Joensuu: 4-vuotiaan lapsen kuolema oli mm. törkeä kuolemantuottamus - 7 v 9 kk ja 3 v 7 kk vankeutta

[Neonataali]

Varakkaat voivat ostaa palveluja, jos lapsiarki alkaa uuvuttaa. Aina voi hommata jonkun aupairin siihen piikomaan. Muusan voimavarat olivat pienet. Viimeinen apu oli sitten Sebu. Voimme arvostella lastenhoitoa tai asunnon siisteyttä lepopäivän ratoksi, mutta murhaajaa se ei kenestäkään tee, että tiskit jäi tiskaamatta.

Pidämme täysin luonnollisena, että joku ammattirikollinen tai huumeiden salakuljettaja käyttää kaikki oikeusasteet hyväkseen alentaakseen tuomiota. Ihmiselle, joka on nuori ja ilmeisesti melko naivikin ja menettänyt lapsensa, emme soisi edes kunnollista oikeuskäsittelyä. Jaamme vain omaa häpeätuomiotamme kodinhoidon puutteista.

Kröhöm, poikahan oli lastensuojelun asiakas. Neuvotteluissa on 100% varmuudella kysytty millaiseksi äiti kokee jaksamisensa, ja missä asioissa on haasteita. Apua ei tarvinnut pyytää, sitä on tarjottu. Ja myös järjestetty.

Kodin kunnosta sen verran, että on vähän eri levelillä jättää joskus tiskit odottamaan inspiraatiota, tai nukuttaa lasta ilman vuodevaatteita pissaisella patjalla. Ekaa tekee suuri osa ihmisistä, jälkimmäisen useammat ymmärtää vääräksi.

[JudgeCooper]

Anteeksi nyt vaan mutta kyllä tällekin perheelle oli saatavilla "palveluja" ja apuja. Lapselle oli jo myönnetty päivähoitopaikka viitenä päivänä viikossa 8 h päivässä vaikka huoltajat eivät olleet töissä.
He saivat tukia (asumistukea, tt-tukea, työttömyyskorvausta, lapsilisää).
He olisivat saaneet apua sosiaalitoimen kautta kun olisivat vain ottaneet vastaan, mutta kun ei kelvannut.
Tahon, joka olisi oikeasti ja aidosti halunnut auttaa perhettä Muusa nimesi huoriksi ja lehmiksi.

"Viimeinen apu oli sitten Sebu".
Se olikin sitten loistava valinta.

Ja kyllä minua korpeaa kun kaiken tämän jälkeen Muusa vielä valittaa hoviin rinnallaan asianajaja joka puhuu mustankin valkoiseksi.
Asianajahan, jonka palkkio tulee olemaan tämänkin keissin kohdalla jäätävän kova.
Ja joka tulee lopulta veronmaksajien maksettavaksi.

Kummasti motivoi taas lähteä iltavuoroon töihin kun tietää että iso osa omasta palkasta menee näin tärkeään asiaan.

Nykyään osa porukkaa olettaa yhteiskunnan hoitavan kaikki a:sta ö:hön. Jos lapsi voi huonosti, lasut ja sossut vastuuseen. Ei ole vanhempia tuettu tarpeeksi. Ei ole tukieurot riittäneet vanhempien rientoihin ja rentoutumiseen. Jos lapsi häiriköi koulussa, koulun vikahan se on. Ei ole opinahjo kasvattanut. Mukavaa työpäivää. Ahkeroi. Asianajopalkkiot eivät laiskotellessa kuittaannu.

[Kaarma]

Eikö Milo puhunut jonkin verran englantia, oppinut niistä YouTube videoista? En usko Milolla olleen kehitysvammaa. Milloin saamme tietää valittaako syyttäjä tuomiosta, tai Milon isä?

Sebusta on tullut ajatus hänen olleen "paremmasta perheestä". Isä mahdollisesti hyvin tienaava, ammatissa jossa auktoriteettia löytyy? Tämä olisi mielenkiintoista tietää miten on, sen enempää lähipiiriä riepottelematta.

Toivottavasti biologinen isä löytää voimaa valittaa tuomiosta. Kaikki jaksaminen hänelle tämän helvetin keskellä.
Oletan hänellä olevan toiveena Muusan ja Sebastianin elinkautinen.
Puhelin käteen ja soitto asianajajalle. Sitten on tehnyt voitavansa, eikä tarvitse itseään soimata miksi ei valittanut tuomiosta silloin aikoinaan.

[Neonataali]

Varakkaat voivat ostaa palveluja, jos lapsiarki alkaa uuvuttaa. Aina voi hommata jonkun aupairin siihen piikomaan. Muusan voimavarat olivat pienet. Viimeinen apu oli sitten Sebu. Voimme arvostella lastenhoitoa tai asunnon siisteyttä lepopäivän ratoksi, mutta murhaajaa se ei kenestäkään tee, että tiskit jäi tiskaamatta.

