Soitto Ahlqvistille:
- Soitin Porvoosta yleisöpuhelimesta Lusun kännykkään ja kysyin, voinko tulla vierailulle. Kerroin että minulla olisi asiaa. - Lusu ilmoitti minulle että hänelle sopii kyllä tulla.
Lapsen ampuminen:Oikeudenkäynnin aikana ilmeni että Kolivaara olikin mielestään valehdellut soittaneensa etukäteen uhrilleen. Poliisi oli sanut selville, että lähtö Helsingistä oli tapahtunut paljon aikaisemmin. Kolivaara oli ollut murhapaikkakunnala jo ennen kello kuutta illalla!
- Minulla ei ollut lapsesta mitään havaintoja pakenmisvaiheen yhteydessä ja oletan että lapsi on ollut Lusulla sylissään ja siksi en ole häntä nähnyt.
Kolivaara on muuttanut kertomustaan kesken kuulustelujen ja väittänyt, että hän on vuonna 1991 käynyt Ahlqvistin luona.Taloudenhoitajan havainnon perusteella rikospoliisi lavasti tilanteen uudelleen. Siitä voi päätellä, että Kolivaaran on ollut pakko nähdä Tomi-poika ampuessaan!
Nyt Kolivaara jo kertoi käyneensä Lusun luona vuonna 1991.
Muita epäuskottavia seikkoja:Lopullinen kilomäärä ja grammahinta jäi neuvottelematta, sillä Lusu ilmoitti, että minä olisin hänelle 15 000 markkaa velkaa. Se olisi jäänyt kesältä 1991 hoitamatta.
Jutun käsittelyn aikana kaupunginviskaali Christian Lundqvist lausui, että Kolivaaran kertomus ei "kaikilta osin ole uskottava, vaan siihen liittyy liian paljon sattumia". Tähän käsitykseen ovat tulleet myös muut viranomaiset.
Noita sattumia ovat aseen hakeminen Maunulasta, "valmiiksi varastetun" auton löytäminen Itäkeskuksesta ja neljän vuoden tauon jälkeinen yllätysvierailu Osmo Ahlqvistin luo.
Syytetty itse sanoi kuulleensa uhrin kuolemasta vasta Helsingin poliisilaitoksella, kun häntä ryhdyttiin kuulustelemaan. Myöskään lapsen vahingoittumisesta hän ei ollut tiennyt mitään.
Kolivaaran viesti tähän ongelmaan on yksiselitteinen:
- Ei varmasti ole palkkamurha!
No kun hän noin sanoo, että ei ole tiennyt uhrin kuolemasta eikä lapsen vahingoittumisesta kuin vasta Helsingin poliisilaitoksella, niin kai meidän on se uskottava. Niin kuin sekin, ettei kyseessä ole palkkamurha.Kolivaaran "jäämistöstä" löytyi kohtalainen määrä muistilappuja. Niissä oli mielenkiintoisia puhelinnumeroita, muun muassa Ahlqvistin lapsen kummin nimi ja numero.
Amfetamiinin käyttö ei ole ollut suosittua eikä yleistä 80-luvulla. Uusi tapa syntetisoida amfetamiinia keksittiin vasta 90-luvulla. 80-luvulla sitä oli saatavilla vain joissakin muodoissa, ja käyttö oli harvinaista Yhdysvalloissakin. Tuskin nämä Suomen rikolliset sitä ovat 80-luvulla sitä edes saaneet käsiinsä.
Kolivaara ei ole tyhmä, eikä huumeiden viihdekäyttö tee hänestä narkomaania. Uskoisin, että hän on itse tuon vankijunapaon suunnitellut ja on ollut myös Riihimäen vankilapaon suunnitteleva voima. Junapaossa mukana oli kaksi nuorta poikaa, enkä usko, että he ovat hälyttimiä tehneet toimintakyvyttömäksi.Beginning in the 1990s, the production of methamphetamine in users' own homes for personal and recreational use became popular and continues to be to this day.
Kysymys on, että miksi kakkosurpo haluaa uskotella, ettei Ahlqvistin surma olisi suunniteltu? Liittyykö se jotenkin tähän, että kakkosurpo haluaa myös muiden uskovan, ettei kotkalaismiehellä ainakaan ole Ahlqvistin surman kanssa mitään tekemistä? Ja miksi kakkosurpo haluaa muiden uskovan niin?