Harri Gustafsberg oli paikalla, kun poliisi piiritti palkkamurhaaja Ilpo Larhaa Lahdessa – yksi käänne ratkaisi kaiken
Poliisi löysi murhasta tuomitun pankkiryöstäjän Ilpo Larhan lahtelaisesta kerrostaloasunnosta, mikä johti 55 tuntia kestäneeseen piiritykseen.
Ilpo Larha näyttäytyi ase kädessä piiritetyn talon ikkunassa 17. maaliskuuta 1994. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Ilpo Larhan kuuluisasta piirityksestä on kulunut 30 vuotta.
Harri Gustafsberg oli Larhan piirityksen aikaa nuori poliisi. Hän pääsi livahtamaan naapuriasuntoon, jossa seurasi tapahtumien kehittymistä.
– Olin silloin 26-vuotias, lähes saman ikäinen kuin Larha. Hän oli poikkeuksellinen rikollinen Suomen oloissa, muistelee Gustafsberg.
Larha oli tunnettu rikollinen jo ennen Lahden tapahtumia. Hän oli saanut elinkautisen tuomion palkkamurhasta, pakeni vankilasta ja teki pankkiryöstön, jonka jälkeen hänet löydettiin piileskelemästä Lahden Metsäpellossa sijaitsevasta kerrostaloasunnosta.
:
Poliisi sai vihjeen Larhan olinpaikasta ja Larha avasi tulen poliisien mennessä asuntoon. Tämä johti 55 tuntia kestäneeseen piiritykseen, jossa oli monia dramaattisia vaiheita. Larha muun muassa ampui asunnosta monta kertaa useita laukauksia.
Asunnossa Larhan lisäksi olleet kolme ihmistä pääsivät pakenemaan, kun Larha nukahti. Tämän jälkeen Larha ampui itsensä.
– Käänteentekevä asia oli se, kun saimme asunnossa olleet kolme ihmistä hyppäämään ulos viemillemme patjoille. Larha huomasi herätessään olevansa asunnossa yksin. Hänen ampumansa viimeiset kaksi laukausta kuulostivat erilaisilta naapuriasuntoon, ja silloin tiesin, että hän oli tehnyt itsemurhan, Gustafsberg muistaa.
Larhan kohtalo mietityttää ja puhuttaa suomalaisia edelleen.
:
:
Piiritys levisi koko Suomeen
Larhan piiritystä seurattiin tiiviisti ympäri Suomea. Ylen toimittajat päivystivät paikalla ympäri vuorokauden ja raportoivat tapahtumien kulusta. Lahtelainen paikallisradio Rytmiradio pääsi kadun toisella puolella olevaan asuntoon seuraamaan tapahtumia ja toimittajat antoivat haastatteluja paikallisradiolle kautta maan.
– Tämä oli mielestäni mullistava asia. Tapahtumista raportoitiin reaaliaikaisesti kaikkialle Suomeen, ja toimittajat seurasivat tapahtumia läheltä paikan päällä, muistelee Gustafsberg.
Julkisuus nosti myös poliisiin kohdistuvaa painetta. Gustafsberg arvelee, että johtoporras koki sen voimakkaimmin.
– Meillä paikan päällä olevilla se ei tuntunut, mutta olen varma, että suurista linjoista ja päätöksistä vastaavat henkilöt tunsivat sen kyllä.
Larha lisäsi painetta muun muassa soittamalla lahtelaisen Radio 99:n suoraan lähetykseen, jossa hän kertoi hallussaan olevista räjähteistä.
Piste, josta ei ole paluuta
Gustafsberg on miettinyt Larhan tapausta moneen otteeseen kuluneiden 30 vuoden aikana. Asia, joka askarruttaa eniten, on ihmisen mieli ja sen ailahtelut. Mikä ajoi Larhan tekemään itsemurhan?
– Olisiko Larha vielä voinut valita polkunsa toisin? Missä on se piste, jossa ihminen tekee lopullisen ratkaisun? Paljonko meillä on tietoisuutta ja älykkyyttä, jotta tällaisen polun saa katkaistua ja voisi löytää toivon paremmasta?
Tutkijana Gustafsberg on perehtynyt mielen hallintaan ja sanoo ymmärtävänsä, miksi Larha päätyi ratkaisuunsa.
– Sillä hetkellä, kun ihminen tekee valintoja ja päätöksiä, niitä ei ohjaa looginen, järkiperusteinen pohdinta, vaan se perustuu tunteiden ja primitiivisten ohjausmekanismien varaan. Sitten päätyy tekemään jotain lopullista ja peruuttamatonta.
https://yle.fi/a/74-20079413