Tässä hieman historian havinaa Pihtiputaan poliisisurmista. Uuden Suomen uutinen verityöstä surmia seuranneena päivänä, lauantaina 8.3.1969.
Poliisisurmaajan kylmäverisyyttä Pihtiputaalla
Ampui metsästyskiväärillä kaikki neljä pidättäjäänsä
U.S. - Pihtipudas, 7.3. (K. Veijonen)
Suomen rikoshistorian karmein verityö tapahtui perjantaina puolen päivän tienoissa. Pihtiputaan Korppisten kylän Tienhaaran talossa. Maanviljelijä Tauno Pasanen ajoi perheriidan jälkeenvaimonsa ja lapsensa ulos naapuritaloihin, ja kun neljä poliisia oli saapumassa häntä hillitsemään, hän ampui metsästyskiväärillä heidät kylmäverisesti yhden kerrallaan kuoliaiksi poliisien pääsemättä paksussa hangessa pakoon.
Viimeisenä jonossa kulkenut konstaapeli Poikkimäki ehti juosta lumihangessa 50 m, mutta tappaja kiirehti ulos tuvasta tallin nurkalle, josta hänen viimeinen laukauksensa lävisti neljännenkin konstaapelin pään.
Teon tekijä on kiivasluontoinen mies, joka kuluneella viikollakin oli käräjillä pontikka-asioista ja jolle poliisit ovat pahimpia vihamiehiä. Lievä pontikkahumala muutti vihan toiminnaksi, ja siinä on koko tämän järkyttävän verinäytelmän motiivi. pihtiputaan viidestä konstaapelista sai neljä heti surmansa.
Pihtiputaan nimismiehen Reijo Heikkisen ja konstaapeli Viinikaisen tultua puolta tuntia myöhemmin paikalle antautui Pasanen heille ilman vastarintaa. Pasasta säilytetään Pihtiputaan poliisiaseman sellissä.
Kahdeksan hylsyä löytyi
Keskusrikospoliisin miehet komisario Hokkasen johdolla Jyväskylästä ja liikkuvan poliisin komennuskunta saapuivat nopeasti paikalle suorittamaan tutkimuksia ja pitämään järjestystä. Kapean, yhden ihmisen kuljettavan pihapolun kahden puolen konstaapelien vartaloiden painamat kuopat lumessa verijälkineen olivat kertomassa yksityiskohtaisesti tapahtumista. Pieni tuvan ja kaksi kamaria käsittäövä harmaa lumessa kyyhöttävä talo oli aamullisen riidan jäljiltä vuoteet petaamattomina ja paikat sekaisina. Ulko-oven rikottu ikkuna ja samoin kamarin rikottu ikkuna osoittivat, mistä Pasanen oli tulittanut poliiseja. Kaikkiaan kahdeksan hylsyä löytyi, joka todistanee laukausten lukumäärää. pasasen taskussa oli lisäksi runsaasti patruunoita
Naapuri kertoo
Maanviljelijä Armas Back kertoi Tienhaaran talon maa-alan olevan noin 30 ha, mutta Pasanen kävi myös muualla töissä.
- Viime talvena löytyi viimeksi tuosta läheltä pontikkatehdas, ja tällä viikolla hän oli vastaamassa pontikkatouhuistaan Pihtiputaan käräjillä, mutta juttu lykkääntyi.
Pihtiputaalla saivat surmansa seuraavat poliisit:
Vanhempi konstaapeli
Veikko Armas Riihimäki, 53.
Nuorempi konstaapeli
Pentti Turpeinen, 33.
Nuorempi konstaapeli
Onni Saastamoinen, 37.
Nuorempi konstaapeli
Mauno Poikkimäki, 31.
Pasanen surmasi ensin etummaisena kulkeneen Turpeisen, seuraavaksi Saastamoisen ja sitten Riihimäen, viimeisenä Poikkimäen.
Hannes Markkulan kirjoittaman
Suomalainen murha 1953-1990 mukaan poliisit eivät ehkä uskoneet kohtaavansa aseistautunutta miestä. Jälkeenpäin poliisien taktisesti heikkoa tehtävän suoritusta arvosteltiin: he marssivat aseet esillä aukean poikki kohti hälytyspaikkaa.
Tutkimuksissa selvisi, etteivät poliisit ampuneet yhtään laukausta. Etummaisena kulkeneella Turpeisella oli aseena konepistooli, muilla oli pienet taskuaseet. Kaikilla oli aseet esillä.
Markkulan kirjassa on muutama erilainen tieto verrattuna yllä olevaan Uuden Suomen uutiseen; sen mukaan konstaapeli Poikkimäki pääsi ryömimään pihan ainoan suojan, eli yksinäisen kuusen taakse. Pasanen siirtyi eteisestä kamarin puolelle ja surmasi kamarin ikkunasta Poikkimäen. Sitten Pasanen tuli ulos talosta ja ampui vielä varmistuslaukaukset jokaiseen uhriin, sillä Saastamoinen oli osoittanut vielä elonmerkkejä.
haluis nähdä sen..
