Vantaan ammesurma 2005

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
Zara
Sabrina Duncan
Viestit: 354
Liittynyt: Ma Elo 08, 2011 11:15 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja Zara »

On se vaan niin uskomatonta, että täällä meidän lintukodossamme pystyy juuri ne hulluimmat&vaarallisimmat tuomiota istuvat puolittamaan tuomionsa :| Sitten ihmetellään oikeudessa kun taas jotain sattuu, että no voi voi ei me nyt arvattu.. :x

Eräs läheiseni elää sellaisen tyypin kanssa, jolla ei ole mitään rikostaustaa, mutta on arvaamaton, käyttäytynyt uhkaavasti ja pelkäänkin, että joskus jotain sattuu. Epäilen persoonan olevan jonkin sortin narsistin/psykopaatin tai minkä lie häiriintyneen ruumiillistuma. Läheiseni on itse ihana ja empaattinen jne mutta myöntää kyllä puolison/suhteen isot ongelmat. Vuoden ajan olen koittanut puhua hänelle järkeä, että lähtisi sellaisesta suhteesta. Tällä tahdon sanoa, että kyllä noille murhamiehillekin aina ne puolisot kummasti vaan löytyy kun heikkoitsetuntoiset tytöt ja naiset kohdalla sattuu. Sitä omaa puolisoa katsotaan vaaleanpunaisten lasien läpi ja ajatellaan, että "ei se mulle mitään tee, meidän juttu on ihan erilainen" jne. Surullisintahan tässä on, että jos nuo huhut siitä, että puhuu nykyisen tyttöystävänsä puolesta ns, pitävät paikkansa, voi uuden vastaavan tragedian siemenet olla jo kylvetty.
" Toto, I've got a feeling, we're not in Kansas anymore.."
mikodeus
Sofia Karppi
Viestit: 436
Liittynyt: To Loka 16, 2008 10:51 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja mikodeus »

kummajuttu että tuollainen saa liikuskella vapaallajalalla oletkos tiger tavannut kyseistä kaveria tuon teonjälkeen? tai tiedätkös hänen asuinpaikkaa?
vandt
Jack Bauer
Viestit: 917
Liittynyt: La Heinä 05, 2008 10:00 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja vandt »

Löytyyhän tuo facebookistakin, jos naaman perusteella oikein osaan päätellä. Tosin sen mukainen asuinpaikka ei täsmää Colognen mainitsemaan Hyvinkäähän, eli ehkä olen erehtynyt.
Kuusamon kutsuma jo kohta seitsemättä vuotta
Avatar
Nemesis
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 109
Liittynyt: Ma Tammi 14, 2008 5:50 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja Nemesis »

Asuinpaikkaa ei profiilissa lue, joten vandt lienee päätellyt väärin. Facebookista löytyy useampikin samanniminen, jotka tuskin haluavat tulla sotketuksi tähän keissiin. Tarkkuutta ihmiset.

Ammemurhaajalla itselläänkin on siis profiili mutta sitä ei löydy haun kautta (paitsi ehkä googlen kuvahaun) - naamasta ei voi erehtyä + kiinnostuksen kohteista voi päätellä asuinpaikan.
Cologne
Susikoski
Viestit: 31
Liittynyt: Ke Marras 02, 2011 12:53 am

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja Cologne »

Facessa on juu muutama samanniminen. Joku aika sitten Mikon profiilin pystyi vielä näkemään ja seinääkin lukemaan. Siitä siis luin myös tämän "onnellisen" perhetapahtuman.. joka ilmeisesti meni kesken. Ja sitten erottiin.. mutta liikutaan yhdessä, luultavasti juuri siksi, että Mikko ei päästä tytöstä irti kirveelläkään. Eikä luultavasti myöskään leipäveitsellä.
Nyt on luultavasti piilottanut profiilin, koska sitä ei pääse siellä enää näkemään.

