikkaa ollut pieni auto, jonka ympärillä oli ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä.
Rovaniemellä heinäkuussa 1980 kadonneen Merja Vaaran kohdalla on arvuuteltu, oliko tekijä mahdollisesti ruotsalainen ja vei Merjan mennessään.
Ruotsinlaivoilla on kadonnut vuosien saatossa kymmeniä henkilöitä. On mahdollista, että laivojen ollessa Suomen aluevesillä on joku ulkomaalainen työntänyt jonkun onnettoman partaan yli mereen ja aiheuttanut täten hänen kuolemansa.
Surmatut ja kätketyt?
Poliisin vuonna 2002 julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että ”Suomessa on 1990-luvun lopulta useita selvittämättömiä tapauksia, joissa maahanmuuttajanuoria on kadonnut. Joissakin tapauksissa poliisilla on vahva epäily siitä, että kadonnut on surmattu ja ruumis piilotettu jonnekin. Nämä ongelmat korostuvat erityisesti entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden henkilöiden parissa. Monella kadonneella on ollut yli 100 000 markan (n 17000 euron) verran huumevelkoja. Velallinen on todennäköisesti surmattu varoittavana esimerkkinä muille”.
Lyhennelmä HS:n artikkelista, joka on julkaistu 12.2.2002.
Näissä mainituissa katoamisissa ja surmissa on tekijöinä todennäköisesti samaiselta suunnalta tulleet ja joko Suomeen muuttaneet tai edelleen ulkomailla asuvat henkilöt.
Käy kunnian päälle
Naisjärjestön mukaan Suomessa on tapahtunut kunniamurhia. Poliisi kieltää, että näin olisi, mutta ko. järjestön koordinaattorin mukaan ”on vaikeaa sanoa, paljonko kunniamurhia on tehty, mutta kyllä niitä on tapahtunut. Tapausten luokittelu on vaikeaa". Järjestön mukaan surmat ovat sattuneet pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajataustaiset uhrit ovat olleet täysi-ikäisiä, yhtä mahdollista poikkeusta lukuun ottamatta.
"Kolme neljä vuotta sitten pääkaupunkiseudulla sattui tapaus, jossa oli syytä epäillä, että nuoren tytön itsemurha ei oikeasti ollutkaan itsemurha. Asiaa on kuitenkin vaikea todistaa." Virallisesti Suomessa ei ole tehty yhtään kunniamurhaa. Kunniaan liittyvä väkivalta tarkoittaa ihmisen fyysistä tai psyykkistä painostusta tilanteessa, jossa häntä epäillään yhteisön siveysperiaatteiden loukkaamisesta.
Iltasanomat
Otsikon vuosilukua venytetty 2016 2018
-NILS-
Alla oleva tilasto saattaa sisältää 1-3 luvun poikkeamia etusivulla olevaan luetteloon, mutta on aika vahvasti suuntaa antava. Poikkeamat johtuvat pääosin siitä onko itsemurhan tehnyt henkirikoksen tekijä uhri vaiko eikö ja Hämeenkyrön tapauksesta, jota ei ole mukana tekijäluvuissa, sillä tekijäksi ehdokkaita on neljä. Tilastoissa ei ole mukana tapauksia, jotka ovat etusivulla ns. todennäköisinä tapauksina. Kaksi tai useamman uhria vaatineet henkirikokset ovat käsitellyt luettelossa yhtenä tapauksena.
98 TEKOA, 100 TEKIJÄÄ, 112 UHRIA
Kuudessa tapauksessa 2 tai enemmän uhreja. Viidessä tapauksessa 2 tai enemmän tekijöitä.
Tekijänä mies, 90 tapausta ja tekijänä nainen, 7 tapausta. Kolmessa tapauksessa ei ole tiedossa tekijän sukupuolta. Ne tapaukset, joiden oikeuskäsittely on kesken, eivät sisälly tilastoon.
Uhrina mies 62 tapauksessa ja nainen 48 tapauksessa. Kahdessa tapauksessa ei ole tiedossa uhrin sukupuolta. Uhriluvuissa ovat mukana myös ne tapaukset, joiden oikeuskäsittely on kesken.
