Mies räjäytti vaimonsa ja itsensä, Helsinki Vuosaari -83

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.

Valvojat: Raid, Moderaattorit

Doctor Lecter
Agentti Mulder
Viestit: 11563
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Mies räjäytti vaimonsa ja itsensä, Helsinki Vuosaari -83

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter » La Heinä 21, 2007 11:31 pm

Artikkeli on lyhennelmä kirjasta Poliisi kertoo 2006

Joulukuun 28. päivä -83 tuli poliisin hälytyskeskukseen soitto mieshenkilöltä, joka kertoi auton ”räjähtäneen" metsätiellä Helsingin itäosassa.

Tapauksen olivat havainneet kolme metsässä työssä ollutta miestä, jotka olivat havainneet auton ajavan pitkin kuntopolkua syvemmälle lumiseen metsään. Tuolloin aamulla, varttia vaille yhdeksän oli vielä niin pimeää, että miehet eivät nähneet kuinka monta henkeä autossa oli vaikka heidän ja auton välinen etäisyys oli vain parisenkymmentä metriä. Auto oli jäänyt parkkiin hieman kauemmaksi miehistä mäenharjanteen päälle.

Noin yhdeksän aikoihin miehet kuulivat äänen – aivan kuin humahdus tai vaimea pamaus, auton suunnalta. Paikassa jossa he olivat auton nähneet kohosi taivaalle tulipalon liekit. Miehet kiiruhtivat kohti palopaikkaa ja he luulivat aluksi, että joku risukasa on tulessa, mutta ehdittyään lähemmäksi he huomasivat, että kasan takana oleva auto, Lada, paloi huomattavan kiivaasti. Auton sisätilat olivat täydellisesti tulen vallassa ja liekit kohosivat jo kolmen metrin korkeuteen. Auton moottori ei ollut käynnissä mutta ajovalot paloivat, mikä tietysti korosti tapauksen traagisuutta.

Kun miehet totesivat, että eivät voi auttaa ketään, yksi heistä lähti hälyttämään apua. Palokunta saapui 9:30 ja heidän toimestaan palo saatiin hallintaan ja rajattua. Savun, käryn ja höyryn haihduttua tehtiin havainto, että autossa on kaksi pahoin hiiltynyttä ruumista, joten oli soitettava poliisit paikalle.

Rikospoliisin aloittamassa tutkimuksessa todettiin auton sisätilojen palaneen niin täydellisesti, että jäljelle oli jäänyt vain paljaaksi palaneet metalliosat ja kaksi torsoksi palanutta vainajaa. Alaraajojen havaittiin palaneen molemmilta vainajilta poikki siten, että raajojen luitten päät olivat paljaina näkyvissä. Käsien tyngät olivat koukussa ylävartalon korkeudella palovainajille ominaiseen tapaan. Päistä ei ollut jäljellä kuin puhtaiksi palaneet pääkallot.

Kuljettajan hiiltyneen ruumiin vasemmalla puolella törrötti puukon metalliset jäänteet ja kuljettajan vieressä oleva vainaja oli selvästi kuljettajaa pienempi.

Palojäljet osoittivat selvästi, että palo oli alkanut auton sisätiloista ja jäljistä päätellen oli käytetty jotain paloa nopeuttavaa ja tehostavaa ainetta. Auto siirrettiin rikospoliisin tiloihin tutkimusten helpottamiseksi ja sen katto sahattiin irti, jotta vainajien jäännöksiä olisi helpompi tarkastella ja jotta ne saataisiin myöhemmin helpommin pois.

Kuljettajan vieressä oleva henkilö todettiin naiseksi ja häntä käännettäessä valui tämän rinnan alueelta maahan lammikollinen verta. Tutkimuksissa havaittiin vainajalla pistohaava rinnan alueella, jonka hiiltyneisyys oli aluksi hyvin kätkenyt. Kuin ihmeen kaupalla kuljettajan (mies) housuntakamus oli säästynyt tulelta ja siellä perikansalliseen tapaan ollut lompakko asiapapereineen oli säästynyt tulelta, joskin olivat sammutusvedestä märkinä. Todettiin, että paperit kuuluvat mieshenkilölle, joka on rekisteritietojen mukaan palaneen auton haltija. Auton omistajaksi oli merkitty hänen ex vaimonsa.

Vainajien henkilöllisyys varmistui vasta heidän hammaskaavionsa vertailun jälkeen. Vainajat olivat palaneen auton haltija sekä tämän nykyinen, silloisesta Neuvostoliitosta kotoisin oleva huomattavasti miestään nuorempi vaimo.

Vainajille tehdyissä ruumiinavauksissa todettiin miesvainajan sydämen kohdalla pistohaava. Miehen hengitysteistä löytyi nokimuodostelmaa ja verestä häkää, joka viittaisi siihen, että mies oli hengittänyt savua ja oli näin ollen elossa palon alkaessa. Naisesta löytyi kaikkiaan kolme pistohaavaa ja hänellä ei ollut veressä häkää eikä rööreissä nokea, joten hänen todettiin kuolleen näihin mainittuihin pistohaavoihin. Palonäytteet osoittivat, että palon nopeuttamiseksi oli käytetty bensiiniä.

Metsäpolulla oli siis tapahtunut henkirikos. Sinne ajaneen ajoneuvon haltija oli surmannut nuoren vaimonsa auton etupenkillä iskelmällä tätä puukolla kolme kertaa vasemmalle puolen rintaa. Tekonsa jälkeen mies oli sytyttänyt autonsa tuleen bensiinillä. Hän oli lisäksi levittänyt sitä myös itsensä ja vaimonsa päälle joko varmistaakseen tekonsa tai hävittääkseen sen jälkiä. Sytkärileikkien jälkeen mies oli pistänyt itseään puukolla suoraan sydämeen, jolloin seurauksena oli mitä luultavammin välitön kuolema. Tällä tavoin hän välttyi suoranaiselta palokuolemalta. Tuo lyhyt aika sytytyksestä itsemurhaan riitti kuitenkin noen kertymiseen elimistöön. Oikeuslääkäri katsoikin miehen kuoleman myötävaikuttajaksi myös neljännen asteen palovammat.