Pidämme täysin luonnollisena, että joku ammattirikollinen tai huumeiden salakuljettaja käyttää kaikki oikeusasteet hyväkseen alentaakseen tuomiota. Ihmiselle, joka on nuori ja ilmeisesti melko naivikin ja menettänyt lapsensa, emme soisi edes kunnollista oikeuskäsittelyä. Jaamme vain omaa häpeätuomiotamme kodinhoidon puutteista.

Neuvolan ja perhetyön palveluita tarjotaan kaikille tarvitseville tuloista riippumatta. Toki tässä varmasti eroja hyvinvointialueittain, että mikä resurssi tarjota mitäkin. Mutta yhteiskunta tarjosi heille maksuttoman päivähoidon lapselle kolmella aterialla viitenä päivänä viikossa, 8h päivässä. Tämän lisäksi tehostettua perhetyötä, jolloin sosiaalityö kävi perheessä kaksi kertaa viikossa auttamassa arjen hallinnassa ja ohjaamassa lapsen kanssa olemisessa (tästä avusta sitäpaitsi valitettiin ja sitä väisteltiin). Tämän lisäksi heillä asui ainakin kaksi "läheistä" lähisukulaista jotka "koko ajan olivat perheen elämässä" ja joiden luona lapsi yökyläili ym. Soile siivosi nuoren parim asuntoa ja käytti Muusaa kaupassa. Tämän lisäksi heillä kävi jollain kaljapalkalla teinityttö vahtimassa lasta.

Jos kaiken tämän avun ja tuen jälkeen lapsenhoito uuvuttaa, eikä voimavaroja kodin ylläpitoonkaan ole, lapsi olisi pitänyt antaa kokonaan muualle sijoitettavaksi. Eihän Milon hoitoa enempää olisi voinut ulkoistaa ilman että hän olisi muuttanut pois kotoa tai heille olisi muuttanut 24/7 kotiapulainen. Kun ei voimat ja taidot riitä, niin ei riitä. Tätä ei haluttu/osattu myöntää, ei edes lapsen edun vuoksi.

Kun jaksamattomuuden syynä on päihde - ja mielenterveysongelma, mikään määrä sellaista tukea joka ei puutu tähän ongelmaan ei paranna jaksamista. Jos vanhemmat valvoo yöt ja nukkuu päivät kun lapsi on päikyssä, pyörittää yötä päivää nappikauppaa ja viikonloppuisin ”nollaavat” vetämällä pään enemmän täyteen kuin arkisin, niin eipä sen sortin uupumukseen muu auta kuin näiden tapojen korjaaminen.

[sivusta_seuraaja]

Ei ainakaan etp mainittu muistaakseni että olisi. Lisäksi uskoisin, että ruumiinavauksessa olisi havaittu, jos kuolema olisi johtunut tukehtumisesta. Käsittääkseni jos ihminen esim tyynyllä tukehtudetaan, se pystytään ruumiinavauksessa toteamaan, että kuolema johtui hapenpuutteesta.

Toki mahdollinen "viaton" mahdollisuus on, että Milo olisi nukahtaessaan vetänyt peiton naamalleen. Jos kivun/shokin takia jo ennestään pinnallinen ja kevyt hengitys, olisi se peitto voinut riittää siihen, ettei happi riitä. Joku paremmin muistava voi täsmentää kuolinsyyn, mutta muistaakseni se avauksen tehnyt henkilö totesi kuolinsyyksi palovammat, ja se palovamma spesialisti (äidinkieli muu kuin Suomi) oli sitä mieltä, että ne palovammat ei olisi tuoneet kuolemaa niin nopeasti, ja spekuloi, että olisiko tapahtunut jonkinlainen "tukahdutus".

Tässä oli varmaan kyse tukahduttamisesta, eli palovammojen tukahdutus. Palovammathan tarvii happea, ei saa peittää.
Näin itse tuon kohdan ymmärsin. Ensin toki mietin myös tuota samaa mitä sinäkin. Järkeen käypä on tukahdutus, joka voi aiheuttaa sitten shokin
ja sitä kautta kuoleman.

Mistä tää legenda, että palovammoja ei saisi peittää oikein lähti liikkeelle?? Sehän ei pidä paikkaansa. Palovamma on altis tulehtumaan, ja alueen suojaaminen on ihan keskeinen osa hoitoa. Palovamman peittäminen ei aiheuta shokkia tai hapenpuutetta. Palovamma itsessään voi aiheuttaa.

Sitä en tiedä mistä legenda lähti, mutta itse tarkoitan mm. rasvaa. Rasvalla tukahduttaminen voi johtaa ihoinfektioon.