Ikäjakauma; tekijät
alle 20 10
20 – 29 33
30 – 39 21
40 – 49 17
50 – 59 9
60 – 69 0
70 tai yli 0
ei tiedossa 9
uhrit
alle 20 16
20 – 29 30
30 – 39 24
40 – 49 18
50 – 59 7
60 – 69 7
70 tai yli 2
ei tiedossa 12
Tekijöiden kansalaisuudet/kotimaat/lähtömaat/alkuperät:
Viro 14
Venäjä 12 (sis Neuvostoliitto vuoden 1991 loppuun)
Irak 7
Somalia 6
Ruotsi 5
Ei tiedossa 3
Kosovo 3
Turkki 3
Vietnam 3
Sekä 1 – 2 tekijää 34 eri maasta.
Uhrien kansalaisuudet/kotimaat/lähtömaat/alkuperät:
Suomi 60 (63 tulkinnasta riippuen)
Venäjä 9 (sis Neuvostoliitto vuoden 1991 loppuun)
Viro 8
Turkki 5
Ei tiedossa 4
Somalia 3
Vietnam 3
Sekä 1 – 2 uhria 15 eri maasta
Tekopaikkakunnat top 14:
Helsinki 25
Espoo 9
Tampere 9
Turku 6
Oulu 3
Pertteli 3
Rovaniemi 3
Imatra 2
Kouvola 2
Nurmijärvi 2
Rauma 2
Siuntio 2
Tornio 2
Vaasa 2
Muita paikkakuntia 26 kappaletta
Tekoväline/uhrimäärä
Teräase 44
Ampuma-ase 16
Pahoinpitely 11
Ei tiedossa 7
Kuristaminen 6
Tulipalo 5
Astalo 3
Hukuttaminen 2
Jalkajousi 2
Myrkyttäminen 2
Yliajo 1
Tuomiot:
Ei tiedossa 11
Ei mitään 2
Hoito 4
alle 5 vuotta 3
5-10 vuotta 30
yli 10 vuotta 17
elinkautinen 23
Tekijän itsemurha 7
Poliisin surmaama 1
Käsittely kesken 5
Pakolaisina, turvapaikanhakijoina, turvapaikan saaneina sekä oleskeluluvalla olevia henkirikoksen tekijöinä on listalla 25 henkilöä. Luku on noin arvio, sillä kaikista tapauksista ei maallikko voi tietää miksi jokin henkilö on Suomessa. Pakolaisina yms tulleita on myös uhreina.
Vietnamilaisten ja myanmarilaisten teoissa vastapuoli on aina ollut maanmiehiä ja -naisia.
Näyttää siltä, että jos mies haluaa itsensä hengiltä ulkomaalaisen surmaamana, on syytä hakeutua Helsinkiin ja ryhtyä ryyppäämään virolaisten kanssa talossa, jossa on paljon teräaseita. Jos taasen nainen haluaa tälle listalle, niin suurimmat kertoimet ovat hänellä, joka ryhtyy seurustelusuhteeseen tai siihen siveellisempään olotilaan, avioliittoon, afrikkalaisen tai lähi-itäläisen kanssa.
Mauno Koiviston (sd) presidenttiaikana tehty päätös inkerinsuomalaisten muuttamista Suomeen nk. paluumuuttajastatuksella voidaan ajatella virhearviona. Koivisto onnistui siinä missä Josif Stalin ei; hävittämään Inkerinmaalta inkeriläiset ja heidän kulttuurinsa. Pahempaa on kuitenkin se, että sinisilmäiset viranomaiset Suomessa eivät ymmärtäneet millaisen maaperän tuo päätös poiki rikollisuudelle. Suomeen tuli tuhansia ihmisiä väärennetyillä papereilla; riitti kun toinen isovanhemmista oli inkerinsuomalainen, ja hakijan perhe tuli siinä samalla. Neuvostoliiton aikana halveksitusta statuksesta ”suomalainen”, tuli tavoiteltu ja yhä useampi kertoi ääni väristen ”suomalaisjuuristaan”. Kuviteltiin, että päätös tuo Suomeen vanhoja mummoja, mutta vielä mitä; suurin osa tulijoista oli täysin venäläistyneitä ja osa heistä rikollisia, alkkoholisteja ja narkomaaneja.
Vuosien saatossa paluumuuttoehdot tiukkenevat, mutta siemenet oli jo kylvetty.
Paluumuuttajastatuksen löysin 9 tekijälle. On heitä toki uhreinakin.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija, Martti Lehti kertoi 27.2.2016 ilmestyneessä Turun Sanomissa, että ”Turvapaikanhakija on tappanut vain kolmasti” Tutkija Lehti pitää määrää vähäisenä jos sitä suhteuttaa 12 vuoden (2003-2014) tilastoon.
- Ehkä tutkija Lehti ei muista entisen kansanedustaja Päivi Lipposen (sd) kertomaa, että yksikin tapaus on liikaa – tosin Lipponen puhui paljon pahemmasta; rasismista.
