9.12.1994 Jorma Huohvanainen oli linnoittautunut saksalaisten huippujohtajien käytössä olleeseen Siemens Oy:n huvilaan, kun hänet piiritettiin. Hän oli uhkaillut saksalaisten taksinkuljettajaa aseella, jonka vuoksi poliisit soitettiin paikalle.
Huohvanainen ampui huvilasta poliisia kohti yli sata laukausta. Hän ampui poliisihelikopteria, venettä ja valonheittimiä ja heitteli palopommeja. Paikalla oli aivan pimeää, koska valonheittimet oli ammuttu rikki. Palopommi sytytti huvilan lopulta palamaaan. Huohvanainen oli varustautunut myös poliisin käyttämiä taktisia kaasuja vastaan, eivätkä ne tehonneet häneen. Hän oli ilmoittanut läheisilleen, että tulee ulos vain jalat edellä.
Naispsykiatri oli tarjonnut apuaan tarjoutumalla menemään paikalle minihameessa. Hän totesi, että tuskin mies poninhäntäistä ja minihameista naista ampuu. Poliisit kieltäytyivät psykiatrin avusta. Jälkeenpäin psykiatri sanoi, ettei tiedetä, mikä lopputulos olisi ollut, jos poliisi olisi kuunnellut hänen ehdotuksiaan.
Tosiaan. Ehkä silloin sieltä olisi tullut jalat edellä kaksi ihmistä.
Vuosia myöhemmin ennen kolmoismurhia Huohvanaisen veljekset valmistelivat massiivista kosto-operaatiota, mutta jäivät kiinni ennen kuin suunnitelma ehdittiin panna täytäntöön.
Uutisia aiheesta:
HS - Kaupunki - 2.12.1994
Piiritetyn puhumattomuus johti umpikujaan Kirkkonummella Poliisin saarto päättyi rajun tulitaistelun jälkeen miehen kuolemaan
Kirkkonummen Hirsalan Angeslandetin saaren piiritystilanne päättyi perjantai-iltana rajuun laukausten vaihtoon ja asunnossa kolmatta päivää linnoittautuneena olleen miehen kuolemaan. Ammuskelussa useat poliisit olivat hengenvaarassa. Tilanne ajautui umpikujaan, kun sitkeistä yrityksistä huolimatta piiritetty mies ei suostunut neuvottelemaan. Asuntoon linnoittautuneella noin 30-vuotiaalla miehellä oli käytössään järeitä aseita ja melkoinen määrä ammuksia.
Operaation yleisjohtajana toiminut Espoon apulaisnimismies Lasse Aapio kertoi lauantaina, että mies ampui poliiseja kohti yli sata laukausta, heitteli palopommeja ja aiheutti monia vaaratilanteita. Lopulta mies ryntäsi ulos palavasta asunnosta, ja sai surmansa syntyneessä laukaustenvaihdossa. Hänen ruumiissaan oli useita osumia. Miehen piiritykseen osallistui keskimäärin 40-50 poliisia. Operaatiossa käytettiin tavanomaisen poliisikaluston lisäksi mm. helikopteria, kahta Pasi-miehistönkuljetusvaunua ja poliisivenettä. Tutkintaa johtavan keskusrikospoliisin rikoskomisarion Thomas Elfgrenin mukaan tapauksen perinpohjainen selvittely kestänee noin kuukauden.
Miehen ampumataidot olivat erittäin hyvät. Hän ampui laukauksen mm. helikopterin pohjan läpi, jonka seurauksena kopteri joutui tekemään hätälaskun läheiselle pellolle. Lisäksi mies ampui paikalla ollutta venettä ja sammutti järjestelmällisesti kaikki valonheittimet. Kukaan poliiseista ei kuitenkaan loukkaantunut. Asunnossa ollut mies oli hyvin varustautunut. Aapion mukaan poliisi käytti operaation loppuvaiheessa taktisia kaasuja, mutta mies oli suojautunut myös niiden varalta. Palopommien heittelyn takia asunto syttyi myös tuleen.
Aapion arvion mukaan surullisesta päätöksestä huolimatta Hirsalan Ängeslandetin pikkusaaren operaatio osoitti, että poliisilla on hyvä organisaatio vastaavista tilanteista selviytymiseen. Poliisi yritti loppuun asti saada miehen antautumaan neuvottelemalla. Apuna käytettiin mm. psykologia ja miehen veljeä. Viestejä jätettiin myös puhelinvastaajaan, mutta yhteyttä ei saatu tai keskustelu jäi hyvin lyhyeksi.
"Kun henkilö ei halua puhua, häntä ei saa millään taikasanalla puhumaan", neuvottelukontaktia yrittänyt poliisiopiston psykologi Lasse Nurmi kertoi lauantaisessa tiedotustilaisuudessa.