Olisi vissiin pitänyt rekisteröityä tänne nimimerkillä "Nettikyylä" eikä turhaan yrittää olla salaperäisen elegantti. :lol:
LAWoman
Christopher Lorenzo
Viestit: 1604
Liittynyt: To Maalis 11, 2010 5:36 pm
Paikkakunta: Länsirannikko

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja LAWoman »

Eräs läheiseni elää sellaisen tyypin kanssa, jolla ei ole mitään rikostaustaa, mutta on arvaamaton, käyttäytynyt uhkaavasti ja pelkäänkin, että joskus jotain sattuu. Epäilen persoonan olevan jonkin sortin narsistin/psykopaatin tai minkä lie häiriintyneen ruumiillistuma. Läheiseni on itse ihana ja empaattinen jne mutta myöntää kyllä puolison/suhteen isot ongelmat. Vuoden ajan olen koittanut puhua hänelle järkeä, että lähtisi sellaisesta suhteesta.
Tuttuja juttuja tuollaiset. Kaverillani oli sama tilanne, mies uhkasi jopa välillä tappaa hänet. Nytkin useiden erojen jälkeen, vaikka kaverillani on uusi mies, tämä exä tekstailee ja haikailee perään ja kaverin on pysyttävä väleissä hänen kanssaan, jottei mitään ikävää tulisi. Karmivaa... Jotkut naiset vain haluavat uskoa sitä parasta ja uskoa siihen, että juuri he voivat olla niin tärkeitä, että mies muuttuu. Mieshän ei muutu.

tiger_, mitkä olivat sinun ajatuksesi tekijästä aikoinaan, tapasitko häntä kun he olivat Marin kanssa yhdessä?
There's a killer on the road
His brain is squirmin' like a toad
Take a long holiday
Let your children play
If ya give this man a ride
Sweet memory will die
Killer on the road, yeah.
Crishelle
Neuvoja-Jack
Viestit: 571
Liittynyt: Su Tammi 10, 2010 7:29 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja Crishelle »

Mä suhtaudun tähän nyt ehkä turhankin tunteellisesti, liekö siksi että tuo tapahtui ihan lähellä paikkaa jossa itse asun, mutta tuli heti sellainen olo, että tuota NYKYISTÄ TYTTÖYSTÄVÄÄ ON PAKKO VAROITTAA MIKOSTA ellei se jo tiedä asiasta. Ja kuka täysjärkinen muka alkaisi seurustella jonkun kanssa joka on pistänyt tyttöystävänsä kylmäksi ja vielä asunut ruumiin kanssa viikkoja?! Eikä käytöstavat ilmeisesti ole muuttunut mihinkään edes linnassa, onkohan vielä edes tajunnut sitä miten pahasti tuli tehtyä. Ja miten kukaan nainen voi olla niin vietävissä?!

Oma kaverini seurusteli väkivaltaisen miehen kanssa ja puhuin useasti hänelle siitä että moinen suhde on sairasta eikä sitä pidä jatkaa. Ei uskonut. Olisi ehkä pitänyt yrittää ponnekkaammin koska tämä kaverini on nyt kuollut. Mutta ei sitä voi valintojakaan toisen puolesta tehdä. Silti, varoittaminen on paikallaan koska ei ehkä ole kuin ajan kysymys koska moista taas tapahtuu.
"You say stick to the highway. I say we should take my shortcut.
Why don't we just flip a coin?"
LAWoman
Christopher Lorenzo
Viestit: 1604
Liittynyt: To Maalis 11, 2010 5:36 pm
Paikkakunta: Länsirannikko

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja LAWoman »

Crishelle, ihmekään jos tuntuu syvällä tuo tapahtunut kun läheselle on käynyt myös vastaavaa vai mikä oli tausta kaverisi tapahtumassa sitten loppujen lopuksi? Jos haluat kertoa, ei ole pakko. Mutta jotenkin tuntuu tässä tapauksessa, että täytyyhän uuden tytön tietää mikä on poikaystävänsä miehiään. Jotkut vain haluavat pahoja poikia joita voivat pelastaa. Tekijän ensimmäinen uhri ei valitettavasti voinut tätä tietää.
There's a killer on the road
His brain is squirmin' like a toad
Take a long holiday
Let your children play
If ya give this man a ride
Sweet memory will die
Killer on the road, yeah.
JiiJoo
Armas Tammelin
Viestit: 82
Liittynyt: Pe Marras 11, 2011 6:48 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja JiiJoo »

Voihan se olla, ettei nykyinen tyttöystävä ole tiennyt tutustuessaan tyypin taustoja tai tiennyt ne puutteellisesti (ollut vankilassa, mutta tyyppi pehmentänyt totuutta). Sitten kun yhdessä alettu olla enemmän, niin paljastuva menneisyys ei enää asioita ole enää muuttanut.
TAI sitten kyseessä kokematon tyttö, joka halunnut vain poikaystävän tai ihmisen, joka hänestä välittää.
Tyyppihän voi osata aluksi puhua asian omaksi edukseen. Kuten että tilanne pakotti toimimaan noin ja mari toimi väärin häntä kohtaan.