Samaisessa uutisessa mainitaan, että tp-hakijoiden surmatyöt ovat vuosilta 2005, 2006 ja 2013. Vuoden 2005 tapaus on etusivulla, samoin vuoden 2006, mutta mutta… Silloin oli kaksi tp-hakijoiden suorittamaa henkirikosta! Tutkija puhuu vain yhdestä. Vuoden 2007 tapaus Imatralta puuttuu tutkijan listalta, sekä vuonna 2010 Vaasassa tehty henkirikos ja saman vuonna tehty Tampereen pizzerian räjäytys, jonka toinen sytyttäjä oli tullut Suomeen turvapaikanhakijana ja omasi teon tehdessään edelleen tuon statuksen. Sen sijaan sitä mainittua vuoden 2013 tapausta en löytänyt mistään.
Joukossa on kuitenkin myös henkilöitä, joille ei turvapaikkaa eikä pysyvää oleskelulupaa ole myönnetty, vaan he ovat jääneet Suomeen, kun heitä ei ole voitu karkottaa tai ovat saaneet vain väliaikaisen oleskeluluvan, koska ovat esim. syyllistyneet rikkeisiin.
On syytä muistaa, että tp-hakija ei ole mikään pitkäaikainen ja pysyvä status. Kun lukuihin otetaan mukaan jo turvapaikan saaneet ja pakolaisina tuolloin ja aiemmin tulleet, niin tuona ajankohtana (2003-2014) päästään lukuun 12 henkilöä ja heidän tekeminä 18 uhria.
- Ihan jotain toista kuin vähätelty otsikko ”tappanut vain kolmasti”.
Tutkija Lehti sanoo myös, että…
”Viimeisten 12 vuoden aikana 32 Suomessa vakituisesti asuvaa ulkomaan kansalaista on syyllistynyt henkirikokseen. Lisäksi on ollut viisi maahanmuuttajataustaisen Suomen kansalaisen tekemää henkirikosta”.
Tutkijan tilaston mukaan tapauksia on vuosina 2003-2014 aikana yhteensä 37. Tekemäni tilastossa on 48 tapausta! Mistä erot sitten johtuvat? Ehkä oikeuspoliittinen tutkimuslaitos määrittelee ulkomaalaisuuden tai henkirikoksen eri tavalla tai sitten mukana tilastossa ei ole tapauksia, joissa ulkomailla asuva on poikennut Suomeen ja tehnyt henkirikoksen. Niitä tapauksia on tuolta aikaväliltä muutama.
Varmasti tutkijoilla, joilla on käytettävissä se paras mahdollinen tieto, on erilaiset luvut, enkä tiedä millä perusteella ulkomaalaisuus tutkijoiden kammioissa ratkaistaan; kuka on ja kuka ei. Käytin omia arvioitani ja oletan, että ne poikkeavat virallisista kriteereistä.
Tässä asiassa olen tutkijan kanssa yhtä mieltä; ”Sen sijaan maassa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien osuus henkirikoksiin syyllistyvistä tulee todennäköisesti kasvamaan väestöosuuden kasvaessa”.
- Se on toki pieni hinta siitä, että kuulemme kaduilla iloista puheensorinaa, näemme värikkäitä vaatteita ja havaitsemme erilaisia rumpuryhmiä ja huikeita performansseja kävelykaduilla, kouluissa, ostoskeskuksissa ja lukemattomissa etnisissä kahviloissa sekä saamme asuntomme remontoitua halvalla työvoimalla.
Ulkomaalaisuutta käytetään myös hyväksi
Ulkomaalaisuus on monelle taholle myös mahdollisuus sälyttää syy toisen kontolle. Sen salaperäisen ulkomaalaisen.
Muun muassa Raija Juutilan surmaaja Tauno Luukkala keksi mielikuvituksellisen tarinan venäläisistä, jotka rahaa saadakseen tappoivat Juutilan ja toivat hänet varoittavana esimerkkinä Luukkalan yrityksen tontille. Tampereella vuonna 2011 surmatun kiinattaren tapauksessa syyllistä on etsitty ulkomailta, Kiinasta asti. Imatralla 2001 surmatun Eveliina Lappalaisen tapauksessa media aprikoi ”tuliko Eveliinan surmaaja Venäjältä?”.