"Jos tukahdutat toisen asteen palovamman esimerkiksi voiteella tai muulla aineella, se voi pahentaa tilannetta ja hidastaa paranemista. Toisen asteen palovammat vaikuttavat ihon syvempiin kerroksiin, aiheuttaen kipua, punoitusta, turvotusta ja rakkuloita."

Tukahduttamisesta itsessään puhutaan ETP:ssä. Jonkun asiantuntijan kommentoimana.

[Myrskyluodon Maija]

Milohan ei kaikesta päätellen ollut ns. normaali lapsi. En tiedä, oliko hänellä olemassa jotain diagnoosia joka on rikoskäsittelyssä jätetty mainitsematta, vai oliko hän vielä diagnoosia vailla, mutta kaikesta luetusta päätellen hän on ilmiselvästi ollut jotenkin esim. kehitysvammainen. Ja on mahdoton tietää, millainen terveyskokonaisuus hänellä on ollut, ovatko hänen kehityspoikkeamansa olleet vain henkisesti ilmeneviä, vai onko hänellä ollut myös fysiologisia ongelmia.

Tässä puolustus valmistautuu jo syyttämään Miloa kehitysvammaiseksi. Että se olisi vaikuttanut kuolemaan? Kuinka alas voi saastasynnyttäjän puolestapuhuminen mennä? Mikä on seuraava askel? Ei minkäänlaista kunnioitusta uhria kohtaan.

Mitä Helvettiä? Otin kantaa Milon painoon, että vaikka hän onkin tosi pienikokoinen, niin hänelle ei välttämättä olisi ollut edes fysiologisesti mahdollista seurata normaaleita kasvukäyriä, tai sitten päinvastoin, jos hänessä ei ollut synnynnäisiä kehityspoikkeamia, niin sitten pienikokoisuus ja kognitiiviset viivästymät ovat voineet johtua samasta syystä, eli laiminlyönnistä.

On täydellisen häiriintynyttä väittää, että Milon kehitysongelmien ääneensanominen olisi mukamas hänen murhaajiensa puolustelua. Tuo kuulostaa vain siltä kuin sinulla itselläsi olisi se asenne, että vammaiset olisivat mielestäsi huonompia ihmisiä, joiden tappaminen on oikeutettua. Normaali ihminen ei ajattele noin, koska kehitysvammaisuudessa ei ole mitään väärää eikä sitä pitäisi joutua häpeämään.

Mediassa ja kaikkialla on puhuttu avoimesti Milon kielellisistä vaikeuksista, vaippojen käyttämisestä, housuun kakkaamisesta, tuttipullosta juomisesta ja pinnasängyssä nukkumisesta, ja nuo eivät ole 4-vuotiaalle enää keskivertokäytöstä. En ole ylijumala moraalipoliisi, joka osaisi sanoa, onko oikein puhua näistä yksityisasioista näin avoimesti, mutta Miloa se ei enää satuta, koska Milo on kuollut. Fakta on se, että kaikki nämä asiat voivat johtua joko laiminlyönnistä tai synnynnäisestä vammaisuudesta. Kaikki tietysti haluavat syyttää Muusaa, ettei ole viitsinyt opettaa lastaan näiden kehitysvaiheiden ohi, mutta joillekin lapsille ei ole mahdollistskaan oppia näitä asioita normaalissa ajassa, tai välttämättä ollenkaan, ja siinä ei ole mitään väärää.

Ja mikä tulee Muusan väitettyyn kehitysvammaisuuteen, niin toivon, että ADHD-diagnoosia tehneet tahot olisivat hoksanneet myös älyllisen vammaisuuden, mikäli sellainen olisi Muusan kohdalla kyseessä. Eikä sillä ole väliä. Kehitysvammaisuus ei tee kenestäkään pahaa ihmistä eikä lapsenmurhaajaa, ja kehitysvammainenkin voi olla hyvä vanhempi varsinkin silloin, kun saa vsnhrmmuuteen tarvitsemaansa tukea.

Mitä helvettiä sinulle itsellesi vaan,
Kyllähän tuo nyt vahvasti kuulostaa siltä, että haet syitä sieltä missä niitä ei ole ja kaikkialta muualta kuin Milon kotioloista.

Työnnä se kehitysvammas nyt omaan hanuriin ja palaa faktoihin. Lapsi kidutettiin ensin nälkiintyneeksi ja sitten kuoliaaksi murhattiin. Valkopesut ei nyt auta.

[sivusta_seuraaja]

Anteeksi nyt vaan mutta kyllä tällekin perheelle oli saatavilla "palveluja" ja apuja. Lapselle oli jo myönnetty päivähoitopaikka viitenä päivänä viikossa 8 h päivässä vaikka huoltajat eivät olleet töissä.
He saivat tukia (asumistukea, tt-tukea, työttömyyskorvausta, lapsilisää).
He olisivat saaneet apua sosiaalitoimen kautta kun olisivat vain ottaneet vastaan, mutta kun ei kelvannut.
Tahon, joka olisi oikeasti ja aidosti halunnut auttaa perhettä Muusa nimesi huoriksi ja lehmiksi.