Nurmen mukaan parhaiten yhteyden mieheen sai lopulta Ilomantsin poliisi, joka oli ollut vastaavassa tilanteessa saman miehen kanssa jo aiemminkin. Pari vuotta sitten mies linnoittautui yrityksensä tiloihin Ilomatsissa, kun poliisi teki kotietsinnän hänen parituksesta epäiltyyn puhelinfirmaansa. Silloinkin mies oli häiriintyneessä tilassa, mutta tilanne laukesi pitkien neuvottelujen jälkeen aamuyöstä. Silloin mies ei saanut tuomiota tapauksesta. Syytettä ei nostettu myöskään puhelinfirman kontaktipuheluista. Nurmi pitää tärkeänä, että piiritystilanteissa poliisin apuna on joko psykologi tai psykiatri, jotka voivat hankkia taustatietoja henkilön mielenterveydestä.
"Tässä tapauksessa miestä ei voitu päästää vapaalle, koska tiesimme hänen menneisyydestään ja koska hän oli jo ampunut niinkin paljon laukauksia", Nurmi kertoo.
Piiritystilanteet ovat nykyisin melko yleisiä. Mm. vain viikko sitten poliisi piiritti Kotkassa kahden ihmisen vahingoittamisen jälkeen omakotitaloon linnoittautunutta haulikkomiestä. Tilanne laukesi miehen haavoitettua itseään. Kirkkonummen kaltainen tapaus oli harvinainen siksi, että piiritetty ei ollut neuvotteluhaluinen.
Miehen kuolemaan johtaneet vaiheet alkoivat keskiviikkoiltana, jolloin mies tilasi taksin ja uhkasi sen kuljettajaa aseella. Poliisipartion saapuessa paikalle mies oli jo kadonnut. Etsintöjen jälkeen hänen havaittiin linnoittautuneen Ängeslandetin saaressa olevaan vuokra-asuntoonsa. Tilanne kärjistyi perjantai-iltana, kun poliisien piirittämä mies ryhtyi tulittamaan kiivaasti poliiseja yrittäen näin murtaa saartorenkaan. Lopulta mies ryntäsi aseistautuneena ulos rakennuksesta, joten poliisi joutui ampumaan miestä kohti. Medi-helin lääkärin pelastusyrityksistä huolimatta haavoittunut mies menehtyi vammoihinsa. Piirityksen vuoksi poliisi joutui evakuoimaan Hirsalasta noin 20 asukasta.
PASI TUOHIMAA
HS - Kotimaa - 11.3.1995
Hirsalan piiritettyä luultiin alussa terroristiksi tai ammattitappajaksi Taposta epäillyt poliisit ampuivat panssariautosta
Poliisi ampui Kirkkonummen Hirsalassa piiritettyä Jorma Huohvanaista, 27, Pasi-miehistönkuljetusauton suojista. Ampujilla ei ollut itsellään minkäänlaista vaaraa, mutta keskusrikospoliisin kuulusteluissa he ovat perustelleet ampumista muiden poliisien suojelulla.
Karhu-yksikön ohjeiden mukaan Huohvanaista ei saanut päästää talosta pimeään metsään, josta hän olisi voinut ampua piirittäviä poliiseja. Taposta epäillyt poliisit ovat kertoneet pyrkineensä vain haavoittamaan Huohvanaista. Toinen tähtäsi olkapäähän ja toinen alavartaloon. Laukaukset ammuttiin noin kuuden metrin päästä.
Huohvanaista piiritettiin Kirkkonummella sijaitsevassa huvilassa kaksi päivää joulukuun alussa 1994. Aluksi Huohvanaista luultiin terroristiksi tai ammattitappajaksi, koska hän liikkui aseen kanssa Siemens Oy:n huvilan lähettyvillä. Huvilassa oli tuolloin yhtiön saksalaisia huippujohtajia. Poliisi hälytettiin paikalle, kun Huohvanainen uhkaili saksalaisten käytössä olleen taksin kuljettajaa ja otti tämän autosta taskulampun.
Jutun varsinainen poliisitutkinta on saatu valmiiksi, mutta asiassa on vielä pyydetty lausuntoja kaikilta asianosaisilta. Lisäksi VTT:n selvitys siitä, kumman ampujan laukaukset surmasivat piiritetyn, on vielä kesken. Kun tiedot saadaan, poliisi lähettää jutun syyteharkintaan Helsingin kaupunginviskaali Hannu Kuusistolle.
