Laitanpa kortta juttuun.
Teon jakaisin osiin.
1) uhrin huomaaminen.
2) Päätös väkivallasta > päätös pahoinpitelystä.
3) Pahoinpitely > törkeä pahoinpitely.
Tässä vaiheessa uhri on ollut tajutosn eli puolustuskyvytön. Olipa päällekarkauksen syy mikä tahansa, sen tavoite pahoinpitelynä on toteutunut eli uhri on liikkumaton.
Tulee lainattu kohta:
A on jatkanut nyrkillä lyömistä, minkä seurauksena B on menettänyt tajuntansa ja kaatunut maahan. Tämän jälkeen A on siirtänyt B:n pyörätien viereisen ojan penkalle ja työntänyt hänet alas ojaan.
Uhri on siis ollut pahoinpitelytarkoituksessa siinä tilassa, mihin kiihtynyt tekijä on hänet halunnut. Seuraa uusi halu, uusi tarkoitus - henkirikos. Tästä eteenpäin vertaan uhrin tilaa sellaiseen tilanteeseen, jossa uhri pudotetaan laiturilta veteen hukkumaan.
Jos tekijä olisi luullut uhrin jo kuolleen, hukuttaminen olisi tuomittu törkeänä kuolemantuottamuksena. Muistan jonkin jutun, jossa tekijä luuli uhrin kuolleen, laittoi tämän auton takakonttin, ajoi sillalle ja pudotti. Uhrin todettiin kuolleen hukkumiseen > törkeä kuolemantuottamus.
Tässä jutussa siirryn suunnitelmallisuuden takia toiseen suuntaan:
4) Päätös henkirikoksesta syntyy. Uhria ei siirretty syrjään vain piilottamismielessä. (Vrt. pudottaminen sillalta.) Tekijä on koettanut saada uhrin kuolemaan.
5) Suunnitelmallinen henkirikos. Uhri on aiottu surmata jo ojaan siirtämisen aikaan. Teko ei ollut missään vaiheessa jäämäisillään keskeneräiseksi. Erinäisten tekojensa jälkeen tekijä on myöntänyt, että hän lähtiessään näki uhrin hengitysteiden olevan veden alla.
15-vuotiaana hän on ollut kypsä ymmärtämään, että uhri kuolee, jos ei saa hengitettyä. Tekijä ei ole edes koettanut saada uhria pois vedestä. Mikäli vihanpuuska olisi mennyt ohi, hän olisi voinut jopa elvyttää uhrin.
6) Peittely tukee käsitystä, että tekijä on ymmärtänyt tekonsa. Hän on jatkanut suunnitelmallisesti tekonsa peittelyä.
Tappona ymmärtäisin, jos uhri olisi kuollut nyrkiniskuihin tai kaatumiseen. Koska kyseessä on ollut henkirikoksen osalta puolustuskyvyttömän surmaaminen raahaamalla tappavaan elementtiin, veteen, kyseessä on murha.
Murhan tekovälineenä on käytetty ojan vettä ja mutaa. Ehkä oikeusoppineet eivät ole ymmärtäneet tekovälineen luonnetta. Vesi on nimittäin hyvin armoton elementti, jos sitä käytetään hukuttamisen tarkoitukseen. Vastaava elementti voitaisiin suhteuttaa esim. jätesäkistä. Jos tiedotoman uhrin pää olisi kääritty jätesäkkiin, teipattu säkki vaikkapa kaulasta tiiviiksi, uhri jätetty tukehtumaan tiedottomana säkki päässä, tilanne olisi ollut sama.
Mutavesi murhan instrumenttina ei mennyt tuomareiden ymmärrykseen. Tekijä vei tiedottoman uhrin ojaan juuri mutaveden takia. Suunnitelmallisuutta oli riittävästi.
E: Verrataan tilanteeseen, jossa tekijällä on käytössään isompi vedenkokouma, vaikkapa laituri ja järvi. Tekijä raahaa tiedottoman uhrin järveen ja pitää päätä veden alla. Jättää uhrin upoksiin. Kyseessä olisi selkeä murha. / Ehkä murhan instrumenttina käytetty mutavetinen oja vaikutti niin "viattomalta" tuomareista, että sen merkitystä ei tajuttu. Järvi olisi ollut riittävän iso, jotta elementti, vesi, olisi oivallettu paremmin.