"Viimeinen apu oli sitten Sebu".
Se olikin sitten loistava valinta.

Ja kyllä minua korpeaa kun kaiken tämän jälkeen Muusa vielä valittaa hoviin rinnallaan asianajaja joka puhuu mustankin valkoiseksi.
Asianajahan, jonka palkkio tulee olemaan tämänkin keissin kohdalla jäätävän kova.
Ja joka tulee lopulta veronmaksajien maksettavaksi.

Kummasti motivoi taas lähteä iltavuoroon töihin kun tietää että iso osa omasta palkasta menee näin tärkeään asiaan.

SINÄ sen SANOIT! Just näin. Tukea oli, vaikka millä mitalla-mutta auttaja taho oli kotoisin ilotalosta, Muusan mielestä. Ei apua ottanut ja tulos tämä.
Muusaa kuvataan monessa eri kohtaa, hiljainen, ei ystäviä paljoa. Ainoastaan sukulaiset. Olikohan tässä syrjäytymisen uhka, jota
ehkäistiin kuitenkin oikeilla asioilla > perhetyö, sosiaalityöntekijä (oma), sosiaalityöntekijä (lasu), perhetyö (kahdesta paikkaa), päiväkoti Milolle,
Tyovoimatoimiston asiakkuus (Oma tuki).
Kuinka monta tukea ja henkilöä oli hoitamassa Muusan asioita? Yhteiskunnan tukia siis?
Nyt yhteiskunta korvaa elämisen, varmaan terapian ja hyvän asianajajan.

Mitä te ajattelette, että tästä kaikesta koostuu tulevaisuuteen? Ahkera veronmaksaja-Muusa?

[sivusta_seuraaja]

Pidämme täysin luonnollisena, että joku ammattirikollinen tai huumeiden salakuljettaja käyttää kaikki oikeusasteet hyväkseen alentaakseen tuomiota. Ihmiselle, joka on nuori ja ilmeisesti melko naivikin ja menettänyt lapsensa, emme soisi edes kunnollista oikeuskäsittelyä. Jaamme vain omaa häpeätuomiotamme kodinhoidon puutteista.

Eipä näitä ole korrektia tässä ketjussa miettiä. Luulen, että suurin osa kirjoittajista ajattelee, että se lasku maksetaan myös. Yhteiskunnalle kovaa hintaa tulee niistäkin.
Muusan toivon puhuvan, kun hoviin asti lähtee tästä-mitä _oikeasti_on tapahtunut!

[sivusta_seuraaja]

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on antanut tuomionsa tapauksesta, joka koski Rantakylässä 8.6.2023 tapahtunutta 4-vuotiaan lapsen kuolemaa. Lapsen isäpuolta ja äitiä syytettiin ensisijaisesti lapsen murhasta.

Käräjäoikeus katsoi esitetyn todistelun perusteella, että lapsi oli kuollut aamuyöllä 8.6.2023 syytteessä kuvattuihin palovammoihin, jotka isäpuoli oli aiheuttanut 7.6.2023 ollessaan lapsen kanssa kahden. Vammat oli hyvin suurella todennäköisyydellä aiheutettu höyrymopilla ja joka tapauksessa vähintään kuumalla vedellä. Koska palovammojen aiheuttaminen oli ollut lapselle hyvin kivuliasta, isäpuolen oli täytynyt pitää lasta väkisin paikoillaan ja suurella todennäköisyydellä painaa tätä esimerkiksi kylpyhuoneen lattiaan tai seinään. Siten myös lapsen sisäelinvammat olivat miehen aiheuttamia. Asiassa ei sen sijaan esitetty todistelua, joka osoittaisi äidin aiheuttaneen lapselleen vammoja.

Isäpuolen väkivalta lasta kohtaan oli ollut väistämättä tahallista. Pahoinpitelynä teko oli erityisen raaka ja julma sekä myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Murha ja tappo edellyttivät kuitenkin kuolemaan saakka ulottuvaa tahallisuutta. Mies oli lopettanut väkivallan ennen kuin palovammojen vakavuus oli ollut lopullisesti havaittavissa. Hän ei ollut tarkoittanut tappaa lasta eikä pitänyt lapsen kuolemaa varmana. HUS:n palovammakeskuksen lausunnon perusteella lapsen kuolema ei ollut hänen saamiensa vammojen varsin todennäköinen vaan pikemminkin melko epätodennäköinen seuraus. Miehen ei myöskään myöhemmän illan käyttäytymisensä perusteella voitu olettaa pitäneen lapsen kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Mies ei ollut aiheuttanut lapsen kuolemaa tahallaan. Kuolema oli kuitenkin ennalta arvioiden miehen rikoksen mahdollinen seuraus, ja mies oli vammat aiheutettuaan velvollinen huolehtimaan lapsen saattamisesta hoitoon tai ainakin hoidon tarpeen arviointiin. Huolellisuusvelvoite oli tilanteessa merkittävä ja riskinotto sen suhteen tietoinen. Mies oli törkeällä huolimattomuudellaan osaltaan aiheuttanut lapsen kuoleman.

