Orivedellä kesällä 2001 tapahtuneista teloitusmurhista tuomitun elinkautisvangin ehdonalainen vapaus on joutunut liipaisimelle. Rikosseuraamuslaitos vaatii Helsingin hovioikeudelta asian uudelleenkäsittelyä.
Hovioikeus hyväksyi kahdesta murhasta tuomitun
Marco Örnin (ent.
Ahonen) ehdonalaisanomuksen kesäkuussa 2018 ja päätti, että hänet lasketaan ehdonalaiseen vapauteen 30. marraskuuta 2019, kun vankilassa oloaikaa tulee kertyneeksi 18 vuotta 4 kuukautta.
Toinen murhista tuomittu mies pääsi ehdonalaiseen vapauteen jo maaliskuussa 2016.
Örn surmasi yhdessä rikoskumppaninsa kanssa kaksi miestä Orivedellä heinäkuussa 2001. Molempia uhreja oli ammuttu päähän ilmeisesti huumekauppoihin liittyneiden erimielisyyksien seurauksena.
Kyse on harvinaislaatuisesta menettelystä, jolla ehdonalaiseen vapauteen päästämisen edellytykset arvioidaan uudelleen vangin vankeusrangaistuksensa aikana tekemän rikoksen johdosta. Menettelyyn ei tiettävästi aiemmin ole turvauduttu kuin kerran, Åmselen kolmoismurhasta tuomitun Nikita Bergenströmin (tuolloisen Fouganthinen) tapauksessa.
Helsingin hovioikeus peruutti Bergenströmin ehdonalaisen vapauden vuonna 2008, koska tämä oli syyllistynyt rikoksiin valvotussa koevapaudessa ollessaan. Korkein oikeus kumosi myöhemmin hovioikeuden ratkaisun ja Bergenström pääsi ehdonalaiseen vapauteen helmikuussa 2009. Pian tämän jälkeen hän syyllistyi muun muassa tuhotyöhön, mutta ehdonalaiseen vapauteen sisältynyttä kolmen vuoden jäännösrangaistusta ei kuitenkaan pantu täytäntöön. Jutun syyttäjä ei sitä oikeudenkäynnissä vaatinut.
– Muistini mukaan muita tapauksia ei ole ollut, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen lakimies
Esa-Pekka Hänninen.
Vankitoveri välikätenä
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Örnin viime huhtikuussa törkeän kiristyksen yrityksestä vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomion mukaan Riihimäen vankilassa yli 12 vuoden vankeustuomiota muun muassa törkeistä huumausainerikoksista istunut turkulainen
Pekka Marttila antoi toukokuussa 2018 vankitoverilleen Örnille toimeksiannon periä Marttilan aiemmalta rikoskumppanilta perusteettomasti useita tuhansia euroja.
Rikoksen uhriksi joutuneen miehen isä maksoikin kiristäjille huomattavan summan rahaa, mutta siltä osin kyse oli laillisesta saatavasta. Miehet oli tuomittu yhteisvastuullisesti vahingonkorvauksiin, jotka oli kuitenkin ulosmitattu vain Marttilalta.
Örn välitti toimeksiannon tuntemalleen United Brotherhood -rikollisryhmään (UB) kuuluvalle miehelle tämän vankilavierailun yhteydessä. Kolme UB-jengiläistä ja Örn tuomittiin törkeän kiristyksen yrityksestä sekä Marttila rikokseen yllytyksestä.
Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan UB:n olevan vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytynyt ryhmä ja että rikos oli tehty sen nimissä. Käräjäoikeuden mukaan Örnin ei ole näytetty olevan UB:n jäsen, mutta teon motiivit ovat silti liittyneet UB:n intresseihin ja Örn on tehnyt teon ryhmän lukuun sekä osana ryhmän toimintaa.
Örn kiisti syytteen törkeän kiristyksen yrityksestä. Hän oli kertomansa mukaan ollut tietoinen, että Marttilalla on rikoksen uhriksi joutuneelta mieheltä laillinen saatava ja käynyt keskustelun, että saatavan tiimoilta otettaisiin mieheen yhteyttä. Mistään perimistehtävästä ei hänen mukaansa kuitenkaan ole ollut kysymys.
Örn on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen, joten se ei ole vielä lainvoimainen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e410 ... 567c50e52c