Keskusrikospoliisi on kuulustellut kuutta piiritykseen osallistunutta poliisia rikoksista epäiltynä. Taposta epäillään kolmea poliisia, eli ampujia ja heidän lähintä esimiestään. Piiritystilanteesta loppuvaiheessa vastanneen Karhu-ryhmän johtajaa, komisario Kauko Hakalaa on kuulusteltu epäiltynä kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Piirityksen kenttäjohtaja Kari Tolvasta ja yleisjohtaja, lääninylikomisario Kari Aholaa epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Huvila syttyi palamaan noin tuntia ennen surmalaukauksia. Tuolloin rakennuksen nurkissa oli kaksi Pasi-miehistönkuljetusautoa, joissa kummassakin oli kaksi karhupoliisia haulikoineen. Haulikko oli valittu aseeksi sen takia, että sillä on huono läpäisy, mutta hyvä shokkivaikutus. Autot oli sijoitettu niin, että niiden peräluukun ampuma-aukoista näki huvilan molemmat ovet.
Ampumasektorit olivat kuitenkin niukat. Pasi-auton, josta Huohvanaista loppujen lopuksi ammuttiin, ampumasektori ulottui vasemmalla vain parikymmentä senttiä oven ohi ja oikealla talon toiselle nurkalle. Huohvanaisen tulo ulos oven alaikkunan kautta yllätti karhumiehet. Molemmat ampuivat lähes samaan aikaan. Kuolettava laukaus osui suoraan Huohvanaisen päähän, toinen osui pään vasemmalle puolelle.
Jo aikaisemmin Huohvanaista oli haavoitettu tarkoituksella jalkaan. Huohvanaisen ruumiista on löytynyt kaikkiaan kymmenkunta haulia. Kolmessa Huohvanaista kohti ammutussa patruunassa on ollut kaikkiaan 27 haulia. Poliisien mukaan Huohvanainen olisi päässyt hetkessä pimeän metsän suojiin, mistä hän olisi voinut rauhassa tulittaa poliiseja. Metsän siimeksessä taloa piirittäneet poliisit eivät olisi voineet ampua, koska heillä olisi ollut vaara osua vastakkaisella puolella oleviin virkatovereihin. Huohvanaisen toinen kivääri oli niin järeä, ettei poliisin suojaliiveistä olisi ollut hyötyä.
Tappokäskyä poliiseille ei ollut annettu. Pasissa olleilla Karhu-ryhmäläisillä oli koko ajan määräys vain haavoittaa Huohvanaista, paitsi hätävarjelutilanteessa. Huohvanainen oli määritelty erittäin vaaralliseksi, sillä hänen mielenterveysongelmansa ja väkivaltaisuutensa olivat poliisin tiedossa. Lisäksi Huohvanainen oli ilmoittanut läheisilleen, ettei tule talosta ulos kuin jalat edellä.
HARRI NYKÄNEN
JARKKO SIPILÄ
STT
HS - Kaupunki - 8.2.1995
Psykiatri arvostelee Kirkkonummen piiritystä Poliisia avustaneen erikoislääkärin neuvoja ei noudatettu
Poliisia avustanut Poliisin kenttäjohdon konsultoima psykiatri arvostelee poliisin toimia Kirkkonummen piirityksen yhteydessä. Paiholan sairaalan kriminaaliosaston apulaisylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Anne Ketonen sanoo päätelleensä jo Kirkkonummen joulukuisen piirityksen kestäessä, että taksikuskia aseella uhannut ja sen jälkeen vuokraamaansa taloon linnoittautunut Jorma Huohvanainen kuolee poliisin piirityksen päätteeksi.
Huohvanainen kuoli poliisin ampumana yrittäessään tulla talosta ulos. Poliisi oli saartanut Huohvanaisen taloon tämän uhkailtua aseella taksikuskia. Piirityksen aikana kenttäjohto soitteli Ketoselle ja Paiholan sairaalan ylilääkärille Vesa-Pekka Taskiselle ja tiedusteli miehestä taustatietoja ja taktisia ohjeita.
"Teimme ylilääkäri Taskisen kanssa muistiinpanoja keskusteluistamme kenttäjohdon kanssa. Totesimme jo silloin, että homma on lukkoonlyöty. Sekä piiritetyn että poliisin hermot olivat jo niin tiukalla, ettei järkevää ulospääsyä enää ollut."
Ketonen sanoo tulleensa samaan johtopäätökseen myös Ilpo Larhan piirityksen aikana, jolloin hän myös kävi puhelinkeskusteluja poliisin kenttäjohdon kanssa.
"Kirkkonummen tapauksessa yritin sanoa kenttäjohdolle, että he antaisivat tilanteen rauhoittua. Kalusto olisi pitänyt vetää paljon etäämmälle. Jos ihminen on vaikkapa paranoidinen, niin se ei todellakaaan paranna asiaa, että on helikopteri pään päällä, Pasi-vaunut näkyvillä ja viisikymmentä poliisia ympärillä. Kyllä siinä paranoia kasvaa kenellä tahansa."