Turussa 6.4.1992 surmatun opettaja Eila Engblomin tappaja Veikko Juutilainen jätti veriteon jälkeen asuntoon latvialaisia ja liettualaisia hotellien mainoksia, sekä kirjoitti puutteellisella suomenkielellä tikkukirjaimin lapulle; "muistatko viime kerran, missä on rahat?". Juutilainen halusi sälyttää syyn teostaan baltialaisten niskoille. Mutta epäonnistui.
Jollaksen palkkamurhassa idean isä, uhrin poika, Fred Högsten kehitti tarinan ”Venäjän mafiasta”, joka tuli ja tappoi. Poliisit kävivät näiden hallusinaatioiden takia useasti Viipurissa. Högstenin venäläissyntyinen vaimo oli tapauksen johdosta jopa vangittuna kesäkuussa 1992. Helsingin Sanomat myös uutisoi, että Högstenillä on laajat yhteydet venäläismafiaan.
- Surkuhupaisaa on se, että Suomessa kuvitellaan jokaisen venäläisen mansikanpoimijankin olevan yhteydessä ”mafiaan” ja jopa varastettu ämpäri on mafian tilaustyö.
Bodomissa epäiltynä oli saksalaismies Hans Assman – kuten oli myös mm. turkulaisen Sirkka-Liisa Valjuksen tapauksessa. Viimeksi mainittuun etsittiin tekijäksi myös hollantilaista merimiestä. Kultamurhien japanilainen tekijä mainitsi, että uhrit ampui ”saksalainen Hans”.
Selvittämättömiä ulkomaalaisten tekeminä?
Suomessa on tehty paljon henkirikoksia, joiden tekijää ei ole tiedossa. Emme voi varmuudella sanoa, onko tekijöissä ollut ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Todennäköisesti on. Raisa Räisänen katosi lokakuussa 1999 ja hänet on mahdollisesti surmattu. Yhtenä tutkintalinjana poliisilla oli lähellä Raisan viimeistä havaintopaikkaa ollut pieni auto, jonka ympärillä oli ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä.
Rovaniemellä heinäkuussa 1980 kadonneen Merja Vaaran kohdalla on arvuuteltu, oliko tekijä mahdollisesti ruotsalainen ja vei Merjan mennessään.
Ruotsinlaivoilla on kadonnut vuosien saatossa kymmeniä henkilöitä. On mahdollista, että laivojen ollessa Suomen aluevesillä on joku ulkomaalainen työntänyt jonkun onnettoman partaan yli mereen ja aiheuttanut täten hänen kuolemansa.
Surmatut ja kätketyt?
Poliisin vuonna 2002 julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että ”Suomessa on 1990-luvun lopulta useita selvittämättömiä tapauksia, joissa maahanmuuttajanuoria on kadonnut. Joissakin tapauksissa poliisilla on vahva epäily siitä, että kadonnut on surmattu ja ruumis piilotettu jonnekin. Nämä ongelmat korostuvat erityisesti entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden henkilöiden parissa. Monella kadonneella on ollut yli 100 000 markan (n 17000 euron) verran huumevelkoja. Velallinen on todennäköisesti surmattu varoittavana esimerkkinä muille”.
Lyhennelmä HS:n artikkelista, joka on julkaistu 12.2.2002.
Näissä mainituissa katoamisissa ja surmissa on tekijöinä todennäköisesti samaiselta suunnalta tulleet ja joko Suomeen muuttaneet tai edelleen ulkomailla asuvat henkilöt.
Käy kunnian päälle
Naisjärjestön mukaan Suomessa on tapahtunut kunniamurhia. Poliisi kieltää, että näin olisi, mutta ko. järjestön koordinaattorin mukaan ”on vaikeaa sanoa, paljonko kunniamurhia on tehty, mutta kyllä niitä on tapahtunut. Tapausten luokittelu on vaikeaa". Järjestön mukaan surmat ovat sattuneet pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajataustaiset uhrit ovat olleet täysi-ikäisiä, yhtä mahdollista poikkeusta lukuun ottamatta.
"Kolme neljä vuotta sitten pääkaupunkiseudulla sattui tapaus, jossa oli syytä epäillä, että nuoren tytön itsemurha ei oikeasti ollutkaan itsemurha. Asiaa on kuitenkin vaikea todistaa." Virallisesti Suomessa ei ole tehty yhtään kunniamurhaa. Kunniaan liittyvä väkivalta tarkoittaa ihmisen fyysistä tai psyykkistä painostusta tilanteessa, jossa häntä epäillään yhteisön siveysperiaatteiden loukkaamisesta.
Iltasanomat
Otsikon vuosilukua venytetty 2016 2018
-NILS-