Asiakas ammuttiin ravintola Jortsumestarissa - Helsinki 1996
Lähetetty: Ti Heinä 05, 2016 8:45 pm
Mikä ihmeen Jortsumestari?
Helsingin Vallilassa, osoitteessa Sturenkatu 27 sijaitsi aikoinaan ”humppahelvettinä” tunnettu ravintola Jortsumestari. Kiinteistö on rakennettu 1973 ja sen omisti tuolloin Kiinteistö Oy Sturenkatu 27 ja sen takana oli Helsingin Työväenyhdistys ry. Kiinteistössä oli tietysti myös muitakin yrityksiä kuin mainittu ravintola.
Lokakuussa 1995 Helsingin työväenyhdistys aikoi myydä ravintoloitaan, ja liipaisimella huoneistoineen oli tuolloin myös Jortsumestari.
Nykyään samassa rakennuksessa toimii mm. trooppinen eläintalo Tropicario sekä vain miehille tarkoitettu Saunavogue – niminen ajanviettopaikka.
Tämä artikkeli ei suinkaan ole ensimmäinen, jolloin murha.infossa mainitaan ravintola Jortsumestari. Me muistamme tammikuun 1994 ja Sturenkatu 35:ssä sijainneessa Wes Sex shopissa tehdyn yhä selvittämättömän henkirikoksen. Poliisi toki tutki ja selvitti myös Jortsumestarissa silloin olleet asiakkaat niin hyvin kuin pystyi - välimatka on 210 metriä ja tuon matkan kävelee 3 minuutissa - ja eräs epäilty oli unohtanut laukkunsa kyseiseen ravintolaan; ”Rikospoliisi kertoo myös, että ravintola Jortsumestariin noin kello 14 menneen liituraitapukuisen miehen henkilöllisyys on selvinnyt, eikä hänellä ole osuutta surmaan. Mies oli unohtanut ravintolaan lentolaukkunsa”.
Ampuminen
Asiakkaan kuolemaan johtanut ammuskelu tapahtui uudenvuodenyönä vuosien 1995 ja 1996 vaihteessa. Ravintolassa oli tuolloin paikalla noin 200 asiakasta. Mustalaisten välienselvittelyssä sai surmansa täysin sivullinen henkilö, 27-vuotias helsinkiläinen, yrittäjänä toiminut mies.
Tapahtumat saivat alkunsa, kun toisensa jo entuudestaan tunteneet mustalaiset juttelivat ravintolassa. Vanhempi miehistä hermostui ja kävi hakemassa autostaan aseen. Palattuaan ravintolaan mies ampui nuorempaa mustalaista neljä kertaa. Ensin kaksi kertaa lähempää ja vielä kaksi kertaa kauempaa. Nuorempi mies haavoittui, mutta ei suinkaan jäänyt toimintakyvyttömäksi. Hän otti puseronsa taskusta aseen – miten ihmeessä portsarit ovat päästäneet a) miehen tykin kanssa ravintolaan b) puserot pitäisi jättämän narikkaan – ja ampui kuusi laukausta. Niistä neljä osui baaritiskin ääressä istuneeseen henkilöön, joka sai surmansa välittömästi. Yksi luodeista lävisti sydämen.
Poliisi saapui paikalle ja ammuskelun aloittanut vanhempi mies, puolimanne, pidätettiin heti ja vangittiin epäiltynä murhasta seuraavana päivänä. Haavoittunut manne toimitettiin sairaalaan, jossa häntä päästiin kuulustelemaan vasta torstaina 4. tammikuuta.
Tiistaina 9. tammikuuta asiassa päästiin eteenpäin ja myös sairaalahoidossa edelleen oleva mustalainen vangittiin, koska oli todettu, että kaikki uhriin osuneet luodit olivat lähtöisin samasta aseesta, ja koska tuon aseen oli todettu olleen ampumahetkellä nuoremman mustalaismiehen kädessä, niin hänet puolestaan vangittiin epäiltynä murhasta. Vanhemman miehen osalta epäily vaihtui murhan yritykseen.
Tapahtuma lavastettiin rikospoliisin toimesta seuraavalla viikolla.
Tutkinnan aikana HTY myi ravintola Jortsumestarin helmikuun 1996 puolivälissä, koska toiminta oli tappiollista. Rankkaa vääntöä Vallilan tapaan riitti vuoteen 2002, jolloin tilalle tuli mitäänsanomaton JM-klubi.