Varmaan seuraava vastoinkäyminen voi aiheuttaa uuden hengen riiston, mutta jos häiriöitä ei tule, tyttö säilynee hengissä :|
kun kuitenkin aina on elämä laina
Crishélle
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 116
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2012 5:06 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja Crishélle »

LaWoman, anteeksi että vastaus vähän viivästyi, entisen nickini kanssa tuli viestinlähetyksessä ongelmia joten otin uuden nickin käyttöön ja nyt onnistuu!

Tästä tulee hieman pitkä tarina mutta kerron sen mahdollisimman lyhyesti: tapasin kaverini baaripiireissä viisi vuotta sitten ja heiluimme yhdessä muutaman kuukauden ajan, yleensä alkoholihuuruisten juhlien merkeissä. Joskus hän kertoili minulle väkivaltaisesta miehestään josta käskin häntä eroamaan, mutta ei hän ottanut moista vaihtoehtoa kuuleviin korviinsakaan. Moneen kertaan näin kaverini miehensä kanssa ja kaverini ei tuolloin ollut minua tuntevinaan, oli alistetun näköinen. Joskus hän tuli minua itkien vastaan kadulla ja kertoili joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä jälleen tämä sama mies. Rukoilin häntä lähtemään suhteesta hänen itsensäkin takia mutta jostain syystä ei vain sitä tehnyt.

Vuosi tapaamisemme jälkeen aloin absolutistiksi ja usein hän soitti minulle humalaisia puheluitaan, joissa hän iloisesti vannoi että häneltä löytyy aina piilopulloja joita vanhemmat eivät huomanneet. Tämän jälkeen otin tietoisesti häneen etäisyyttä ja kaveruutemme loppui siihen koska emme nähneet missään. Vuosina 2009-2010 hän lakkasi puhumasta minulle, ei ollut kadulla näkevinään. Ajattelin, että se kai siitä sitten, en voinut pakottaa häntä puhumaan kanssani vaikka yritinkin häntä moikkailla. Pääsääntöisesti hän näytti hyvin ahdistuneelta. Ehkä siinä oli omaakin ylpeyttä mukana ja ajattelin, että jos hän ei puhu minulle, en minäkään puhu hänelle.

Vuonna 2010 vapun tienoilla ihmettelin tuttavalleni, missäköhän kaverini mahtaa olla kun en ollut häntä aikoihin nähnyt. Kuulin tältä tutulta kaverini kuolleen jo paria kuukautta aikaisemmin. Huhujen mukaan hänen miehensä olisi piessyt tämän kuoliaaksi jonka takia tämä kaverini mies ei uskaltanut naamaansa näyttää julkisesti, mutta virallinen kuolinsyy oli kuulemma ollut aivoverenvuoto. Kaverini oli liikaa juotuaan kaatunut pää edellä päin sohvapöytää. Mies oli ollut sammunut eikä ollut voinut tehdä mitään. Pari päivää kaverini kaveri oli koettanut tavoittaa kaveriani mutta ei ollut saanut tätä kiinni. Asunnolta kaverini oli löydetty kuolleena ja miehensä oli viety putkaan. Ihmettelen vain sitä, että jos kaverini löydettiin vasta parin päivän kuluttua kuolemasta, missä tämä mies oli ollut?! Asunnossa ruumiin kanssa?! Ja miksei tämä ollut tehnyt mitään asialle?! Ei kukaan voi olla sammuneena kahta päivää pelkän alkoholin takia.

