Syyttäjä vaatii Tytti Yli-Viikarille ehdollista vankeutta: VTV maksoi ylitarkastajalle 67 000 euroa palkkaa ilman työntekovelvoitetta
Yli-Viikari ja toinen syytetty ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
OIKEUDENKÄYNTI Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entistä pääjohtajaa
Tytti Yli-Viikaria ja johtajaa
Mikko Koirasta vastaan alkoi keskiviikkoaamuna Helsingin käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii molemmille ehdollista vankeusrangaistusta.
Yli-Viikari ja Koiranen kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Yli-Viikarin puolustus luonnehti syytettä oikeussalissa pöyristyttäväksi.
Oikeudenkäynti koskee kahta eri rikosasiaa. Niiden käsittelyyn on varattu kolme istuntopäivää.
Kahtena ensimmäisenä istuntopäivänä eli keskiviikkona ja ensi viikon maanantaina on määrä käsitellä VTV:n ylitarkastajan kanssa toukokuussa 2016 solmittua virkasuhteen päättymissopimusta.
- Vasen kuva mtvuutiset, oik.puol kuva Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
- VTV_runoutta.jpg (76.08 KiB) Katsottu 2591 kertaa
VTV:N YLITARKASTAJALLE oli virkasuhteen päättymissopimuksen perusteella maksettu vastikkeetta 67 000 euroa palkkaa kahden vuoden ajan ennen kuin henkilö jäi eläkkeelle. Ylitarkastajalla ei ollut tuona aikana työntekovelvoitetta.
Syytteiden mukaan päättymissopimus laadittiin Yli-Viikarin päätöksellä. Tuolloinen hallintojohtaja Koiranen valmisteli sopimuksen sekä esitteli sen Yli-Viikarille.
Erikoissyyttäjä
Mari Mattilan mukaan sopimus tehtiin, koska VTV:n arvion mukaan irtisanomisperustetta ei ylitarkastajan kohdalla ollut. Ylitarkastajan työpanokseen ei oltu tyytyväisiä.
Taustalla vaikutti syyttäjän mukaan VTV:ssä vuonna 2014 käyttöön otettu tuloksellisen työuran ohjelma. Siinä työntekijöiltä on vaadittu itsenäistä työotetta ja edellytetty kaikilta työntekijöiltä yhtä paljon.
Syyttäjän mukaan VTV toimi aluksi oikein, kun se puuttui ylitarkastajan tapaukseen vuonna 2015 huomautuksella ja neuvottelemalla hänen kanssaan.
Huomautus koski työtehtävien laiminlyöntiä. Ylitarkastaja kiisti tuolloin huomautuksen perusteet.
Syyttäjän mukaan VTV:n johdolla ei ollut oikeutta tehdä päättymissopimusta virkamiehen kanssa. Se oli syyttäjän mukaan eduskunnan virkamieslain vastainen, koska VTV:n johdolla ei ollut oikeutta sopia virkamiehen velvollisuuksista.
”Ilmeisesti Yli-Viikarilla ja Koirasella ei ole kärsivällisyys riittänyt. Se [virkamiehen asian käsittely] on kestänyt liian kauan”, Mattila sanoi oikeudessa.
Syyttäjän mukaan Yli-Viikari on arvioinut, että ylitarkastajan jääminen töihin tai mahdollisesti muutoksenhakuun johtavien virkamiesoikeudellisten toimenpiteiden käyttäminen olisi voinut aiheuttaa virastolle enimmillään yli 300 000 euron kustannuksen.
Yli-Viikarin puolustus myönsi laskelman oikeudessa.
”On pyritty päättämään virkamiehen työn tekeminen mahdollisimman pian ajatuksella, että säästettäisiin aikaa, vaivaa ja rahaa viraston näkökulmasta”, syyttäjä Mattila totesi.
Eduskunnan oikeusasiamies katsoi joulukuussa 2020, että sopimus oli lainvastainen.
Syyttäjä vaatii Yli-Viikarille ja Koiraselle päättymissopimuksen osalta rangaistuksia törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä tai toissijaisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta.
VTV yhtyy syytteisiin ja vaatii Yli-Viikarilta ja Koiraselta yhteisvastuullisesti noin 43 000 euron korvauksia.
YLI-VIIKARIN puolustuksen mukaan päättymissopimuksen tarkoituksena oli saada virkamies eläkkeelle mahdollisimman pienin kustannuksin. Sopimus ei loukannut kenenkään oikeutta tai etua.
”Työntekovelvoite ei ollut tosiasiallisesti toteutunut enää vuosiin virkamiehen alisuoriutumisen vuoksi”, Yli-Viikarin avustaja, asianajaja
Tuomas Aho sanoi oikeudessa.
Puolustuksen mukaan ylitarkastajan työpanos oli viraston näkökulmasta negatiivinen. Virkamiehen jatkaminen työssään olisi syönyt enemmän esimiesten työaikaa kuin mitä virasto olisi saanut virkamiehen työpanoksena, Yli-Viikarin avustaja sanoi.
VTV:n johto päätyi laatimaan sopimuksen virkamiehen kanssa, koska edellytyksiä irtisanomiseen ei johdon näkemyksen mukaan ollut.
Puolustuksen mukaan Yli-Viikarilla ei ollut syytä epäillä sopimuksen lainmukaisuutta sopimuksen tekohetkellä. Mahdollinen lainvastaisuus ei noussut puolustuksen mukaan esiin asian valmisteluvaiheessa.
”Sopimusneuvottelut käytiin virkamiehen kanssa hyvässä hengessä”, Yli-Viikarin avustaja Aho sanoi.
Aho luonnehti syytettä pöyristyttäväksi, koska syyttäjällä ei ole puolustuksen mielestä näyttöä Yli-Viikarin hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta.
Koiranen yhtyy Yli-Viikarin puolustuksen näkemyksiin. Koirasella ei ole omaa avustajaa oikeudenkäynnissä.
YLI-VIIKARIA ja Koirasta on tarkoitus kuulla oikeussalissa keskiviikkona iltapäivällä.
Yli-Viikari sanoi ennen istunnon alkua oikeustalolla viestimille suhtautuvansa oikeudenkäyntiin luottavaisesti ja aikovansa edelleen kiistää kaikki syytteet.
”Tämä on tosi vakava paikka”, Yli-Viikari sanoi.
Hän luonnehti erottamiseensa johtanutta tapahtumasarjaa itselleen ”aika isoksi opetuskokemukseksi”.
TOISEN rikosasian syytteet koskevat Yli-Viikarin virkamatkoilta vuosina 2016–2020 kertyneiden Finnair Plus -palkintopisteiden käyttämistä yksityiskulujen maksamiseen vuosina 2018–2020.
Syyttäjä vaatii tältä osin Yli-Viikarille rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Mikko Koiranen ei ole syytettynä lentopistetapauksessa.
Lentopisteasiaa on alustavan suunnitelman mukaan määrä käsitellä oikeussalissa viimeisenä istuntopäivänä ensi viikon keskiviikkona.