Kiirettä pitää
Helsingin rikospoliisilla oli samoihin aikoihin tutkinnassa useita henkirikoksia; Joulukuun 1995 ja tammikuun 1996 aikana Helsingissä tehtiin yhdeksän henkirikosta. Kuuluisimmat niistä olivat ns takaluukkusurma ja Malmin paloittelusurma. Jortsumestarissa tehty henkirikos ikään kuin hautautui näiden tapausten alle.
Mielentilaa, syyttelyä, puolustelua
Vanhempi epäillyistä toimitettiin mielentilatutkimukseen ja sieltä saadun puhelinsoiton mukaan hän oli täysissä ruumiin ja sielun voimissa.
Syyttäjän mukaan tilanne oli jo ohi, kun nuorempi mies alkoi ammuskella. Puolustus siihen, että sivullinen tavallaan edisti erehtymistä, koska oli nostanut kättään ja nuorempi mies luuli tällöin sivullista ammuskelijaksi - vanhemmaksi mieheksi. Vanhempi mies taasen kertoi, että hän ei hakenut asetta autosta, vaan se oli hänellä mukana takin taskussa jo ravintolaan tullessa.
Molempien miesten aseet olivat laittomia. Surmanluodit ammuttiin Orimattilan poliisiasemalta varastetulla FN-merkkisellä pistoolilla.
Tuomiolle
Oikeutta päästiin jakamaan syksyllä 1996 ja tuomiot julistettiin perjantaina 4. lokakuuta.
Ammuskelun aloittanut 55-vuotias eläkeläinen Dick Nyman sai 6 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksen tapon yrityksestä, vaaran aiheuttamisesta ja ampuma-aserikoksista. Sivullisen surmannut ja myös itse tulituksen kohteeksi joutunut 32-vuotias hevosmies Kyösti Palm sai 3 vuoden 6 kuukauden tuomion törkeästä kuolemantuottamuksesta ja ampuma-aserikoksista.
Mutta miten ihmeessä tappamisesta sai vähemmän kun tappamisen yrittämisestä? Kas näin oikeus sen perusteli:
Oikeuden mielestä Palmilla oli perusteltu syy katsoa olevansa hengenvaarassa, ja hänellä oli oikeus puolustautua. Oikeus katsoi, ettei Palm tappanut sivullista tahallaan, vaan hän aiheutti kuoleman törkeällä huolimattomuudella.
Oikeus piti kuolemantuottamusta törkeänä, koska Palm oli tullut ravintolaan ladatun aseen kanssa ja alkanut tulittaa summittain. Oikeus arvioi hänen suhtautuneen hyväksyvästi siihen mahdollisuuteen, että voisi osua sivulliseen.
Oikeus piti kuolemantuottamusta törkeänä, koska Palm oli tullut ravintolaan ladatun aseen kanssa ja alkanut tulittaa summittain. Oikeus arvioi hänen suhtautuneen hyväksyvästi siihen mahdollisuuteen, että voisi osua sivulliseen.
HS 4.10.1996
Molemmat tuomitut, sekä hevosmies että eläkeläinen, passitettiin heti vankilaan suorittamaan rangaistustaan. Molemmat ilmoittivat olevansa hyvin, hyvin tyytymättömiä saamiinsa tuomioihin.
Tapaus meni muistaakseni hoviin, mutta en muista enkä tiedä kuinka siellä kävi.
Käräjäoikeuden tuomio oli Palmin osalta omituinen. Hätävarjelun nimissä sai näemmä surmata sivullisen varsin pienellä seuraamuksella.
- Tarkoitus ei varmasti ollut tappaa, mutta mustalaiskulttuuriin kiinteästi kuuluva välinpitämättömyys muita ihmisiä ja varsinkin kantaväestöä kohtaan koitui sivullisen kohtaloksi.
Surman aikoihin niin Helsingin rikospoliisi ja ”mustalaiskulttuurin yliasiamies” Helge Valama olivat julkisuudessa ja kumpainenkin vähätteli mustalaisten ammuskeluja:
Romanijutut poliisille vaikeita selvitettäviä
Poliisin mukaan romanijutut - tai mustalaisjutut, kuten poliisit itse sanovat - ovat vaikeasti selvitettäviä. Romanit eivät mielellään sotke ulkopuolisia mukaan asioihinsa. Vaikka romanit ovat olleet paikalla, he eivät usein ole nähneet mitään.