Toissavuonna vein kaverini haudalle runon ja kynttilän. Haudalla käynti oli niin hirveä kokemus etten ole voinut mennä sinne enää toista kertaa. Syytin itseäni pitkään siitä, että hylkäsin hänet - vaikka tiedänkin järjellä että tein kaiken minkä saatoin, minulla ei ollut valtuuksia pakottaa häntä hoitoon eikä mahdollisuutta erota väkivaltaisesta miehestä hänen puolestaan. Silti se tapaus vakuutti minut siitä etten alkoholiin enää koske ja jatkossa puutun raivokkaammin, mikäli tiedän, että joku, edes tuttu, elää väkivaltaisessa suhteessa.
I don't give a damn 'bout my reputation :wink:
LAWoman
Christopher Lorenzo
Viestit: 1604
Liittynyt: To Maalis 11, 2010 5:36 pm
Paikkakunta: Länsirannikko

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja LAWoman »

Kaksi pahaa yhdessä, alkoholi ja väkivaltainen mies. Harvoin siitä hyvää seuraa, surullinen tapaus ja kokemus seurata sivusta. Kuinka muuten on tämän ketjun tekijän suhde alkoholiin? Siitä en muista mainintaa. Hänelle suurempi ongelma taisi (ja varmaan edelleenkin) olla mustasukkaisuus ja omistushalu.
There's a killer on the road
His brain is squirmin' like a toad
Take a long holiday
Let your children play
If ya give this man a ride
Sweet memory will die
Killer on the road, yeah.
Crishélle
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 116
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2012 5:06 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja Crishélle »

Hitsi! Kirjoitin pitkän pätkän ja nettiyhteys katkesi...

No laitanpa referaattia: olen lukenut etteivät kontrollointiin pyrkivät useinkaan ottaisi alkoholia koska siinä juuri kontrollin menettää. Vastaavasti kontrolloijat voivat juoda paljonkin, kuten myös kontrolloimattomia voi olla jotka juovat paljon tai eivät juo. As everyone knows.

Ehkäpä tämän tappajan viimeinen niitti oli väitetty uhrin paljastuminen bi-seksuaaliksi ja pinna on hirttänyt kiinni kun on tajunnut, ettei toista todellakaan voi kontrolloida muun muassa seksuaalisten mieltymysten - tai ylipäätään mieltymysten - suhteen. Valtaa on haluttu käyttää edes ihmishenkeen ja sen jatkumiseen.

Todella sairasta...
I don't give a damn 'bout my reputation :wink:
Halloween
Alibin satunnaislukija
Viestit: 58
Liittynyt: Ma Heinä 30, 2012 3:48 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja Halloween »

Kukas teistä on tuntenu Mikon?

Minä olen. Kauan kauan sitten.

Eipä se niihin aikoihin olisi pärjännyt edes naiselle. Härö tyyppi se kyl oli. Liekö puhkes sekopäisyys vast täysikäsyyden aikoihin? Kapakassa väittivät Mikon olevan jollaintapaa vaurioitunu lapsi syntymästä saakka.
Nemesia
Neuvoja-Jack
Viestit: 574
Liittynyt: Su Loka 12, 2008 5:54 pm

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja Nemesia »

Tuolla murhamiehellähän on aivan selkeät FAS-syndrooman piirteet. Ei mikään ihme että aivotoiminta ei ole pelannut normaalisti. Lisättynä siihen raivokas mustasukkaisuus ja narsistiset piirteet = ei hyvä.
jarmo.janis
Vic Mackey
Viestit: 1982
Liittynyt: Su Heinä 29, 2012 6:25 pm
Paikkakunta: kaakkois suomi

Re: Vantaan ammesurma 2005

Viesti Kirjoittaja jarmo.janis »

Tästä jutusta muistan hämärästi sen, mitä lehdet kirjoitti. Mutta mikä mua ihmetyttää on se, etä jos ihmisellä on FAS tai mikä vaan pahempi juttu selkeäasti diagnostoitu niin on ko/oliko yhteiskunnan järjestelmät tuohon aikaan niin munattomia, että kukaan ei voinut ei saanut tai ei tahtonut tehdä edes niitä asioita, jotka olisi estäneet Marin murhaamisen.
Nimittäin jos tässä oli jo enen Marin murhaamista todettu FAS (tms juttu), niin silloin tule väistämättä esiin kysymys hoidosta ja sen onnistumisesta, sekä siinä tapahtuneista virheistä vastuullisten lääkäreiden ja sossujen tms virheiden perkaamistarpeeseen johtaneella tavalla. Tuo valtiokonttorin omaksuma linja korvauksiin on suorastaan järkyttävä. Tosi uskomatonta jos tekijällä on ollut FAS tms, eikä ole ollut missään seurannassa.
Vastaa Viestiin