Tapahtuman jälkiselvittelyissä uhrien omaiset, tuttavat sekä työkaverit kertoivat poliisille avioparin epäonnistuneesta avioliitosta, joka oli miehelle järjestyksessä toinen. Miehen mustasukkaisuuden kerrottiin olevan lähes sairaalloista, joka aiheutti sen, että mies oli kohdellut vaimoaan väkivaltaisesti. Tilanne oli johtanut avioeroon. Miehen vanhemmat sekä hänen veljensä olivat jo osanneet odottaa jonkinasteista murhenäytelmää miehen taholta kun tiedettiin tämän käyttäytyminen ensimmäistä vaimoaan kohtaan, josta hän oli ollut erossa jo joitakin vuosia.

Ensimmäisestä avioliitosta miehellä oli lapsia. Näiden seurassa mies oli käynyt joulun aikoihin tapaamassa vanhempiaan. Tällöin oli mukana myös hänen ex-vaimonsa. Mies oli ollut tuolloin erittäin masentunut ja epäili itsellään oleva syövän. Lähtiessään pois vanhempiensa luota mies ei ottanut mukaansa hänelle ostettuja joululahoja. Hän oli vain todennut, ettei tarvitse niitä.

Miehen nykyisellä vaimolla oli lapsi, 5-vuotias tyttö ja mies ei siis ollut tämän lapsen isä. Avioparin tiedettiin laiminlyöneen lasta silloin tällöin jättämällä hänet yksin kotiin, jossa tämän oli nähty itkeskelevän ikkunan ääressä ikkunaruutua pikku nyrkeillään takoen. Nuori aviovaimo, kymmenisen vuotta miestään nuorempi ei kuitenkaan ollut tyytyväinen oloihinsa Suomessa eikä varsinkaan mieheensä, joten avioliitto oli alkanut säröillä jo sangen varhaisessa vaiheessa.

Mies oli pahoinpidellyt vaimoaan ja tämä jouti käymään usein lääkärillä pahoinpitelyjen jälkeen. Tilanne ajautui viimein siihen pisteeseen, että vaimo muutti lapsen kanssa turvakotiin. Aviomies oli käynyt siellä usein ja kertonut muuttuneensa kunnon mieheksi ja pyytänyt heitä palaamaan luokseen. Nainen ei kuitenkaan uskonut miestä ja laittoi avioeron vireille. Mies oli todennut, että ”jos lähdet, niin et elä sinä enkä minäkään”.

Surma-aamuna mies oli soittanut työpaikalleen klo 7 ja sanonut että ei tule töihin koska on hoidettava asioita. Nainen oli sinä päivänä lähtenyt turvakodista klo 8 tienoilla ja vienyt pulkalla pienen tyttärensä päiväkotiin. Pikkutyttö muisti, että tullessaan päiväkotiin hän oli nähnyt isäpuolensa istuvan autossaan päiväkodin parkkipaikalla. Naisenkin oli todettu soittaneen työpaikalleen klo 8:30 kertonut tyttärellään olevan kuumetta ja sanonut jos ei ole ihan pakko hän ei tule töihin sinä päivänä.

Miehen täydellisessä ruumiinavauksessa ei löytynyt mitään syöpään viittaavaa.

-------------------------------------------------------------------------------------

Lopun tiedämmekin. Tai ainakin arvaamme ja kuvittelemme.

Eniten surettaa pienen tytön kohtalo. Ei ollut kait kovin häävi elämä äidin vielä eläessä ja hänen kuoleman jälkeen ei ollutkaan enää ketään. Missä lie nyt?

otsikkoa muokattu
t:mode
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Tampereen Tyttö
6 miljoonan dollarin mies
Viestit: 4431
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm

Viesti Kirjoittaja Tampereen Tyttö » Su Heinä 22, 2007 4:00 pm

Erittäin koskettava tarina ja hyvä alustus.
Missä tyttö lieneekään, olisiko adoptoitu.

Itse tiedän tapauksen lähipiiristä, jossa mustasukkainen mies pahoinpiteli vaimonsa kirveellä ja otti itseltään hengen myrkyllä. Vaimo kuoli sairaalassa parin päivän kuluttua. Jäi juuri kaksivuotta täyttänyt tyttö ja puolivuotias tyttövauva. He olivat lastenkodissa vuoden ja adoptoitiin sitten Turkuun yhdessä.
He saivat tietää vasta aikuisina, että olivat orpoja yms.
Mutta ajankohta oli viisikymmenluvun loppu ja kuusikymmenluvun alku, joten tällaisten tapausten hoito lienee kehittynyt.

Muuten, mies oli mustasukkainen aivan turhaan tässä kertomassani tapauksessa. Miehellä oli ikää 29v ja vaimo olisi täyttänyt juuri 19v. Miehellä oli alkoholi ongelmaa ja hän oli mm. menettänyt ajokorttinsa ja sitä myöten myös työpaikkansa.

Minulla on tapauksesta poliisien tekemät pöytäkirjat, sekä myös tilaamani vaimon kuolintodistus. Nämä ovat ihan julkisia asiakirjoja, mutta vaikeasti niitä silti annetaan... Sairaala ei antanut edes nähdä omia kirjauksiaan.
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
Pahuus on hirvein mielensairaus.

Vastaa Viestiin