Myönteistä Rautaheimon mielestä on se, että romanien kähinöinti kohdistuu harvoin oman ryhmän ulkopuolelle. "Siinä mielessä se ei ole yhteiskunnalle vaarallista. Vaarallisempaa on, jos esimerkiksi skinheadit rupeavat hakkaamaan ulkomaalaisia." Vallilassa molemmilla miehillä oli luvaton ampuma-ase. Poliisi sanoo, että romaneilla on mutka mukana useammin kuin valkolaisilla.
Puppupuhetta Rautaheimon mukaan ovat sen sijaan väitteet, että romanien puukot olisivat vaihtuneet ampuma-aseisiin: "Ampuma-aseita romaneilla on ollut kautta aikojen." Puukkojen käyttö väheni teräaselain myötä 1980-luvulla, mutta niitä löytyy yhä.
"Kyllä romaneilla on jotenkin erilainen suhde aseisiin", miettii Valama. "Mutta väitän, että jos tutkitaan saman sosiaaliluokan valkolaisia, niin aseita löytyy yhtä paljon", sanoo Blomerus.
Rautaheimon mukaan romanien aseenkantoa huolestuttavampaa on, että yhä useammalta huumerikolliselta löytyy ase.
Siinä mielessä se ei ole yhteiskunnalle vaarallista. Vaarallisempaa on, jos esimerkiksi skinheadit rupeavat hakkaamaan ulkomaalaisia".
HS 6.1.1996
Ylläolevan mukaan Esa Åkerblom ei ole niin vaarallinen kantaväestölle kuin on kiljupöhnäinen skini neekereille. En tosin muista yhtään skinin tappamaa japanilaisturistia Suomessa, mutta mustalaisten tappamia ”julleja” tiedän useita.
Eiköhän tässäkin taas ole asiaa loivennettu rasismin pelossa mustalaisten eduksi.
"Mutta väitän, että jos tutkitaan saman sosiaaliluokan valkolaisia, niin aseita löytyy yhtä paljon"
- Onko mustalaisten kohdalla asiaa siis tutkittu ja ”jullien” kohdalla taasen ei? Oletan, että mustalaisilla on enemmän aseita – ainakin väkilukuun suhteuttuna.
Toki nuo haastattelut ovat yli 20 vuoden takaa ja niihin pitää suhtautua sen mukaan.
Helsingin Vallilassa, osoitteessa Sturenkatu 27 sijaitsi aikoinaan ”humppahelvettinä” tunnettu ravintola Jortsumestari. Kiinteistö on rakennettu 1973 ja sen omisti tuolloin Kiinteistö Oy Sturenkatu 27 ja sen takana oli Helsingin Työväenyhdistys ry. Kiinteistössä oli tietysti myös muitakin yrityksiä kuin mainittu ravintola.
Lokakuussa 1995 Helsingin työväenyhdistys aikoi myydä ravintoloitaan, ja liipaisimella huoneistoineen oli tuolloin myös Jortsumestari.
Nykyään samassa rakennuksessa toimii mm. trooppinen eläintalo Tropicario sekä vain miehille tarkoitettu Saunavogue – niminen ajanviettopaikka.
Tämä artikkeli ei suinkaan ole ensimmäinen, jolloin murha.infossa mainitaan ravintola Jortsumestari. Me muistamme tammikuun 1994 ja Sturenkatu 35:ssä sijainneessa Wes Sex shopissa tehdyn yhä selvittämättömän henkirikoksen. Poliisi toki tutki ja selvitti myös Jortsumestarissa silloin olleet asiakkaat niin hyvin kuin pystyi - välimatka on 210 metriä ja tuon matkan kävelee 3 minuutissa - ja eräs epäilty oli unohtanut laukkunsa kyseiseen ravintolaan; ”Rikospoliisi kertoo myös, että ravintola Jortsumestariin noin kello 14 menneen liituraitapukuisen miehen henkilöllisyys on selvinnyt, eikä hänellä ole osuutta surmaan. Mies oli unohtanut ravintolaan lentolaukkunsa”.
Ampuminen
Asiakkaan kuolemaan johtanut ammuskelu tapahtui uudenvuodenyönä vuosien 1995 ja 1996 vaihteessa. Ravintolassa oli tuolloin paikalla noin 200 asiakasta. Mustalaisten välienselvittelyssä sai surmansa täysin sivullinen henkilö, 27-vuotias helsinkiläinen, yrittäjänä toiminut mies.