Poliisin kertoman mukaan Ketonen olisi halunnut tulla itse taltuttamaan miestä aseinaan minihame ja poninhäntä.
"Ahaa, nyt mennään jo herjalinjalle", Ketonen kommentoi.
"Olin kenttäjohdon kanssa eri mieltä siitä, miten piiritettyä tulisi kohdella. He itse pitivät Huohvanaista mielenterveydeltään häiriintyneenä henkilönä. Siksi ehdotin, että paikalle tulisi joku terveydenhuollon henkilöstöstä. Katsoin, että minulla olisi ollut häiriintyneistä enemmän asiantuntemusta kuin poliiseilla."
Ketonen olisi ollut itse valmis menemään piiritettyyn taloon, jos olisi sitä ennen saanut miehen lupaamaan, ettei tämä tee hänelle mitään. Ketonen perustelee uskaliaisuuttaan viiden vuoden kokemuksellaan Turun lääninvankilan psykiatrina. Hän on ollut vastaavanlaisissa tilanteissa ennenkin.
"Kaverit saattavat lukkiutua selleihinsä ja uhata tappaa joko itsensä tai jonkun muun. Mutta jos he lupaavat olla tekemättä mitään, heidän sanaansa voi luottaa."
Poliisi ei vetänyt kalustoa kauemmaksi eikä halunnut Ketosta paikalle.
"Kun mikään ei tuntunut menevän perille, heitin poliiseille, että tuskinpa Huohvanainen poininhäntäistä ja minihameista naista tappaisi."
"Poliisit sanoivat soittavansa, jos he tarvitsevat apua. Eivät he tarvinneet. Nyt tiedetään, mikä on poliisin toiminnan lopputulos. Sitä ei koskaan saada tietää, mitä minun ehdotuksistani olisi seurannut."
OLAVI HARTIKAINEN
TEPPO SILLANTAUS
HS - Kotimaa - 19.8.1999
Kostosuunnitelmista epäillyt vapaalle
Poliisi otti miehet kiinni juhannusviikolla Helsingin Hakaniemessä vihjeen perusteella. Syytetyt ajelivat Ruotsin rekisterissä olevalla mustalla Mercedes-avoautolla, jonka poliisi ratsasi usean partion voimin. Autosta löytyi harvinainen Jatimatic-konepistooli, pienoispistooli ja pieni määrä kokaiinia. Auton tukholmalainen haltija oli puolestaan piilottanut housunkaulukseensa revolverin. Kuskina olleen espoolaisen asunnosta löydettiin kotietsinnässä 2,5 kilon dynamiittipommi.
Poliisi epäilikin, että syytetyt aikoivat kostaa Karhu-ryhmän poliiseille, jotka surmasivat Jorma Huohvanaisen vuonna 1994 Hirsalan piirityksen yhteydessä. Huohvanaisen omaiset ovat olleet katkeria, sillä heidän mielestään poliisi teloitti antautuneen miehen. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat vapauttaneet poliisit syytteistä. Korkein oikeus harkitsee parhaillaan, myöntääkö se valituslupaa asiassa.
Autossa takapenkillä istunut 30-vuotias helsinkiläismies on Huohvanaisen veli. Poliisi on kertomansa mukaan saanut tietoja velipojan kostosuunnitelmista. Näyttöä hankkeesta ei ollut riittävästi, jotta syytettä yleisvaarallisen rikoksen valmistelusta olisi voitu nostaa.
"Leksan" aseet, kuolleen pommi
Jatimaticiin oli patruunoita parin lippaan verran. Osa oli niin sanottuja reikäpääluoteja, joita pidetään erityisen vaarallisina. Todistajana kuullun asiantuntijan mukaan löydetty dynamiittipommi oli riittävän tehokas jopa sortamaan kerrostalon.
Kuljettajana ollut espoolainen ja takapenkillä istunut helsinkiläinen väittivät oikeudessa, etteivät tienneet aseista mitään. Aseista ei löytynyt sormenjälkiä. Tukholmalaismies puolestaan muisteli olleensa pahassa krapulassa, kun eräs tuttu "Leksa" oli laittanut jotain hänen autoonsa. Tukholmalainen oli jotenkin löytänyt revolverin, ja juovuspäissään tunkenut sen housuihinsa. "Leksan" nykyisestä olinpaikasta ei ole tietoa.
Dynamiitti oli espoolaisen mukaan vain jäänyt hänelle säilytettäväksi, kun pommin alkuperäinen omistaja on kuollut. Törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomitaan vähintään neljän kuukauden vankeusrangaistus.
Lähde: HS Digilehden arkisto