Äidin osalta kysymys oli siitä, oliko hän syyllistynyt rikokseen jättämällä kotiin palattuaan hankkimatta lapselle hoitoa. Hän oli väistämättä havainnut lapsen palovammat ja hoidon tarpeen mutta jättänyt toimittamatta lapsen hoitoon, koska hän oli pelännyt huoltajan asemansa vaarantuvan viranomaisten saadessa tietää kaltoinkohtelusta. Äidinkään ei voitu olettaa pitäneen lapsen kuolemaa varsin todennäköisenä. Hänen laiminlyönnistään oli kuitenkin osaltaan aiheutunut lapsen kuolema. Äidinkin huolimattomuus oli ollut törkeää.

Käräjäoikeus tuomitsi isäpuolen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä kahdesta muusta rikoksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen, jonka pituus on 7 vuotta 9 kuukautta. Rangaistusta korottivat törkeän pahoinpitelyn vaarallisuus ja rikoksesta ilmenevä miehen syyllisyys.

Lapsen äiti tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kahdesta muusta rikoksesta vankeuteen 3 vuodeksi ja 7 kuukaudeksi.

Vangitsemisen edellytyksiä voidaan tuomioistuimessa tutkia vain niiden perusteiden osalta, joihin on vangitsemisvaatimuksen perusteena vedottu. Pääkäsittelyn päättyessä ja tuomion antamista odotettaessa oli vedottu vain todennäköisin syin epäiltyyn murhaan tai tappoon. Vangitsemisen kannalta tutkittavana ei silloin ollut muihin epäiltyihin rikoksiin eikä esimerkiksi pakovaaraan tai rikollisen toiminnan jatkamisvaaraan perustuvaa vaatimusta eikä vangitseminen voinut lain mukaan perustua esimerkiksi odotettavissa olevaan rangaistukseen. Koska käräjäoikeudella ei enää pääkäsittelyn päättyessä ollut esitetyn todistelun perusteella todennäköisiä syitä epäillä vastaajia murhasta eikä taposta, vangittuna pitämiselle ei ollut siinä vaiheessa laillista perustetta.

Sen sijaan nyt vastaajat tuomittiin vangitsemisvaatimuksen perusteeksi esitetyllä tavalla yli kahden vuoden vankeusrangaistuksiin, eikä vangitseminen ollut kohtuutonta. Näin ollen vastaajat määrättiin tuomiossa vangittavaksi.



Lisätietoja: käräjätuomari, osaston johtaja Lasse Palsio

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Jäljennöstilaukset: [email protected]

[Neonataali]

Sitten Muusa antoi potkulautaselityksen ja päiväkodilla hyväksyttiin se. Opettaja sanoi että hänellä ei ollut huolta että kotona olisi väkivaltaa.

Tämä kaikki lukee opettajan omin sanoin esitutkintapöytäkirjassa. Tämän jälkeen Muusa tekstaili Sebulle että päiväkodissa Milo höpötellyt isin kiusaamisesta ja että vaikutti siltä etteivät uskoneet potkulautaselitystä.

Mutta niin vaan uskoivat, sillä tuolle surkimusporukalle äidin kertoma on aina Jumalan sanaa, olipa tämä äiti sitten ihan minkälainen hörhö, kuten tässäkin tapauksessa tämä Muusa on.

Minusta nuo Milon kehitysviivästymät voivat kyllä lieventää päiväkodin syyllisyyttä.

Ajattelin aluksi, että ovatpa helkkarin hölmöjä kun eivät nähneet Milon hätää, mutta ehkä sen näkeminen ei ollutkaan heille niin helppoa, kuin olisi aluksi luullut. Heidänhän on ollut melkein mahdoton vetää mitään johtopäätöksiä Milon puheista, kun Milo on ollut puhekyvyltään niin jäljessä. Esitutkintapöytäkirjan mukaan Milon lauseet ovat olleet pääasiassa parisanaisia ja hän ei ole osannut puhua kertovasti. "Isi kiusaa" on voinut viitata puoleen maailman aikuisesta populaatiosta, jos kerran kutsui kaikkia miehiä isiksi. Ja mustelmat ovat voineet mennä vilkkauden ja fysiologisten viivästymien piikkiin. Jos lapsi ei hallitse kehoaan ikätasoisesti, on poikkeuksellisen huonosti kasvanut ja liikkuu vilkkaasti, niin se antaa mustelmille näennäisesti luonnollisen selityksen. Vaikka todellisuudessa muatelmat johtuivatkin väkivallasta.