Tapahtumat saivat alkunsa, kun toisensa jo entuudestaan tunteneet mustalaiset juttelivat ravintolassa. Vanhempi miehistä hermostui ja kävi hakemassa autostaan aseen. Palattuaan ravintolaan mies ampui nuorempaa mustalaista neljä kertaa. Ensin kaksi kertaa lähempää ja vielä kaksi kertaa kauempaa. Nuorempi mies haavoittui, mutta ei suinkaan jäänyt toimintakyvyttömäksi. Hän otti puseronsa taskusta aseen – miten ihmeessä portsarit ovat päästäneet a) miehen tykin kanssa ravintolaan b) puserot pitäisi jättämän narikkaan – ja ampui kuusi laukausta. Niistä neljä osui baaritiskin ääressä istuneeseen henkilöön, joka sai surmansa välittömästi. Yksi luodeista lävisti sydämen.
Poliisi saapui paikalle ja ammuskelun aloittanut vanhempi mies, puolimanne, pidätettiin heti ja vangittiin epäiltynä murhasta seuraavana päivänä. Haavoittunut manne toimitettiin sairaalaan, jossa häntä päästiin kuulustelemaan vasta torstaina 4. tammikuuta.
Tiistaina 9. tammikuuta asiassa päästiin eteenpäin ja myös sairaalahoidossa edelleen oleva mustalainen vangittiin, koska oli todettu, että kaikki uhriin osuneet luodit olivat lähtöisin samasta aseesta, ja koska tuon aseen oli todettu olleen ampumahetkellä nuoremman mustalaismiehen kädessä, niin hänet puolestaan vangittiin epäiltynä murhasta. Vanhemman miehen osalta epäily vaihtui murhan yritykseen.
Tapahtuma lavastettiin rikospoliisin toimesta seuraavalla viikolla.
Tutkinnan aikana HTY myi ravintola Jortsumestarin helmikuun 1996 puolivälissä, koska toiminta oli tappiollista. Rankkaa vääntöä Vallilan tapaan riitti vuoteen 2002, jolloin tilalle tuli mitäänsanomaton JM-klubi.
Kiirettä pitää
Helsingin rikospoliisilla oli samoihin aikoihin tutkinnassa useita henkirikoksia; Joulukuun 1995 ja tammikuun 1996 aikana Helsingissä tehtiin yhdeksän henkirikosta. Kuuluisimmat niistä olivat ns takaluukkusurma ja Malmin paloittelusurma. Jortsumestarissa tehty henkirikos ikään kuin hautautui näiden tapausten alle.
Mielentilaa, syyttelyä, puolustelua
Vanhempi epäillyistä toimitettiin mielentilatutkimukseen ja sieltä saadun puhelinsoiton mukaan hän oli täysissä ruumiin ja sielun voimissa.
Syyttäjän mukaan tilanne oli jo ohi, kun nuorempi mies alkoi ammuskella. Puolustus siihen, että sivullinen tavallaan edisti erehtymistä, koska oli nostanut kättään ja nuorempi mies luuli tällöin sivullista ammuskelijaksi - vanhemmaksi mieheksi. Vanhempi mies taasen kertoi, että hän ei hakenut asetta autosta, vaan se oli hänellä mukana takin taskussa jo ravintolaan tullessa.
Molempien miesten aseet olivat laittomia. Surmanluodit ammuttiin Orimattilan poliisiasemalta varastetulla FN-merkkisellä pistoolilla.
Tuomiolle
Oikeutta päästiin jakamaan syksyllä 1996 ja tuomiot julistettiin perjantaina 4. lokakuuta.
Ammuskelun aloittanut 55-vuotias eläkeläinen Dick Nyman sai 6 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksen tapon yrityksestä, vaaran aiheuttamisesta ja ampuma-aserikoksista. Sivullisen surmannut ja myös itse tulituksen kohteeksi joutunut 32-vuotias hevosmies Kyösti Palm sai 3 vuoden 6 kuukauden tuomion törkeästä kuolemantuottamuksesta ja ampuma-aserikoksista.
Mutta miten ihmeessä tappamisesta sai vähemmän kun tappamisen yrittämisestä? Kas näin oikeus sen perusteli:
Oikeuden mielestä Palmilla oli perusteltu syy katsoa olevansa hengenvaarassa, ja hänellä oli oikeus puolustautua. Oikeus katsoi, ettei Palm tappanut sivullista tahallaan, vaan hän aiheutti kuoleman törkeällä huolimattomuudella.