Ja kun päivähoito on tiennyt, että Milolla on ollut lastensuojelun asiakkuus, niin ovat voineet ajatella, että ongelmia on, mutta niitä työstetään asianmukaisesti. Siihen nähden heiltä oli kai peräti hyvin hoksattu, että Milon asioista olisi tarpeen puhua lastensuojelun kanssa lisää, kaikkien jo voimassa olleitten lastensuojelutoimenpiteitten lisäksi.

Lastensuojelun olisi sitten pitänyt ymmärtää avata silmänsä ja katsoa vähän ympärilleen.

Puheen kehityksen viive ei tarkoita sitä, että lapsi olisi jokellellut puuta heinää kuten vauva. Hän oli ymmärtääkseni kykenevä kommunikoimaan niillä parin sanan lauseilla. Siis sillä tavalla, että ne pari peräkkäin laitettua sanaa on ihan johdonmukaisesti liittyneet siihen puheena olevaan asiaan. Niinhän tässä on kerrottu, lapsi ymmärsi mistä puhuttiin (koskee otsaa ja sanoo pipi) ja kertoi että isihän sen teki.

Päiväkodilla ei ollut mitään todistustaakkaa siitä, ketä lapsi tarkoitti ”isillä”. Riittää että on huomattu isot mustelmat päässä ja poika on vieläpä itse koittanut vajavaisilla taidoillaan kertoa että ne on hänelle joku muu aiheuttanut. Päiväkodin ainut velvollisuus tällaisessa tilanteessa olisi ollut ilmoittaa asiasta, muualla sitten tutkitaan mitä on mahdollisesti tapahtunut.

[Likeavirgin]

Isäpuolen väkivalta lasta kohtaan oli ollut väistämättä tahallista. Pahoinpitelynä teko oli erityisen raaka ja julma sekä myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Murha ja tappo edellyttivät kuitenkin kuolemaan saakka ulottuvaa tahallisuutta. Mies oli lopettanut väkivallan ennen kuin palovammojen vakavuus oli ollut lopullisesti havaittavissa. Hän ei ollut tarkoittanut tappaa lasta eikä pitänyt lapsen kuolemaa varmana. HUS:n palovammakeskuksen lausunnon perusteella lapsen kuolema ei ollut hänen saamiensa vammojen varsin todennäköinen vaan pikemminkin melko epätodennäköinen seuraus. Miehen ei myöskään myöhemmän illan käyttäytymisensä perusteella voitu olettaa pitäneen lapsen kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Mies ei ollut aiheuttanut lapsen kuolemaa tahallaan. Kuolema oli kuitenkin ennalta arvioiden miehen rikoksen mahdollinen seuraus, ja mies oli vammat aiheutettuaan velvollinen huolehtimaan lapsen saattamisesta hoitoon tai ainakin hoidon tarpeen arviointiin. Huolellisuusvelvoite oli tilanteessa merkittävä ja riskinotto sen suhteen tietoinen. Mies oli törkeällä huolimattomuudellaan osaltaan aiheuttanut lapsen kuoleman.

Miksi tässäkin keskitytään vain noihin palovammoihin, vaikka kuitenkin ohimennen mainitaan myös ne sisäelinvammat.

Lapsiko todennäköisesti selviää kolmasosan kehosta peittävistä palovammoista ja sisäelinvammoista, jos vaan pääsee sairaalaan?

[Likeavirgin]

Tukea oli, vaikka millä mitalla-mutta auttaja taho oli kotoisin ilotalosta, Muusan mielestä. Ei apua ottanut ja tulos tämä.
Muusaa kuvataan monessa eri kohtaa, hiljainen, ei ystäviä paljoa. Ainoastaan sukulaiset. Olikohan tässä syrjäytymisen uhka, jota
ehkäistiin kuitenkin oikeilla asioilla > perhetyö, sosiaalityöntekijä (oma), sosiaalityöntekijä (lasu), perhetyö (kahdesta paikkaa), päiväkoti Milolle,
Tyovoimatoimiston asiakkuus (Oma tuki).
Kuinka monta tukea ja henkilöä oli hoitamassa Muusan asioita? Yhteiskunnan tukia siis?
Nyt yhteiskunta korvaa elämisen, varmaan terapian ja hyvän asianajajan.

Mitä te ajattelette, että tästä kaikesta koostuu tulevaisuuteen? Ahkera veronmaksaja-Muusa?