Oikeus piti kuolemantuottamusta törkeänä, koska Palm oli tullut ravintolaan ladatun aseen kanssa ja alkanut tulittaa summittain. Oikeus arvioi hänen suhtautuneen hyväksyvästi siihen mahdollisuuteen, että voisi osua sivulliseen.
Oikeus piti kuolemantuottamusta törkeänä, koska Palm oli tullut ravintolaan ladatun aseen kanssa ja alkanut tulittaa summittain. Oikeus arvioi hänen suhtautuneen hyväksyvästi siihen mahdollisuuteen, että voisi osua sivulliseen.
HS 4.10.1996
Molemmat tuomitut, sekä hevosmies että eläkeläinen, passitettiin heti vankilaan suorittamaan rangaistustaan. Molemmat ilmoittivat olevansa hyvin, hyvin tyytymättömiä saamiinsa tuomioihin.
Tapaus meni muistaakseni hoviin, mutta en muista enkä tiedä kuinka siellä kävi.
Käräjäoikeuden tuomio oli Palmin osalta omituinen. Hätävarjelun nimissä sai näemmä surmata sivullisen varsin pienellä seuraamuksella.
- Tarkoitus ei varmasti ollut tappaa, mutta mustalaiskulttuuriin kiinteästi kuuluva välinpitämättömyys muita ihmisiä ja varsinkin kantaväestöä kohtaan koitui sivullisen kohtaloksi.
Surman aikoihin niin Helsingin rikospoliisi ja ”mustalaiskulttuurin yliasiamies” Helge Valama olivat julkisuudessa ja kumpainenkin vähätteli mustalaisten ammuskeluja:
Romanijutut poliisille vaikeita selvitettäviä
Poliisin mukaan romanijutut - tai mustalaisjutut, kuten poliisit itse sanovat - ovat vaikeasti selvitettäviä. Romanit eivät mielellään sotke ulkopuolisia mukaan asioihinsa. Vaikka romanit ovat olleet paikalla, he eivät usein ole nähneet mitään.
Myönteistä Rautaheimon mielestä on se, että romanien kähinöinti kohdistuu harvoin oman ryhmän ulkopuolelle. "Siinä mielessä se ei ole yhteiskunnalle vaarallista. Vaarallisempaa on, jos esimerkiksi skinheadit rupeavat hakkaamaan ulkomaalaisia." Vallilassa molemmilla miehillä oli luvaton ampuma-ase. Poliisi sanoo, että romaneilla on mutka mukana useammin kuin valkolaisilla.
Puppupuhetta Rautaheimon mukaan ovat sen sijaan väitteet, että romanien puukot olisivat vaihtuneet ampuma-aseisiin: "Ampuma-aseita romaneilla on ollut kautta aikojen." Puukkojen käyttö väheni teräaselain myötä 1980-luvulla, mutta niitä löytyy yhä.
"Kyllä romaneilla on jotenkin erilainen suhde aseisiin", miettii Valama. "Mutta väitän, että jos tutkitaan saman sosiaaliluokan valkolaisia, niin aseita löytyy yhtä paljon", sanoo Blomerus.
Rautaheimon mukaan romanien aseenkantoa huolestuttavampaa on, että yhä useammalta huumerikolliselta löytyy ase.
Siinä mielessä se ei ole yhteiskunnalle vaarallista. Vaarallisempaa on, jos esimerkiksi skinheadit rupeavat hakkaamaan ulkomaalaisia".
HS 6.1.1996
Ylläolevan mukaan Esa Åkerblom ei ole niin vaarallinen kantaväestölle kuin on kiljupöhnäinen skini neekereille. En tosin muista yhtään skinin tappamaa japanilaisturistia Suomessa, mutta mustalaisten tappamia ”julleja” tiedän useita.
Eiköhän tässäkin taas ole asiaa loivennettu rasismin pelossa mustalaisten eduksi.
"Mutta väitän, että jos tutkitaan saman sosiaaliluokan valkolaisia, niin aseita löytyy yhtä paljon"
- Onko mustalaisten kohdalla asiaa siis tutkittu ja ”jullien” kohdalla taasen ei? Oletan, että mustalaisilla on enemmän aseita – ainakin väkilukuun suhteuttuna.
Toki nuo haastattelut ovat yli 20 vuoden takaa ja niihin pitää suhtautua sen mukaan.