Mahdollisesti joku änkyttävä tukityöllistetty korvaushoito-Muusa, jonka hyöty yhteiskunnalle kaiken tämän jälkeenkin on erittäin negatiivinen.

Muusan yksinäisyyskin varmaan johtui omasta asenteesta, kuka jaksaa kaveria, joka on aina sekaisin, huorittelee ja huutaa vittua..

[Pullervo Pönttinen]

Tässä puolustus valmistautuu jo syyttämään Miloa kehitysvammaiseksi. Että se olisi vaikuttanut kuolemaan? Kuinka alas voi saastasynnyttäjän puolestapuhuminen mennä? Mikä on seuraava askel? Ei minkäänlaista kunnioitusta uhria kohtaan.

Mitä Helvettiä? Otin kantaa Milon painoon, että vaikka hän onkin tosi pienikokoinen, niin hänelle ei välttämättä olisi ollut edes fysiologisesti mahdollista seurata normaaleita kasvukäyriä, tai sitten päinvastoin, jos hänessä ei ollut synnynnäisiä kehityspoikkeamia, niin sitten pienikokoisuus ja kognitiiviset viivästymät ovat voineet johtua samasta syystä, eli laiminlyönnistä.

Mitä helvettiä sinulle itsellesi vaan,
Kyllähän tuo nyt vahvasti kuulostaa siltä, että haet syitä sieltä missä niitä ei ole ja kaikkialta muualta kuin Milon kotioloista.

Työnnä se kehitysvammas nyt omaan hanuriin ja palaa faktoihin. Lapsi kidutettiin ensin nälkiintyneeksi ja sitten kuoliaaksi murhattiin. Valkopesut ei nyt auta.

Ei, vaan minä otin kantaa Milon kokoon. Puhe oli Milon vähäisestä painosta, ja kommentoin sitä, että se voi olla osin synnynnäistä tai sitten täysin laiminlyönnin tulosta.

Tuossa puheenvuorossa otin kantaa ainoastaan painoon ja Milon kehitykseen vaikuttaneisiin tekijöihin, en murhan motiiveihin. On itsestään selvää, että tällaiseen murhaan ei ole mitään järkevää motiivia, mutta näköjään pitää roskata ketjua toistamalla joka viestissä, että "olipa hirveä rikos ja vanhemmat tekivät väärin", etteivät lukijat voi tahallaan väärinymmärtää, että puheenvuoro puolustelisi pikkulapsen kidutusmurhaajia.

Ja tuo on ihan järkyttävää, miten sinä heti tulkitset sanan "kehitysvamma" jotenkin negatiiviseksi asiaksi, joka mukamas olisi oikeuttanut vanhemmat murhaamaan lapsensa. Kehitysvammaisuus on olemassa oleva asia, se saattoi mahdollisesti koskea myös Miloa, ja kehitysvammaisuudesta täytyy pystyä puhumaan asiallisesti ilman, että ammattiloukkaantujat rupeavat heti rääkymään sen olevan mukamas haukkumasana. Se ei ole haukkumasana. Se on normaali, neutraali sana, joka kuvaa joitain ihmisiä, ihan samalla tavalla kuin "vaaleahiuksinen", "4-vuotias" tai "poika". Nuokin kolme adjektiivia kuvaavat Miloa, ja niistä yksikään ei ole puolustuspuheenvuoro sille, miksi hänet murhattiin.

[Juliet Jones]

Varakkaat voivat ostaa palveluja, jos lapsiarki alkaa uuvuttaa. Aina voi hommata jonkun aupairin siihen piikomaan. Muusan voimavarat olivat pienet. Viimeinen apu oli sitten Sebu. Voimme arvostella lastenhoitoa tai asunnon siisteyttä lepopäivän ratoksi, mutta murhaajaa se ei kenestäkään tee, että tiskit jäi tiskaamatta.

Pidämme täysin luonnollisena, että joku ammattirikollinen tai huumeiden salakuljettaja käyttää kaikki oikeusasteet hyväkseen alentaakseen tuomiota. Ihmiselle, joka on nuori ja ilmeisesti melko naivikin ja menettänyt lapsensa, emme soisi edes kunnollista oikeuskäsittelyä. Jaamme vain omaa häpeätuomiotamme kodinhoidon puutteista.

Anteeksi nyt vaan mutta kyllä tällekin perheelle oli saatavilla "palveluja" ja apuja. Lapselle oli jo myönnetty päivähoitopaikka viitenä päivänä viikossa 8 h päivässä vaikka huoltajat eivät olleet töissä.
He saivat tukia (asumistukea, tt-tukea, työttömyyskorvausta, lapsilisää).
He olisivat saaneet apua sosiaalitoimen kautta kun olisivat vain ottaneet vastaan, mutta kun ei kelvannut.
Tahon, joka olisi oikeasti ja aidosti halunnut auttaa perhettä Muusa nimesi huoriksi ja lehmiksi.

"Viimeinen apu oli sitten Sebu".
Se olikin sitten loistava valinta.

Ja kyllä minua korpeaa kun kaiken tämän jälkeen Muusa vielä valittaa hoviin rinnallaan asianajaja joka puhuu mustankin valkoiseksi.
Asianajahan, jonka palkkio tulee olemaan tämänkin keissin kohdalla jäätävän kova.
Ja joka tulee lopulta veronmaksajien maksettavaksi.

Kummasti motivoi taas lähteä iltavuoroon töihin kun tietää että iso osa omasta palkasta menee näin tärkeään asiaan.

Eipä tuohon ole lisättävää. Kela välitti veronmaksajilta kerätyt varat tälle perheelle, oli täyspäivähoitopaikka, sossun tuki ja apu.

Nämä ei osanneet mitään saamaansa arvostaa, ja nyt vielä Muusa ja äitinsä kuluttavat lisää verovaroja hovioikeuskäsittelyyn, ja mummo vieläpä haluaa veronmaksajien hyvittävän toistaitoisen ja yhteiskunnan elättämän tyttärensä ja tämän täysin kunnottoman narkkisiipan aiheuttaman Milon kuoleman.

Hyvänen aika sentään, ei mitään häpyä!!

[Maurae85]

Sitten Muusa antoi potkulautaselityksen ja päiväkodilla hyväksyttiin se. Opettaja sanoi että hänellä ei ollut huolta että kotona olisi väkivaltaa.

Tämä kaikki lukee opettajan omin sanoin esitutkintapöytäkirjassa. Tämän jälkeen Muusa tekstaili Sebulle että päiväkodissa Milo höpötellyt isin kiusaamisesta ja että vaikutti siltä etteivät uskoneet potkulautaselitystä.

Mutta niin vaan uskoivat, sillä tuolle surkimusporukalle äidin kertoma on aina Jumalan sanaa, olipa tämä äiti sitten ihan minkälainen hörhö, kuten tässäkin tapauksessa tämä Muusa on.

Minusta nuo Milon kehitysviivästymät voivat kyllä lieventää päiväkodin syyllisyyttä.

Ajattelin aluksi, että ovatpa helkkarin hölmöjä kun eivät nähneet Milon hätää, mutta ehkä sen näkeminen ei ollutkaan heille niin helppoa, kuin olisi aluksi luullut. Heidänhän on ollut melkein mahdoton vetää mitään johtopäätöksiä Milon puheista, kun Milo on ollut puhekyvyltään niin jäljessä. Esitutkintapöytäkirjan mukaan Milon lauseet ovat olleet pääasiassa parisanaisia ja hän ei ole osannut puhua kertovasti. "Isi kiusaa" on voinut viitata puoleen maailman aikuisesta populaatiosta, jos kerran kutsui kaikkia miehiä isiksi. Ja mustelmat ovat voineet mennä vilkkauden ja fysiologisten viivästymien piikkiin. Jos lapsi ei hallitse kehoaan ikätasoisesti, on poikkeuksellisen huonosti kasvanut ja liikkuu vilkkaasti, niin se antaa mustelmille näennäisesti luonnollisen selityksen. Vaikka todellisuudessa muatelmat johtuivatkin väkivallasta.

Ja kun päivähoito on tiennyt, että Milolla on ollut lastensuojelun asiakkuus, niin ovat voineet ajatella, että ongelmia on, mutta niitä työstetään asianmukaisesti. Siihen nähden heiltä oli kai peräti hyvin hoksattu, että Milon asioista olisi tarpeen puhua lastensuojelun kanssa lisää, kaikkien jo voimassa olleitten lastensuojelutoimenpiteitten lisäksi.

Lastensuojelun olisi sitten pitänyt ymmärtää avata silmänsä ja katsoa vähän ympärilleen.

No hyvin hoksattu, on minun mielestä ihan lähtökohta tämä tietojen vaihto puolin ja toisin, jos asiakkuus on? En tiedä tarviiko siinä sen isompia hoksottomia. Jos lasta epäillään pahoinpidelleen, ei siinä auta lisäjuttelu, vaan asian välitön selvittäminen.

Esitutkintapöytäkirjassa luki, että Milo kutsui kaikkia äideiksi tullessaan päiväkotiin, vaan ei enää myöhemmin.

Sanot, että lastensuojelun olisi pitänyt katsoa ympärilleen (ja omistaa se kristallipallo ilmeisesti), muttei ihmisten, jotka Miloa näkee ja havainnoi lähes päivittäin, kuten päivähoito ja Muusan äiti.

Toivon, että myös päivähoidon henkilökunnan velvollisuuksien laiminlyönti tässä tilanteessa selvitettäisiin.